Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 1 / 100. Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone Kirkkojärventie 6 B

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 1 / 100 Kokoustiedot Aika 29.05.2013 keskiviikko klo 17:30-20:10 Tauko 17:36-18:08 Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone Kirkkojärventie 6 B Saapuvilla olleet jäsenet Markku Markkula, puheenjohtaja Stefan Ahlman, poistui klo 17:35 88-89 käsittelyn ajaksi Fredrik Lindberg, saapui klo 17:35 88-89 käsittelyn ajaksi, poistui klo 18:18 Suvi Karhu Pirjo Kemppi-Virtanen Raili Päivinen Harriet Klar Jukka Lahti Kai Lintunen Kirsi Louhelainen Risto Nevanlinna Kimmo Oila Ulla Palomäki Paula Pöntynen Seppo Salo Muut saapuvilla olleet Torsti Hokkanen Ossi Keränen Markku Antinoja Vuokko Rouhiainen Tiina Elo Lasse Kurki Marita Forsberg kaupunkisuunnittelupäällikkö asemakaavapäällikkö liikennesuunnittelupäällikkö apulaisyleiskaavapäällikkö kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja sihteeri

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 2 / 100 Allekirjoitukset Markku Markkula puheenjohtaja Marita Forsberg sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 7.6.2013 Kirsi Louhelainen Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2012 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 7.6.2013 Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asiakaspalvelupisteessä osoitteessa Kirkkojärventie 6 B 4. krs, Espoon keskus.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 3 / 100 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 86 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 87 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen 5 88 Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallio, osayleiskaavan 6 hyväksyminen nähtäville (MRA 30 ), alue 450300, pöydälle 15.5.2013 89 1 Pohjois-Tapiola, ehdotus kaupunginhallitukselle 23 asemakaavan muutokseksi, Maarinniitty I, alue 213408 (Kh-asia), pöydälle 15.5.2013 90 Toimenpiteiden käynnistäminen Espoon pohjoisosien 29 yleiskaava osa I:n ajanmukaisuuden tarkistamiseksi, pöydälle 15.5.2013 91 2-3 Karvasmäki, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan 37 muutokseksi Lommila, alue 630102 (Kh-asia) 92 Kilo, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen 63 nähtäville (MRA 27 ), Nihtisilta, muutos, alue 130133 93 4 Kilo, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen 68 nähtäville (MRA 27 ), Karamalmi, muutos, alue 130514 94 5-6 Olari, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen 74 nähtäville (MRA 27 ), Kuitinmäki, alue 321803 95 Kaavoituksen työohjelman 2013 seuranta 92 96 Kaupunkisuunnittelulautakunnan seurantaraportti 04/2013 94

Espoon kaupunki Pöytäkirja 86 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 4 / 100 86 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kutsuttu koolle kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla 21.5.2013 päivätyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle toimitetulla kokouskutsulla.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 87 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 5 / 100 87 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Kirsi Louhelainen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 6 / 100 3867/10.02.02/2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta 78 15.5.2013 88 Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallio, osayleiskaavan hyväksyminen nähtäville (MRA 30 ), alue 450300, pöydälle 15.5.2013 Valmistelijat / lisätiedot: Christian Ollus, puh. (09) 816 23752 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy asetettavaksi nähtäville 3.5.2013 päivätyn Bergö-Stora Bodö- Fridheminkallio osayleiskaavaluonnoksen, piirustusnumero 6779 2 pyytää tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. 3 järjestää osayleiskaavaluonnoksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi :n. Käsittely Jäsen Stefan Ahlman poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (Hallintolaki 28, 4-kohta). Asian käsittelyn ja päätöksenteon aikana paikalla varajäsen Fredrik Lindberg. Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että - päätösehdotuksen kohta 2 muutetaan kuulumaan: pyytää tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä, - oheismateriaaliin lisätään: mitoitusvertailu Bergö-Stora Bodö- Fridheminkallio -alue / Skataholmen-Svartholmen-Braskarna -alue - selostusosan toisen kappaleen loppuun lisätään lause: Ympärivuotisia asiakkaita on kaava-alueella tällä hetkellä 8. - selostusosan kohta Osayleiskaava-alue on kooltaan 142 ha, 84,8 ha ilman vesialueita. Asuinalueiden tehokkuusluku on e=0,08, kokonaisala on n. 31 400 k-m², aluetehokkuus ilman vesialueita on ea=0,037. muutetaan kuulumaan: Osayleiskaava-alue on kooltaan 142 ha, josta maa-aluetta on 84,8 ha. Osayleiskaavaluonnoksessa asuinalueiden tehokkuusluku on

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 7 / 100 e=0,08, kokonaiskerrosala on noin 29 000 k-m², aluetehokkuus ilman vesialueita on on e a, =0.034. Laskennallinen määrä olisi noin 700. - selostusosan kohtaan Yleiskaava lisätään: Yleiskaava ei korvaa voimassaolevaa Soukanniemi-Suvisaaristo yleiskaavaa. - selostusosan kohtaan Tavoiteohjelma lisätään kappale: Kaupunginhallitus hyväksyi 29.3.2010 Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallio osayleiskaavan tavoitteiksi: Tulee laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jota voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Lähtökohtana rakennusoikeudelliselle mitoitukselle tulee olla Skataholmen-Svartholmen-Braskarna osayleiskaavan mitoitusperiaatteet, sekä periaatteita, joita on noudatettu poikkeamislupien myöntämisessä Soukanniemi-Suvisaariston alueella. Osayleiskaavalla mahdollistetaan alueella ympärivuotinen asuminen. Alueelle voidaan osoittaa myös asumista tukevia virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja. Alueen luonto-, maisema- ja rakennetun ympäristön arvot ja erityispiirteet pyritään turvaamaan. Kaavaan merkitään maanpinnan ja lattian korkeusasemamääritykset mahdollisten tulvahaittojen minimoimiseksi rantarakentamisessa. - selostusosan kohdan Mitoitus toinen kappale muutetaan: Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallio -osayleiskaava-alue on kooltaan 142 ha, 84,8 ha ilman vesialueita. Luonnoksessa asuinalueiden tehokkuusluku on e=0,08, kokonaiskerrosala noin 29 000 k-m2, aluetehokkuus ilman vesialueita on e a =0,034. Alueen laskennallinen asukasmäärä on noin 700 asukasta. Nykytilassa alueella on ympärivuotisia asukkaita 8. Tavoiteohjelmassa on mainittu Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallion tehokkuuden lähtökohdaksi Skataholmen-Svartaholmen-Braskarna osayleiskaavan mitoitus. Koska kaava-alueet poikkeavat merkittävästi toisistaan, ennen kaikkea Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallion kaavaalueen kiinteistöt ovat yleisesti merkittävästi isompia kuin Skataholmen- Svatholmen-Braskarna alueella, ei ole mielekästä käyttää suoraan Skataholmen-Svartaholmen-Braskarna kerrosalalaskentamenetelmää. Edellä mainitun menetelmän tarkoitus on tehokkuuden määrittelyn lisäksi tasoittaa suhteellisen pienten kiinteistöjen välisiä kokoeroja jotta kaavaalueen kiinteistökohtaiset rakennusoikeudet eivät olisi kooltaan liian vaihtelevia. Tällaisia ongelmia ei Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallion alueella ole, joten tällä osayleiskaava-alueella on mielekästä käyttää suoraan asuinaluetehokkuutta. Asuinaluetehokkuudella e=0,08 saavutetaan lopputulos, joka vastaa Skataholmen-Svartaholmen- Braskarna osayleiskaavan tehokkuutta. Mitoitusjärjestelmiä on vertailtu tarkistamalla mitä seuraisi, jos käyttäisi Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallion asuintehokkuutta e=0,08, ja rakennuspaikan vähimmäiskokoa 3000 m2/rakennuspaikka, Skataholmen- Svartholmen-Braskarna osayleiskaava-alueella. Laskelmien ulkopuolelle on jätetty kiinteistöt, joista yli puolet on tulvarajan alapuolella, tällaisia kiinteistöjä ei ole Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallion kaava-alueella.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 8 / 100 Vertailun lopputuloksena on, että Skataholmen-Svartaholmen-Braskarna alueen 30 kiinteistöstä 19 saisi sen omalla laskentatavalla enemmän rakennusoikeutta kuin Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallion laskentatavalla (e=0,08). Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallion laskentatapa (e=0,08) tuottaisi siis 11 kiinteistölle enemmän rakennusoikeutta. Asuinrakennusten lukumäärän suhteen 23 kiinteistöllä on täsmälleen saman verran rakennuksia riippumatta menetelmästä. Kuudella kiinteistöllä olisi, jos käytettäisiin Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallio määrityksiä, yksi asuinrakennus enemmän kuin nykyjään ja yhdellä kiinteistöllä olisi yksi asuinrakennus vähemmän kuin nykyään. - muutetaan selostusosan Asuntoalueet ensimmäinen lause kuulumaan: kaava-alue on luonnoksessa osoitettu lähinnä erillispientalojen alueeksi (AO), jonne saa sijoittaa myös asumista häiritsemättömiä työtiloja. - muutetaan selostusosan Virkistysalueet toinen kappale kuulumaan: Stora Bodön eteläosan sekä Fridheminkallion lounaisosaan on osoitettu lähivirkistysalueita (VL). Fridheminkallio on yleiskaavassa A3 aluetta, mutta lepakkojen esiintymän vuoksi suurin osa (länsiosa) eristetty virkistysalueeksi (VL) - muutetaan selostusosan Liikenne ja kunnallistekniikka toinen kappale kuulumaan: Stora Bodöllä Bodöntietä jatketaan Lilla Bodöltä Stora Bodölle Bodön sillan avulla. Stora Bodön ja Lilla Bodön välisestä sillasta on teetetty alustavia suunnitelmia; silta olisi näin 80 metriä pitkä ja runsaat 5 metriä leveä. Välitukia olisi kaksi ja virtaamatutkielmissa olisi osoitettu, että ne eivät merkittävästi vaikuttaisi salmen virtaamaan. Vapaa korkeus sillan ja merenpinnan keskikorkeuden välissä on 3 metriä. Sillan molemmat päät on suunniteltu niin, että maavallia olisi mahdollisimman vähän. Stora Bodöllä Bodöntieltä lähtee tiet Bodönranta ja Bodönkallio. Fridheminkalliossa oleva Vähänlahdentie säilyy. - lisätään päätöshistoria. - teknisenä korjauksena kaavakarttaan Lilla Bodön osalta korjataan rakennusoikeuksien määrät ovat 800 ja 400+50 (olemassa oleva rakennus). Kokonaisrakennusoikeus P-alueella on 1250 k-m2. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja esitti, että lautakunta pitää neuvottelutauon klo 17.36. Lautakunnan kokous jatkui neuvottelutauon jälkeen kello 18.08. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula esitti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana seuraavan muutetun päätösehdotuksen: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy asetettavaksi nähtäville 3.5.2013 päivätyn Bergö-Stora Bodö- Fridheminkallio osayleiskaavaluonnoksen, piirustusnumero 6779 tämän päätöksen mukaisin korjauksin.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 9 / 100 2 pyytää tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. 3 järjestää osayleiskaavaluonnoksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Kimmo Oilan. Lautakunta päättää tehdä luonnokseen seuraavat muutokset: a. Kaavamääräysten 6 muutetaan kuulumaan Rakennuspaikkojen asuin- ja vapaa-ajanrakennuksille tulee alueilla 502-510 ja 512-515 olla pinta-alaltaan vähintään 3000 m2. Alueella 501 tulee rakennuspaikkojen olla vähintään 2000 m2. Yhteen asuinrakennukseen sallitaan enintään yksi asunto. b. Timmervikenin lahden saarien merkinnät muutetaan RAmerkinnästä virkistysalueeksi. Lisäksi lautakunta päättää korostaa, että tämä on osayleiskaavan luonnoksen avulla tapahtuva asianosaisten ja muiden kuulemisen vaihe. Sen lisäksi, mitä kuulemisen perusteella aiheelliseksi tulee, lautakunta ohjeistaa seuraavassa vaiheessa lautakunnalle valmisteltavan ehdotuksen laadintaa seuraavilla ohjeilla: a. Ehdotusvaiheessa osayleiskaava jaetaan kolmeen eri osaan eli Bergö, Stora Bodö ja Fridheminkallio käsitellään kukin omana päätöksentekoasianaan. b. Tämän osayleiskaavan ja Skataholmen-Svartholmen-Braskarna osayleiskaavan tilojen ja tonttien koot ja muut rakentamista ohjaavat seikat poikkeavat suurelta osin toisistaan. Lautakunnalle esitetty vertailu osoittaa, että erot eivät ole merkittävät. On kuitenkin perusteltua arvioida tätä tarkemmin luonnoksesta saatavan palautteen perusteella. c. Lautakunta kiinnittää erityistä huomiota Bodösundin salmen läpi kulkevan veneilymahdollisuuden merkitykseen. On tehtävä tarkemmat selvitykset siitä, voidaanko taloudellisesti toteuttaa veneilyn tarpeet tyydyttävä siltaratkaisu ja miten tavoite kaavamääräyksin ja sopimuksin voidaan varmistaa. d. Stora Bodön osalta laaditaan jatkossa tapahtuvaa päätöksentekoa varten myös vaihtoehto, jonka mukaan alueella olisi vain lomaasutusta. e. Tiestön osalta on tarpeen laatia koko Suvisaariston tiestön toimivuustarkastelu sekä normaalioloissa että poikkeusolosuhteissa ja laatia tämän perusteella toimenpiteille tarvittava ohjeisto. f. Jatkosuunnittelussa arvioidaan rakennuspaikkojen etäisyyksiä rannasta siten, että sijoittuminen noudattaa muualla Suvisaaristossa hyväksi havaittuja periaatteita.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 10 / 100 Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän korjattu ehdotus ja hänen tekemänsä ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tuleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy asetettavaksi nähtäville 3.5.2013 päivätyn Bergö-Stora Bodö- Fridheminkallio osayleiskaavaluonnoksen, piirustusnumero 6779 tämän päätöksen mukaisin korjauksin. 2 pyytää tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. 3 järjestää osayleiskaavaluonnoksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Kimmo Oilan. Lautakunta päättää tehdä luonnokseen seuraavat muutokset: a. Kaavamääräysten 6 muutetaan kuulumaan Rakennuspaikkojen asuin- ja vapaa-ajanrakennuksille tulee alueilla 502-510 ja 512-515 olla pinta-alaltaan vähintään 3000 m2. Alueella 501 tulee rakennuspaikkojen olla vähintään 2000 m2. Yhteen asuinrakennukseen sallitaan enintään yksi asunto. b. Timmervikenin lahden saarien merkinnät muutetaan RAmerkinnästä virkistysalueeksi. Lisäksi lautakunta päättää korostaa, että tämä on osayleiskaavan luonnoksen avulla tapahtuva asianosaisten ja muiden kuulemisen vaihe. Sen lisäksi, mitä kuulemisen perusteella aiheelliseksi tulee, lautakunta ohjeistaa seuraavassa vaiheessa lautakunnalle valmisteltavan ehdotuksen laadintaa seuraavilla ohjeilla: a. Ehdotusvaiheessa osayleiskaava jaetaan kolmeen eri osaan eli Bergö, Stora Bodö ja Fridheminkallio käsitellään kukin omana päätöksentekoasianaan. b. Tämän osayleiskaavan ja Skataholmen-Svartholmen-Braskarna osayleiskaavan tilojen ja tonttien koot ja muut rakentamista ohjaavat seikat poikkeavat suurelta osin toisistaan. Lautakunnalle esitetty vertailu osoittaa, että erot eivät ole merkittävät. On kuitenkin perusteltua arvioida tätä tarkemmin luonnoksesta saatavan palautteen perusteella. c. Lautakunta kiinnittää erityistä huomiota Bodösundin salmen läpi kulkevan veneilymahdollisuuden merkitykseen. On tehtävä tarkemmat selvitykset siitä, voidaanko taloudellisesti toteuttaa veneilyn tarpeet tyydyttävä siltaratkaisu ja miten tavoite kaavamääräyksin ja sopimuksin voidaan varmistaa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 11 / 100 d. Stora Bodön osalta laaditaan jatkossa tapahtuvaa päätöksentekoa varten myös vaihtoehto, jonka mukaan alueella olisi vain lomaasutusta. e. Tiestön osalta on tarpeen laatia koko Suvisaariston tiestön toimivuustarkastelu sekä normaalioloissa että poikkeusolosuhteissa ja laatia tämän perusteella toimenpiteille tarvittava ohjeisto. f. Jatkosuunnittelussa arvioidaan rakennuspaikkojen etäisyyksiä rannasta siten, että sijoittuminen noudattaa muualla Suvisaaristossa hyväksi havaittuja periaatteita. Oheismateriaali Selostus - Tapahtumaluettelo - Kaavamääräykset - Kaavakartta 1. - Kaavakartta 2. - Kaavakartta 3. - Ajantasa-osayleiskaava 1. - Ajantasa-osayleiskaava 2. - Ajantasa-osayleiskaava 3. - Havainnekuva 1. - Havainnekuva 2. - Havainnekuva 3. - Havainnekuva 4. - Teemakartta rakennusoikeusvertailu Bergö, Stora Bodö, Fridheminkallio, osayleiskaava / Bergö, Stora Bodö, Fridheminkallio, delgeneralplan, alue 450300. Osayleiskaavaluonnos käsittää 32. kaupunginosan (Suvisaaristo) alueet 177, 202 ja 501 515 sekä virkistys-, suojelu-, tie- ja vesialueet. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä. Osayleiskaavalla mahdollistetaan alueen lisärakentaminen pysyvää asumista varten. Alueella olevista 35 kiinteistöstä 19 on sellaista, joissa on joko loma- tai vakituinen asuinrakennus. Varteenotettavia

