VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS Tarmo Räty* Juss Kvstö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research Helsnk 2006
* Tarmo.Raty@vatt.f, VATT, PL 1279 (Arkadankatu 7), 00101 Helsnk p. 09 703 2906 ** Juss.Kvsto@uta.f, HEG, Ylopstonkatu 54, 33014 Tampereen ylopsto ISBN 951-561-639-5 (nd.) ISBN 951-561-640-9 (PDF) ISSN 0788-5008 (nd.) ISSN 1795-3340 (PDF) Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research Arkadankatu 7, 00100 Helsnk, Fnland Emal: etunm.sukunm@vatt.f Oy Nord Prnt Ab Helsnk, kesäkuu 2006
RÄTY, TARMO KIVISTÖ, JUSSI: MITATTAVISSA OLEVA TUOTTA- VUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA. Helsnk, VATT, Valton taloudellnen tutkmuskeskus, Government Insttute for Economc Research, 2004, (B, ISSN 0788-5008 (nd), ISSN 1795-3340 (PDF) No 124). ISBN 951-561-639-5 (nd.), 951-561-640-9 (PDF). Tvstelmä: Tämän tutkmuksen tavotteena on kehttää sovellettavssa oleva tuottavuusmttareta ylopstolle. Keskesä krteeretä ovat mttaren rttävä läpnäkyvyys, joustavuus erlasten päätöskrteereden suhteen ja sopeutuvuus nn kooltaan, ykskköjen lukumäärältään kun tuotoksltaankn erlaslle koulutusalolle. Edellytämme myös, että mttart ovat kohtuudella laskettavssa nykysstä tetokannosta. Estämme keskusteltavaks ja jatkokehtettävks vttä er ndeksä ylopstojen tuottavuuden mttaamseks. Yhdstetyssä tuottavuusmttarssa tuotoksna olsvat perusopntojen opntopsteet, jatkotutknnot ja laatukorjattu tutkmusten määrä käyttäen tutkmuksessa kehtettyjä optm-ndeksejä. Täydellsempää laatukorjattua tuottavuusmttara varten täytyy mallttaa erkseen opskeljoden lähtötason ja tutkntojen suortustason rppuvuudet. Läpäsyndeks kuvaa opskeljoden valmstumsakoja koulutusalottan. Arvotehokkuusmttarlla vodaan tuottaa ylopstolle selkeät päättäjän määrttelemä tehokkuuden vertalukohdat pdemmällä akavälllä. Ylopstotuotannon mttakaavaetuja tuls selvttää parametrslla tehokkuusmallella. Asasanat: Ylopstot, Koulutusala, Tuottavuus, Tehokkuus Abstract: Ths paper ams to develop a practcal set of measures of performance for the Fnnsh unverstes. The measures should be transparent and flexble enough to adjust on dfferent crtera and be sutable for dfferent sze and number of unts and ndcators used. We also presume that measures can be compled wth reasonable efforts usng currently avalable data bases. We suggest fve dfferent measures to be further developed for the operatonal use. The aggregate productvty measure should use study ponts, graduate degrees and qualty adjusted publcatons as the output ndcators wth developed optmal ndex formulas. Qualty adjustments n publcatons should be created by study feld specfc boards. A more profound qualty adjusted aggregate productvty ndex takes account also the relaton between entry and degree levels of the students. The graduaton ndex descrbes unts performance n producng degrees. To gve a broader perspectve on performance, we suggest the use of value effcency to gve unverstes a clear yardstck of prncpals vew. Also the exstence of productvty gans through economes of scale and scope should be studed usng parametrc effcency models. Key words: Unverstes, Study Felds, Productvty, Effcency
Espuhe Tämä raportt Mtattavssa oleva tuottavuus Suomen ylopstossa perustuu Valton taloudellsen tutkmuskeskuksen (VATT) ja Opetusmnsterön sopmukseen, jossa VATT laat esselvtyksen ylopstojen tuottavuuden mttauksen kansallsesta ja kansanvälsestä tutkmuksesta ja selvttää mten ylopstojen tuottavuutta votasn Suomessa mtata. Olemme pyrkneet keskustelemaan annetun ajan puttessa mahdollsmman laajast erlassta ongelmsta jota tuottavuuden mttaukseen ylopstomaalmassa lttyy. Sen lsäks käymme ertysest luvussa 3 läp tuottavuusmttausta suhteellsen ykstyskohtasest. Asasta knnostunut lukja löytää tovottavast vastausten lsäks myös jatkotyöstettävä deota. Keskeset ajatukset ja johtopäätökset on ptkn tekstä pyrtty kokoamaan tekstkehyksn, sten että kresempkn lukja pystyy hahmottamaan kokoamamme juonen. Raportssa käytetään KOTA-anestosta kerättyjä lukuja esmerkklaskelmen tekemseen, mutta nden e ole tarkotus esttää vakavast otettava vertaluja ylopstojen välllä. Tarkotuksena on havannollstaa erlasa tuottavuuden laskentakaavoja ja nden vakutuksa laskettuun tuottavuuteen. Raportn johtopäätöksnä estetään erllsä selvtys- ta tutkmusprojekteja jolla vodaan tuottaa laajemp näkemys ylopstolatoksen tuottavuuserohn ja tuottavuuskehtykseen. Tovomme, että ne tomvat pohjana rakentavalle keskustelulle käyttökelpossta mttaresta ylopstojen tuottavuuteen. Projekt käynnstettn 9.1.2006 työpajalla Hgher Educaton Workshop VATT:ssa. Työpajan alustajks ja kommentaattoreks kutsuttn professor Gerant Johnes (Lancaster Unversty Management School) ja professor Jean- Jacques Paul (Unversté de Bourgogne/IREDU). Lsäks tapaamseen osallstu tutkjota VATT:sta, opetusmnsteröstä ja Hgher Educaton Groupsta (HEG) Tampereen ylopstosta. Raportn on laatnut erkostutkja Tarmo Räty (VATT) yhdessä tutkja Juss Kvstön (HEG) kanssa sten, että luvut 1 ja 2 ovat krjottajen yhtestyötä, muuton raportt on pääosn Tarmo Rädyn laatma. Olemme ktollsa lukussta kommentesta ja deosta jota olemme saneet kollegoltamme, tapaamltamme ylopstojen edustajlta ja tomeksantajalta. Raportt snänsä, johtopäätökset ja tekemämme estykset ovat kutenkn edellä mantulla tavalla medän omalla vastuullamme. Tarmo Räty Juss Kvstö
Yhteenveto Suomessa on 21 ylopstoa jossa opskelee non 175 000 opskeljaa. Uusen opskeljoden määrä on non 20 000 vuodessa. Tutkntoja tuotettn vuonna 2004 yhteensä 14 000. Tutkmus- ja opetushenklökuntaa on non 15 000. Keskenen tetolähde ylopstosektorn tomnnasta on KOTA-tetokanta. Shen kerätään tetoja ylopstojen opntosuortusreksterestä, ylopstojen krjanpdosta ja työvomahallnnosta. Tetokannan keskesn luoktteluperusta on koulutusala ja setsemän tulosaluetta, el tuotosta. Tämän estutkmusprojektn tavotteeks asetettn kehttää sovellettavssa oleva tuottavuusmttareta ylopstolle. Mttareden tuls olla rttävän läpnäkyvä nn ohjattaven kun ohjaajenkn näkökulmasta, rttävän joustava käyttämään erlasa päätöskrteeretä er koulutusalolla ja samalla sopeutumaan er koulutusalolle jotka ovat hyvn erlasa kooltaan, ykskköjen lukumäärältään ja tuotoksltaan. Keskustelu erlassta tuotos- ja panosndkaattoresta on ollut vlkasta, mutta tässä selvtyksessä näkökulma on akasempaan nähden heman erlanen. Tunnustamme ndkaattorvalntojen tärkeyden, mutta osotamme myös että tuottavuus vodaan laskea hyvn monella tavalla. Laskentakaavan valnnalla