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 12 / 100 rakennuksia on alueella yhteensä 28, yhden asunnon asuintaloja, vapaa-ajan asuntoja ja saunarakennuksia. Tämän lisäksi alueelta löytyy suuri määrä vaatimattomampia apurakennuksia. Ympärivuotisia asukkaita on kaava-alueella tällä hetkellä 8. Osayleiskaava-alue on kooltaan 142 ha, josta maa-aluetta on 84,8 ha. Osayleiskaavaluonnoksessa asuinalueiden tehokkuusluku on e=0,08, kokonaiskerrosala on noin 29 000 k-m², aluetehokkuus ilman vesialueita on on e a, =0.034. Laskennallinen määrä olisi noin 700. Vireilletulo Osayleiskaava on Espoon kaavoituskatsauksessa 2009 nimikkeellä Bergö- Stora Bodö-osayleiskaava. Maanomistajan kaavoitushakemus Soukanniemessä sijaitsevalle kiinteistölle on saapunut 13.8.2009. Bergön länsiosan maanomistajien kaavoitushakemus on saapunut 25.10.2007. Alueen kuvaus Suunnittelualue käsittää kolme erillistä aluetta. Kolmiosainen kaava-alue koostuu Suvisaariston eteläosassa sijaitsevasta Bergön saaren eteläkärjestä ja sen lähisaarista, idässä Stora Bodön saaresta lähiympäristöineen Lilla Bodö mukaan lukien sekä pohjoisessa pienestä alueesta Soukanniemeä. Soukanniemessä sijaitsevasta kaava-alueesta käytetään nimeä Fridheminkallio. Kaava-alue on yksityisomistuksessa olevaa väljästi rakennettua omakotitalo- ja loma-asuntoaluetta. Kaava-alueella sijaitsee Suvisaariston alkuperäistä huvilakulttuuria edustavia rakennuksia. Kaava-alueella asui heinäkuussa 2012 7 vakituisesta asukasta (kaikki Bergön osa-alueella). Työpaikkoja on 3 ja palveluita ei ole. Lähimmät linjaautopysäkit sijaitsevat parin kilometrin päässä, yhtenäisiä kevyenliikenteen yhteyksiä lähimpiin palveluihin ei ole. Tiet ovat tiekuntien ylläpitämiä yksityisteitä, joiden kunnossapito kuuluu osin Espoon kaupungille ja osin tiekunnalle. Suvisaariston vesiosuuskunta on liittänyt alueen Espoon vesija viemäriverkostoon vuoden 2000 aikana. Maakuntakaava 15. elokuuta 2007 vahvistetussa Uudenmaan maakuntakaavassa on Bergön ja Fridheminkallio osa-alueet merkitty taajatoimintojen alueiksi, Bergöhön on merkitty viheryhteystarpeita sekä koillis-lounaissuuntaisesti, että kaakkois-luoteissuuntaisesti. Nykyinen jätevesitunneli on merkitty kulkemaan Stora Bodön ja Lilla Bodön läpi ja Fridheminkallion eteläisin osa-alue on kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeä alue. Yleiskaava Kaava-alueet ovat Espoon eteläosien yleiskaavan alueella. Espoon eteläosien yleiskaava sai lainvoiman vuonna 2010.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 13 / 100 Espoon eteläosien yleiskaavassa kaava-alue on merkitty pääosin kehitettäväksi ja uudeksi pientaloalueeksi (A3) sekä virkistysalueiksi. Lounaassa kaksi pientä saarta Bergön lounaiskärjessä on merkitty lomaasuntoaluemerkinnällä (RA) (Rönnkobben ja läntinen Flakaholmen). Virkistysaluemerki (V) on osoitettu alue Bergössä sekä Bodökobbenin saari Stora Bodön eteläpuolella. Lisäksi Bergön saarelle on osoitettu virkistysyhteysmerkintä.. Luonnonsuojelualuemerkinnällä (SL) on osoitettu Bergön saarella Ramsösundin luonnonsuojelualue (maaduntalahtikorpi) sekä Stora Bodön lounaispuolella sijaitsevat Morgonpinorna. Lilla Bodön saareen on merkitty julkisten palveluiden ja hallinnon alue (PY) sekä satama-alue (LS). Yleiskaava ei korvaa voimassaolevaa Soukanniemi- Suvisaaristo yleiskaavaa Kaava-alue kattaa Soukanniemi-Suvisaaristo osayleiskaavassa vahvistamattomiksi jääneet alueet. Kaavaa ei ole vahvistettu mm. Bergön pohjoisosan sekä Stora Bodön eteläosan osalta. Osa suunnittelualueesta kuuluu Soukanniemi-Suvisaaristo osayleiskaava-alueeseen, joka on vahvistettu 6.4.1988 ja saanut lainvoiman 28.6.1989. Lainvoimaisen osayleiskaavassa on merkitty Lilla Bodön saareen YV-2-alue ja LVM-alue, Stora Bodön saareen VL-, V- ja SL- alueet ja Bergön saareen VL-, SL- ja YT-alueet. Soukanniemi-Suvisaaristo osayleiskaava ohjaa asuntorakentamista rakennuspaikkakohtaisesti. Kaavassa on määritelty ohjeelliset rakennuspaikat ja osoitettu suurin sallittu rakennuspaikkakohtainen asuntojen lukumäärä tilaa kohden. Soukanniemi-Suvisaaristo osayleiskaava ei sisällä määräystä osayleiskaavan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Soukanniemi-Suvisaaristo osayleiskaavan vahvistamisen jälkeen on laadittu Skataholmen-Svartholmen-Braskarna osayleiskaava, joka on saanut lainvoiman 7.2.2007. Tavoiteohjelma Kaupunginhallitus hyväksyi 29.3.2010 Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallio osayleiskaavan tavoitteiksi: Tulee laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jota voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Lähtökohtana rakennusoikeudelliselle mitoitukselle tulee olla Skataholmen-Svartholmen-Braskarna osayleiskaavan mitoitusperiaatteet, sekä periaatteita, joita on noudatettu poikkeamislupien myöntämisessä Soukanniemi-Suvisaariston alueella. Osayleiskaavalla mahdollistetaan alueella ympärivuotinen asuminen. Alueelle voidaan osoittaa myös asumista tukevia virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja. Alueen luonto-, maisema- ja rakennetun ympäristön arvot ja erityispiirteet pyritään turvaamaan. Kaavaan merkitään maanpinnan ja lattian korkeusasemamääritykset mahdollisten tulvahaittojen minimoimiseksi rantarakentamisessa. Tavoitteena on laatia osayleiskaava pääasiassa niille alueille, jotka ympäristöministeriö jätti vahvistamatta Soukanniemi-Suvisaariston osayleiskaavassa sekä osoittaa näille alueille tieyhteys. Bergö-Stora Bodö- Fridheminkallio osayleiskaavan suunnittelun pohjana toimii

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 14 / 100 kaupunginvaltuuston 7.4.2008 hyväksymä Espoon eteläosien yleiskaava ja kaupunginhallituksen 29.3.2010 hyväksymät periaatteet. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Bergö, Stora Bodö, Fridheminkallio osayleiskaavaa varten on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 22.1.2010. Osayleiskaavan luonnosaineisto Mitoitus: Kaava-alueen mitoittamisen lähtökohtana on käytetty vahvistetussa Soukanniemi - Suvisaaristo osayleiskaavassa noudatettuja mitoitusperiaatteita sekä niitä Espoon kaupungin ja ympäristöministeriön sopimia periaatteita, joita on noudatettu poikkeamislupien myöntämisessä Soukanniemi - Suvisaariston alueella Soukanniemi - Suvisaariston osayleiskaavan vahvistumisen jälkeen. Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallio -osayleiskaava-alue on kooltaan 142 ha, 84,8 ha ilman vesialueita. Luonnoksessa asuinalueiden tehokkuusluku on e=0,08, kokonaiskerrosala noin 29 000 k-m2, aluetehokkuus ilman vesialueita on e a =0,034. Alueen laskennallinen asukasmäärä on noin 700 asukasta. Nykytilassa alueella on ympärivuotisia asukkaita 8. Tavoiteohjelmassa on mainittu Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallion tehokkuuden lähtökohdaksi Skataholmen-Svartaholmen-Braskarna osayleiskaavan mitoitus. Koska kaava-alueet poikkeavat merkittävästi toisistaan, ennen kaikkea Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallion kaavaalueen kiinteistöt ovat yleisesti merkittävästi isompia kuin Skataholmen- Svatholmen-Braskarna alueella, ei ole mielekästä käyttää suoraan Skataholmen-Svartaholmen-Braskarna kerrosalalaskentamenetelmää. Edellä mainitun menetelmän tarkoitus on tehokkuuden määrittelyn lisäksi tasoittaa suhteellisen pienten kiinteistöjen välisiä kokoeroja jotta kaavaalueen kiinteistökohtaiset rakennusoikeudet eivät olisi kooltaan liian vaihtelevia. Tällaisia ongelmia ei Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallion alueella ole, joten tällä osayleiskaava-alueella on mielekästä käyttää suoraan asuinaluetehokkuutta. Asuinaluetehokkuudella e=0,08 saavutetaan lopputulos, joka vastaa Skataholmen-Svartaholmen- Braskarna osayleiskaavan tehokkuutta. Mitoitusjärjestelmiä on vertailtu tarkistamalla mitä seuraisi, jos käyttäisi Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallion asuintehokkuutta e=0,08, ja rakennuspaikan vähimmäiskokoa 3000 m2/rakennuspaikka, Skataholmen- Svartholmen-Braskarna osayleiskaava-alueella. Laskelmien ulkopuolelle on jätetty kiinteistöt, joista yli puolet on tulvarajan alapuolella, tällaisia kiinteistöjä ei ole Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallion kaava-alueella. Vertailun lopputuloksena on, että Skataholmen-Svartaholmen-Braskarna alueen 30 kiinteistöstä 19 saisi sen omalla laskentatavalla enemmän rakennusoikeutta kuin Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallion laskentatavalla

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 15 / 100 (e=0,08). Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallion laskentatapa (e=0,08) tuottaisi siis 11 kiinteistölle enemmän rakennusoikeutta. Asuinrakennusten lukumäärän suhteen 23 kiinteistöllä on täsmälleen saman verran rakennuksia riippumatta menetelmästä. Kuudella kiinteistöllä olisi, jos käytettäisiin Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallio määrityksiä, yksi asuinrakennus enemmän kuin nykyjään ja yhdellä kiinteistöllä olisi yksi asuinrakennus vähemmän kuin nykyään. Asuntoalueet: Kaava-alue on luonnoksessa osoitettu lähinnä erillispientalojen alueeksi (AO), jonne saa sijoittaa myös asumista häiritsemättömiä työtiloja. Rakennusala on merkitty vähintään 2 m korkeuskäyrän yläpuolelle ja vähintään 20 m:n etäisyydelle rantaviivasta, siellä missä avautuu pitkiä näkymiä avomerelle on merkitty suojaetäisyydeksi rakentamiselle 40 m rantaviivasta. Lisäksi kaavassa edellytetään rakentamisen sekä pihaalueiden muokkaamisen sovittamista maisemakuvaan. Maisemaa merkittävästi muuttavaa toimenpidettä varten tulee hakea MRL 128 :n mukainen maisematyölupa. Alimman lattiatason on oltava vähintään 3 metriä keskiveden pintaa korkeammalla. Maanpinnan ja lattian korkeusasemamääräykset on lisätty tarkistettuun osayleiskaavaehdotukseen mahdollisten tulvahaittojen minimoimiseksi rantarakentamisessa. Alueen kerrosluvuksi on merkitty II. Asuinrakennukseen saa sijoittaa vain yhden asunnon. Asuinrakennus olisi hyvä sijoittaa rakennuksen harjakorkeuskäyrien suuntaisesti, jos rakennusprojektilla on useampia harjansuuntia niin yksi niistä olisi syytä olla korkeuskäyrien suuntainen (kts. havainnepiirros). Osayleiskaava pyrkii ohjaamaan rakentamista ja alueiden muuta käyttöä niin, että alueen suvisaaristolainen ilme säilyy. Metsäiset rannat tulee säilyttää luonnonmukaisina. Kaislikkoiset rannat, joita halutaan ruopata ja täyttää tulee käsitellä alueelle ominaiseen tapaan. Maisemaa merkittävästi muuttaviin toimenpiteisiin tarvitaan maisematyölupa. Oleskelualueet tulee sijoittaa rakennusten yhteyteen, ja käsitellä niin että maiseman luonne ei merkittävästi muutu. Kaava-alueen kulttuuriarvoja on kartoitettu A-Insinöörit Oy: ja Selvitystyö Aholan toimesta raportissa Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallio osayleiskaavaa, Selvitys kulttuurimaisemasta ja rakennetusta kulttuuriympäristöstä, 9.5.2012. Palvelurakennusten alue: Lilla Bodön itäpuoli on osayleiskaavassa palvelurakennusten palvelualuetta (P) Virkistysalueet: Bergön sisäosien luonnonsuojelualueet sopivat hyvin virkistyskäyttöön. Bergön luonnonsuojelualueet muodostuvat Bergö-Ramsö metsäalueet luonnonsuojelualueesta (kaupunginvaltuuston suojelupäätös 2009 Espoon 550 vuoden juhlallisuuksiin liittyen) ja Ramsösundin

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 16 / 100 luonnonsuojelualueesta (suojelupäätös 1982). Tästä johtuen Bergöntien pohjoispuolella oleva Espoon eteläosien yleiskaavaan merkitty pientaloalue (A3) on suojelualuetta. Stora Bodön eteläosan sekä Fridheminkallion lounaisosaan on osoitettu lähivirkistysalueita (VL). Fridheminkallio on yleiskaavassa A3 aluetta, mutta lepakkojen esiintymän vuoksi suurin osa (länsiosa) eristetty virkistysalueeksi (VL) Kaksi pientä saarta Bergön lounaiskärjessä, joita Espoon eteläosien yleiskaavassa on merkitty loma-asuntoaluemerkinnällä (RA) (Rönnkobben ja läntinen Flakaholmen) ja viereinen kolmas (itäinen Flakaholmen), joka yleiskaavassa on merkitty pientalo-aluemerkinnällä (A3) on osayleiskaavassa niiden alavuuden ja pienen koon takia merkitty lähivirkistysalueeksi (VL). Liikenne ja kunnallistekniikka: Bergöössä olevat tiet säilyvät. Uusia teitä ovat Solvikudden, Bergön laituri, Stakavikintie, Stakavikinpolku ja Bergön Flakaholm, joka yhdistää sillalla Bergötä Flakaholmaan. Katualueiden leveydet vaihtelevat 11-8-7-6 metrin välillä. Stora Bodöllä Bodöntietä jatketaan Lilla Bodöltä Stora Bodölle Bodön sillan avulla. Stora Bodön ja Lilla Bodön välisestä sillasta on teetetty alustavia suunnitelmia; silta olisi näin 80 metriä pitkä ja runsaat 5 metriä leveä. Välitukia olisi kaksi ja virtaamatutkielmissa olisi osoitettu, että ne eivät merkittävästi vaikuttaisi salmen virtaamaan. Vapaa korkeus sillan ja merenpinnan keskikorkeuden välissä on 3 metriä. Sillan molemmat päät on suunniteltu niin, että maavallia olisi mahdollisimman vähän. Stora Bodöllä Bodöntieltä lähtee tiet Bodönranta ja Bodönkallio. Fridheminkalliossa oleva Vähänlahdentie säilyy. Kaava-alue tukeutuu alueen nykyiseen sähkö-, viemäri- ja vesijohtoverkkoon (Suvisaariston vesiosuuskunta). Verkostot on rakennettu teiden kohdalle. Vesi- ja viemäriverkosto sijaitsee melko lähellä maanpintaa, mikä tulee ottaa huomioon teiden parannushankkeiden yhteydessä. Verkoston kapasiteettia tarkistetaan kaavasuunnitelman edetessä. Osayleiskaava-alueella kaupungilla ei ole velvollisuutta rakentaa eikä ylläpitää teitä, siltoja eikä kunnallistekniikkaa. Luonnonympäristö ja maisema: Alueen luonnonmukaista ympäristöä pyritään säilyttämään edellyttämällä, että luonnonympäristöä ei muuteta yhtään enemmän kun tulevat rakennusprojektit edellyttävät. Osayleiskaavassa merkityt rantojen suojavyöhykkeet ja luonnonsuojelualueet tulee säilyä luonnonmukaisina. Bergön osa-alueen sisäosa on metsäistä kalliomaastoa, joka on rauhoitettu Bergön Ramsön luonnonsuojelualueeksi, osa-alueen pohjoisreunassa on rauhoitettu Ramsösundin maaduntalahtikorven luontosuojelualueen osaksi. Bergön ja Fridheminkallion kaava-alueen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 17 / 100 osissa on löytynyt lepakoille suotuisia alueita, joita on kaavassa otettu huomioon. Stora Bodön luoteisalueella oleva rantaniitty ja sen linnusto on paikallisesti merkittävä luontokohde, vaikkakin se ei täytä luonnonsuojelulain määritteiden mukaan suojeltavaa rantaniittyä sitä on otettu huomioon kaavasuunnitelmassa samoin kun saaren itäreunalla oleva komea kallioalue. Osayleiskaavaan liittyen on tehty kaksi luontoselvitystä. Stora Bodön kaava-alueen luontoselvitys / Enviro 15.8.2011 - Esa Lammi ja Bergön ja Fridheminkallion luontoselvitys / ENviro 30.11.2011 - Esa Lammi. Suojelukohteet: Osayleiskaavassa viisi kohdetta (Stora Bodöllä 2, Lilla Bodöllä 1 ja Bergöllä 2) on määrätty MRL 41 2 momentin nojalla kulttuurihistoriallisten arvojen vuoksi suojeltavaksi. Maankäyttö- ja rakennuslain perusteella suojeltavien rakennusten lisäksi on yhdeksän rakennuskohdetta, joiden säilymistä edistetään kaavassa arvokkaaseen kulttuurimaisema-alueeseen liitettävin määräyksin. Rakennuksissa sallitaan toimenpiteet, jotka edistävät rakennusten säilymistä ja käyttöä rakennushistoriallisia arvoja vaarantamatta. Nimistö: Nimi Bergö tarkoittaa aikoinaan erillisenä saarena ollutta laajaa maaaluetta Suvisaariston eteläosassa. Bodö eli Stora Bodö on saari Bergön itäpuolella. Osayleiskaava-alueeseen kuuluu lisäksi Soukanniemessä Fridhem -nimisen huvilan lähellä sijaitseva Fridheminkallio. Myös alueella käytössä olevat ja sinne suunnitellut tiennimet, puistonnimet ja muut kaavanimet perustuvat saariston perinteisiin paikannimiin. Sopimusneuvottelut Oikeusvaikutteinen osayleiskaava ei velvoita kaupunkia toteuttamaan katuja, siltoja eikä virkistysalueita. Kaavan toteuttaminen ei edellytä maankäyttösopimuksia. Hyväksyminen Osayleiskaavan muutoksen hyväksyminen kuuluu valtuuston toimivaltaan

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 18 / 100 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2009 / 7 Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyy seuraavat Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallio osayleiskaavan tavoitteet: 1.1 Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena osayleiskaavana, jota voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. 1.2 Alueen mitoittamisen lähtökohtana käytetään Skataholmen-Svartholmen- Braskarna osayleiskaavassa noudatettuja, vahvistetun Suvisaariston osayleiskaavaa soveltavia mitoitusperiaatteita sekä niitä periaatteita, joita on noudatettu poikkeamislupien myöntämisessä Soukanniemi- Suvisaariston alueella. 1.3 Osayleiskaavalla mahdollistetaan alueella ympärivuotinen asuminen. Kaavassa osoitetaan olemassa olevat rakennuspaikat ja uudet rakennuspaikat. Alueelle voidaan osoittaa myös asumista tukevia virkistysja vapaa-ajantoimintoja. 1.4 Kaavaan merkitään maanpinnan ja lattian korkeusasemamääritykset mahdollisten tulvahaittojen minimoimiseksi rantarakentamisessa. 1.5 Alueen luonto-, maisema- ja rakennetun ympäristön arvot ja erityispiirteet pyritään turvaamaan. 2 Merkitsee tiedoksi 16.11.2009 päivätyn Osallistumis- ja arviointisuunnitelman. 3 Järjestää tavoiteohjelmasta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi :n Käsittely Hyväksyttiin puheenjohtaja Markkula ehdotus, että tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan jäsen Fredrik Lindberg.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 19 / 100 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyy seuraavat Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallio osayleiskaavan tavoitteet: 1.1 Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena osayleiskaavana, jota voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. 1.2 Alueen mitoittamisen lähtökohtana käytetään Skataholmen-Svartholmen- Braskarna osayleiskaavassa noudatettuja, vahvistetun Suvisaariston osayleiskaavaa soveltavia mitoitusperiaatteita sekä niitä periaatteita, joita on noudatettu poikkeamislupien myöntämisessä Soukanniemi- Suvisaariston alueella. 1.3 Osayleiskaavalla mahdollistetaan alueella ympärivuotinen asuminen. Kaavassa osoitetaan olemassa olevat rakennuspaikat ja uudet rakennuspaikat. Alueelle voidaan osoittaa myös asumista tukevia virkistysja vapaa-ajantoimintoja. 1.4 Kaavaan merkitään maanpinnan ja lattian korkeusasemamääritykset mahdollisten tulvahaittojen minimoimiseksi rantarakentamisessa. 1.5 Alueen luonto-, maisema- ja rakennetun ympäristön arvot ja erityispiirteet pyritään turvaamaan. 2 Merkitsee tiedoksi 16.11.2009 päivätyn Osallistumis- ja arviointisuunnitelman. 3 Järjestää tavoiteohjelmasta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Fredrik Lindbergin.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 20 / 100 Kaupunginhallitus 29.3.2010 / 12 Ehdotus Teknisen toimen johtaja: Kaupunginhallitus 1 hyväksyy seuraavat Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallio osayleiskaavan tavoitteet: 1.1 Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena osayleiskaavana, jota voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. 1.2 Alueen mitoittamisen lähtökohtana käytetään Skataholmen-Svartholmen- Braskarna osayleiskaavassa noudatettuja, vahvistetun Suvisaariston osayleiskaavaa soveltavia mitoitusperiaatteita sekä niitä periaatteita, joita on noudatettu poikkeamislupien myöntämisessä Soukanniemi- Suvisaariston alueella. 1.3 Osayleiskaavalla mahdollistetaan alueella ympärivuotinen asuminen. Kaavassa osoitetaan olemassa olevat rakennuspaikat ja uudet rakennuspaikat. Alueelle voidaan osoittaa myös asumista tukevia virkistysja vapaa-ajantoimintoja. 1.4 Kaavaan merkitään maanpinnan ja lattian korkeusasemamääritykset mahdollisten tulvahaittojen minimoimiseksi rantarakentamisessa. 1.5 Alueen luonto-, maisema- ja rakennetun ympäristön arvot ja erityispiirteet pyritään turvaamaan. 2 merkitsee tiedoksi 16.11.2009 päivätyn ja 22.1.2010 muutetun Osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Käsittely Häggman Huhdan kannattamana ehdotti, että asia palautetaan. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 13 äänellä 2 ääntä vastaan hylänneen Häggmanin ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 21 / 100 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.5.2013 78 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy asetettavaksi nähtäville 3.5.2013 päivätyn Bergö-Stora Bodö- Fridheminkallio osayleiskaavaluonnoksen, piirustusnumero 6779 2 pyytää tarvittavat lausunnot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. 3 järjestää osayleiskaavaluonnoksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi :n. Käsittely Jäsen Stefan Ahlman poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (Hallintolaki, 28, 4-kohta). Keskustelun alussa esittelijä korjasi ehdotustaan siten, että otsikko muutetaan kuulumaan: Bergö-Stora Bödö-Friedheminkallio, osayleiskaavan hyväksyminen MRA 30 :n mukaisesti nähtäville, alue 450300. Lisätään tiedoksi kohtaan lausunto- ja kannanottopyynnöt. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Lautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle seuraavaan kokoukseen. Tiedoksi - Riikka Nikulainen, Sosiaali- ja terveystoimen esikunta, kannanotto - Anita Korsumäki, Ympäristökeskus, kannanotto - Markus Puolakka, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos, kannanotto

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 22 / 100 - Anu Tiitinen, Tonttiyksikkö, kannanotto - Riitta Pinosto, Katu- ja viherpalvelut, kannanotto - Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES, lausuntopyyntö - Gasum Oy, lausuntopyyntö - Juha Hovinen, Tilat ja alueet -yksikkö, kannanotto - Maarit Henttonen, Tutkimuksen ja kulttuuriympäristön vastuualue, kannanotto

Espoon kaupunki Pöytäkirja 89 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 23 / 100 3904/10.02.03/2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta 87 30.5.2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 79 15.5.2013 89 Pohjois-Tapiola, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, Maarinniitty I, alue 213408 (Kh-asia), pöydälle 15.5.2013 Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Rouhiainen, puh. (09) 816 24121 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Lausunnot on annettu Maarinniitty I asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 213408 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 29.8.2011 päivätyn ja 21.5.2012 muutetun Maarinniitty I, muutos Marängen I, ändring asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6678, joka käsittää korttelin 16066 tontin 3,16. kaupunginosa (Pohjois-Tapiola), alue 213408. 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 1400 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 566,66 euroa, eli yhteensä 1966,66 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Jäsen Stefan Ahlman poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (Hallintolaki 28, 4-kohta). Asian käsittelyn ja päätöksenteon aikana paikalla varajäsen Fredrik Lindberg. Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi päätöskohta, joka kuuluu: kaavamääräystä muutetaan opiskelija-asuntojen osalta siten, että 1 ap opiskelija-asuntolan 150 k-m2 kohti. Kaupunkisuunnittelukeskus suorittaa tämän muutoksen johdosta tarvittavan osallisten kuulemisen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja totesi, että voidaanko esittelijän ehdotuksen lisäksi hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 89 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 24 / 100 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Lausunnot on annettu Maarinniitty I asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 213408. 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 29.8.2011 päivätyn sekä 21.5.2012 ja 29.5.2013 muutetun Maarinniitty I, muutos Marängen I, ändring asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6678, joka käsittää korttelin 16066 tontin 3,16. kaupunginosa (Pohjois-Tapiola), alue 213408. Kaavamääräystä muutetaan opiskelija-asuntojen osalta siten, että 1 ap opiskelija-asuntolan 150 k-m2 kohti. Kaupunkisuunnittelukeskus suorittaa tämän muutoksen johdosta tarvittavan osallisten kuulemisen. 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 1400 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 566,66 euroa, eli yhteensä 1966,66 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Tapahtumaluettelo - Kaavamääräykset - Kaavakartta - Ajantasa-asemakaava - Havainnekuva - Katunäkymä - Leikkausten sijaintikartta - Alueleikkaukset 1 - Alueleikkaukset 2 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa liike- ja toimistorakennusten korttelialueen (K) käyttötarkoitus asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK-1), jolle saa sijoittaa myös opiskelija-asuntolan tai palveluasuntoja sekä pienen liike- tai palvelutilan (300 k-m 2 ).

Espoon kaupunki Pöytäkirja 89 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 25 / 100 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Maarinniitty I Marängen I asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6678, joka käsittää korttelin 16066 tontin 3. 16. kaupunginosassa (Pohjois-Tapiola), alue 213408. Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu valmisteluaineiston yhteydessä kuulutuksessa 21.9.2011. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 7.2. Alueen kuvaus Muutosalueen länsireunassa on vuonna 1984 valmistunut, vaalea, kaksikerroksinen toimistorakennus. Tontilla on asfaltoitua pysäköintialuetta, jolle on ajoyhteys Tietäjäntieltä rakennuksen eteläpuolitse. Samaa yhteyttä pääsee eteläisten naapuritonttien 1 ja 4 pysäköintialueille. Noin kolmasosa tontin pinta-alasta on sorapäällysteistä piha-aluetta. Tontin keskellä on kevyt jätekatos. Tontti on vajaasti rakennettu, alle 1/3 voimassa olevan asemakaavan sallimasta rakennusoikeudesta on käytetty. Muutosalue sijaitsee Tietäjäntien ja Kehä I:n väliin jäävällä liike- ja toimistorakennusten alueella. Tietäjäntien länsipuolen on kerros- ja rivitaloaluetta. Eteläpuolisilla naapuritonteilla on kaksikerroksiset toimistorakennukset pysäköintialueineen. Idässä on rakentamaton

Espoon kaupunki Pöytäkirja 89 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 26 / 100 toimisto-, tutkimus-, kehittämis- opetustoimintaa varten varattu tontti, jota käytetään Laurea- ammattikorkeakoulun paikoitusalueena. Muutosalueesta koilliseen voidaan rakentaa kolmekerroksinen ja kymmenkerroksinen paikoituslaitos ammattikorkeakoulun ja viereisten liikerakennusten käyttöön, nyt alueella on maatasopaikoitus. Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Maarinniitty I asemakaavan muutos (213407), joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa tammikuussa 2003. Voimassaolevassa kaavassa muutoksen alue on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K). Alueen tehokkuusluku on 1,30 (joka vastaa 5179 k-m 2 ) ja suurin sallittu kerrosluku IV. Rakennusalan alle saa sijoittaa kaksi maanalaista pysäköintikerrosta ja pihakannen alle yhden. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisessa tarkoituksessa 13.8. 11.9.2012 Nähtävilläolon aikana muutoksesta ei jätetty muistutuksia, eikä lausunnonantajilla ollut huomautettavaa muutosehdotuksesta. Asemakaavan muutos Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 3984 m 2 ja tehokkuusluku 1,30, rakennusoikeudeksi tulee 5179 k-m 2. Suurin sallittu kerrosluku nostetaan IV:stä V:een. Asemakaavan muutoksella ei lisätä alueen rakennusoikeutta. Korttelialueet Alue on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK-1). Alueelle saa sijoittaa myös opiskelija-asuntolan tai palveluasuntoja sekä ensimmäiseen maanpäälliseen kerokseen enintään 300 k-m 2 liike- tai palvelutiloja. Autopaikkoja on rakennettava vähintään: - 1 ap asuntokerrosalan 80 k-m 2 kohti - 1 ap opiskelija-asuntolan 85 k-m 2 kohti - 1 ap 5 palveluasuntoa kohti - 1 ap 50 k-m 2 liike- ja palvelutilaa kohti Autopaikat sijoitetaan tontille ja rakennuksen/pihakannen alle. Kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi sallittuja tiloja ei oteta huomioon kaavan vaatimia autopaikkoja laskettaessa. Kaavaan merkityn kerrosluvun ja rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa: - rakennuksen- ja pihakannen alle pysäköinti-, varasto-, sauna-, teknisiä tiloja sekä väestönsuoja- ja kiinteistönhuoltotiloja

Espoon kaupunki Pöytäkirja 89 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 27 / 100 - rakennuksen ylimmän kerroksen yläpuolelle hissi- ja ilmanvaihtokonehuoneita - porrashuoneiden 15 k-m 2 ylittävän osan kussakin kerroksessa - alueen sähkönjakelun vaatimat muuntamotilat - jätehuollon tilat Rakennuksen- ja pihakannen alle saa sijoittaa rakennusoikeuteen kuuluvaa kerho- ja liiketilaa. Tontille on rakennettava leikkiin ja asukkaiden muuhun oleskeluun sopivaa yhteistä aluetta vähintään 10 m 2 / 100 k-m 2 kohti. Rakentaminen tulee toteuttaa materiaaleiltaan ja käsittelyltään korkealaatuisena ja ympäristöön soveltuvana. Julkisivujen tulee olla pääosin vaaleita. Rakennuksen harjakorkeuden on oltava samassa linjassa idänpuoleiselle tontille 16069-8 rakennettavan 5-kerroksisen osan kanssa. Sopimusneuvottelu Tonttiyksikkö on ilmoittanut kannanotossaan, että muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu, kun asemakaavan muutos on kaupunginhallituksessa hyväksyttävänä. Perittävät maksut Hakija on maksanut 12.9.2011 asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavan muutoksen selostus liitteineen - Kaavamääräykset - Asemakaavan muutos Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.5.2012 87 Päätösehdotus Va. kaupunkisuunnittelupäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Mielipiteet on annettu Maarinniitty I asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue 213408

Espoon kaupunki Pöytäkirja 89 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 28 / 100 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 29.8.2011 päivätyn ja 21.5.2012 muutetun Maarinniitty I - Marängen I asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6678, joka käsittää korttelin 16066 tontin 3, 16. kaupunginosassa (Pohjois-Tapiola), alue 213408. 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.5.2013 79 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Lausunnot on annettu Maarinniitty I asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 213408 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 29.8.2011 päivätyn ja 21.5.2012 muutetun Maarinniitty I, muutos Marängen I, ändring asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6678, joka käsittää korttelin 16066 tontin 3,16. kaupunginosa (Pohjois-Tapiola), alue 213408. 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 1400 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 566,66 euroa, eli yhteensä 1966,66 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Lautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle seuraavaan kokoukseen. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: Hakija - Talousyksikkö Tekninen ja ympäristötoimi, toimenpiteitä varten - Kaupunginhallitus, jatkokäsittely

Espoon kaupunki Pöytäkirja 90 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 29 / 100 2090/10.02.02/2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta 82 15.5.2013 90 Toimenpiteiden käynnistäminen Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I:n ajanmukaisuuden tarkistamiseksi, pöydälle 15.5.2013 Valmistelijat / lisätiedot: Vuokko Rouhiainen, puh. (09) 816 23987 Aulis Palola, puh. (09) 816 24222 Leena Kaasinen, puh. (09) 816 23762 Mirkka Katajamäki, puh. (09) 816 24323 Ritva Helminen-Halkola, puh. (09) 816 24337 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 merkitsee tiedoksi annetun selonteon 2 kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta käynnistämään Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I:n ajanmukaisuutta koskevan tarkastelun yleiskaavan ja asemakaavan yhteisvaikutusten arvioinnilla 3 kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta laatimaan ehdotuksen koko yleiskaavatyön organisoinnista, aikataulusta, ohjaus- ja vuorovaikutusperiaatteista sekä esitettävistä lisäresursseista esitettäväksi syksyllä kaavoitusohjelman käsittelyvaiheiden yhteydessä. Käsittely Esittelijä teki seuraavat tekniset korjaukset: - päätöskohta 2 muutetaan kuulumaan: kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta käynnistämään Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I:n ajanmukaisuutta koskevan tarkastelun yleiskaavan ja asemakaavojen yhteisvaikutusten arvioinnilla - esityslistan selostusosan Pohjoisosien yleiskaava osa I viimeinen lause muutetaan kuulumaan: Korkein hallinto-oikeus kumosi Hista-Siikajärvi- Nupuri osayleiskaavan hyväksymispäätöksen 23.8.2012 Puheenjohtaja Markkula esitti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotusta korjataan siten, että - päätöskohta 2 muutetaan päätöskohdaksi 3,

Espoon kaupunki Pöytäkirja 90 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 30 / 100 - päätöskohta 3 muutetaan päätöskohdaksi 4, - lisätään uusi päätöskohta 2, joka kuuluu: käynnistää osayleiskaavatyön valmistelun siten, että tärkeimpänä toiminnallisesti rajattavana osayleiskaava-alueena on Vihdintien vaikutusalue Kehän III:lta Kalajärven paikalliskeskuksen kautta Vihdin rajalle. Työ organisoidaan siten, että tehdään rinnakkain voimassa olevan yleiskaavan ajanmukaisuuden analyysia, kaavoituksen työohjelmassa olevia asemakaavoja ja koko alueella tarvittavan kunnallistekniikan, liikenneyhteyksien ja muiden palvelujen toteutussuunnittelua. Parhaimmillaan tämä johtaa alueen hyvän toimivuuden edellyttämään yhteyksien ja palvelujen rakentamiseen siten, että uusi asutus ja palvelut rakentuvat keskenään oikea-aikaisesti ja kaikki tahot (ELY, nykyiset ja uudet asukkaat, muut) ovat tyytyväisiä ja tavoitteeksi asetettu pientalorakentaminen etenee. Toisena osayleiskaavaalueena on Länsiradan vaikutusalue. - alkuperäisen kohdan 3 muutetaan kuulumaan: kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta laatimaan ehdotuksen koko yleiskaavatyön organisoinnista, aikataulusta, ohjaus- ja vuorovaikutusperiaatteista sekä esitettävistä lisäresursseista esitettäväksi syksyllä kaavoitusohjelman käsittelyvaiheiden yhteydessä. Aikataulutuksessa ja organisoinnissa priorisoidaan Vihdintien vaikutusalueen osayleiskaavaa. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän korjattu ehdotus ja hänen tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 merkitsee tiedoksi annetun selonteon 2 käynnistää osayleiskaavatyön valmistelun siten, että tärkeimpänä toiminnallisesti rajattavana osayleiskaava-alueena on Vihdintien vaikutusalue Kehän III:lta Kalajärven paikalliskeskuksen kautta Vihdin rajalle. Työ organisoidaan siten, että tehdään rinnakkain voimassa olevan yleiskaavan ajanmukaisuuden analyysia, kaavoituksen työohjelmassa olevia asemakaavoja ja koko alueella tarvittavan kunnallistekniikan, liikenneyhteyksien ja muiden palvelujen toteutussuunnittelua. Parhaimmillaan tämä johtaa alueen hyvän toimivuuden edellyttämään yhteyksien ja palvelujen rakentamiseen siten, että uusi asutus ja palvelut rakentuvat keskenään oikea-aikaisesti ja kaikki tahot (ELY, nykyiset ja uudet asukkaat, muut) ovat tyytyväisiä ja tavoitteeksi asetettu pientalorakentaminen etenee. Toisena osayleiskaava-alueena on Länsiradan vaikutusalue.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 90 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 31 / 100 3 kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta käynnistämään Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I:n ajanmukaisuutta koskevan tarkastelun yleiskaavan ja asemakaavojen yhteisvaikutusten arvioinnilla 4 kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta laatimaan ehdotuksen koko yleiskaavatyön organisoinnista, aikataulusta, ohjaus- ja vuorovaikutusperiaatteista sekä esitettävistä lisäresursseista esitettäväksi syksyllä kaavoitusohjelman käsittelyvaiheiden yhteydessä. Aikataulutuksessa ja organisoinnissa priorisoidaan Vihdintien vaikutusalueen osayleiskaavaa. Oheismateriaali Selostus - Alustava aluerajaus PYK I osa I yhteisvaikutusten arvioinnille Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I:n ajanmukaisuutta koskevan tarkastelun tavoitteena on tuottaa lähtöaineistoa yleiskaavan uudistamisen tavoitekeskusteluun. Kootussa yhteisvaikutusten arvioinnissa muodostetaan kokonaiskuva aluetta koskevien suunnitelmien merkittävistä vaikutuksista. Ensivaiheen tavoitteena on tukea MAL 2020 aiesopimuksen mukaisen monipuolisen asuntotuotannon toteutumista Pohjois-Espoossa. MAL- aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus MAL 2012 2015 hyväksyttiin 20.6.2012. Sopimuksella pyritään vahvistamaan seudun toimivuutta ja kilpailukykyä, lisäämään seudun asuntotuotantoa ja sen edellytyksiä sekä vahvistamaan metropolitiikan kansallisten tavoitteiden toteuttamista maankäytön, asumisen ja liikennejärjestelmien kehittämisessä. Sopimuksella tuetaan seudun elinkeinopolitiikan toteuttamista, seudun kuntien tasapainoista kehittämistä sekä kestävää kehitystä edistäviä suunnitteluratkaisuja ja yhteistyötä. Tavoitteena on edistää asuntomarkkinoiden toimivuutta ja varmistaa asuntotuotannon kokonaistarpeen edellyttämien toimenpiteiden toteutuminen ja luoda edellytykset kohtuuhintaisten asuntojen tuottamiselle. Rakennettavien asuntojen hallintamuodon ja kokonaistarpeen sijoittumisessa otetaan huomioon seudun eri osien olosuhteet, tarve ja resurssit. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, VAT Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vuoden 2008 tarkastamisen tärkein tavoite oli edistää ilmastonmuutoksen hillintää erityisesti liikenteen ja asumisen järjestelyjen kautta. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan Helsingin seudulla tulee edistää joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät maakuntakaavan kautta kuntakaavoitukseen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 90 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 32 / 100 Maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan maakuntakaavan 8.11.2006 ja kaava sai lainvoiman 15.8.2007. Kaava sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava tarkastellaan toimintoja, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia ja jotka edellyttävät keskinäistä yhteensovittamista. Ympäristöministeriö vahvisti 1. vaihemaakuntakaavan 22.6.2010 ja kaava sai lainvoiman 8.10.2012. Ympäristöministeriö vahvisti Blominmäen jätevedenpuhdistamoa koskevan 3. vaihemaakuntakaavan 14.12.2013. Kaavassa esitetään kohdemerkinnällä sijaintipaikka uudelle jätevedenpuhdistamolle Espoon Blominmäessä ja ohjeellinen siirtoviemärin linjaus uudelta puhdistamolta nykyiselle Suomenojan puhdistamolle. Maakuntavaltuusto hyväksyi Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaavan 20.3.2013. Kaavassa sovitetaan yhteen toimiva ja kestävä yhdyskuntarakenne, sitä tukeva liikennejärjestelmä ja kaupan palveluverkko. Lisäksi kaavassa määritellään maakunnalliset kylät ja hajarakentamisen periaatteet. Linkki Uudenmaan liiton karttapalveluun: http://kartta.uudenmaanliitto.fi/maakuntakaavat/index.html Pohjoisosien yleiskaava osa I Espoon pohjoisosien yleiskaavan osa I käsittää pääosan kaupungin pohjoisista osista, lukuun ottamatta Nuuksiota. Yleiskaavan eteläisin osa on Espoon keskus. Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi yleiskaavan 19.1.1994 ja ympäristöministeriö vahvisti kaavan vuonna 1996. Lainvoiman yleiskaava sai vuonna 1997. Yleiskaavan maankäytön pääperiaatteiden keskeisinä lähtökohtina ovat kaavaselostuksen mukaan olleet Espoon väestö- ja työpaikkasuunnitteet vuodelle 2030 ja kuntasuunnitelman yleistavoitteet aluerakenteesta, tieverkosta, julkisista alueista ja virkistysalueista. Yleiskaavassa ei ole osoitettu varausta länsiradalle. Alueita Kalajärvellä ja Histassa jäi selvitysalueiksi yleiskaavassa 1994. Alueilla on osoitettu kehittämisperiaatemerkintä tiivistettävä alue 2. vaihemaakuntakaavassa. Korkein hallinto- oikeus kumosi Hista- Siikajärvi- Nupuri osayleiskaavan hyväksymispäätöksen 23.8.2013. Asemakaavoituksen tilanne Pohjois-Espoossa Pientalo-rakentamisen asemakaavoja on valmisteltu mm. Kalajärvi- Viiskorpi alueelle. Sopimusneuvotteluja alueen asemakaavoista odottavat Rinnekoti, Kalajärvenkallio, Kalajärvi II, Gobbacka, Viiskorpi ja Nepperinportti. Asemakaavojen vahvistamiskäsittely on vasta tulossa, eikä ole varmuutta niiden vahvistumisesta. Asemakaavat sisältävät huomattavan määrän pientalokerrosalaa. Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen (ELY) valitusten johdosta mm. valtuuston päätös Antinmäen asemakaavasta on kumoutunut. Kallionmäen asemakaavasta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 90 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 33 / 100 Helsingin hallinto- oikeuden osittain kumoava päätös tuli 23.4.2013. MAL -aiesopimustavoite on Kalajärvi- Perusmäki alueella yhteensä 550 asuntoa kaudella 2012-2015 ja kaudella 2016-2020 noin 700. Mikäli asemakaavoitus ei etene suunnitellusti, asuntotuotannolle ei ole edellytyksiä. Kaavoitusta tulee tarkastella asuntotuotannon, asemakaavoituksen etenemisen ja yleiskaavan uudistamisen tarvearvioinnin näkökulmasta. Monipuolisen asuntotuotannon turvaaminen 2016 jälkeen alkavalla kaudella edellyttää pientaloasemakaavojen vahvistumista, etenkin kaupungin omistamilla mailla ja alueilla joille on toteutettavissa hyvät joukkoliikenteen, ts. bussiliikenteen yhteydet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) valitusperusteita asemakaavoista ja suunnittelutarveratkaisuista Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa on neuvoteltu yleiskaavan ajanmukaisuudesta 14.11.2012 ja 10.4.2013. ELY:n valitusperusteita Pohjois-Espoon Kalajärvi- Viiskorpi alueen pientalokaavoista on ollut asemakaavojen yhteisvaikutusten arvioinnin puuttuminen. ELY:n mukaan poikkeamiselle yleiskaavasta tulisi olla perusteelliset yleiskaavatasoiset selvitykset. Kalajärven ja Viiskorven alueiden asemakaavaehdotukset mahdollistavat yli 10 000 asukkaan asuinalueet Vihdintien ja Kehä III:n väliselle alueelle. Osa lisärakentamisesta on osoitettu maa- ja metsätalousalueelle. ELY on valituksissaan todennut, että asemakaavojen mukaan alue tultaisiin rakentamaan yleiskaavan tavoitteita tiiviimmin. Yhdessä muiden samaan aikaan vireillä olevien asemakaavojen kanssa asemakaava muuttaa yleiskaavan keskeisiä suunnitteluperiaatteita. Asemakaavat eivät näin toteuta valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, erityisesti Helsingin seudun erityistavoitteiden osalta. Huomattavaa täydennysrakentamista ei ole ajoitettu yhteen, eikä sen mitoitusta arvioitu niin, että joukkoliikenteen hyödyntäminen ja oikea mitoitus sekä palveluiden sijoittuminen ja mitoitus varmistetaan. Seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa ja maankäyttöä ei ole kytketty yhteen, eikä joukkoliikenteen hyödyntämistä ole varmistettu VAT:n edellyttämällä tavalla. Lisäksi muutoksia maa- ja metsätalouden kannalta ei ole arvioitu. ELY on todennut, että rakentaminen on niin tiheää, ettei suunnittelutarveratkaisuja enää voi käyttää. Suunnittelutarveratkaisujen valitusperusteena on ollut rakennuspaikkojen pilkkominen alle 2000 m² kokoisiksi, mikä on lainmukainen vähimmäispinta-ala asemakaava-alueen ulkopuolella. Valitusten ja niitä koskevien päätösten seuranta on järjestelmällistä. Valituksien perusteet on testattu KHO:ssa asti. ELY:n mukaan on tarve uudistaa myös Espoon suunnittelutarveratkaisujen päätösperiaatteita ja periaatteiden linjaus kuuluu kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Suunnittelutarveratkaisujen päätösperiaatteiden tarkistustyö on käynnistetty. Asuntotuotanto Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto kehotti 25.3.2013 kaupunkisuunnittelulautakuntaa huolehtimaan, että vuositasolla syntyy