on vähntään yhtä suur merktys kun ndkaattorella, mutta parhaassa tapauksessa laskentakaavalla vodaan penentää huonost valttujen ndkaattoreden vakutusta tuottavuuteen. Tässä selvtyksessä kehtetyt optm-ndekst on suunnteltu tätä varten. Lähestymstavasta johtuen käytämme pääsääntösest van kahta kästettä: tuottavuus ja tehokkuus. Sellaset kästteet kun tuloksellsuus, vakuttavuus ja taloudellsuus ovat tuottavuuden tason ta suhteellsen tuottavuuden (tehokkuuden) mttareta, nmtykset vahtuvat käytettäven ndkaattoreden mukasest. Kahdessa vmesmmässä ylopstojen tuottavuutta kästtelevässä tutkmuksessa on käytetty tuloksellsuusmttareta. Annetun määrtelmän mukaan tuloksellsuus tarkottaa tuotososuuden ja panososuuden osamäärää. Nettaanmäk ym. (2005) ehdottvat tuloksellsuusmttarn laskemsta ensn koulutusalan ssällä sten, että ykskön osuus koulutusalan tuotokssta jaetaan osuudella resurssesta ja aggregodaan nämä jokaselle ykskölle tuloksellsuusluvuks käyttämällä koko koulutusalan keskmääräsä tuotosten kustannusosuuksa. Kutsumme tätä menetelmää raportssa Jyväskylä-ndeksks. Osotamme raportssa, että Jyväskylä-ndeks on tuottavuuden tason mttar, joka saadaan myös laskemalla ykskön tuotosten arvo koulutusalan keskmääräsllä hnnolla ja jakamalle se ykskön toteutunella kustannukslla. Koska keskmääräset hnnat evät välttämättä anna tasapuolsta kuvaa er tuotosten arvosta er ykskössä, olemme kehttäneet kaks vahtoehtosta mttara: optmykskköndeksn ja optmkoulutusalandeksn. Optmykskköndeks sall
tuotosten hntojen, ta hntasuhteden, vahdella yksköttän ennalta annetussa rajossa. Optmkoulutusalandeks sall myös hntojen pokkeamsen keskmäärässtä, mutta määrttää kaklle ykskölle yhtesen hnnan joka maksmo koulutusalan yhteenlasketun tuottavuuden. Molemmat ndekst, samon kun Jyväskylä-ndeks lasketaan sten, että käytetyllä tuotosten hnnolla koko koulutusalan tuotosten arvo on ana yhtä suur kun toteutuneet kustannukset. Tutkntojen määrn on krjanpdollsest vakea kohdstaa nhn käytettyjä rahallsa resursseja. Tutknnolla on kutenkn suur yhteskunnallnen arvo ja yks perusongelma ylopstojen kannalta on opntojen keskeyttämnen ja opntoakojen venymnen. Raportssa kehtetty läpäsyndeks mttaa ylopstojen suorutumsta tutkntotehtävästään, el koulutusalan opskeljoden valmstumsta asetetussa ajassa. Mttar on vertalukelponen er koulutusalojen kesken sten, että läpäsyndeksstä vodaan laskea kullekn ylopstolle vertaluluku. Tulokset vodaan tulkta joko tuottavuuden tasona, tehokkuuksna ta tuottavuuden kehtyksenä. Tutkmuksen lopuks estämme keskusteltavaks ja jatkokehtettävks vttä er ndeksä ylopstojen tuottavuuden mttaamseks. Mttaressa vodaan käyttää laatukorjattuja muuttuja. Nstä keskesn on laatukorjattu tutkmuksen määrä kuvaava mttar. Laatukorjauksessa on kyse mukaan laskettavsta tutkmustyön ndkaattoresta ja nden panotuksesta tutkmustyön aggregaatta laskettaessa. Panotuksen laskemseks e ole olemassa yksselttestä laskentasääntöä, vaan määrä ja laatundkaattoreta koskevat valnnat on tehtävä koulutusalojen tsensä tomesta, esmerkks asantuntjaraadessa. Haluttaessa panotukset vodaan laata AHP-menetelmällä. Jos laatukorjatut ndekst lasketaan optm-ndeksellä ta DEA:lla, laatukorjausten e tarvtse olla täysn oketa jokasen ykskön kannalta. Optmontproseduurssa tuottavuutta hekentävä mttar saa ana suhteellsest penemmän panon, penentäen keltesen mttausvrheen vakutusta. Yhdstetyssä tuottavuusmttarssa käytetään joko optmykskkö- ta optmkoulutusalandeksä. Sen tuotoksna olsvat perusopntojen opntopsteet, jatkotutknnot ja laatukorjattu tutkmusten määrä. Tutkmuksen laatukorjaus tuotetaan kuten edellä. Koska tutkntohn e voda kohdstaa nhn käytettyjä resursseja, perusopetuksen tuotosta vodaan paremmn kuvata opntopstellä. Nykysn KOTAtetokantaan krjataan opntopsteet opskeljan enssjasen tutknnon mukaselle koulutusalalle. Menettely e vastaa koulutusalojen välstä resurssjakoa, sllä svuaneopskeljoden suortukset krjautuvat osn mulle alolle. Yhdstetyn mttarn laatua vodaan olennasest parantaa keräämällä opskeljan opntopstetedot suortukset myöntäneen koulutusalan mukasella jaottelulla. Jatko-opntojen määrää kuvataan edelleen tutknnolla, vakka shen lttyy selvä puutteta. Täydellsempää laatukorjattua tuottavuusmttara varten täytyy mallttaa erkseen opskeljoden lähtötason ja tutkntojen suortustason rppuvuudet. Malln-
nus ja tarvttavan koulutusalottasen tetokannan kehtys vaat tsenäsen tutkmusprojektnsa, joka sop osaks akateemsta vätöskrjaa. Läpäsyndeks vaat kalbronta laskennassa käytettäven vuosen ja nden panojen suhteen. Esmerkklaskennassa käytettn van 3-7 vuodessa valmstuneta, mutta ne vovat hyvnkn vahdella koulutusalojen välllä. Lsäks on harkttava lyhyemmän, esmerkks ¼ vuos tarkkuuden ta tutknnon myöntämsajankohdan sjaan tutkntoon okeuttavan opntosuortusmäärän käyttämstä opskeluajan mttarna. Tedonkeräyksen kannalta suurn akuutt ongelma on kutenkn ylopstojen välllä srtyvät opntosuortukset, jotka helpost väärstävät opskeluakoja. Tarvttavat tedot ovat mukana KOTA-tedonkeruussa, mutta nden luotettavuus on hekko. Kolme edellä manttua mttara soveltuvat vuosttaseen tuottavuusmuutosten seurantaan. Seuraavat kaks mttara antavat laajemman kuvan tuottavuudesta ja soveltuvat pdemmän akaväln tarkasteluun. Ylopstojen kesknänen vertalu arvotehokkuusmenetelmällä mahdollstaa tuottavuusvertalut päättäjän määrttelemää parhaana saavutettavssa olevaan tlaan. Menetelmä rakentuu DEA:n määrttelemn tehokkasn ykskköhn ja nstä tehtävään tetokoneavusteseen valntaan. Arvotehokkuudessa lasketaan ensn tuotoskohtaset tehokkuusluvut koulutusalan ssällä. Ne aggregodaan ylopston tasolle kustannusosuukslla. Päättäjän tehtäväks jää määrttää panotus er tuotosten välllä. Ratkasumahdollsuuksa kutenkn stoo havattu krteeren välnen korvattavuus ylopstotasolla. Jokanen votettu prosentt yhdessä tuotoksessa merktsee vastaavaa säästöä kysesessä tuotteessa, mutta maksaa vastaavast tosssa. Varsnaset tehokkuusluvut lasketaan radaalsna suhteessa päättäjän määrttämän parhaaseen saavutettavssa olevaan tlaan, mutta nden lsäks ylopstot vovat verrata omaa tlannettaan optmaalseen tuotoskohtasest. Ylopstotuotannon mttakaavaetuja vodaan selvttää parametrslla tehokkuusmallella. Selvtys on tehtävä laajemmalla, anakn 5 vuoden paneelanestolla käyttäen kustannuksa, tuotosten ykskköhntoja ja tuotosmäärä. Malla vodaan käyttää myös tehokkuuserojen arvontn, mutta verrattuna edellä estettyhn determnstsn mttarehn, nstä vodaan laskea tuotannon skaalaetujen lsäks er tuotosten yhtestuotannosta kotuva etuja.