Espoon kaupunki Pöytäkirja 90 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 34 / 100 uutta asuntorakennusoikeutta vähintään 350 000 kem 2, jotta varmistettaisiin mahdollisuudet rakentaa vähintään 2 500 asuntoa vuodessa. TeklaGis -kuntatietojärjestelmän ja asuntoyksikön hankerekisterin mukaan vuonna 2012 valmistuneiden ja vuosina 2013-2015 valmistuvien asuntojen määrä on noin 9600 eli keskimäärin 2400 asuntoa vuodessa. Näistä kerrostaloasuntoja on noin 60 % ja pientaloasuntoja noin 40 %. Eniten asuntoja valmistunee Matinkylän suuralueelle, erityisesti Suurpeltoon ja Matinkylän keskukseen. Pohjois-Espoon suuralueen osuus koko asuntotuotannosta on vaatimaton, suuralueen pientalotuotannon osuuden Espoon koko pientalotuotannosta arvioidaan kuitenkin olevan noin 10 % vuosina 2012-2015. MAL- aiesopimuksen mukaisissa Espoon asuntotuotantotavoitteissa vuosille 2012-2015 kerrostalojen osuus on 65 % ja pientalojen osuus on 35 %. Vuosille 2016-2020 arvioidut osuudet ovat kerrostaloissa 63 % ja pientaloissa 37 % asunnoista. Kaupungin maanomistusta on Lintuvaaran, Kauklahden ja Perusmäen kaupunginosissa. Tarkastelun tavoitteet ja toimenpideohjelma Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I:n ajanmukaisuutta koskevan tarkastelun tavoitteena on tuottaa lähtöaineistoa yleiskaavan uudistamisen tavoitekeskusteluun. Kootussa yhteisvaikutusten arvioinnissa muodostetaan kokonaiskuva aluetta koskevien suunnitelmien merkittävistä vaikutuksista. Arviointi toteutetaan riittävällä tarkkuudella ja laajuudella. Osaratkaisujen ja suunnitelmien merkittävät yhteisvaikutukset ja eri vaikutusten kytkeytyminen toisiinsa selvitetään. Vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan koko PYK I:n aluetta. Tarkasteluvaihtoehdot voivat olla esim. VE 0+ Nykytila, VE 1 PYK I, VE 2 PYK I sekä alueen asemakaavat. Arviointi tukee Pohjois-Espoon yleiskaavan osa I ajanmukaisuuden selvittämistä. Ensivaiheen tavoitteena on tukea MAL 2020 aiesopimuksen mukaisen monipuolisen asuntotuotannon toteutumista Pohjois-Espoossa Kalajärvi- Viiskorpi alueelle valmistelussa olevien asemakaavojen sekä 2016 alkavien asuntotarjontakohteiden turvaamiseksi. Väestösuunnitteet tarkennetaan Espoon osa-alueittaisen väestöennusteen 2014-2023, Espoon kaupungin ja Helsingin seudun väestöprojektiot 2013-2050 raportin lukujen sekä Helsingin seudun maankäyttösuunnitelmaan liittyvien vuosien 2025 ja 2040 väestöarvioiden pohjalta. Tarkastelussa arvioidaan mm. asemakaavojen ja muiden maankäytön suunnitelmien yhteisvaikutuksia yleiskaavan viheralueilla kuten maa- ja metsätalous- ja virkistysalueilla. Selvitetään täydennysrakentamisen ajoittamista ja tarkastellaan joukkoliikenteen hyödyntämistä ja palveluiden sijoittumista oikean mitoituksen varmistamiseksi. Julkisten palveluiden sijoittuminen ja mitoitus selvitetään Palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila 2020 mukaisesti (kv 13.12.2010). Lisäksi arvioidaan kaupallisten palveluiden tarve ja mitoitus.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 90 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 35 / 100 Laaditaan Pohjois-Espoon liikenneverkkoselvitys, jossa selvitetään liikenteelliset vaikutukset. Selvityksessä otetaan huomioon maankäytön kehittyminen erityisesti Vihdintien ja Kehä III:n välisellä alueella sekä selvitetään mm. liikennejärjestelmän toimivuus osana Helsingin seudun liikennejärjestelmää, joukkoliikenteen kilpailukyvyn parantaminen, liikenneverkon ja -järjestelmän vaiheittainen kehittäminen maankäytön muutosten mukaan ja Kehä II:n jatkeen rakentamisen tai rakentamatta jättämisen vaikutukset. Liikenneverkkoselvitys tulee laatia yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen, Helsingin seudun liikenteen (HSL), Vantaan kaupungin ja Vihdin kunnan kanssa. Pohjois-Espoon liikenneverkon rungon muodostavat maantiet Kehä III ja Vihdintie, joiden kehittämisestä vastaa Uudenmaan ELY-keskus. HSL vastaa Helsingin seudun joukkoliikenteen suunnittelusta. Vantaan kaupunki ja Vihdin kunta ovat alueen rajanaapureita. Tarkastelussa voidaan hyödyntää Espoon maankäytön tavoitetilan valmistelun yhteydessä toteutettavan Harava-kyselyn tuloksia. Harava kyselypalvelulla toteutettavan kyselyn avulla saadaan asukkaiden näkemyksiä koko Espoon alueelta heidän toiveistaan ja tarpeistaan oman asuinympäristönsä kehittämiseksi. Samalla selvitetään kuinka toimivia nykyiset asuinympäristöt ovat ja kuinka ne mukautuvat tämän päivän arjen toimintoihin. Kyselyn avulla haetaan vastauksia myös siihen, tukevatko nykyiset elinympäristöt kestävän elämäntapaa ja kuinka tulevia asuinalueita tulee suunnitella. Harava kyselypalvelu on osa valtiovarainministeriön SADe-ohjelmaa. Kysely on tavoitteena toteuttaa syksyllä 2013. Taustamateriaaliksi kootaan nykytila-analyyseja Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I:n uudistamisen tavoitekeskustelun pohjaksi. Asemakaavojen tueksi on jo aiemmin laadittu selvityksiä, joita voidaan hyödyntää, mm. Pohjois-Espoon palveluverkkoselvitys 2007, Pohjois- Espoo kaavoituksen ilmasto- ja energiaselvitys 31.5.2012. Organisointi ja resurssit Työ ohjelmoidaan kaupunkisuunnittelukeskuksessa käyttäen olevaa yleiskaava-, asemakaava- ja liikennesuunnitteluyksikön henkilöstöä siten, että muodostetaan selkeä projektiorganisaatio ja hankkeelle nimetään vastuullinen projektipäällikkö, joka voi toimia jatkossa Pohjois-Espoon kehittämisen ja pientalotuotannon edellytysten luomisen vastuuhenkilönä. Mm. käynnissä olevien useiden osayleiskaavatöiden vuoksi työn tehokkaasti läpiviemiseksi tarvitaan lisäresursseja ja ulkopuolisia asiantuntija- ja konsulttipalveluja. Työn organisaatio, aikataulu, ohjaus- ja vuorovaikutusperiaatteet sekä esitettävät lisäresurssit täsmennetään ja esitetään syksyllä kaavoitusohjelman käsittelyvaiheiden yhteydessä. Espoon uusi yleiskaavapäällikkö aloittaa viimeistään elokuussa ja hänen roolinsa tämän työn koordinoinnissa on merkittävä. Työssä tullaan tekemään yhteistyötä Vantaan kaupungin kanssa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 90 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 36 / 100 Päätöshistoria Nähtävillä kokouksessa Seuraava materiaali WebForumissa sekä nähtävänä kokouksessa: Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet yleiskaavoituksessa. Helsingin seudun erityiskysymykset Espoon pohjoisosien yleiskaavan osassa I. Pia Niemi 10.12.2012 Uudenmaan ELY-keskuksen valituksia ja oikaisukehotuksia asema- ja osayleiskaavoista Pohjois-Espoon yleiskaavojen alueella. Kaavahankkeet, valitusten syyt sekä hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätökset perusteluineen. Pia Niemi 26.7.2012 Pohjois-Espoon asemakaavoituskohteet 8.4.2013 KHO:n päätös 1.11.2012. Antinmäki, asemakaava (alue 712800) HHO:n päätös 23.4.2012 Kalliomäki asemakaava (alue 712700) Hista-Siikäjärvi- Nupuri osayleiskaava KHO päätös 23.8.2012 (alue 6400) Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.5.2013 82 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 merkitsee tiedoksi annetun selonteon 2 kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta käynnistämään Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I:n ajanmukaisuutta koskevan tarkastelun yleiskaavan ja asemakaavan yhteisvaikutusten arvioinnilla 3 kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta laatimaan ehdotuksen koko yleiskaavatyön organisoinnista, aikataulusta, ohjaus- ja vuorovaikutusperiaatteista sekä esitettävistä lisäresursseista esitettäväksi syksyllä kaavoitusohjelman käsittelyvaiheiden yhteydessä. Käsittely Päätös Puheenjohtaja Markku Markkula esitti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että lautakunta kiirehtii yleiskaavan toimivuuden analyysin tekoa ja että muilta osin asia jätetään pöydälle. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti yksimielisesti kiirehtiä yleiskaavan toimivuuden analyysin tekoa ja jättää asian muilta osin pöydälle. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 91 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 37 / 100 664/10.02.03/2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta 9 2.2.2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25 16.3.2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta 35 29.2.2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 43 14.3.2012 Kaupunginhallitus 319 12.11.2012 Valtuusto 156 10.12.2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 7 23.1.2013 91 Karvasmäki, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi Lommila, alue 630102 (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Ikonen, puh. (09) 816 24149 Mikla Koivunen, puh. (09) 816 24053 Silja Savolainen, puh. (09) 816 24213 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutus on annettu Lommilan asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 630102 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 14.11.2006 päivätyn ja 20.5.2013 muutetun Lommila Gloms asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6551, joka käsittää korttelit 64005-64007 sekä katu-, liikenne ja virkistysalueet 64 kaupunginosassa Karvasmäki (muodostuu uusi kortteli 64030 ja poistuu kortteli 64005) sekä siihen liittyvät asemakaavan muutosehdotukset Nimismiehenmäki I Länsmansbacken I, joka käsittää puistoaluetta 47. kaupunginosassa Muurala, Miilukorpi Milkärr, joka käsittää liikennealuetta 72. kaupunginosassa Karhusuo ja Kirskumäki, Fallåker Kirskobacka, Fallåker, joka käsittää katualuetta 64. kaupunginosassa Karvasmäki. Käsittely Esittelijä teki teknisen korjauksen: - päätöskohta 2 muutetaan kuulumaan: hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 14.11.2006 päivätyn ja 20.5.2013 muutetun Lommila Gloms asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6551, joka käsittää korttelit 64005-64007 sekä katu-, liikenne ja

Espoon kaupunki Pöytäkirja 91 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 38 / 100 virkistysalueet 64 kaupunginosassa Karvasmäki (muodostuu uusi kortteli 64030 ja poistuu kortteli 64005) sekä siihen liittyvät asemakaavan muutosehdotukset Nimismiehenmäki I Länsmansbacken I, joka käsittää puistoaluetta 47. kaupunginosassa Muurala, Miilukorpi Millkärr, joka käsittää liikennealuetta 72. kaupunginosassa Karhusuo ja Kirskumäki, Fallåker Kirskobacka, Fallåker, joka käsittää katualuetta 64. kaupunginosassa Karvasmäki. Keskustelun kuluessa varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen teki jäsen Paula Pöntysen kannattamana seuraavan palautusehdotuksen: Lautakunta päättää palauttaa kaavan uudelleen valmisteltavaksi siten, että 1) Alueen kokonaisrakennusoikeutta vähennetään siten, että se toteuttaa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja tukee Espoon keskuksen kaupunkirakenteen kehittymistä. 2) Alueen rakentaminen vaiheistetaan tarkistettujen mitoitusten perusteella siten, että toinen vaihe toteutetaan vasta, kun Espoon keskuksen kauppakeskusten laajennushankkeet sekä merkittävä osa suunnitellusta asuntorakentamisesta on toteutettu. 3) Alueelle voidaan sijoittaa sallitun päivittäistavarakaupan lisäksi seudullisesti merkittäviä tilaa vievän kaupan yksiköitä. 4) Alueen kevyen liikenteen toimivuus varmistetaan myös silloin, kun kauppakeskus on suljettuna. Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että palautusehdotuksesta on äänestettävä, koska ehdotusta oli myös vastustettu. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka ovat palautusehdotuksen kannalla äänestävät jaa ja ne, jotka sitä vastustavat, äänestävät ei. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä palautuksen puolesta (jaa) äänestivät Louhelainen, Karhu, Nevanlinna, Pöntynen, Salo eli viisi (5) jäsentä ja sitä vastaan (ei) äänestivät puheenjohtaja Markkula sekä jäsenet Ahlman, Klar, Lahti, Lintunen, Oila, Palomäki, Päivinen eli kahdeksan (8) jäsentä. Puheenjohtaja Markkula totesi lautakunnan kahdeksalla äänellä viittä vastaan (8/5) päättäneen hylätä palautusehdotuksen ja jatkaa asian käsittelyä. Tämän jälkeen varapuheenjohtaja Louhelainen esitti jäsen Risto Nevanlinnan kannattamana, että esittelijän päätösehdotus hylättäisiin: Esittää kaupunginhallitukselle hylättäväksi 14.11.2013 päivätyn ja 20.5.2013 muutetun Lommila- Gloms asemakaavan muutosehdotuksen seuraavilla perusteilla:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 91 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 39 / 100 - Hankkeella on merkittäviä haitallisia vaikutuksia Espoon keskusta-alueen kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen kauppakeskuksen viedessä kaiken lisäliiketilan vähimmäistarpeesta. - Asiointi perustuu pääasiassa henkilöautoiluun. - Ei ole pystytty osoittamaan, että palveluverkko kehittyy siten, että asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. - Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan vähittäiskaupan ensisijainen sijoituspaikka on keskusta-alue. - Asemakaavaehdotuksen mitoitus, kaupan laatu ja esitetty vaiheistusmääräys eivät varmista Espoon keskuksen kehittymistä aluekeskukseksi. - Palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle ei ole luotu edellytyksiä siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 54 :ssä on tarkoitettu. Lommila-Gloms -kaavaa on perusteltu erityisesti seudullisesti merkittävän tilaa vievän erikoiskaupan tarpeilla. Nykymuodossaan kaava kuitenkin perustuu pääosin tavanomaiseen pienimittakaavaisen erikoiskaupan konseptiin. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että varapuheenjohtaja Louhelaisen hylkäysehdotuksen johdosta on äänestettävä, koska sitä myös vastustettiin. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että äänestetään hylkäysehdotuksen ja esittelijän ehdotuksen välillä. Puheenjohtaja ehdotti, että ne, jotka ovat esittelijän kannalla äänestävät jaa ja ne, jotka ovat hylkäämisehdotuksen kannalla äänestävät ei. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta (jaa) äänestivät puheenjohtaja Markkula sekä jäsenet Ahlman, Klar, Lahti, Lintunen, Oila, Palomäki, Päivinen, Salo eli yhdeksän (9) jäsentä ja varapuheenjohtaja Louhelaisen hylkäysehdotuksen (ei) puolesta Louhelainen, Karhu, Nevanlinna, Pöntynen eli neljä (4) jäsentä. Puheenjohtaja Markkula totesi lautakunnan yhdeksällä äänellä neljää vastaan (9/4) hyväksyneen esittelijän ehdotuksen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutus on annettu Lommilan asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 630102 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 14.11.2006 päivätyn ja 20.5.2013 muutetun Lommila Gloms asemakaavan muutosehdotuksen,

Espoon kaupunki Pöytäkirja 91 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 40 / 100 piirustusnumero 6551, joka käsittää korttelit 64005-64007 sekä katu-, liikenne ja virkistysalueet 64 kaupunginosassa Karvasmäki (muodostuu uusi kortteli 64030 ja poistuu kortteli 64005) sekä siihen liittyvät asemakaavan muutosehdotukset Nimismiehenmäki I Länsmansbacken I, joka käsittää puistoaluetta 47. kaupunginosassa Muurala, Miilukorpi Millkärr, joka käsittää liikennealuetta 72. kaupunginosassa Karhusuo ja Kirskumäki, Fallåker Kirskobacka, Fallåker, joka käsittää katualuetta 64. kaupunginosassa Karvasmäki. Liite 2 Lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 3 Muistutusten lyhennelmät ja vastineet Oheismateriaali - Tapahtumaluettelo - Kaavamääräykset - Kaavakartta - Ajantasa- asemakaava - Havainnekuva Selostus Tavoitteena on Lommilan alueen rakentaminen osaksi Espoon keskuksen palveluja, siten että sinne syntyy kaupallisten palvelujen ja työpaikkojen keskittymä, joka on toiminnoiltaan monipuolinen, kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen, maankäytöltään tehokas sekä vaiheittain toteuttamiskelpoinen. Asemakaavan muutos parantaa Espoon keskuksen ja lähialueiden palvelutarjontaa. Kaavoituksella mahdollistetaan liikerakentamista kauppakeskusta varten 110 000 kem2, josta päivittäistavarankauppaa saa olla 4000 kem2, erilliselle liike-, toimisto-, liikunta- ja hotellitilarakentamiselle 35 000 kem2 ja teollisuus- ja varastorakentamiselle 30 050 kem2.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 91 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 41 / 100 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä Lommila - Gloms, asemakaavan muutosehdotus, käsittää korttelit 64005-64007 sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet 64. kaupunginosassa (Karvasmäki). Muutoksella muodostuu kortteli 64030 ja poistuu kortteli 64005. Nimismiehenmäki I - Länsmansbacken I, asemakaavan muutosehdotus käsittää osan puistoaluetta 47. kaupunginosassa (Muurala). Miilukorpi - Milkärr, asemakaavan muutosehdotus käsittää osan liikennealuetta 72. kaupunginosassa (Karhusuo). Kirskumäki - Kirskobacka, Fallåker - Fallåker, asemakaavan muutosehdotus käsittää osan katualuetta 64. kaupunginosassa (Karvasmäki). Piirustusnumero 6551. Aluenumero 630102. Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksissa vuodesta 2004 lähtien, viimeksi kaavoituskatsauksessa 2012. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 2.6.2005, täydennetty lisälehdellä 30.9.2005 ja päivitetty 1.12.2008 ja 6.11.2009. Valmistelijatietoja ja kaupungin yhteystietoja päivitettiin 2.4.2013. Alueen kuvaus Suunnittelualueen nykyinen kaupunkikuvallinen ilme on sekava ja hahmottumaton. Alueella on teollisuus- ja varastotoimintaa varten väljästi rakennettuja tontteja sekä peltoaluetta. Alueella toimii mm. Vehon

Espoon kaupunki Pöytäkirja 91 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 42 / 100 ajoneuvovarikko, pienyrityksiä, kaksi polttoaineen jakeluasemaa ja drive-in pikaruokaravintola. Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa Lommilan alue on osoitettu merkinnällä merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö. Maakuntakaavan selostuksen mukaan merkinnän osoittamalle alueelle saadaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa osoittaa yksi tai useampi seudullinen erikoiskaupan suuryksikkö, ja uusia merkitykseltään seudullisia päivittäistavarakaupan suuryksiköitä ainoastaan Espoon keskuksen pohjoispuolelle, Kehä III:n ja Turunväylän risteykseen. Maakuntakaava on vahvistettu marraskuussa 2006. Asemakaavan muutosehdotus on maakuntakaavan mukainen. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa Lommilalle esitetään enimmäismitoitusta päivittäistavarakaupalle (10 000 k-m²). Maakuntavaltuusto hyväksyi 20.3.2013 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan. Tämän jälkeen kaava saatetaan ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Voimassa oleva yleiskaava Kaava-alueella on voimassa Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 27.6.1996. Yleiskaavassa alue on pääosin osoitettu yksityisten palvelujen ja hallinnon alueeksi. Pääulkoilureitti kulkee alueen läpi. Asemakaavan muutosehdotus on pääosin yleiskaavan mukainen. Päivittäistavarakaupan sijoittumisen osalta yleiskaava ei ole keskustatoimintojen aluetta, mutta voimassa oleva maakuntakaava sallii alueelle päivittäistavarakaupan suuryksikön sijoittumisen. Voimassa olevat asemakaavat Kaava-alueella on voimassa Lommilan, Nimismiehenmäki I:n, Miilukorven, Fallåkerin ja Kirskumäen asemakaavat. Korttelit 64005-64007 sekä niihin liittyvät katu-, liikenne- ja virkistysalueet kuuluvat Lommilan asemakaavaan, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 31.5.1984. Asemakaavassa alue on toimistorakennusten korttelialuetta (KT), liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K), liike- ja varastorakennusten korttelialuetta (KV-1 ja KV-2), liike- ja huoltoasemarakennusten korttelialuetta (KM), sekä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T). MRA 32 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 23.1.2013 Lommilan asemakaavan muutosehdotuksen uudelleen nähtäville MRA 32 :n mukaisesti. Nähtävillä olleessa asemakaavan muutosehdotuksessa päivittäistavarakaupan määrää oli vähennetty valtuuston päätöksen mukaisesti 4000 kem2:iin, hotelli- ja toimistorakentamista koskevaa kaavamääräystä oli tarkennettu sekä T-korttelin rakennusoikeutta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 91 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 43 / 100 tarkistettu. Asemakaavan muutosehdotus oli MRA 32 :n mukaisesti nähtävillä 11.2. 12.3.2013. Kaavaehdotuksesta saatiin nähtävilläolon aikana 1 kirjallinen muistutus sekä 4 kpl lausuntoja ja kannanottoja. Kaavakartan merkintään tehtiin vähäinen tarkistus ELY-keskuksen lausunnon mukaan koskien maantiealueiden liittymämerkintöjä ja tekninen korjaus maantiealueen kaavamääräykseen. Kaavaselostusta täydennettiin ja korjattiin saadun palautteen perusteella. Muistutus sekä lausunnot ja kannanotot ovat vastineineen asian liitteinä. Aikaisemmat päätökset Espoon keskuksen kehittämisohjelmassa, jonka kaupunginhallitus on hyväksynyt 3.6.2003, on päätetty Lommilan osalta, että Espoon keskusta kehitetään ja vahvistetaan siten, että Espoontorin ympäristöä kehitetään ja toteutetaan ajallisesti ensisijaisesti suhteessa Lommilaan. Kummallekin alueelle muodostuu oma selkeä roolinsa kehittyvässä kaupunkirakenteessa, joka pitkällä aikajaksolla kuroutuu yhdeksi kaupunkirakenteeksi. Espoon keskuksen Suvelasta Lommilaan johtavaa akselia, Sunantie - Espoonportti - Kirkkokatu - Nimismiehenpelto - kokonaisuutta vahvistetaan julkisten ja kaupallisten palvelujen vyöhykkeenä. Akselia jatketaan Nimismiehenpellon alueen poikki Turunväylän alitse Lommilaan. Kaksinapaisen aluekeskuksen idea on, että radanvarsikeskusta kehitetään palveluiden ja joukkoliikenteeseen tukeutuvana kaupunkikeskustana, kehäteiden risteysaluetta seudullisesti palvelevana ja joukkoliikennettä hyödyntävänä palvelukeskittymänä. Maankäytön suunnittelussa huomioidaan jokilaakson kulttuurihistorialliset ja virkistykselliset arvot. Kaupunginhallitus päätti 30.3.2004 merkitä Espoon keskuksen - Lommilan kaupallisten vaikutusten arviointiraportin tiedoksi ja kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta aloittamaan Lommilan asemakaavoitus alueen kaupallisista vaikutuksista laaditun arvioinnin johtopäätösten mukaisesti. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti kokouksessaan 14.3.2011 hyväksyä Espoon keskuksen kaupunkiuudistuksen toimenpideohjelman vuosille 2011 2020. Jaosto päätti, 1) että Espoon keskuksen toimenpideohjelman 2011-2020 periaatteita noudatetaan alueen jatkosuunnittelussa, 2) kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa hyväksymään Lommilan asemakaavaehdotuksen viivytyksettä nähtäville niin, että asemakaava voidaan hyväksyä valtuustossa vuoden 2011 aikana. Toimenpideohjelma on esitys siitä, miten Espoon keskuksen uudistaminen ohjelmoidaan seuraaviksi noin kymmeneksi vuodeksi. Ohjelman toteutumista seurataan vuosittain. Esitykseen on koottu päätöksenteon pohjaksi alueen keskeiset 10 hanketta, jotka yhdessä muodostavat aluekehittämisen rungon. Näiden kaikkien osahankkeiden vaikutus on merkittävä kehitettäessä Espoon keskuksen kaupunkiuudistusta kokonaisuutena. Lommilan asemakaavan muutosehdotusta suoraan koskevat ja Espoon keskuksen toimenpideohjelmaa toteuttavat

Espoon kaupunki Pöytäkirja 91 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 44 / 100 osahankkeet ovat Lommilan kauppakeskushanke ja Suvela asema Lommila -akseli. Valmisteluaineiston (ent. asemakaavan muutosluonnos) käsittely Asemakaavan muutosluonnos oli kaupunkisuunnittelulautakunnan käsiteltävänä ensimmäisen kerran 22.11.2006. Tällöin kaupunkisuunnittelulautakunta palautti asemakaavaluonnoksen uudelleen valmisteltavaksi edellyttäen, että muuttuneesta maanomistustilanteesta johtuvat mahdolliset suunnitelman muutostarpeet selvitetään, ja että kaavan asiakirjoihin liitetään selvitys Lommilan alueen kytkeytymisestä Espoon keskuksen kehittämistoimiin. Kaavamateriaaliin edellytettiin lisättäväksi myös selvitykset alueen ympäristövaikutuksista ja liikennejärjestelyistä. Päätöksen mukaan valmistellun kaavasuunnitelman valmisteluaineistoa käsiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa 14.1.2009. Tällöin kaupunkisuunnittelulautakunta antoi ohjeita jatkosuunnittelulle ja päätti asemakaavan keskeisistä tavoitteista. Kaupunkisuunnittelupäällikkö päätti asettaa valmisteluaineiston nähtäville 26.1.2009. Asemakaavan muutosehdotuksen käsittely Aineistoa valmisteltiin käsiteltäväksi lautakunnassa 9.12.2009. Kaupunkisuunnittelulautakunnassa asemakaavan muutosehdotus jätettiin pöydälle 9.12.2009, 20.1.2010 ja 17.2.2010. Pöydällä pidon aikana toimitettiin lautakunnalle lisäselvityksiä. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kokouksessaan 17.3.2010 palauttaa asemakaavan muutosehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi ja ohjeisti jatkosuunnittelua. Tarkistettua asemakaavan muutosehdotusta käsiteltiin uudelleen kaupunkisuunnittelulautakunnassa 2.2.2011. Asia jätettiin pöydälle kokouksissa 2.2.2011 ja 2.3.2011. Kokouksessa 16.3.2011 hyväksyttiin esittelijän muutokset aineistoon ja asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin nähtäville lautakunnan lisäyksin. Kokouksessaan 14.3.2012 kaupunkisuunnittelulautakunta päätti hylätä esittelijän ehdotuksen kaavan lähettämisestä eteenpäin kaupunginhallituksen ja valtuuston käsiteltäväksi. Teknisen toimen johtaja käytti 19.3.2012 otto-oikeuttaan lautakunnan päätökseen ja siirsi asian kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kaupunginhallitus 12.11.2012 hyväksyi kaupungin ja Kiinteistö Oy Lommilan Kauppakeskuksen sekä Ruokakesko Oy:n välillä neuvotellun maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen alueiden luovuttamisesta sekä hyväksyi kaavaehdotuksen valtuuston käsiteltäväksi tarvittavien toimenpiteiden jälkeen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 91 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 45 / 100 Valtuusto käsitteli kaavaehdotusta kokouksessaan 10.12.2012 ja päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavasi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4 000 kerrosneliömetriin. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 23.1.2013 asettaa valtuuston päätöksen mukaisesti korjatun asemakaavan muutosehdotuksen uudelleen nähtäville. Kaavakarttaa ja selostusta tarkistettiin vähäisesti nähtävillä olon jälkeen. Ehdotus asemakaavan muutokseksi Mitoitus ja ajoitus Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan liikerakentamista kauppakeskusta varten 110 000 kem2. Erilliselle hotelli- ja toimisto- ja liikerakentamiselle varataan 29 500 kem2. Liikuntapalveluille osoitetaan 5500 kem2 varaus, mutta liikuntatiloja voidaan sijoittaa myös muun kerrosalan puitteissa. Päivittäistavarakaupan osuus saa olla enintään 4000 kem2 kauppakeskuksen kokonaisrakennusoikeudesta. Teollisuus- ja varastorakennuksille varataan 30 050 kem2 omalla korttelialueellaan. Asemakaavan muutosehdotuksen kokonaiskerrosala on yhteensä 175 050 kem2. Voimassa olevien asemakaavojen mukainen kokonaiskerrosala on noin 110 000 kem2. Alueen pinta-ala on noin 34 hehtaaria ja kaavamuutoksen mukainen aluetehokkuus on ea=0,50. Kauppakeskus tulee kaavamääräyksen mukaan toteuttaa kahdessa vaiheessa siten, että ensimmäinen vaihe saa olla kooltaan enintään 60 000 kem2. Toinen toteutusvaihe voi olla suuruudeltaan 50 000 kem2. Toiselle toteutusvaiheelle ei voida myöntää rakennuslupaa ennen ensimmäisen toteutusvaiheen käyttöönottoa. Kaavamääräyksen yhteydessä annetulla ensimmäisen vaiheen rakentamisen vähimmäismäärällä tarkennetaan määräyksen soveltamista vain merkittävään rakentamiseen. Kaupunkirakenne Lommilan asemakaavan muutosalue sijoittuu Espoon keskuksen tarkastelualueelle. Espoon keskuksen kehittämisohjelman mukaisesti aluetta on kehitetty luonteeltaan tilaa vievän kaupan alueena, joka yhdistyy aseman seutuun puistokadulla Nimismiehenpellon läpi osaksi keskustan kaupunkirakennetta ja palveluja. Lommilan, Espoon aseman seudun ja Suvelan yhdistävä puistokatu toteutetaan vaiheittain korkealaatuisena jalankulkuympäristönä huomioiden jokilaakson maisema- ja kulttuuriarvot. Kaupunkisuunnittelukeskus on 2008 teettänyt kaupunkikuvatarkasteluja bulevardin toteuttamiseksi Nimismiehenpellon läpi, sekä Espoon keskuksen arkkitehtikilpailun jatkotyönä laajempia alueellisia visioita. Visioissa esitetään bulevardin varren kaupunkikuvan elävöittämiseksi lisää