Ssällys 1 Johdanto 1 1.1 Lähtökohdat tuottavuusmttareden rakentamselle 2 Determnstnen va parametrnen mttaus 2 Tuotosten ja panosten valnta ja arvottamnen 3 1.2 Tuottavuusmttart ohjausvälneenä 6 1.3 Suomen ylopstolatoksen tuottavuuden mttaamsen peruslähtökohdat 9 2 Ylopsto-organsaato tuotantoykskkönä 11 2.1.1 Informaaton epäsymmetra ja päämäären komplekssuus 12 2.2 Ylopstojen tuotokset 13 2.3 Ylopstojen panokset 16 2.4 Taustamuuttujat 18 3 Ylopstojen vertalut ja tuottavuuden erlaset mttart 21 3.1 Kansanvälset vertalut (rankngs) 21 THES-ndeks 21 Shangha-ndeks 22 3.2 Tuottavuuden tason mttart 23 Tlastokeskuksen tuottavuustlastont 24 Jyväskylä-ndeks 25 Turku-ndeks 26 Vahtoehtosa hntakrteeretä tuotokslle 27 Optmykskköndeks 29 Optmkoulutusalandeks 32 Hntarajotteden vakutus optm-ndeksessä 33 Skaalatuotot optm-ndeksessä 35 3.3 Pokkeamat optmaalsesta tuottavuuden tasosta, tehokkuus 35 DEA-tehokkuusmttar kun panoksena käytetään kustannuksa 36 Hntarajotteet kustannus-dea mallssa 40 Ykskköjen koon huomomnen DEA-mallessa, tehokkuuden orentaato 40 Useden ja kvanttatvsten panosten käyttö DEA-mttaressa 42
3.4 Tuottavuuden muutoksen mttaamnen 44 3.5 Päätöksentekjän asettamat arvostukset, arvotehokkuus 46 3.6 Tuottavuuden ta tehokkuuden mttareden valntakrteeretä, yhteenvetoa 48 Läpnäkyvyys 50 Joustavuus 50 Soveltuvuus erkokoslle ykskölle 51 Soveltuvuus erkokoslle anestolle 51 Soveltuvuus er muuttujlle 52 4 Tuottavuusmttart kotmaslla tetokannolla 53 4.1 Perustutkntojen tuotokset ja resursst 54 Opntopsteden käyttö optm-ndeksessä ja DEA mttaressa 55 Tutkntojen määrn perustuva tuottavuus, läpäsyndeks 56 Laatumttart, hakjamäärät ja sjottumnen työmarkknolla 59 Kansanvälnen opskeljavahto 61 Krjastopalvelut 61 4.2 Jatkotutkntojen tuotokset ja resursst 62 4.3 Tutkmuksen tuotokset ja resursst 62 Ulkopuolnen tutkmusrahotus 62 Tutkmushenklökunnan määrä 63 Teteellnen julkasutomnta ja bblometra 64 Tutkmuksen ja opetuksen kansanvälsyys 65 4.4 Yhteset resursst 65 5 Tuottavuuden seurantamalleja Suomen korkeakoululatokselle 67 5.1 Tuottavuuden kehtyksen jatkuva seuranta 67 Yhdstetty tuottavuus 67 Läpäsyndeks 69 Laatukorjattu tehokkuus, opplasrakenteen huomont 70 5.2 Tuottavuuseroja tulktsevat selvtykset 72 Parametrset mallt, optmaalsen skaalan arvont 72 Arvotehokkuus 73 Lte 1 AHP-menetelmä 76 Lähdevtteet 77
1 Johdanto Ylopstojen tuottavuudella tarkotetaan ylopstojen tuottamen tuotosten ja sen käyttämen panosten välstä suhdetta. Se lasketaan jakamalla tuotosten määrä panosten määrällä. Tuottavuus nousee, kun annettu tuotos tuotetaan penemmällä määrällä panoksa, ta kun tuotoksen määrä kasvaa annetulla määrällä panoksa. Sellaset tuottavuudesta usen erllsks melletyt kästteet kun taloudellsuus, tuloksellsuus, ja vakuttavuus ovat teknsest katsoen tuottavuusmttareta; ne eroavat tosstaan, ja tuottavuudesta, van sen suhteen mtä muuttuja kullonkn tuotoksna ja panoksna käytetään. Myös valtonhallnnon tuottavuusohjelmassa tuottavuus kästetään laajassa melessä, jollon sen prn kuuluvat lsäks tehokkuus ja taloudellsuus (Opetusmnsterö 2005b, s. 8). Tässä estutkmuksessa käytämme pääsääntösest kahta kästettä kuvaamaan kakka mahdollsa tapoja laskea tuotosten ja panosten välnen suhde, tuottavuus ja tehokkuus, nästäkn tehokkuudella tarkotetaan havatun tuottavuuden tason suhdetta johonkn referensstasoon, yleensä maksmn. Esmerkks vakuttavuus on van tuottavuusmtta, jossa tuotoksna on ylopstojen välttömen tuotosten sjaan näden ajatellut vakutukset joko hmslle ta yhteskuntaan yleensä. Yksttäset tutkjat, tutkmusryhmät ja tutkmuslatokset ovat julkasseet oma ehdotuksa ylopstojen tuottavuusvertaluks 1. Nden on vätetty, ta anakn tovottu, antavan tasapuolsen kuvan er oppaneden ja yksttästen ylopstojen tomnnasta. Tuottavuuden arvont ylopstomaalmalle tyypllsessä usean ertyyppsen tuotoksen ympärstössä on kutenkn ongelmallsta, sllä tuotosten merktys ja laatu vahtelevat oppaneden ja ylopstojen välllä. Nän tuottavuusarvonnessa joudutaan välttämättä joko valtsemaan tetty näkökulma ta esttämään joukko mahdollsest rstrtasakn mttareta tuottavuudesta. Tässä tlanteessa käytettäven mttareden läpnäkyvyys on nn arvontperustan kun laskentatavankn osalta keskenen uskottavuuden perusta. Tetääksemme ykskään tutkmus e ole onnstunut tätä ongelmaa kattavast ratkasemaan. Enssjasena tavotteenamme on esttää kattavast ne ylopstojen tuottavuuden mttausperaatteet, josta erlasa mttareta vodaan johtaa. Estämme myös joukon nällä peraattella rakennettuja mttareta, jotka vodaan joko nykysstä reksterestä sellasenaan ta tedonkeruuta laajentamalla rakentaa. Mkäl mahdollsta, jokasen mttarn osalta estämme koelaskelma, mutta laajemp koko ylopstolatoksen kattava analyys jää myöhemmn toteutettavaks. 1 Llja & Pohjola 1993, Pohjola 1995, Mäklä 1995, Räty 1998, 2002, Korhonen ym. 2001, Kvnen & Hedman 2004, Nettaanmäk ym. 2005, Johnes 2005a ja 2005b, Stevens 2005 ja 2006, The Tmes Hgher Educaton 2005, Lu & Cheng 2005.