Espoon kaupunki Pöytäkirja 91 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 46 / 100 asumista Lommilan ja Nimismiehenpellon alueille. Lommilan alueen suunnitelmat eivät estä Nimismiehenpellon alueen erilaisia kehittämisvaihtoehtoja, mutta asemakaavan muutoksella mahdollistetaan erilaisten katu- ja kevyenliikenteen yhteyksien rakentaminen. Espoon aseman seudulla useat asemakaavat ja asemakaavan muutokset ovat vahvistuneet ja alueen täydennysrakentaminen ja mm. asuntotuotanto on jo alkanut. Espoontorin, Entressen ja S-Marketin osalta kauppakeskusten toiminnalliseen yhdistämiseen liittyvä kehittämissuunnitelma on valmiina, ja asemakaavan muutosehdotuksen valmistelu on käynnissä. Hankkeen toteutuminen vahvistaa aseman seudun kaupallisia palveluja entisestään. Asuinrakentamisen lisääminen on edellytys aseman seudun elävöittämiseksi ja elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. Virastokeskuksen, Suviniityn ja Suvelan kaavamuutokset vastaavat osaltaan tähän tarpeeseen. Myös kaupunkikuvan parantaminen on alkanut, ja etenkin virastokeskuksen asemakaavanmuutoksen edetessä alueen ympäristön kehittämiselle on hyvät edellytykset. Lommilan alueen joukkoliikenneyhteydet ovat hyvät. Espoon keskuksen joukkoliikenneyhteydet parantuvat kaupunkiradan ja matkakeskuksen toteuttamisen myötä. Tulevaisuudessa mahdolliset Espoo Salo-oikorata ja pikaraitiotieyhteys Jorviin tekisivät alueesta entistä vilkkaamman risteysaseman. Kaupunkikuva Asemakaavan muutoksilla mahdollistetaan mm. kauppakeskuksen sekä toimisto- ja hotellirakennusten rakentaminen ns. Lommilan kolmion alueelle ja varaudutaan muutoksen tarvitsemien uusien liikennejärjestelyiden toteutukseen. Espoonjokilaakson suuntaan näkyvät rakennukset on pyritty pitämään matalana siten, että Espoon Tuomiokirkon hallitseva asema jokimaisemassa säilyy. Virkistysreitti Espoon keskuksesta Oittaan ulkoilualueille kulkee Glomsinjoen rannassa. Lommilan rakentaminen on pyritty sijoittamaan etäämmälle joesta alueen luontoarvojen säilyttämiseksi. Korttelin 64006 (liikerakennusten korttelialue, KM) rakentamista ohjataan kaavamääräyksin kaupunkikuvallisesti eheämmän kokonaisuuden saavuttamiseksi. Kauppakeskukselle varattu kerrosala tulee toteuttaa vaiheittain kuitenkin kaupunkikuvallisesti yhtenäisenä rakennusmassana, jota jäsennellään päämassasta erottuvin ja mittakaavaltaan erilaisin rakennusosin. Kauppakeskuksen keskeinen vihertila tulee toteuttaa avoimena, aukiomaisena tilana. Tilan mitoitusta, luonnetta ja yleisilmettä ohjataan kaavamääräyksin. Aukiolta tulee olla näköyhteys Glomsinjoen laaksoon. Maantasossa katuun liittyvien liiketilojen julkisivut tulee toteuttaa pääosin lasisina. Tulevaisuudessa Espoon asemanseutu torneineen korostuu maisemakokonaisuudessa. Lommilaan esitetty hotellirakennus on luonteeltaan matala siten, että se ei hallitse Espoonjokilaakson maisemaa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 91 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 47 / 100 Hotelli voidaan toteuttaa siten, että huoneista avautuu näkymiä Glåmsinjoelle. Kortteliin voidaan toteuttaa myös vapaa-ajantoimintaa ja urheilua palvelevia tiloja. Kaavassa mahdollistetaan maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentaminen kauppakeskuskorttelin alle. Autoliikenne Espoontieltä kauppakeskukseen on johdettu kaksitasoisen kiertoliittymän kautta. Kiertoliittymä tulee toteuttaa kaupunkikuvallisesti laadukkaasti ympäristötaidetta hyödyntämällä. Pohjoisesta, Nupurintieltä Kehä III:n ali, on yhteydet kauppakeskusta kiertävälle kokoojakadulle ja sieltä edelleen pysäköintiin. Lisäksi lännestä, Nimismiehenpellon puolelta Turunväylän ali on tulevaisuudessa mahdollista toteuttaa uusi katuyhteys. Jalankulkijoille ja polkupyöräilijöille kauppakeskus on läpikuljettava. Kauppakeskuksen sisäiset käytävätilat yhdistävät rakennuksen eri puolilla olevat aukiot toisiinsa. Liikerakennusten korttelialueen (KM) länsipuolella on liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K-1). Toiminta on pääosin olemassa olevaa yritystoimintaa. Korttelissa on mahdollisuus toteuttaa myös vapaaajantoimintaa palvelevia tiloja. Asemakaava-alueen läntisessä kärjessä jatkaa toimintaansa yksityinen liikennevarikko ja logistiikkakeskus (T). Alueen tulevaisuuden käyttömahdollisuudet tarkentuvat ympäröivän kaupunkirakenteen kehittyessä. Laadukkaan kaupunkikuvan varmistamiseksi alueelle on laadittu Lommilan asemakaavan muutoksen korttelisuunnitelma. Joukkoliikenne Linja-autoliikenne käyttää Espoontietä, Turuntietä, Nupurintietä ja Turunväylää. Linja-autoliikenteen pysäkit vaativat uudelleen järjestelyjä kaavan rakentumisen myötä Espoontiellä, Nupurintiellä ja Turuntiellä. Linja-autoliikenteen pysäkkiparille on varattu tilaa Espoontiellä kauppakeskuksen pääsisäänkäynnin läheisyydessä. Lisäksi Espoontiellä on varauduttu osittain kaava-alueen ulkopuolelle sijoittuvaan linjaautoliikenteen pysäkkipariin nykyisen jalankulun ja pyöräilyn alikulun tuntumassa Kirskupakan pohjoispuolella. Pääosin kaukoliikennettä palvelevat Turunväylän pysäkit säilyvät lähes nykyisillä paikoillaan, mutta niiden jalankulkuyhteyksiä parannetaan sujuviksi kauppakeskuksen pääsisäänkäynnin sekä Ikean kauppakeskuksen suuntaan. Kaukoliikennettä palveleville saattopaikoille on varattu tilaa Lommilankulman ja Espoontien varteen. Maantien alueella on varauduttu liityntäpysäköintialueeseen. Lisäksi taksiasemalle on varattu tilaa Lommilankulmaan Espoontien ja kauppakeskuksen väliin. Pääsisäänkäynnin yhteydessä sijaitsevasta kaupunkitilasta muodostuu näin joukkoliikenteen vaihtopiste, jossa kohtaavat kaukoliikenteen ja paikallisliikenteen linja-autot sekä taksit. Turistilinja-autoille on varattu pysäköintipaikka Glomsinjoentien varteen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 91 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 48 / 100 Suunnitelmissa varaudutaan myös pikaraitiotien toteutukseen välillä Jorvi Lommila - Espoon keskus Suurpelto Tapiola Espoon raideliikennevision 2050 mukaisesti. Kaavaehdotuksessa on huomioitu pikaraitiotien vaatima tilavaraus. Pikaraitiotien pysäkki voidaan sijoittaa käyttäjälähtöisesti Lommilan keskelle Lommilankadun varteen. Päätöksiä Lommilaan toteutettavasta raideliikenteestä ei ole tehty. Pyöräily ja jalankulku Kaava-alueelta on varauduttu sujuviin jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiin Espoon keskukseen, lähiasuinalueille sekä alueen muihin palveluihin. Kokoojakatuverkolla on varauduttu molemmin puolin jalankulku- ja pyöräteihin. Jalankulku ja pyöräily risteävät suuret väylät eri tasossa. Lisäksi on varauduttu liittymään turvallisesti ja sujuvasti Espoontien täydentyvään jalankulku- ja pyöräliikenteen reittiverkostoon sekä linjaautoliikenteen pysäkeille. Kaavaan on merkitty tärkeät jalankulku- ja pyöräily-yhteydet (jk, jk-1) Lommilankadun ja Glomsinlaakson välille. Kauppakeskuksen toteutuksessa tulee sisätiloissa, rakennuksen aukioloaikoina, varautua kevyen liikenteen läpikulkuun. Korkeuserojen vuoksi yhteys on täydennettävä hissillä. Tämän lisäksi kauppakeskuskorttelin läpi, Glomsinjoentien ja Heidkullanmäen välille, on osoitettu erillinen avoin viheryhteys, jolle tulee rakentaa yleinen jalankulku- ja pyöräilyreitti. Nupurintien suuntaan on kaksi Kehä III:n alittavaa jalankulku- ja pyöräilyyhteyttä. Jalankulun ja pyöräilyn Turunväylän alitus Nimismiehenpellon suuntaan on suunniteltu ajoneuvoliikenteen alikulkujen yhteyteen. Myös Turunväylän ylitys Espoontiellä parannetaan molemminpuoliseksi jalankulku- ja pyörätieksi. Kaava mahdollistaa uuden Espoontien kevyenliikenteen alikulun Ikean ja kauppakeskuksen pääsisäänkäynnin välillä. Glomsinjoen rannassa Espoontien ali kulkeva ulkoilu- ja hiihtoreitti pysyy entisellään. Saman alikulun kautta johdetaan jalankulku- ja pyörätie suojaviheralueen läpi kauppakeskuksen pohjoisempaan sisäänkäyntiin. Kauppakeskuksen pohjoispuolelta on osoitettu jalankulku- ja pyöräilyyhteys Glomsinjoen yli Lommilan itäkärkeen, nykyisen kaupungin varikon alueelle. Yhteyden merkitys kasvaa Lommilan kärjen maankäytön kehityksen myötä. Kauppakeskuksen sisäänkäyntien läheisyyteen sijoitetaan vähintään 600 polkupyöräpysäköintipaikkaa. Ajoneuvoliikenteen ennuste- ja toimivuustarkastelut Suunniteltu maankäyttö tulee lisäämään alueen liikennettä paikallisesti ja kuormittamaan liikenneverkkoa, joka muutoinkin on kasvussa aluetta ympäröivillä teillä ja kaduilla. Lommilan maankäytön kehityksen myötä liikenneverkon toimivuuden varmistaminen edellyttää uusien katuyhteyksien rakentamista Lommilan kolmiosta Nimismiehenpeltoon,

Espoon kaupunki Pöytäkirja 91 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 49 / 100 yhteyden Kehä III:n ali Nupurintielle sekä olemassa olevan katu- ja tieverkon parantamista. Tämän varaudutaan asemakaavan muutoksessa. Liikenteen toimivuutta asemakaava-alueella ja sen läheisyydessä on tarkasteltu liikenneselvityksen ja sen päivitysten yhteydessä. Simuloinneilla on tutkittu erilaisten liikenteellisten ratkaisujen toimivuutta ennustevuosien (2015 ja 2030) mukaisissa tilanteissa. Liikenteen toimivuustarkastelujen tulosten pohjalta on määritelty liikenneverkon parantamistoimenpiteitä alueen rakentumisen eri vaiheissa. Suositeltavat katu- ja tieverkon parantamistoimenpiteet vuoden 2030 tilanteessa ovat: - Espoontie 2+2 - Turuntie 2+2 (sis. muutoksia Karvasmäentielle) - Kirkkokatu 2+2 - yhteys Nupurintieltä Kehä III:n ali Lommilan alueelle - Kehä III:lta Turunväylälle Turun suuntaan liittymiskaistan pidentäminen tai Kehältä Turun suuntaan laskevan rampin jatkaminen omana kolmantena kaistana - Ramppi Nupurintieltä Kehä III:lle itään - Nimismiehenpellon yhteys - Nimismiehenpellon toinen yhteys ja tarvittavat lisäkaistajärjestelyt Kirkkokadun ja Muuralankadun liittymissä - Lommilan sisäiset yhteydet. Lommilan toteutumisen myötä alueen liikennemäärät kasvavat. Liikenneyhteyksiä on kehitetty liikenne-ennusteiden ja simulointien pohjalta. Katuverkko tulee olemaan riittävä ja toimimaan kohtuullisesti myös pahimpaan ruuhka-aikaan. Toiminnallinen yhteys Lommilasta aseman suuntaan paranee alueiden välisten liikenneyhteyksien parantuessa. Uusien liikenneyhteyksien ansiosta myös liikenneturvallisuus paranee. Turunväylää lännestä saavuttaessa Lommilaan ajetaan Espoontieltä Kehä III:n ja Nupurintien kautta. Yhteys on toimiva. Joukkoliikenteen toimivuutta on myös tutkittu tarkasti ja tehty joukkoliikenteen luotettavuutta parantavia ratkaisuja kaavoituksen liikennesuunnittelun yhteydessä. Uuden kauppakeskuksen vaikutukset liikkumiseen (Ympäristövaikutusselvitys, 2012) Lommilan sijoittuminen keskeisten liikenneväylien risteykseen turvaa hyvän saavutettavuuden eri liikkumismuodoilla. Asiakkaiden asiointimatkat lyhenevät nykyisestä. Lommilan toteutumisen myötä alueen liikennemäärät kasvavat paikallisesti. Toisaalta kun kauppakeskus on toteutunut, autolla ajettavat kilometrit pääkaupunkiseudulla vähenevät 12,5 miljoonaa kilometriä vuodessa. Tämä vastaa 0,5 %:n vähenemistä ajetuissa kilometreissä ja 0,8 % ajetusta ajasta. Energia Asemakaavassa on luotu edellytykset uusiutuvaan energiaan perustuville ratkaisuille. Vaihtoehtoja on tutkittu erillisessä Lommilan energiaselvityksessä. Tavoitteena on, että kestävän kehityksen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 91 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 50 / 100 periaatteiden mukaisesti Lommilan asemakaava muutosalueen toteutuksessa minimoidaan energian tarve, maksimoidaan energiatehokkuus ja hyödynnetään uusiutuvia energianlähteitä. Kauppakeskus tullaan suunnittelemaan mahdollisimman hiilineutraaliksi, ja kestävän kehityksen tekijät huomioidaan jo suunnittelun alusta alkaen uusimpia tutkimuksia ja teknisiä ratkaisuja hyödyntäen. Asemakaavamääräyksissä edellytetään, että kauppakeskuksen korttelialueelle tulee laatia uusiutuvia energiamuotoja hyödyntävä energiasuunnitelma. Ostovoima ja väestömäärä (Kaupallinen selvitys, 2009 ja Espoon kaupan palveluverkkoselvitys ja suunnitelma 2030) Ostovoiman ja väestömäärän kasvuarvioiden mukaan kaupallisia palveluja voidaan lähitulevaisuudessa lisätä Lommilan alueelle. Kauppakeskuksen markkina-alueen rajat muodostuvat kilpailevan tarjonnan pohjalta. Kauppakeskuksissa on tyypillisesti samantyyppinen tarjonta, ja ostokset tehdään lähimmässä kaupallisessa keskittymässä, jos tarjonta on riittävä. Lommilan alueen kauppakeskus täydentää Espoon keskuksen alueen palveluverkkoa ja sen pääasiallinen markkina-alue tulee olemaan Espoon keskuksen alue eli tilastoalueena Vanha- Espoo. Lisäksi Lommilan päämarkkina-alueeseen kuuluvat lähialueet, joissa kaupan tarjonta painottuu paikallispalveluihin tai lähipalveluihin. Näitä ovat Kauklahti, Viherlaakso- Lippajärvi ja osa Pohjois-Espoota sekä Veikkolan alue Kirkkonummella. II-markkina-alueeseen on laskettu kuuluvaksi Vihdin eteläosat (Nummela), Lohja ja Kirkkonummen eteläosat. Markkinaalueiden lisäksi Lommila saa pieniä määriä ostovoimaa koko pääkaupunkiseudulta sekä muulta läntiseltä Uudeltamaalta. Väestöennusteen mukaan markkina-alueen väestö kasvaa voimakkaasti. Myös ostovoima on kasvussa. Ostovoima kasvaa vielä nopeammin kuin väestö, sillä kulutus asukasta kohden on pitkällä aikavälillä kasvussa. Ostovoiman kasvu pohjautuu väestön ja kulutuksen kasvuun sekä kulutuksen rakenteen muutokseen. Erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima kasvaa nopeammin kuin päivittäistavarakaupan. Ostovoiman kasvun pohjalta arvioidaan olevan liiketilan lisätarvetta markkina-alueella. Selvityksen mukaan kauppakeskushanke rakentuessaan tuo kerralla paljon liiketilaa markkinoille eli tulee tilapäinen ylitarjontatilanne. On arvioitu, että alueellinen liiketilan ylitarjonta kuitenkin häviää melko nopeasti kysynnän kasvuun. Liiketilan lisätarve alueella kasvaa ostovoiman ja asukaskasvun myötä. Kasvuennusteiden pohjalta vuoden 2015 lisätarpeen on arvioitu olevan pienimmillään yli 50 000 kem2 ja enimmillään 100 000 kem2. Vuoteen 2020 mennessä liiketilan lisätarpeen on arvioitu olevan yhteensä vähintään 95 000 kem2 ja enintään 180 000 kem2. Lommilan pääasiallisella markkina-alueella asuu lähes 65 000 asukasta. Koko markkina-alueella Suur- Leppävaara, Kauniainen, Nummela ja Veikkola mukaan lukien asuu lähes 175 000 asukasta. Markkina-alueen väestö on voimakkaassa kasvussa. Espoon väestöarvio perustuu yleiskaavojen mitoitukseen, joka pohjautuu valtuuston päätökseen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 91 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 51 / 100 (16.12.2002), ja jonka mukaan pitkällä aikavälillä Espoossa varaudutaan 300 000 asukkaaseen vuonna 2030. Espoon väestönkasvun painopiste on tulevaisuudessa mm. Kauklahden alueella sekä Histassa. Histan osayleiskaavan osalta korkein hallinto-oikeus kumosi 23.8.2012 Espoon kaupunginvaltuuston päätöksen. Histan alueen kehittämismahdollisuuksia tutkitaan päätöksen pohjalta yhteistyössä ELYkeskuksen kanssa. Hista- Siikajärvi- Nupurin osayleiskaavan kokonaismitoitus on noin 19 000 asukasta, ja vuoteen 2030 on arvioitu osayleiskaava-alueesta pääosan toteutuneen. Vuoteen 2030 mennessä koko päämarkkina-alueen väestö kasvaa lähes 50 000 uudella asukkaalla eli kolmella neljäsosalla. Keskimääräinen väestön vuosikasvu alueella on 2,6 prosenttia. Kauppakeskus Kaavoituksen edetessä päivittäistavarakaupan määrää on pienennetty 8 800 kem2:stä 4 000 kem2:n. Lommilan konsepti perustuu hypermarkettien sijoittumiselle alueelle, päivittäistavarakauppa sisältyy näihin yksiköihin. Palveluja täydentävät muotiin ja sisustukseen painottuvat tavaratalot sekä muut erikoiskaupat. Kauppakeskuksen tarjonta tulee painottumaan kodin sisustamiseen ja asumiseen liittyviin palveluihin, joka vahvistaa ja monipuolistaa Lommilan ympäristössä jo olemassa olevaa tarjontaa. Tavoitteena on, että kodin sisätilojen sisustamisen lisäksi Lommilaan saadaan tilaa vaativan erikoistavarankaupan keskittymä. Kauppakeskukseen on tulossa laajat puutarha- ja piharakentamisen palvelut sekä kodinkone- ja huonekalumyymälöitä. Lisäksi kauppakeskukseen sijoittuu muita palveluita kuten esimerkiksi viihde-, liikunta- ja hyvinvointipalveluja sekä opetustiloja. Suojeltavat rakennukset Kaava-alueella ei ole suojeltavia rakennuksia. Alueen kulttuurihistoriallisesti tärkein rakennus sijaitsee Heidkullanmäen eteläpäässä, tulevalla katualueella. Rakennus on asuinkäytössä ollut hirsitalo, ja tavoite on, että se hyvissä ajoin ennen rakennustoiminnan alkamista joko siirretään tai puretaan siten, että sen käyttökelpoiset rakennusosat voidaan kierrättää esimerkiksi varaosapankin kautta. Glomsinjoen ylittävän vanhan kiviholvisillan säilyttämistä koskeva määräys on lisätty s-2 merkintään. Erityisalueet Kaava-alueella Espoontien eteläpuolinen osa Glomsinjoen varresta on esitetty suojaviheralueena (EV). Glomsinjoen ympäristöllä on seudullisesti virkistyksellistä merkitystä, koska alueen läpi kulkee seudullinen ulkoilureitti Espoonjokilaaksosta pohjoiseen kohti Oittaan ulkoilualueita. Espoontien pohjoispuolella Glomsinjoen ympärillä oleva nykyinen puistoalue muutetaan suojaviheralueeksi (EV) liikenteen melusta johtuen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 91 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 52 / 100 Luonto ja ympäristö Glomsån-joen luontoarvoja ja hulevesien käsittelyä koskevat erilliset kaavamääräykset (hule, s-2). Lisäksi edellytetään, että ennen maanalaisten tilojen rakentamista tulee tehdä pohjavedenhallintaselvitys. Asemakaavan muutosehdotuksessa on aluevaraus ohjeelliselle kierrätysjätteiden aluekeräyspisteelle (akp). Keräyspiste sijaitsee liikerakennusten korttelialueella (KM). Sijainti on keskeinen Lommilan alueella, ja sille on ympärivuorokautinen käynti Lommilankadulta. Keräyspisteen huoliteltuun kaupunkikuvaan tulee toteutusvaiheessa kiinnittää huomiota. Alueen luontoarvot Kaava-alueella ei selvitysten mukaan ole muita uhanalaisten tai suojeltavien eläin- tai kasvilajien esiintymiä, kuin alueen laidalla virtaavassa Glomsinjoessa tavattu erittäin uhanalaiseksi luokiteltu meritaimenkanta. Glomsinjoki on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi virtavedeksi. Glomsinjoen muut arvokohteet, kuten äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellun purohyrrän elinympäristö, sijoittuvat kuitenkin kaava-alueen ulkopuolelle joen yläjuoksulle. Kaava-alueella Glomsinjoen merkittävin luonnonarvo on luonnontilaisessa uomassa virtaava joki rehevine lehto- ja tervaleppäkorpirantoineen. Meritaimen lisääntyy luontaisesti joessa juuri Lommilan kohdalla. Kaavamääräyksessä edellytetään, ettei joen ekologinen tila eivätkä meritaimenen elinolosuhteet saa vaarantua. Laaditut selvitykset Laadituissa selvityksissä päivittäistavarakaupan määräksi on arvioitu noin 10000 kem2. Nyt laadittu asemakaavaehdotus sallii enintään 4000 kem2 päivittäistavarakauppaa. Kaava-alueesta on laadittu erillinen ympäristövaikutusselvitys, jota on päivitetty 2012. Liikenteen selvityksiä on tarkistettu ja täydennetty. Toimivuustarkasteluja on tarkennettu ja ongelmapaikkojen liikennejärjestelyjä tutkittu erilaisilla liikennejärjestelyillä. Viimeisin liikenteen selvitys koskee päivittäistavarakaupan tilojen määrän pienentymisen vaikutuksia liikenteeseen sekä Nupurintien ja Nimismiehenpellon suuntien yhteystarpeisiin. Espoon raideliikennevisio 2050 raportti on valmistunut helmikuussa 2011. Lisäksi Espoon keskuksen ja Lommilan liikenneverkkoselvitys on valmistunut joulukuussa 2011. Lommilan energiaselvitys on valmistunut marraskuussa 2011. Espoon kaupan palveluverkkoselvitys ja - suunnitelma 2030 valmistui maaliskuussa 2011. Lommilan kaupallinen selvitys on laadittu 2009. Päivittäistavarakaupan konseptiesimerkkiä on päivitetty viimeksi 2013. Alueen kaupunkirakenteesta ja kaupunkikuvasta on laadittu selvityksiä: - Lommilan asemakaavan muutos, korttelisuunnitelma, Arkkitehdit