2 Johdanto 1.1 Lähtökohdat tuottavuusmttareden rakentamselle Determnstnen va parametrnen mttaus Kakk tuottavuusmttart vodaan laskea uusklasssen talousteteen mukaseen tuotantofunkton avulla. Snä tuotosmäärä y rppuu käytetystä panokssta x jonkn funkton f(x) vältyksellä. Tarkkaan ottaen tuotantofunkton oletetaan kuvaavan maksmaalsta tuotosta, joka jollakn panosmäärällä on saavutettavssa, el Tuotantofunkto: y max yy f( x). Jos ykskkö e tuota maksmaalsta määrää tuotoksa annetulla panokslla, myös sen tuottavuus alttaa maksmaalsen, stä sanotaan tehottomaks. Tuotantofunkton osottaman maksmn tuottava ykskötä sanotaan täysn tehokkaks. On olemassa kaks tapaa estmoda tuotantofunkto, determnstnen ja parametrnen. Determnstsessä estmonnssa määrtellään tuotos-panos suhteet (tuottavuudet) suoraan havannosta ja kakken tuottavmmat yksköt kullakn panoskäytön tasolla määrttävät tuotantofunkton pnnan (maksmtuotokset). Menetelmä on yksnkertanen. Funkton f(x) parametrsta muotoa e tarvtse määrtellä; yleensä rttää muutama säännöllsyys-oletus funktomuodosta, esmerkks skaalatuottojen vakosuus ta funkton konkaavsuus ja mttauksen orentaato (tuottavuuden lsäys panoksa säästämällä ta tuotoksa lsäämällä). Oletukset evät ole ana täysn harmttoma, ntä kästellään tarkemmn luvussa 3. Parametrsessa lähestymstavassa estmodaan jokn regressomall tuotantofunktosta. Tehokkuutta mtataan pokkeamana maksmtuotoksesta, tämä edellyttää yleensä kahta vrhetermä regressomallssa. Ensmmänen vrheterm kuvaa pernteseen tapaan otoksen satunnasvahtelua (esmerkks vahtelua opskeljoden motvaatossa), mutta tonen vrheterm rajotetaan postvseks sten että se kuvaa tehottomuudesta syntyvä pokkeama maksmtuotoksesta. Estmontprosess on suhteellsen vaatva ja tulokset herkkä sekä käytetylle funktomuodolle, että vrhetermestä tehtävlle jakaumaoletukslle. Myös tuotosten suur määrä aheuttaa ongelma. Regressomalllla on kutenkn hyvä ntutvnen lähtökohta, se spesfo tarkkaan mnkälanen tuotantoprosess panosten ja tuotosten välllä on ja lttää shen tehokkuuden mttarn. Se myös kontrollo satunnasvahtelun vakutusta tehokkuuteen, tosn kun determnstnen lähestymstapa, jossa mahdollnen satunnasvahtelu näkyy usen suoraan tuottavuusmuutoksna. Panokset ja tuotokset vakuttavat suoraan tuottavuuteen rppumatta mttaustavasta. Näden lsäks on olemassa velä kolmas ryhmä muuttuja, jotka on otettava
Johdanto 3 huomoon tuottavuutta mtattaessa, ns. taustamuuttujat jotka evät välttömäst osallstu tuotantoprosessn. Usen kyse on selkeäst laatutekjöstä, kuten tutkntojen suortustasosta, mutta taustamuuttuja saattaa kuvata ylopston tomntaedellytyksä, kuten ykskköjen alueellsta hajanasuutta, sjantalueen tyypllsest korkeampaa vuokra- ta palkkatasoa ta vakka hstorallssta systä erlasta henklökuntarakennetta. Mahdollsuudet huomoda taustamuuttuja tuottavuusmttauksessa pokkeavat sen mukaan käytetäänkö determnststä va parametrsta lähestymstapaa. Determnstsessä mallssa tuotos-panos suhteet täytyy laskea lman taustamuuttuja ja sen jälkeen regressoda tehokkuuserot taustamuuttujen suhteen. Tämä e ole täysn tyydyttävä ratkasu, sllä taustamuuttujat vakuttavat tuottavuuden määräytymseen samaan akaan kun resurss- ja tuotantopäätöksä tehdään. Parametrsessa tuottavuusmallssa taustamuuttujen vakutus vodaan ssällyttää suoraan tuotantofunktoon ssäkkäsenä tuottavuutta selttävänä mallna sten, että tehokkuuteen vakuttavat samanakasest sekä panokset, tuotokset, että taustamuuttujat. Parametrsen malln estmont on kutenkn suhteellsen vaatva tehtävä ja edellyttää usen paneelanestoa. Paneelanestossa vuosttaset tehokkuudet määräytyvät smultaansest, joten parametrsella tuottavuusmalllla on vakea tuottaa ylopstojen ta nden yksköden ohjaukseen soveltuva vuostason mttareta. Huolmatta vakeukssta ottaa huomoon taustamuuttujen merktys ja satunnasvahtelu, tämän raportn luvussa 3 kesktytään pääosn determnstsn tuottavuusmttarehn. Parametrsa malleja vodaan kutenkn käyttää pats kertaluontosn tuottavuusselvtyksn paneelanestolla, myös vuostasolla jos knnostuksen kohteena ovat opskeljoden suortukset. Tuotosten ja panosten valnta ja arvottamnen Ertysest tomntaa välttömäst ohjaavssa päätöksssä, tavotteenasettelussa ta seurannassa on usen kätevämpää määrtellä tomnnan tavotetasot ja sopa samalla myönnettävstä resurssesta. Tähän tarvtaan tuotosndkaattoreta, jotka kuvaavat palvelun järjestäjän tavotteta. Nän on jo tehty ylopstojen tulosohjauksessa. Se jaetaan perus-, hanke- ja tuloksellsuusrahotukseen. Nden suuntavvoja vuoslle 2007 2009 on hahmoteltu opetusmnsterön työryhmässä (Opetusmnsterö 2005b). Snä ehdotetaan erllsä krteeretä perus- ja tulosrahotuksen jakoperusteks, josta perusrahotuksen krteerjoukko jaetaan tutkmukseen, koulutukseen ja yhteskunnallseen palvelutehtävään. Tavotteden ja tuloksellsuusrahotuksen krteert jaetaan toteutunesn suorttesn ja arvontehn. Nämä krteert palvelevat lähnnä ylopstojen tulossopmusohjausta ja resurssjakoa, ja ntä on luonnollsta käyttää lähtökohtana tuottavuuden mttauksessa. Ne evät kutenkaan tom sellasenaan ylopstojen tuottavuuden tasoa ta
4 Johdanto sen muutosta kuvaavna ndkaattorena, jota votasn käyttää joko teteenalojen ta koko ylopstojärjestelmän tulosmttaukseen. Indkaattoren valnta ja ertysest monen tuotos- ja/ta panosndkaattorn smultaannen kästtely tuottaa ongelma sekä determnstsessä että parametrsessa tuottavuusmallssa Oman ongelmaryhmänsä muodostaa tuotosten arvottamnen. Determnstsssä mallessa tämä on keskenen päätöskrteer, mutta parametrsessa tuottavuusmallssa se usen svuutetaan kokonaan. Nssä käytetty arvottamskrteer on rakennettu ssään estmaattorn ja valttuun funktomuotoon ja jättää harvon vahtelunmahdollsuuksa. Tuottavuusmttareden rakentamsen ongelma e vo luoktella ja kästellä possulkevast, mutta tässä yhteydessä estämme kolme kysymystä, john täytyy hakea vastaukset ennen kun ensmmästäkään tuottavuuslukua vodaan laskea: Mtkä ovat ongelman kannalta relevantt tuotos- ja/ta panosndkaattort? Vodaanko resursst kohdstaa yksselttesest er tuotoksn? Mten tuotokset ta osttastuottavuudet arvotetaan? Johtuen tämän esselvtyksen panotuksesta vuostasolla tostettavn mttarehn, kästtelemme ongelmaa pääosn determnstsen malln näkökulmasta. Relevantt ndkaattorjoukko Lähtökohtasest ajatellen ylopstojen tuottavuutta vodaan kuvata 1) pelkästään määrällsten, 2) pelkästään laadullsten ta 3) määrällsten ja laadullsten panos/tuotos -ndkaattoren kombnaatona. Tyypllsä panosten määrää kuvaava mttareta ovat opskeljoden ja henklökunnan määrää, tloja ja latteta, sekä kustannuksa kuvaavat tunnusluvut. Vastaava tuotos-perustesa mttareta ovat suortteet, kuten opntopsteet, suortetut tutknnot ta julkasujen määrä. Pelkästään laatua vodaan opetuksen ja tutkmuksen osalta mtata mm. erlaslla asantuntja- ja vertasarvonnella. Määrää ja laatua vodaan mtata opetuksen osalta mm. opskeljoden tyytyväsyydellä ja tutkmuksen osalta erlasten vttaus- ta mpact-kerronten avulla (Cave ym. 1997, s. 228 229, Ihalanen 1998, s. 3). Mnkään ndkaattorjoukon valnta e ole määrtelmällsest väärä, mutta ndkaattort määrttelevät mttarn tarkastelukulman. Käytännössä tarkastelun kohteena vovat olla erlaset suortemäärät, opntosuortusten ja tutkmuksen laatu ta opskeljoden työmarkknatlanne valmstumsen jälkeen. Nästä vodaan valta myös jokn yhdstelmä, mutta esmerkks suortemäären ja nden laadun arvottamnen on usen sopmuksenvarasta. Erlasten ndkaattoren käyttöön ylopstotuottavuudessa perehdymme tarkemmn luvussa 2.
Johdanto 5 Resurssen kohdstumnen tuotoksn Ylopstojen panosten, tehtäven ja tuotosten monnasuus merktsee myös stä, että ylopstot käyttävät useta panoksaan useamman kun yhden tuotostyypn tuottamseen. Tästä taas seuraa, että e ole välttämättä löydettävssä yksselttestä tapaa yhdstää käytettyä panosta ja tuotettua tuotosta. Er tutkjat, tahot, arvotsjat ja mttaajat saattavat ptää relevanttena erlasa asota. Tämä on mahdollsta, koska lmöden okeasta kuvaustavasta e ole välttämättä olemassa yhtenästä näkemystä. (Johnes & Taylor 1990, s. 51 52, Vakkur & Mekln 1998, s. 81). Esmerkks tutkmustyöhön ta jatko-opntojen ohjaukseen käytetyllä ajalla vo olla nn postvsa kun negatvsakn vakutuksa perusopetukseen. Tosaalta, KOTA- tetokannassa kustannustetoja yrtetään kohdstaa tehtäväaluettan sten, että tehtäven ykskkökustannukset vodaan laskea. Jyvtykselle on sovttu peraatteet, mutta vmekädessä pakallset käytännöt määräävät sen tarkkuuden. Fyyssten resurssyksköden jyvttämselle tehtäväaluelle e ole olemassa sen parempa krteeretä kun kustannuksllekaan. Vakka tähän jyvtykseen lttyykn epävarmuutta, se on ehkä tärken lähtökohta operatonaalsten mttareden rakentamsessa. Jos ndkaattorjoukko vastaa mttauksen tavotteta ja resursst pystyttäsn kohdstamaan luotettavast, votasn tuottavuusmttauksessa käyttää osttastuottavuuksa jakamalla kukn tuotos shen käytetyllä resurssella. Ongelma e ole tällä ratkastu, sllä kokonastuottavuutta laskettaessa ptää velä päättää mten osttasndeksejä panotetaan. Tuottavuus vodaan laskea myös lman että jokasen tuotoksen ja käytetyn resurssn välnen yhteys tunnetaan. Strategana on laskea uudet ndkaattort aggregaatttuotokselle ja aggregaattpanokselle ja jakaa nämä keskenään. Aggregaatten muodostuksessa vodaan käyttää hyväks vajaatakn nformaatota er tuotosten (ta panosten) välsstä arvostuserosta, mutta sekään e ole välttämätöntä. Luonnollsest, mtä vähemmän tedämme arvostukssta, stä enemmän aggregont perustuu laskennallsn krteerehn ja ndeksn uskottavuus arvodaan näden krteeren perusteella. Tuotosten arvottamnen Indkaattoreden arvottamsongelma jää usen vähemmälle huomolle, varsnkn jos kustannusosuukssta ta hnnosta on tetoa. Julksssa palvelussa tuotosten arvo määräytyy kutenkn käytetyn tarkastelukulman mukaan, ekä tuotokslle usenkaan löydy markknota.
6 Johdanto Kustannukset 2 ovat usen anoa objektvnen merktyksen mttar, mutta ne kuvaavat van tuotosten merktystä tomnnan rahotuksen näkökulmasta. Jos taas halutaan kuvata esmerkks perusopetuksen, jatkokoulutuksen ta tutkmustyön merktystä osaamsen tasolle työelämässä, ta taloudellsen kehtyksen edellytykslle, kustannusosuudet antavat melko varmast vrheellsen kuvan. Panotus vodaan tehdä ja usen se täytyykn tehdä subjektvslla perustella. Saman panoarvon antamnen tuotokslle on läpnäkyvn vahtoehto, kaklle mulle panotukslle täytyy löytyä joku peruste. Jos tetoa sopvasta panosten ja tuotosten panorakenteesta e ole, ta stä e haluta käyttää, se vodaan määrttää myös laskennallsest eräänlasena tuottavuuden ylärajana. Ykskköjen ta koko tomalan kannalta on edullsta antaa tuotokslle sellaset panot jolla tuottavuus ta sen kehtys maksmotuvat. Vakka tämä peraate on täysn laskennallnen, se asettaa ylärajan; mtä muta panoja ta arvostuksa tahansa käytetäänkn, tuottavuus ta tuottavuuden kehtys on ana hekomp. Nän valttu panorakenne kuvaa tomnnan tavotteden merktystä van, jos tehokkammat yksköt tomalalla adost pyrkvät mahdollsmman korkeaan tuottavuuteen ja valtsevat tomntojensa resursst ja tuotosten tavotetasot sen mukasest. Tämä vastaa organsaaton tomnnan deaaltlaa, mutta edellyttää myös stä, että kakk relevantt tuotokset ja resursst (ts. valntamuuttujat) ovat laskelmssa mukana ja oken mtattuna. Indkaattoren valnta ja nden arvottamnen ovat keskesä kysymyksä mmateraalsa ja vahvast laatuun sdonnasa tuotoksa tuottavassa ylopstossa. Luvussa 3 pohdtaan tarkemmn mten epävarmuus ta ykskkökohtaset erot arvostuksssa vodaan salla tuottavuuslukuja laskettaessa. 1.2 Tuottavuusmttart ohjausvälneenä Julksten palvelujen tomntaa e yleensä vo arvoda nden tuottaman taloudellsen voton ta pääoman tuoton perusteella, vaan tomntaedellytysten kestävyyden arvont, tulosmttaus, on perustettava tuotosndkaattorehn ja käytettyhn resurssehn ja näden arvostuksn. Indkaattoreden valnta, ja ertysest nden arvostukset ovat yleensä sopmuksenvarasa. Lsäks mttaamsen kohteena vo olla joko tuottavuuden taso suhteessa vertaluykskköhn ta ykskön oma tuottavuuden muutos. Tarve tulosmttaukseen on palvelujen rahottajen näkökulmasta lmenen, sllä esmerkks ylopstojen opetusta ja tutkmustyötä e vo arvoda pelkästään tulosten määrän ta laadun perusteella, kuten esmerkks Suomen ylopstojen rehtoren neuvosto tekee panottamalla manfestssaan (Suomen yl- 2 Nettaanmäk ym. (2005) on käyttänyt kustannusosuuksa ylopstojen tuloksellsuuden arvonnssa. Myös kansantalouden tlnpdossa tuotoskohtaset tuottavuusmuutokset aggregodaan kustannusosuukslla. Nän menetellään myös STAKESn laatmssa erkossaraanhodon tuottavuusvertalussa, vakka sarauksen hodon kustannukset vovat poketa merkttäväst hodon merktyksestä terveydentlaan, sosaalseen tomntaan ta työkykyyn.
Johdanto 7 opstojen rehtoren neuvosto 2005) ylopstojen hyvää määrällstä ja laadullsta menestymstä ja kansanvälstä klpalukykyä. Ylopstolle ja nden ykskölle jaettavssa olevat resursst ovat joka tapauksessa rajallset. Kun ykskköjen ja tomntojen tuottavuus vahtelee, vmenen käytettävssä oleva resurssykskkö on optmaalsta kohdstaa snne, mssä rajatuotos (= tuottavuus) on suurn. Päätöksentekjän tehtävänä on arvoda nätä potentaalsa tuottavuuksa, tulosmttart tomvat tämän prosessn tukena. Vakka ylopstot muuttusvatkn manfestn mukasest jurdsest ja taloudellsest tsenäsemmks, tulosmttauksen velvollsuus van srtys, anakn osn, hedän tsensä tehtäväks. Vakka tulosmttauksella on ylopstossakn omat ratonaalset ja tavotellut lähtökohtansa, mttareden välllsyydestä ja puutteellsuudesta vo seurata etovottuja ohjausvakutuksa. Vakkur ja Mekln (1998, s. 83 87) ovat pääasallsest Smthn (1995) jäsennyksen pohjalta luoktelleet erlasa tulosmttauksen dysfunktota, jota vodaan soveltaa myös tuottavuuden mttaamsen problematkkaan. Ertysen vomakkata seuraavassa kuvattavat dysfunktot vovat olla varsnkn sllon, kun tuottavuuden mttaamstapa on ennalta tuotantoyksköden tedossa ja kun mttaamsen tulokset vakuttavat suoraan tuotantoyksköden käytössä oleven panosten määrään. 1) Tunnelnäkemys. Tunnelnäkemykseks vodaan kutsua sellasta dysfunktota, jossa tuottavuuden mttaamnen johtaa rajottuneeseen näkemykseen mttauksen kohteena olevasta reaalmaalman lmöstä. Tällasessa tlanteessa mttauksessa unohdetaan joko tetosest ta tedostamattomast ne tomnnallset alueet, jolla saattas olla mttauksellsta merktystä. Nän tomttaessa mttaaja rajaa reaalmaalmaa kuvaavan todellsuuskästyksen mttareden kuvamaa todellsuutta vastaavaks. 2) Lyhytnäkösyys. Lyhytnäkösyydeks luonnehdtulla dysfunktolla tarkotetaan tlannetta, jossa tuotantoykskön panosten käyttö suuntautuu mttauksen rajaamaa akavälä pdemmälle ajanjaksolle. Tällasssa ykskössä myös panosten käytön tuottavan käytön todellset tulokset näyttäytyvät mttausajankohtaa laajemmalla perspektvllä. 3) Suboptmont. Suboptmont tarkottaa tlannetta, jossa tuotantoyksköt pyrkvät edstämään tuottavuuden mttaamsen optmaalsuutta varsnasen tuotantotomnnan sjasta. Ongelmana tässä on se, että käytetyllä tuottavuusmttarella vo olla tapumusta rakentaa kannustma van johnkn oleellssta tuottavuuden arvontkrteerestä. Sen sjaan, että tuotantoyksköt pyrksvät edstämään kokonasuuden tomvuutta, ne saattavatkn optmodessaan jonkn tuottavuusndkaattorn mukasta tomntaa estää muta tuottavuuteen vakuttava asota toteutumasta. Tosn sanoen, optmodessaan yhtä ndkaattora tuotantoyksköt saattavat unohtaa muden tomnnallsten krteeren, kuten esmerkks laadun merktyksen.