Espoon kaupunki Pöytäkirja 91 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 53 / 100 Tommila Oy 10.8.2012 - Lommilan alue, toteutusvaiheet ja liikekeskus, Arkkitehdit Tommila Oy 20.2.2012. - Lommila osana Espoon keskusta raportti, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Arkkitehdit Tommila Oy 8.11.2012 Lisäksi alueen luontoarvoista on laadittu tarpeelliset selvitykset. Ympäristövaikutusselvitys Kaava-alueesta on laadittu erillinen ympäristövaikutusselvitys, jota on päivitetty 8.6.2012. On selvitetty hankkeen vaikutukset luonnonoloihin, maisemaan, kaupunkikuvaan, kulttuuriympäristöön, yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön sekä liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, ihmisten elinoloihin ja talouteen. Raportissa on arvioitu myös hankkeen suhdetta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Viranomaisneuvottelut ja YVA- tarveharkinta Viranomaisneuvottelu on pidetty 13.9.2005 Uudenmaan ympäristökeskuksen johdolla ja kauppakeskushankkeen päivitetty suunnitelma on esitelty Uudenmaan ympäristökeskukselle Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen kuukausikokouksessa 3.9.2008 Espoon keskuksen suunnittelutilanteen esittelyn yhteydessä. Uudenmaan ympäristökeskus otti harkittavakseen Lommilan kauppakeskushankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeen ja pyysi lausunnot ympäryskunnilta ja Uudenmaan liitolta. Espoon kaupunginhallitus 2.11.2009 ilmoitti lausunnossaan, että Lommilan kauppakeskushankkeen yhteydessä erillistä arviointimenettelyä ei tarvita, vaan asemakaavoituksen yhteydessä jo tehdyt selvitykset ovat riittäviä hankkeen arvioimiseksi ajoituksen ja mitoituksen osalta. Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus päätti 13.9.2010, että Lommilan kauppakeskushankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Samassa päätöksessä todettiin, että mikäli hankkeen lähtökohdissa, mitoituksessa tai muissa olosuhteissa tapahtuu olennaisia muutoksia, voidaan asia ottaa ELY:ssa uudelleen ratkaistavaksi. ELY-keskus ilmoitti 8.6.2011 saapuneella kirjeellään ottaneensa asian uudelleen harkintaan. Perusteluina ELY ilmoitti, että edellinen päätös perustui osittain aiempaan lautakunnan asiasta tehtyyn päätökseen kauppakeskuksen ajoituksesta ja koosta. Espoon kaupunginhallitus antoi lausunnon 29.8.2011, jonka mukaan YVA menettely ei toisi sellaista lisäarvoa, että se olisi tarpeellinen. 29.11.2012 ELY-keskus päätti ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaista soveltamista Lommilan kauppakeskusta koskevasta asiasta seuraavaa: Lommilan kauppakeskushanke aiheuttaa todennäköisesti laadultaan ja laajuudeltaan YVA- lain 4 :n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. YVA- lain 4 :n 2 momentissa tarkoitettua hankekohtaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei kuitenkaan YVA- lain 5 :n 2

Espoon kaupunki Pöytäkirja 91 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 54 / 100 momentin perusteella sovelleta tähän hankkeeseen, koska hankkeen vaikutukset on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa menettelyssä selvitetty YVA- laissa edellytetyllä tavalla ja asiassa on kuultu kaikkia niitä, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa sekä niitä, joiden toimialaa hankkeen vaikutukset saattavat koskea. ELY-keskuksen aloitteesta järjestettiin niin kutsuttu toisen vaiheen viranomaisneuvottelu 7.5.2013. Tilaisuudessa läsnä olleet viranomaiset esittivät kantansa hankkeesta ja näkemyksistä käytiin keskustelu. Sopimusneuvottelut Kaupunginhallituksen 12.11.2012 hyväksymä kaupungin ja Kiinteistö Oy Lommilan Kauppakeskuksen sekä Ruokakesko Oy:n välillä neuvoteltu maankäyttösopimus ja esisopimus alueiden luovuttamisesta on rauennut. Kaavaehdotuksen pohjalta neuvotellaan uusi maankäyttösopimus siten, että se on allekirjoitettu ja kaupunginhallitus on sen hyväksynyt ennen kuin asemakaavan muutos on valtuuston hyväksyttävänä. Perittävät maksut Hakijat ovat maksaneet 10.3.2009 asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3 ja loppuosan kustannuksista ja kuulutuskuluista 29.10.2012. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Nähtävänä kokouksessa: alkuperäiset lausunnot, kannanotot ja muistutukset asemakaavan muutoksen selostus liitteineen Lommilan päivittäistavarakaupan konsepti 15.4.2013 Lommila liikenteen toimivuustarkastelut, lisätarkastelu: hypermarkettien kokoa rajoitettu 13.3.2013 Espoon keskuksen toimenpideohjelma 2011 2020 Lommila korttelisuunnitelma Lommila osana Espoon keskuksen kokonaisuutta, raportti 8.11.2012 Lommilan alue, toteutusvaiheet ja liikekeskus (ksl- vihko 12.2.2012), 20.2.2012 Lommila VEB, Asemakaavan ehdotusvaihe, Ympäristövaikutusselvitys 8.6.2012 Espoon kaupan palveluverkkoselvitys ja suunnitelma 2030, 03/2011 Espoon keskuksen ja Lommilan seudun liikenneverkkoselvitys 2011 Espoon raideliikennevisio, raportti 11.2.2011 Lommilan energiaselvitys, 7.11.2011 Lommila tulva-altaiden mitoituslaskelmien tarkistus 2009 -> 2011 Lommila Hulevesien johtaminen ja käsittely, luonnos, 10.11.2011 Lommilan katuverkko, Yleissuunnitelman toimivuustarkastelut, lisätarkastelut: kauppakeskuksen ensivaihe, muistio 30.5.2011 Lommilan katuverkkon yleissuunnitelma liikenteen toimivuustarkastelut, kaistajärjestelyt 30.5.2011 Lommila kaupallinen selvitys, 11.11.2009 Lommilan kauppakeskuksen kaupallinen konsepti (alustava) 12.11.2009 Lommilan katuverkko, yleissuunnitelman toimivuustarkastelut 17.11.2009

Espoon kaupunki Pöytäkirja 91 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 55 / 100 Lommilan kauppakeskus, Liikenne-ennuste, päivitys 20.11.2009 Lommilan kauppakeskus, Vaikutukset liikkumiseen, 13.11.2009 Espoonjokilaakson Esiselvitys, raportti 3.3.2009 Lommilan luontotyyppiselvitys, 2008 Lommila lepakkolausunto, 2009 3-1 Virtavesiselvitys, 08 osa 1, s. 54 55 Purohyrräselvitys, 17.8.2009 Lommila VEA, Asemakaavan valmisteluvaihe, Ympäristövaikutusselvitys 1.6.2006, päivitys 5.12.2008 Lommila VEB, Asemakaavan valmisteluvaihe, Ympäristövaikutusselvitys 5.12.2008 Espoonjoen suojelusuunnitelma, 2008 Lommilan Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys 2006 Espoon keskus kaupunki keskellä Espoota 2005, Tilannekatsaus Espoon uusi keskus, toiminnallinen ja kaupunkikuvallinen selvitystyö ja kehittämissuunnitelma 2003 Espoon keskuksen kehittämisohjelma 2003 Päätöshistoria (1430/503/2005 ja 6623/503/2009) Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöshistoria ajalta 22.11.2006 29.2.2012 on oheismateriaalina. Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.3.2012 43 Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Lommilan asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 630102. 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 14.11.2006 päivätyn ja 20.2.2012 muutetun Lommila - Gloms asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6551, joka käsittää korttelit 64005-64007 sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet. (Muutoksella muodostuu kortteli 64030, sekä poistuu kortteli 64005.) 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan 8000 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 700 euroa, eli yhteensä 8700 euroa asemakaavan hyväksymisen jälkeen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 91 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 56 / 100 Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä teki seuraavat täydennykset esityslistaan ja selostukseen: 1. lisätään listatekstin ja selostuksen kohtaan Aikaisemmat päätökset 2. kappaleen jälkeen: Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti kokouksessaan 14.3.2011 hyväksyä Espoon keskuksen kaupunkiuudistuksen toimenpideohjelman vuosille 2011 2020. Jaosto päätti, 1) että Espoon keskuksen toimenpideohjelman 2011-2020 periaatteita noudatetaan alueen jatkosuunnittelussa, 2) kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa hyväksymään Lommilan asemakaavaehdotuksen viivytyksettä nähtäville niin, että asemakaava voidaan hyväksyä valtuustossa vuoden 2011 aikana. Toimenpideohjelma on esitys siitä, miten Espoon keskuksen uudistaminen ohjelmoidaan seuraaviksi noin kymmeneksi vuodeksi. Ohjelman toteutumista seurataan vuosittain. Esitykseen on koottu päätöksenteon pohjaksi alueen keskeiset 10 hanketta, jotka yhdessä muodostavat aluekehittämisen rungon. Näiden kaikkien osahankkeiden vaikutus on merkittävä kehitettäessä Espoon keskuksen kaupunkiuudistusta kokonaisuutena. Lommilan asemakaavanmuutosehdotusta suoraan koskevat ja Espoon keskuksen toimenpideohjelmaa toteuttavat osahankkeet ovat Lommilan kauppakeskushanke ja Suvela asema Lommila akseli. 2. lisätään kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston 14.3.2011 hyväksymä Espoon keskuksen kaupunkiuudistuksen toimenpideohjelma 2011 2020/Espoon kaupunki 27.2.2011 oheismateriaaliksi. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Sepän kannattamana, että 1. kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, että asemakaavan esittelyaineistoa täydennetään laatimalla virkatyönä kokonaisuutta havainnollistava esittelyaineisto, jonka formaatti on esittelyvihkoset 27.10.2010 ja 20.2.2012 2. lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta edellyttää, että kaupunkisuunnittelukeskus valmistelee kaupunginhallitukselle seuraavat asiat, jotta kaupunginhallitus voi käsitellessään Lommilan asemakaavaa päättää tarvittavista jatkotoimenpiteistä: - Lommilan alueen liikenteellinen kytkeytyminen asemanseudulle (erityisesti joukkoliikenne, pyöräily ja kävely) - Lommilan alueen ja asemanseudun välisen alueen asemakaavallinen raami (erityisesti Nimismiehenpelto) - Lommilan toteuttamisen vaikutukset pääkaupunkiseudulla ajettavien ajoneuvokilometrien määrään sekä muut ilmaston muutosvaikutukset. Varapuheenjohtaja Elo ehdotti jäsenten Rauhanen, Pöntynen ja Klar kannattamana, että asemakaavaehdotus hylätään seuraavin perusteluin:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 91 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 57 / 100 Lommilan asemakaavamuutosta on käsitelty kaupunkisuunnittelulautakunnassa vuodesta 2006 lähtien. Lautakunta on palauttanut asian useita kertoja uudelleen valmisteltavaksi, mutta lautakunnan linjaavia päätöksiä ei ole valmistelussa otettu riittävästi huomioon. Erityisen kriittistä hankkeen toteuttamisen kannalta on, ettei lautakunnan 17.3.2010 yksimielistä päätöstä päivittäistavarakaupan määrän rajaamisesta 4000 k- m2:een ole noudatettu. 16.3.2011 lautakunta hyväksyi äänin 7-6 asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville. Saaduissa lausunnoissa mm. Uudenmaan ELY -keskus, Espoon Ympäristökeskus ja Helsingin Seudun Liikenne (HSL) esittävät kaavaehdotuksesta olennaisia kriittisiä huomioita. Uudenmaan ELY - keskus katsoo lausunnossaan, että asemakaavahanke ei toteuta valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita eikä täytä yleiskaavan ja asemakaavan sisältövaatimuksia, koska: - hankkeella on merkittäviä haitallisia vaikutuksia Espoon keskustaalueen kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen - asiointi perustuu pääasiassa henkilöautoiluun - palveluverkko ei kehity siten, että asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset - mitoitus, kaupan laatu ja ajoitusmääräys eivät varmista Espoon keskuksen kehittymistä aluekeskukseksi - palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle ei ole luotu edellytyksiä siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 54 :ssä on tarkoitettu. Uudenmaan ELY-keskus viittaa lautakunnan 17.3.2010 päätökseen ilmoittaessaan ottavansa harkinnanvaraisen YVA menettelyn tarpeen harkittavakseen. Arvio hankkeen haitallisista vaikutuksista lähialueiden kaupallisiin palveluihin perustuu alueen ostovoiman kasvuennusteisiin ja erityisesti ennusteiden epävarmuuteen. Vuoden 2015 lisätarpeen on arvioitu olevan pienimmillään yli 50 000 k- m2 ja enimmillään 100 000 k- m2. Vuoteen 2020 mennessä liiketilan lisätarpeen on arvioitu olevan vähintään 95 000 k- m2 ja enintään 180 000 k- m2. Lisäksi alueen ympäristöä koskevat suunnitelmat ovat kaavamuutosprosessin aikana olennaisesti muuttuneet: Hallinto-oikeus kumosi Histan kaavan, Ikea suunnittelee siirtymistä Leppävaaraan ja Espoon asemanseudun kehittäminen ei ole edennyt suunnitellussa aikataulussa. Näillä perustein katson, ettei asemakaavaehdotuksen mukaisen hankkeen toteuttaminen ole Espoon keskuksen ja sen lähialueiden

Espoon kaupunki Pöytäkirja 91 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 58 / 100 kehittämistavoitteiden mukaista ja kaavaehdotus on näin ollen hylättävä. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko käsittelyjärjestykseksi hyväksyä, että ensin keskustellaan ja päätetään erikseen hänen tekemistään ehdotuksista 1 ja 2. Näin muotoutunut esittelijän ehdotus täydennettynä puheenjohtajan mahdollisesti hyväksytyillä ehdotuksilla asetetaan varapuheenjohtajan tekemää hylkäysehdotusta vastaan. Käsittelyjärjestys hyväksyttiin yksimielisesti. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli erikseen, voidaanko hänen tekemänsä jäsen Sepän kannattamat ensimmäinen ja toinen ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Tämän jälkeen puheenjohtaja totesi, että käsittelyyn otetaan hylkäysehdotus. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta täydennettynä puheenjohtajan ehdotuksilla äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat hylkäystä, äänestävät ei. Nimenhuutoäänestyksessä puheenjohtajan ehdotuksilla täydennetyn esittelijän ehdotuksen puolesta (jaa) äänestivät puheenjohtaja Markkula sekä jäsenet Kemppi-Virtanen, Kiijärvi, Oila, Rastimo ja Seppä eli kuusi (6) jäsentä. Hylkäysehdotuksen puolesta (ei) äänestivät jäsenet Elo, Jäämaa, Klar, Lahtinen, Lindberg, Pöntynen ja Rauhanen eli seitsemän (7) jäsentä. Puheenjohtaja totesi esittelijän ehdotuksen kokouksessa päätetyllä täydennyksellä tulleen hylätyksi äänin 6/7. Esittelijän tekemät korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus kokouksessa päätetyllä täydennyksellä hylättiin äänestyksen jälkeen äänin 6/7 Teknisen toimen johtaja Olavi Louko 19.3.2012 Päätös Päätän käyttää otto-oikeutta kaupunkisuunnittelulautakunnan päätökseen 14.3.2012 43, joka koskee Lommila - Gloms asemakaavan muutosehdotusta, alue 630102 ja näin ollen siirtää asian kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 91 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 59 / 100 Kaupunginhallitus 12.11.2012 319 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Lommilan asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 630102, 2 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan 8 000 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 700 euroa, eli yhteensä 8 700 euroa asemakaavan hyväksymisen jälkeen, 3 hyväksyy liitteenä olevan kaupungin ja Kiinteistö Oy Lommilan Kauppakeskuksen sekä Ruokakesko Oy:n välillä neuvotellun maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen alueiden luovuttamisesta, 4 päättää, että asemakaavan muutosehdotus viedään valtuustoon käsiteltäväksi vasta sen jälkeen, kun kohdassa 3 mainitut maankäyttösopimukset on kaikkien sopijapuolten osalta asianmukaisesti hyväksytty ja allekirjoitettu ja niissä sovitut vakuudet toimitettu kaupungille, 5 jatkokäsittelylle asetetun ehdon täytyttyä esittää, että valtuusto hyväksyy 14.11.2006 päivätyn ja 20.2.2012 muutetun Lommila - Gloms asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6551, joka käsittää korttelit 64005 64007 sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet. (Muutoksella muodostuu kortteli 64030, sekä poistuu kortteli 64005). Käsittely Sistonen ja Juvonen poistuivat esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. (HallL 28 5-kohta) Leppäkorpi Hertellin kannattamana teki seuraavan palautusehdotuksen: Asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä päivittäistavarakaupan määrä rajataan 4 000 kerrosneliömetriin. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 91 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 60 / 100 Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 5 ääntä vastaan 2 ollessa poissa hylänneen Leppäkorven palautusehdotuksen. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittely jatkuu. Leppäkorpi Hagerlundin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Asemakaavan kaavamääräyksiä muutetaan seuraavasti: Km-merkinnästä poistetaan loppuosa, joka kuuluu "sekä vähittäiskaupan suuryksiköitä sisältäen päivittäistavarakaupan suuryksiköt." Ja muutetaan 5 kuulumaan seuraavasti: "Korttelialueelle saa rakentaa päivittäistavarakauppaa enintään 4 000 k-m2. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 5 ääntä vastaan 2 ollessa poissa hylänneen Leppäkorven muutosehdotuksen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Valtuusto 10.12.2012 156 Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 14.11.2006 päivätyn ja 20.2.2012 muutetun Lommila - Gloms asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6551, joka käsittää korttelit 64005 64007 sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet. (Muutoksella muodostuu kortteli 64030, sekä poistuu kortteli 64005). Käsittely Huhta ja Laukkanen esittivät olevansa jäävejä, koska ovat HOK- Elannon toimielinten jäseniä. Byman vaati, että valtuusto äänestää hallintolain 29 mukaisesti siitä, ovatko Laukkanen ja Huhta esteellisiä. Pöydälle jaettiin kaupunginsihteeri Majurin muistio 7.12.2012: Valtuutetun esteellisyydestä kaava-asiassa. Puheenjohtaja totesi, että esteellisyydestä on äänestettävä ja teki seuraavan äänestysjärjestysehdotuksen: ne jotka katsovat, että Huhta ja Laukkanen ovat esteellisiä, äänestävät jaa ja ne, jotka katsovat, että he eivät ole esteellisiä, äänestävät ei. Lisäksi puheenjohtaja totesi, että Laukkanen ja Huhta eivät saa ottaa osaa äänestykseen esteellisyydestään.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 91 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 61 / 100 Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 44 äänellä 5 vastaan ja 14 äänestäessä tyhjää päätti, että Huhta ja Laukkanen eivät ole esteellisiä tässä asiassa. Laukkanen ilmoitti poistuvansa joka tapauksessa kokoushuoneesta ja käveli ulos valtuustosalista tämän asian käsittelyn ajaksi. Byman ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Leppäkorpi Soinin kannattamana teki seuraavan palautusehdotuksen: Asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavasi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4 000 kerrosneliömetriin. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu palautusehdotus, joten seuraavien puhujien on kohdistettava puheensa palautukseen. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat palautusehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat palautusehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 34 äänellä 31 ääntä vastaan ja 1 äänestäessä tyhjää hyväksyi Leppäkorven palautusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Valtuusto: Valtuusto palautti asemakaavan muutoksen uudelleen valmisteltavasi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4 000 kerrosneliömetriin. Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.1.2013 7 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 32 :n mukaisesti nähtäville 14.11.2006 päivätyn ja 14.1.2013 muutetun Lommila - Gloms asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6551, joka käsittää korttelit 64005 64007 sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet. Muutoksella muodostuu kortteli 64030 sekä poistuu kortteli 64005.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 91 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 62 / 100 2 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyyntökirjeen päiväyksestä Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 32 :n mukaisesti nähtäville 14.11.2006 päivätyn ja 14.1.2013 muutetun Lommila - Gloms asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6551, joka käsittää korttelit 64005 64007 sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet. Muutoksella muodostuu kortteli 64030 sekä poistuu kortteli 64005. 2 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä päiväyksestä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyyntökirjeen päiväyksestä. Tiedoksi - ote ilman liitteitä:hakijat - vastineet muistutusten jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Kaupunginhallitus, Kaupunginhallitus, jatkokäsittely