8 Johdanto 4) Konvergenss. Konvergenssks nmtetään tlannetta, jossa tuottavuuden mttaamnen saa akaan konvergenssa mttauksen kohtessa ja nden tavottedenasettelussa. Koska ylopstot ovat pääsääntösest päämäärltään ja tomntatavoltaan varsn heterogeensa organsaatota, nden tuottavuuden arvontn e ole käytettävssä unversaaleja, kakka teteenaloja ja teteenalalatoksa tasapuolsest ja objektvsest kuvaava mttareta. Dysfunktonaalseks mttaustlanne vo muuttua sllon, kun mttaamnen e reflekto luontevast ylopstojen tuotantotomntaa. Tuollon mttauksen akaansaama konvergenss tse asassa lsää dysfunktonaalset vakutukset koskemaan kakka mttauksen kohteena oleva tuotantoykskötä. 5) Tylsstymnen. Tylsstymsellä tarkotetaan tlannetta, jossa tuotantoykskön nnovatvsuus laskee tuottavuusmttaamsen seurauksena. Tylsstymstä vo tapahtua kahdella tavalla. Ensks, ylopstot vovat rajottaa nnovatvsuuden aluettaan van nlle aluelle, jolla tuottavuutta seurataan. Toseks on mahdollsta, että ylopstolle e muodostu nnovatvsuutta korostava kannustma lankaan. Tämä vo toteutua tlanteessa, jossa mttausjärjestelmä e pysty reksterömään tosasallsest tapahtuvaa uutta ja nnovatvsta tomntaa. Mks luoda uutta ja nnovatvsta, jos stä e huomata ja jos stä e palkta? 6. Pelaamnen. Pelaamsella tarkotetaan tlannetta, jossa ylopsto parantaa laskennallsta tuottavuuttaan, mutta e varsnasta tuotantotomntaansa. Esmerkknä pelaamsesta vos olla tlanne, jossa yksttäselle ylopstolle on edullsta houkutella pan valmstuva perustutknto- ta jatko-opskelja valmstumaan omaan ylopstoon. Nän ollen se ylopsto ja latos, joka on todellsuudessa uhrannut panoksaan kysesen henklön kouluttamseen, saattaa joutua vme hetkellä toteamaan tulospsteen valuvan pelaavan ylopston tulokseks. (vrt. Vakkur & Mekln 1998, s. 86). Dysfunktoden olemassaolo e ole syy tulosmttauksesta luopumseen. Syy nden lmenemseen on vakeudessa rakentaa kakk tuotannon ulottuvuudet kattava mttar. Käytettävssä on joukko vahtoehtosa mttareta, jotka enemmän ta vähemmän välllsest mttaavat tavotetlojen toteutumsta, ta valtettavan ylesest van jotan sen osaa. Sen vuoks ohjaus vo perustua rttävän laajasta mttarstosta saatavaan yleskuvaan. Lsäks eräden dysfunktoden merktystä vodaan kontrolloda sallmalla ndkaattoreden panotuksen muutoksa yksköden välllä. Jotta tulosmttauksella ols ohjausvakutusta, täytyy kakken ndkaattoreden olla ylopstojen kontrollotavssa. Esmerkks tutknnon suorttaneden työllstymseen on ylopstolla oman tomntansa puttessa van rajotettu mahdollsuus vakuttaa. Mstä tedetään, että henklö on työllstynyt juur ylopston koulutustomnnan ja suortetun tutknnon perusteella? Ta mstä tedetään, haluavatko kakk tutknnon suorttaneet edes välttömäst työllstyä? Ylopstolla e ole vmekädessä tehokkata kenoja vakuttaa tutknnon suorttajan omn työll-
Johdanto 9 syyttä koskevn valntohn. (esm. Jongbloed & Vossensteyn 2001, s. 29, Vakkur & Mekln 1998, s. 87). Sama lmö kääntesenä näky 90-luvun laman akaan tutkntoakojen pdentymsenä. Tämän tyyppsä mttareta on kutenkn rakennettava, ja käytettävä tomnnan arvonnssa, sllä ylopsto e vo rtsanoutua opskelun jälkesstä työmarkknosta. 1.3 Suomen ylopstolatoksen tuottavuuden mttaamsen peruslähtökohdat Lähtökohtana ylopstojen tuottavuusmttareden laadnnalle on ylopstoverkon omnasuudet ja stä kerätty ta kerättävssä olevat tedot. Käytännössä mttarn tulee perustua KOTA-tetokantaan ta shen toteutettavssa olevn laajennuksn. KOTA-tetojärjestelmässä tetoa kerätään suoraan ylopstosta sekä opetusmnsteröstä. Tetoa kerätään myös opplastasolla, mutta julksssa tetokannossa luvut on yhdstetty yleensä koulutusala tasolle. Suomessa on 21 ylopstoa jotka on jaettu yhtä moneen koulutusalaan, tästä näkökulmasta ylopstokenttä näyttää taulukon 1 mukaselta. Taulukko 1. Suomen ylopstot ja koulutusalat 2005 Helsngn yo Åbo Akadem Tampereen yo Jyväskylän yo Oulun yo Turun yo Joensuun yo Kuopon yo Lapn yo Vaasan yo Lappeenrannan tekn. yo Helsngn kauppakk Turun kauppakk Svenska handelshs Teknllnen kk Tampereen teknllnen yo Sbelus-Akatema Tadeteollnen kk Teatterkk Kuvatadeakatema Maanpuolustuskk Yht. Yhtesk. 9 Kauppa 9 Luonn. 8 Kasv. 8 Hum. 8 Terv. 6 Psyk. 6 Lääk. 5 Tekn. 5 Ok. 4 Farm. 3 Teol. 3 Hamm. 2 Maa&m 2 Teatt. 2 Tadet. 2 Elän. 1 Lk. 1 Mus. 1 Kuvat. 1 Sot. 1 Yht. 12 11 9 8 8 8 7 5 4 3 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 85 Lähde: Opetusmnsterö, tutkntojärjestelmä
10 Johdanto Tuottavuusmttauksen kannalta ylopstojärjestelmä koulutusaloneen on pen ja epäyhtenänen. Suurmmassakn ylopstossa on van 12 koulutusalaa ja van 7 ylopstossa on vähntään 7 koulutusalaa. Tosn pän tarkasteltuna van 7 koulutusalaa on edustettuna vähntään kuudessa ylopstossa. Ylopstoverkon laajuus vo olla Suomen väestömäärään nähden kohtuullnen, mutta tuottavuusmttauksen kannalta ongelmana on vertalukohten vähyys. Vuostasolla tlastollsta analyysä vo kohtuudella tehdä van alle kymmenestä ylopstosta ta koulutusalasta, ekä nässäkään tapauksssa ole yl kymmentä havantoa kun muutamassa ykskössä. Tuottavuuden mttaukseen kehtettyjen regressomallen penotosomnasuukssta e ole tetoa. Regressomalleja votasn rakentaa luotettavammn paneelaneston avulla (usealle vuoden ja koulutusalan ta ylopston yhdstelmäanesto), mutta nssä er vuosen tuottavuudet määräytyvät smultaansest. Tämä e kutenkaan tuota tarkotuksenmukasa vuostason estmaatteja, sllä uuden vuoden tuottavuuden laskennassa jokasen paneelssa käytetyn vuoden ja ykskön tuottavuus määräytys uudelleen. Kun mttauksen kohteena ovat ylopstot ja koulutusalat vuostasolla, käytännössä anoa mahdollsuus on käyttää mttareta, jossa parametrt ovat joko kntetä ta määräytyvät jonkn optmontalgortmn perusteella. Nssäkn harva koulutusalojen verkko suos myös sellasa mttareta, jossa ykskön tuottavuus määrtellään esmerkks koulutusalan suhteen, ekä varsnasta vertalua yksköden välllä ole melekästä tehdä. Ylopstojen tuottavuutta vodaan lähestyä myös mkrotasolta. Suomen ylopstossa ol vuonna 2004 kaken kakkaan lähes 175 000 opskeljaa, josta ensmmäsen vuoden opskeljota heman yl 20 000. Ylempä korkeakoulututkntoja ja tohtorntutkntoja annettn yhteensä non 14 000. Opetus ja tutkmushenklökuntaa on ylopstossa yl 15000 henkeä. Nällä havantomäärllä vodaan lähestyä tuottavuutta myös parametrslla mallella, mutta se e myöskään sulje pos determnstsä laskelma. Opskeljosta, opntosuortukssta ja henklökunnasta lähten on mahdollsta mallttaa tuottavuutta monesta näkökulmasta, ja ottaa huomoon er tasojen rppuvuuksa (kts. esm. Johnes 2005b, Thanassouls & Portela, Mara Da Conceção A. Slva 2002). Snä tuottavuuden kehtys e synny pelkästään koulutusalojen nsttuutoden päätöksstä, vaan nden ohella myös opskeljoden ja henklökunnan omnasuukssta.