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 63 / 100 590/10.02.03/2011 92 Kilo, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), Nihtisilta, muutos, alue 130133 Valmistelijat / lisätiedot: Matias Kallio, puh. (09) 816 24111 etunimi.l.sukunimi@espoo.fi Tarja Pennanen, puh. (09) 816 24215 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 1.11.2010 päivätyn ja 20.5.2013 muutetun Nihtisilta, muutos - Knektbro, ändring asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6616, joka käsittää osan korttelista 54018 54. kaupunginosassa (Kilo), alue 130133 2 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Käsittely Päätös Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut, totesi puheenjohtaja sen tulleen hyväksytyksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 1.11.2010 päivätyn sekä 20.5.2013 ja 29.5.2013 muutetun Nihtisilta, muutos - Knektbro, ändring asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6616, joka käsittää osan korttelista 54018 54. kaupunginosassa (Kilo), alue 130133. 2 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 64 / 100 Oheismateriaali Selostus - Tapahtumaluettelo - Kaavamääräykset 1 - Kaavamääräykset 2 - Asemakaavan muutos - Ote ajantasa-asemakaavasta - Havainnekuva - Katunäkymä - Näkymä idästä Tavoitteena on muuttaa alueen käyttötarkoitus asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK) sekä korottaa rakennusoikeutta ja suurinta sallittua kerroslukua. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Nihtisilta, muutos - Knektbro, ändring asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6616, käsittää osan korttelista 54018 54. kaupunginosassa (Kilo), alue 130133. Vireilletulo Asemakaavan muutoshakemus on saapunut 9.11.2010. Vireilletulosta on kuulutettu yhdessä osallistumis- ja arviointisuunnitelman kanssa 8.12.2010. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on selostuksen liitteenä 2.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 65 / 100 Alueen kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Nihtisillantien ja Nihtisillankujan liittymän itäpuolella ja käsittää toimitilatontin 54018/6, joka on kooltaan 19 820 m². Tontti on yksityisessä maanomistuksessa. Tontilla sijaitsee huoltoasema ja autokorjaamo, muuten tontti on rakentamaton. Alueen eteläpuolella samassa korttelissa sijaitsee Espoon pääpoliisiasema ja Espoon käräjäoikeus. Suunnittelualue on osa väljästi rakennettua työpaikka-aluetta, jonka pohjoispuolella sijaitsee Nihtimäen pientaloalue. Alue on kaupunkikeskusmaista kehittyvää aluetta, jossa asuminen ja työpaikat tulevat lomittumaan. Suunnittelualueen länsipuolella sijaitsevaan kortteliin 54017 on rakenteilla asuinkerrostalokortteli, jonka kaavamuutos sai lainvoiman 12.1.2011. Nihtisillantien pohjoispuolelle noin 200 metrin etäisyydelle suunnittelualueesta on rakenteilla päivittäistavarakauppa, jonka kaavamuutos sai lainvoiman 11.5.2011. Espoon kaupunki ja Lemminkäinen Talo Oy ovat hakeneet kaavamuutosta 5.9.2012 suunnittelualueen itäpuolella samassa korttelissa sijaitsevalle tontille 54018/5. Tavoitteena on muuttaa tontin käyttötarkoitus kerrostaloasumiselle. Kaavamuutoksen laatiminen käynnistyy syksyllä 2013. Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Espoon eteläosien yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Suunnittelualue on yleiskaavassa työpaikka-aluetta (TP). Yleiskaava osoittaa alueen pääasiallisen käyttötarkoituksen. Pääkäyttötarkoituksen ohella alueella sallitaan myös muuta maankäyttöä, mikäli se ei aiheuta haittaa alueen pääkäyttötarkoitukselle. Korttelin 54018 pääkäyttötarkoitus säilyy työpaikka-alueena, kortteliin 54018 jää kaavamuutoksen jälkeen vielä noin 50 000 k-m² työpaikkarakennusoikeutta. Suunniteltu asuminen ei aiheuta haittaa alueen pääkäyttötarkoitukselle. Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Nihtisilta asemakaavan muutos, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 18.1.1999. Alue on asemakaavassa liike-, toimisto- sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (KTY). Kortteliin saa sijoittaa autohuoltoaseman. Rakennusoikeudesta saa korkeintaan 80 % käyttää toimisto-, liike- ja julkisen hallinnon tilana ja enintään 60 % teollisuus- ja varastotilana. Alueen suurin sallittu kerrosten lukumäärä on viisi ja tehokkuus e = 0.60, mikä tarkoittaa noin 12 000 k-m²:iä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 66 / 100 MRA 30 :n mukainen kuuleminen Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto oli nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 21.2. - 22.3.2011. Valmisteluaineistosta ei saatu palautetta. Nähtävillä olon jälkeen arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy on laatinut kaavamuutoksesta korttelisuunnitelman ja hulevesiselvityksen. Traficon Oy on laatinut liikenteen toimivuustarkastelun ja Ramboll Finland Oy on laatinut meluselvityksen. Asemakaavamerkintöihin ja -määräyksiin on tehty lisäyksiä sekä tarkistuksia korttelisuunnitelman ja selvitysten perusteella. Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksessa muutetaan liike-, toimisto- ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueen (KTY) käyttötarkoitus asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Kerrosluku korotetaan V-VII:ään ja rakennusoikeus yhteensä 18 200 k-m²:iin. Kerrosala vastaa tehokkuutta e = noin 0,92. Rakennusoikeus kasvaa kaavamuutoksessa noin 6 000 k-m². Kaavamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta alueen työpaikkaomavaraisuuteen. Lähialueella on paljon rakennettua ja rakentamatonta työpaikkarakennusoikeutta. Kaavamuutoskortteliin 54018 jää jo pelkästään kaavamuutoksen jälkeen vielä noin 50 000 k-m² työpaikkoja. Uusi asuinkerrostalokortteli sijaitsee Nihtisillantien ja Nihtisillankujan liittymän itäpuolella. Suunnittelualue on osa kaupunkikeskusmaista kehittyvää aluetta, jossa asuminen ja työpaikat tulevat lomittumaan. Asuinrakennusten painottuminen Nihtisillantien varteen jäsentää nykyistä katutilaa. Asuinkerrostalokortteliin sijoittuu kaksi lamellitalokokonaisuutta sekä neljä pistetaloa. Pohjoissivun lamellitalot ovat matalammilta osiltaan viisi- ja korkeimmilta osiltaan seitsemänkerroksisia. Pistetalot ovat kuusikerroksisia. Rakennukset sijoittuvat siten että, ne rajaavat väliinsä yhtenäisen melulta suojatun kansipihan, joka toteutetaan kaikkia rakennuksia palvelevaksi yhteispihaksi. Pistetalojen ympärille muodostuu piha-alueita myös maavaraisina. Pihakanteen sijoitetaan kaksi aukkoa, jotka mahdollistavat suuriksi kasvavien puiden istuttamisen maavaraisesti. Pysäköintilaitos sijoittuu yksikerroksisena kansipihan alle. Kulku pysäköintilaitokseen järjestyy maantasossa laitoksen lounaiskulmasta. Korttelialueen eteläreunalla on autokatos/-tallirivi, joka toimii samalla melusuojana Turunväylältä kantautuvan melun vuoksi. Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy on laatinut kaavamuutoksesta korttelisuunnitelman, jonka tavoitteena on yhtenäinen ja korkealaatuinen asuinkortteli. Sopimusneuvottelut Asemakaavan muutoksen toteuttaminen edellyttää maankäyttösopimusta, joka tulee olla allekirjoitettuna ennen kaavan hyväksymistä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 67 / 100 Selvitykset Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy on laatinut kaavamuutoksesta hulevesiselvityksen 6.11.2012. Kaavamääräyksissä on huomioitu hulevesien hallinnan periaatteita. Traficon Oy on laatinut kaavamuutoksesta liikenteen toimivuustarkastelun 10.11.2011. Voimassa olevaan kaavaan nähden kaavamuutoksen liikenteelliset vaikutukset ovat vähäiset. Ramboll Finland Oy on laatinut kaavamuutoksesta meluselvityksen 23.11.2011. Kaavamääräyksissä on huomioitu selvityksen mukaiset liikenteen aiheuttaman melun suojaustoimenpiteet. Kaavaan on merkitty tarvittavat meluesteet, ääneneristävyysvaatimukset sekä parveke- ja terassimääräykset. Perittävät maksut Asemakaavan muutos kuuluu maksuluokkaan IV. Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavan muutoksen selostus liitteineen - Korttelisuunnitelma (Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy, 16.3.2012) - Hulevesiselvitys (Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy, 6.11.2012) - Liikenteen toimivuustarkastelu (Traficon Oy, 10.11.2011) - Meluselvitys (Ramboll Finland Oy, 23.11.2011) Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Toimenpiteitä varten: kuulutus ja kuulutuskirjeet - Tekninen keskus, kannanottopyyntö - Ympäristökeskus, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos, kannanottopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Fortum Distribution Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Sivistystoimi / esikunta, kannanottopyyntö - Uudenmaan ELY-keskus, lausuntopyyntö

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 68 / 100 2760/10.02.03/2012 93 Kilo, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), Karamalmi, muutos, alue 130514 Valmistelijat / lisätiedot: Matias Kallio, puh. (09) 816 24111 etunimi.l.sukunimi@espoo.fi Tarja Pennanen, puh. (09) 816 24215 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Lausunnot on annettu Karamalmi, muutoksen valmisteluaineistosta, alue 130514 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 3.12.2012 päivätyn ja 20.5.2013 muutetun Karamalmi, muutos Karamalmen, ändring ja Karaportti, muutos Karaporten, ändring asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6742, joka käsittää osan korttelista 54021 54. kaupunginosassa (Kilo), alue 130514 (muodostuu korttelit 54185 54190). Muutokseen sisältyy sitova tonttijako 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Käsittely Päätös Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että kaavamääräyksen 2 :ään lisätään: Aitojen tulee toimia näköesteenä ja sopia rakennusten arkkitehtuuriin. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän korjattu ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut, puheenjohtaja totesi sen tulleen hyväksytyksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Lausunnot on annettu Karamalmi, muutoksen valmisteluaineistosta, alue 130514

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 69 / 100 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 3.12.2012 päivätyn ja 20.5.2013 muutetun Karamalmi, muutos - Karamalmen, ändring ja Karaportti, muutos - Karaporten, ändring asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6742, joka käsittää osan korttelista 54021 54. kaupunginosassa (Kilo), alue 130514 (muodostuu korttelit 54185 54190). Muutokseen sisältyy sitova tonttijako. Kaavamääräyksen 2 :ään lisätään: Aitojen tulee toimia näköesteenä ja sopia rakennusten arkkitehtuuriin. 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Liite Oheismateriaali Selostus 4 Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Tapahtumaluettelo - Kaavamääräykset - Asemakaavan ja tonttijaon muutos - Ote ajantasa-asemakaavasta - Havainnekuva - Ilmakuva Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa Nokian Karaportti Campus-alueen jakaminen erillistonteiksi, kaduiksi ja virkistysalueiksi. Alueelle muodostettavat katu- ja virkistysalueet ovat osittain rakennettu. Alueen kokonaisrakennusoikeus ei muutu kaavamuutoksessa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 70 / 100 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Karamalmi, muutos Karamalmen, ändring ja Karaportti, muutos Karaporten, ändring asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6742, joka käsittää osan korttelista 54021 54. kaupunginosassa (Kilo), alue 130514 (muodostuu korttelit 54185 54190). Muutokseen sisältyy sitova tonttijako. Vireilletulo Maanomistaja Nokia Oyj on hakenut asemakaavan muutosta 4.6.2012 saapuneella hakemuksella. Vireilletulosta on kuulutettu 3.10.2012 Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 7.2. Alueen kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Kilossa ja se käsittää pääosan Nokian Karaportti Campus-alueesta. Alue rajoittuu lännessä Kehä II:een. Suunnittelualueella sijaitsee useita toimisto-, tuotanto-, tietoliikenne- ja pysäköintirakennuksia. Nokian Karaportti Campus-alue (noin 22 ha) on tällä hetkellä yhtenä tonttina. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa alueen jakaminen erillistonteiksi, kaduiksi ja virkistysalueiksi. Suunnittelualueen eteläpuolelle Keran aseman ympäristöön on suunnitteilla kaupunkimainen asuin- ja työpaikka-alue. Keran

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 71 / 100 osayleiskaava kuulutettiin vireille 24.4.2013 ja kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee osayleiskaavan tavoitteita kokouksessaan 15.5.2013. Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Suunnittelualue on Espoon eteläosien yleiskaavassa pääosin säilyvää työpaikka-aluetta (TP). Suunnittelualueen etelä- ja länsiosa on uutta työpaikka-aluetta, jolla sallitaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan sijoittuminen (TP/k). Nyt laadittava asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Suunnittelualueella on voimassa Karaportti II asemakaavaan liittyvät Karamalmi, muutos ja Karaportti, muutos asemakaavojen muutokset, jotka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 29.9.2010. Suunnittelualue on voimassa olevassa asemakaavassa liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (KTY). Alueen suurin sallittu kerrosten lukumäärä on kymmenen ja rakennusoikeus 209 000 k-m². MRA 30 :n mukainen kuuleminen Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto oli MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä 17.12.2012 21.1.2013. Siitä saatiin kaksi lausuntoa. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) ilmoitti, että vesihuoltolinjojen mahdollisesta luovutuksesta HSY:lle tulee tehdä erillinen sopimus, kuten Nokia Oyj:n kanssa käydyissä neuvotteluissa on sovittu. Mikäli kaavamuutos edellyttää putkisiirtoja, tulee ne tehdä HSY:n ulkopuolisella rahoituksella. Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymä (HSL) lausui, että joukkoliikenteen houkuttelevuuden ja saavutettavuuden lisäämiseksi kevyen liikenteen yhteyksien kehittäminen on avainasemassa kaava-alueella. Karamalmin työpaikka-alueelta tulee olla suorat, esteettömät ja viihtyisät yhteydet sekä kävelijöille että pyöräilijöille. Toimivat yhteydet on tärkeää luoda sekä Keran asemalle että Turuntien, Karaniityntien ja Karapellontien bussipysäkeille. Nähtävillä olon jälkeen alueiden rajauksia on tarkennettu ja kaavaan on lisätty sitova tonttijako. Asemakaavan muutos Nokian Karaportti Campus-alue (noin 22 ha) on tällä hetkellä yhtenä tonttina. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa alueen jakaminen helpommin hallittaviksi erillistonteiksi, kaduiksi ja virkistysalueiksi. Asemakaavan muutos perustuu Arkjaatiset Oy:n viitesuunnitelmaan. Liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueet (KTY)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 72 / 100 Suunnittelualue jaetaan kortteleiksi 54185 54190. Alueen pääkäyttötarkoitus liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueena (KTY) ei muutu. Korttelialueiden kerrosluvut vaihtelevat välillä IV X. Rakennusoikeus jaetaan rakennusaloittain. Kokonaisrakennusoikeus ei muutu kaavamuutoksessa. KTY- korttelialueiden kaavamääräykset 1-9 säilyvät pääosin ennallaan. Kaavamääräykseen 5 on lisätty, että autopaikkoja saa sijoittaa myös rakennusten ja pihakansien alle. Autopaikkojen korttelialueet (LPA) Alueelle muodostetaan kolme erillistä autopaikkojen korttelialuetta pysäköintitaloja varten. Katualueet Alueelle muodostetaan katuverkko. Lisäksi varataan tila raitiotieyhteydelle Karakorventien ja Karaportin katualueille sekä Karakaaren puistoalueelle. Virkistysalueet Alueen keskelle muodostetaan Karakaarenpuisto (VP), jossa varaudutaan raitiotieyhteyteen. Sitova tonttijako Asemakaavan muutokseen sisältyy sitova tonttijaon muutos, joka on laadittu teknisen keskuksen kaupunkimittausyksikössä. Sopimusneuvottelut Alueelle rakennetut katu- ja virkistysalueet sekä kunnallistekniikka siirtyvät Espoon kaupungille, HSY:lle ja Fortumille. Osa alueelle suunnitellusta katu- ja virkistysverkosta on rakentamatta. Asemakaavan muutoksen toteuttaminen edellyttää sopimusta, joka tulee olla allekirjoitettu ennen kaavan hyväksymistä. Perittävät maksut Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavan muutoksen selostus liitteineen - Havainnemateriaali (Arkjaatiset Oy)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 73 / 100 Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Toimenpiteitä varten: kuulutus ja kuulutuskirjeet - Tekninen keskus, kannanottopyyntö - Ympäristökeskus, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, kannanottopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Uudenmaan ELY-keskus, lausuntopyyntö - Fortum Distribution Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - HSL Helsingin seudun liikenne, lausuntopyyntö

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 74 / 100 175/10.02.03/2013 94 Olari, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), Kuitinmäki, alue 321803 Valmistelijat / lisätiedot: Jaana Hietanen-Köninki, puh. (09) 816 24142 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Kannanotot ja mielipiteet on annettu Kuitinmäen valmisteluaineistosta, alue 321803 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 2.3.2009 päivätyn ja 20.5.2013 muutetun Kuitinmäki - Kvisbacka asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6449, joka käsittää korttelin 22080 sekä katu- ja virkistysalueita 22. kaupunginosassa (Olari), alue 321803. 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Käsittely Päätös Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Kannanotot ja mielipiteet on annettu Kuitinmäen valmisteluaineistosta, alue 321803 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 2.3.2009 päivätyn ja 20.5.2013 muutetun Kuitinmäki - Kvisbacka asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6449, joka käsittää korttelin 22080 sekä katu- ja virkistysalueita 22. kaupunginosassa (Olari), alue 321803.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 75 / 100 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Liite Oheismateriaali Selostus 5 Kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 6 Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet - Tapahtumaluettelo - Kaavamääräykset osa 1 - Kaavamääräykset osa 2 - Kaavamääräykset osa 3 - Kaavakartta - Ajantasa-asemakaava - Havainnekuva Asemakaavan muutoksen tavoitteena on ollut muuttaa Kuitinmäen ostoskeskuksen alueella sijaitsevan korttelin 22080 käyttötarkoitus liike- ja pienteollisuusrakennusten korttelialueesta (oleva kerrosala 6500 k- m2) ja autopaikkojen korttelialueesta (oleva kerrosala 5375 k- m2) pääosin asumiseen ja tutkia alueeseen liittyviä liikennejärjestelyjä ja autopaikoitusta sekä mahdollisuutta kerrosalan lisäämiseen paikalliset olot ja kaupunkikuvallinen sijainti huomioiden. Asemakaava- alueelle on suunniteltu uutta kerrosalaa n. 10 250 k- m2, josta asumista/ palveluasumista on noin 9 740 k- m2 ja liike-, palvelu-, toimisto- tai liikuntatiloja tai asuntojen työtiloja n. 500 k- m2. Tehokkuus on e= 2.0. Uusia asukkaita alueelle tulee n. 210 henkilöä. Asemakaavan muutosehdotuksessa on mukana vain uudisrakennusvaihtoehto, jossa oleva Esson entinen pääkonttorirakennus puretaan.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2013 Sivu 76 / 100 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä Kuitinmäki - Kvisbacka, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6449 käsittää korttelin 22080 sekä katu- ja virkistysalueita 22. kaupunginosassa (Olari), alue 321803. Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2008 nimikkeellä Kuitinmäki. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 12.9.2008 ja muutettu 20.5.2013. Alueen kuvaus Asemakaavan muutoksen alue sijaitsee Kuitinmäen ostoskeskuksen alueella. Kuitinmäen ostoskeskus rakennettiin palvelemaan Olari- Kuitinmäki- alueen asukkaita monipuolisena palvelukeskuksena 1970- ja 1980- lukujen aikana. Palvelujen painopiste on siirtynyt ensin Olarin vanhasta ostoskeskuksesta Kuitinmäen ostoskeskukseen ja sittemmin Ison Omenan kauppakeskukseen. Nykyisellään Kuitinmäen ostoskeskuksen ilme on hieman rapistunut. Osa ostoskeskuksen liiketiloista on tyhjiä. Alueella on kuitenkin olemassa kaupallista virettä lähipalveluille, joiden turvaaminen on tärkeää. Itä- länsisuunnassa ostoskeskuksen alueen halkaisee vilkasliikenteinen Kuunkatu. Kuunkatu on alueen valtimo, mutta se ei muodosta miellyttävää katumaista ulkotilaa vaan hahmottuu pikemminkin läpiajoreittinä. Tällaisena se myös jakaa väylän eri puolille sijoittuvat liiketilat erilleen toisistaan. Haasteena on yhdistää runsaat liikennemäärät ja viihtyisyys. Pohjois- eteläsuuntainen kevyenliikenteen väylä kulkee puisto- ja aukiosarjojen muodostaman mielenkiintoisen tilasarjan läpi: pohjoisessa sijaitsee pistetalojen rajaama puistomainen metsäalue avokallioineen, keskellä Kuunkehrä, ostoskeskuksen aukio, Kuunkadun eteläpuolella