Ylopsto-organsaato tuotantoykskkönä 11 2 Ylopsto-organsaato tuotantoykskkönä Luvussa 1.1 hahmoteltn tuottavuusmttareta tuotantofunkton avulla. Sen mukasest ylopstot kuvataan tuotantoykskkönä, jotka ottavat joukon panoksa (resursst), ja yhdstelevät ntä tuotantoprosessssa jonka tuloksena syntyy joukko tuotoksa. Tuotannon määrä ja laatu rppuvat resurssen määrästä ja laadusta ja stä, mllä tavalla panoksa on tuotantoprosessssa käytetty hyväks. Arvotaessa ylopston tuottavuutta on tuotantoteoran näkökulmasta välttämätöntä saada tetoa anakn seuraavsta asosta (vrt. Johnes & Taylor 1990): tuotokssta, jota ylopsto tuottaa hyödyntämällä panoksa panokssta, jota ylopsto hyödyntää tuottaessaan tuotoksa panosten ja tuotosten määrstä panosten ja tuotosten välsestä tuotantoteknsestä suhteesta. Yksnkertastetussa, tuotantoteoran avulla tapahtuvassa teoreettsessa mallntamsessa tuotantoykskkö (esm. yrtys) kuvataan yleensä yhtä homogeensta tuotostyyppä tuottavana tuottajana. Panoksks luetaan tuotantoykskön tuotantotomnnassaan käyttämät resursst, kuten henklöstön työpanos, tlat, koneet, latteet ja tarvkkeet. Tuotoksks luetaan tuotantoyksön tuottamat tuotteet, so. markknolla myytävät suortteet. Ylopstojen tuotantoprosessssa ja tomntalogkassa on kutenkn erätä erstysprtetä, jotka erottavat ylopstot tällassta yksnkertassta tuotanto-organsaatosta. Ylopstojen tuotantoprosess hyödyntää ana useampaa kun yhtä panosta ja se tuottaa useampaa kun yhtä tuotosta. Ylopstot ovat nän ollen monpanos- ja montuotosorgansaatota, (Vakkur 1998, s. 95), jotka tuottavat yhden homogeensen tuotoksen sjasta anakn kolmea tuotostyyppä, so. opetusta, tutkmusta ja yhteskunnallsta palvelua, jotka usen jaetaan velä omn osatuotoksnsa. Lyhyest määrteltynä opetuksella tarkotetaan prosessa, jonka tarkotuksena on vakuttaa opskeljan tedollsn valmuksn ja kykyhn jakamalla tetoa opskelun kohteena olevan teteenalan kysymyksstä. Tutkmuksella (perustutkmus/soveltava tutkmus) tarkotetaan tomntaa, jonka tarkotuksena on sälyttää, hankka, välttää, tulkta ja soveltaa uutta tetoa ja tetämystä. Ylopstojen kolmas tehtävä, julknen palvelutehtävä, koostuu ssältönä puolesta pääasallsest kahdesta edellsestä perustehtävästä, opetuksesta (mm. avomet ylesöluennot) ja tutkmuksesta (mm. konsultont, tlaustutkmus). Ylesest ottaen julksella palvelutehtävällä tarkotetaan tomntaa, jossa ylopsto pyrk olemaan oman tuotantotomntansa puttessa vuorovakutuksessa yhteskunnan er tomjoden (kansalasyhteskunta, julknen sektor, ykstyssektor) kanssa (Bowen 1977, s. 7 8, Cohn & Cooper 2004, s. 579 580).
12 Ylopsto-organsaato tuotantoykskkönä 2.1.1 Informaaton epäsymmetra ja päämäären komplekssuus Ylopstojen tuotantoprosesslle on omnasta nformaaton epäsymmetrsyys ja ertysest tuotosten komplekssuus. Informaaton epäsymmetrsyys tarkottaa stä, että ylopstot ja nden ssäset tuotantoyksköt omaavat ulkosn sdosryhmnsä verrattuna määrällsest ja laadullsest enemmän tuotantoprosesssta ja shen lttyvstä tomnnallssta ja taloudellssta näkökulmsta kertovaa nformaatota. Tämä epätasanen nformaaton jakautumnen johtuu pääasassa akateemsen työn luonteesta, tuotantoprosessn substansssta sekä tuotantoykskköjen löyhäsdonnasesta organsotumsesta ylopstojen ssällä. Tuottavuuden tarkastelun osalta tämä merktsee stä, ylopstot tetävät tuottavuutensa tlasta enemmän, kun esmerkks nden perustomntaa rahottava valto. Nllä on valtota ta muta sdosryhmä enemmän nformaatota mm. resurssallokaatostaan ja mahdollssta rstnsubventonnesta er tuotantotehtäven välllä, tuotannontekjöden, tuotantoprosessn ja tuotosten laadusta ja määrästä, ja todellssta tuotantokustannukssta. (Hölttä 1995, s.189, Kvstö 2005, s. 10 11) Ylopstojen tuotosten komplekssuus on suorassa yhteydessä ylopstolle asetettujen tavotteden ja päämäären komplekssuuteen. Päämäärät vodaan ymmärtää er tavon, ja se on elmellnen osa ylopsto-organsaaton tuotantotomntaa (Patterson 2001, s. 162). Sytä tähän löytyy sekä ylopstojen ssältä että nden ulkopuolelta. Ylopston ssältä syden on katsottu johtuvan ertysest kahdesta asasta, ylopstojen (tuotanto)tehtäven monnasuudesta ja absoluuttsen auktorteetn puutteesta ylopston ssällä (Allen 1988, 25 26). Tuotantotehtäven, el KOTA kelellä tulosalueden (opetus, tutkmus, yhteskunnallnen palvelu), monnasuus saa akaan sen, että ylopston ssällä on erlasa näkemyksä stä, mtä teteenalaa ta tehtävää tuls kullonkn prorsoda ja mten tämä tuls tehdä. Absoluuttsen auktorteetn puute johtuu mm. akateemsen työn asantuntjaluonteesta sekä lojalteetta jakavasta ylopsto-organsaaton matrsrakenteesta, jossa horsontaalsen dmenson muodostavat teteenalat ja vertkaalsen dmenson ylopstojen keskushallnto (mm. Clark 1983, Hölttä 1995). Matrsrakenne saa akaan sen, että akateemsen työn tekjöllä on kaks auktortatvsta vteryhmää, oman ylopston keskushallnto ja oman teteenalan kansallnen ja kansanvälnen tedeyhtesö. Julksssa korkeakoulujärjestelmssä päämäären ulkoset rstrdat lttyvät lähnnä ylopstojen ja valton välseen ohjaus- ja rahotussuhteeseen. Ylopstojen tomnnan päämäären makrotason määrttelyvalta on pääasallsest kuulunut ylopstoyhtesön ohella myös keskesmmälle rahottajataholle (valto). Nämä molemmat tahot ovat olleet suhteellsen yksmelsä laajast ymmärrettävstä ylopstojen päämäärstä, esmerkks uuden tedon tuottamsesta, välttämsestä ja sälyttämsestä opetuksen, tutkmuksen ja yhteskunnallsen palvelutehtävän kautta. Sen sjaan srryttäessä laajemmsta ja tulknnallssta päämääräkuvaukssta koht suppeampa määrttelyjä ja päämääräkuvauksa, päämääräkonflkteja alkaa usen esntyä enemmän (esm. Baldrdge 1983, s. 40). Kahden vmesen
Ylopsto-organsaato tuotantoykskkönä 13 vuoskymmenen akana useden länsmaden kansallset korkeakoulujärjestelmät ovat kokeneet suura muutoksa. Ertysest ylopsto-opetuksen nopea massottumnen, yhteskunnallsen tomntaympärstön muuttumnen nopeatemposemmaks sekä julksen sektorn taloudellsen lkkumavaran kaventumnen ovat pakottaneet useat valtot muuttamaan ohjausotettaan suhteessa ylopstohn. Valton suhtautumnen ylopstohn on muuttunut enemmän utltarstseks ja välneellseks. Ylopstolle asetettujen päämäären saavuttamsessa on korostettu ertysest tuloksellsuutta ja tuottavuutta, ja nden osana ertoten yhteskunnallsta vakuttavuutta sekä laatua. Samalla ylopstoja on vaadttu muuttumaan responsvsemmaks kansallsa ja alueellsa taloudellsa tarpeta kohtaan (Alexander 2000, s. 411 412, 415, Opetusmnsterö 2005a, s. 7, 21). Nästä sekosta johtuen valton ja ylopstojen päämääräkonflkten ssällöt ovat pääsääntösest koskettaneet kahta asaa: ylopstojen resurssen määrää ja nden käytön vapautta. Ylopstojen edustajat ovat panottaneet utltarststen näkökohten ohella ta sjasta ylopstojen soso-kulttuursa ja svstyksellsä merktyksä (Blekle 1998, s. 299 300). Eräs tähän problematkkaan lttyvä päämäärärstrta muodostuu stä, ptäskö ylopstojen rahotuksen määräytyä enssjasest ylopstojen taloudellsten tarpeden ja resurssen määrän perusteella, va tulsko rahotuksen määrä kytkeä ylopstojen tuotoksn. 2.2 Ylopstojen tuotokset Ylesest ottaen kysymys ylopstojen tuotokssta, nden määrttelystä ja määrttelyvallasta on varsn kstanalanen asa, sllä ylopstojen tuotosten yksselttenen määrttely ja nden mttaamnen on ollut hyvn vakea tehtävä nn kästteellsest kun polttsestkn (Schmdtlen 1999, s. 169). Nnpä se, mtä ovat okeat ylopstojen tuotokset ta tuotosta kuvaavat ndkaattort, on ollut ptkält tarkasteljatahosta ja tämän päämäärstä rppuva määrttelykysymys. Valtolle rahottajatahona on ollut tärkeää pystyä arvomaan tomntaa myös kvanttatvsest, kun taas useat ylopstot ja akateemsen työn tekjät ovat halunneet korostaa stä, että ylopsto-opetuksen, tutkmuksen ja yhteskunnallsen palvelun tuotokset ovat vakeast kvantfotavssa oleva lmötä. Esmerkks opetusprosess e enssjasest tuota helpost kvantfotavssa oleva aneellsa tuotoksa, vaan vakeast määrällstettävssä oleva aneettoma muutoksa opskeljan osaamsen ja tedon tasossa. Saman opetuksen vakutukset er opskeljossa evät ole täsmälleen samanlasa. Tämä johtuu mm. stä että opskeljat ovat erlasa ykslötä: mm. lähtötetojen taso, kyky omaksua uutta tetoa, opskelumotvaato ja soso-ekonomnen asema ovat kakk muuttuja, jotka vakuttavat osaltaan opetustuotoksen muotoutumseen (Bowen 1977, s. 14, Poch & Wolverton 2006, s. 237).
14 Ylopsto-organsaato tuotantoykskkönä Taulukko 2. Ylopstojen tuotosndkaattoreta TUOTOSINDIKAATTOREITA Opetus Tutkmus Yhteskunnallnen palvelutehtävä Opskeljoden suortukset opntopsteet arvosanat Tuotettu opetus opetustunnt tarjotut opntopsteet Suortetut perus- ja jatkotutknnot lukumäärä arvosanat tutknnonsuorttamsaka Tuotetun opetuksen laatu vertasarvonten ja opskelja-arvonten tulokset, opskelemaan pyrkven perus- ja jatko-opskeljoden lukumäärä Perus- ja jatkotutknnon suorttaneden sjottumnen työelämään työttömen ja e-työttömen lukumäärä ta osuus Suortettujen jatkotutkntojen määrä Teteellset julkasut kotmaassa ja ulkomalla julkasut teteellsssä akakauslehdssä julkasut kokoomateoksssa monografat muut julkasut Muut teteellset ja tateellset tuotokset estelmät ja alustukset teteellsssä kokouksssa patentt ja lsensst kelenkäännökset ja tetokoneohjelmat vestokset, maalaukset, sävellykset ja näytelmät lukumäärä rahatulot Tutkmuksen laatu julkasujen vttausten määrät, mpact-kertomet ulkopuolsen tutkmusrahotuksen määrä vertasarvonnn tulokset palknnot, tunnustukset Ylesöluennot, täydennyskoulutus ja avon ylopstoopetus Konsultont ja tlaustutkmus
Ylopsto-organsaato tuotantoykskkönä 15 Akasemmssa tutkmuksssa ja nstä tehdyssä koonnessa (esm. Koelman & Vennker 2001, Cave ym. 1997, Johnes & Taylor 1990, Jongbloed & Vossensteyn 2001) käytettyjä ylopstojen opetus- ja tutkmustehtäven tuotoksa ja tuotosten vakutuksa (outcome) on koottu taulukkoon 2. Ylopstojen opetustomnnan tuotosndkaattoreden tarkotuksena on kuvata opetus- ja oppmsprosessen tuotosten määrällsä ja laadullsa ulottuvuuksa. Tuotosten määrän kuvaamseen tarkotettuja ndkaattoreta ovat esmerkks suortettujen ja tarjottujen opntopsteden määrä, suortetut perus- ja jatkotutkntojen määrä, ja pdettyjen opetustunten määrä. Osa tuotosndkaattoresta yhdstelee opetuksen määrällsä ja laadullsa elementtejä. Tällasa ndkaattoreta ovat mm. tutknnonsuorttamseen käytetty aka ja opntosuortusten ta suortetun tutknnon arvosanat. Tuotosten laatua vodaan arvottaa mm. vertasarvonnella ja opskeljoden melpteden pohjalta muodostetulla laadunarvonnella. Myös perus- ja jatkokoulutuspakkaa hakeneden määrää vodaan käyttää ndkaattorna laadukkuudesta, mkäl oletetaan laadukkaden koulutusohjelmen hejastuvan myös opskeljoden koulutusvalnnollaan lmasemaan kysyntään. Eräänä laadun ulottuvuutena on myös vakuttavuus, jota opetustomnnan laadukkuuden ja suortetun tutknnon relevanssn osalta vodaan kuvata tutknnonsuorttaneden työllstymstä kuvaavlla ndkaattorella. Myös tutkmustomnnan tuotoksa vodaan arvoda sekä määrällsten että laadullsten ndkaattoreden avulla. Tutkmustuotosten määrää kuvaava ndkaattoreta vovat olla suortettujen jatkotutkntojen määrä, julkasujen määrä, muden teteellsten tuotoksen. Enssjassa tuotosten laatua kuvaavat tuotosndkaattoreta ovat ulkopuolsen, perustuvan tutkmusrahotuksen määrä, vttausten määrä ja mpact-kertomet, patentten ja lsenssen määrä sekä nstä saadut rahatulot, vertasarvonten tulokset sekä vastaanotetut teteellset palknnot ja tunnustukset. Suortettujen jatkotutkntojen määrän on uskottu korrelovan postvsest ylopstossa suortetun tutkmustomnnan ja sen tuotosten kanssa vakka ne tsessään evät olekaan anakaan yksnään rttävä estmaatt tutkmustuotokslle (Ylopstolatoksen tulosohjauksen kehttämstyöryhmä 1995, s. 6). Julkasemnen on olennanen osa ylopstojen tuotantoprosessa ja teteellstä tutkmustomntaa sen osana. Nnpä julkasujen määrän on ymmärretty kuvaavan julksest dentfotavssa oleven keskesten tutkmustuotosten määrää. Kakk tutkmustomnta e kutenkaan johda ana julkasuhn. Tästä syystä mtataan myös muta tutkmustomnnan mtattavssa oleva tuotoksa, kuten osallstumsta teteellsn konferenssehn alustajana ta estelmötsjänä. Laatua kuvaavat tuotosndkaattort pyrkvät tasapanottamaan tutkmustuotokssta muodostettavaa kokonaskuvaa, koska pelkästään määrän mttaamsen on arveltu johtavan tutkmustuotosten laadun alenemseen määren lsääntymsen seurauksena. Budjetn ulkopuolsen tutkmusrahotuksen rool laatua kuvaavana ndkaattorna perustuu usen rahotuspäätöstä edeltävään klpaluun ja laadunarvontn. Tästä syystä korkeaa ulkopuolsen rahotuksen määrä on pdetty ndkaattorna korkealaatusesta sekä