TEKLA 1387/2017 21:15 KÄPÄLÄMÄENKATU 10-12 ASEMAKAAVAN MUUTOS JA TONTTIJAON MUUTOS RIIHIMÄKI, 21. MATTILA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 10.9.2017 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA iiiiiiiiiriihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö Raija Niemi raija.niemi@riihimaki.fi iiiiiiii p. 019 758 4825 Vireille Nähtävillä MRL 62 Kaupunkikehityslautakunta Nähtävillä MRL 65 Kaupunkikehityslautakunta Hyväksymispäätös lainvoimainen 10.9.2017 11.-29.9.2017 xx.xx.2017 xx.xx.-xx.xx.2017 xx.xx.2017 xx.xx.2017
1 PERUSTIEDOT... 5 1.1 Tunnistetiedot... 5 1.2 Kaava-alueen sijainti... 5 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 6 2 TIIVISTELMÄ... 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 6 2.2 Asemakaava... 6 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 6 3 LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 3.1.2 Luonnonympäristö... 7 3.1.3. Rakennettu ympäristö... 7 3.1.4. Työpaikat, elinkeinotoiminta... 7 3.1.5. Ympäristön häiriötekijät... 7 3.1.6 Maanomistus... 7 3.1.7. Liikenne ja katuverkko... 7 3.1.8. Yhdyskuntatekninen huolto... 7 3.1.9. Erityispiirteet ja suojelukohteet... 7 3.2 Suunnittelutilanne... 7 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 7 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 10 4.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen sekä sitä koskevat päätökset... 10 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 10 4.2.1 Osalliset... 10 4.2.2 Vireilletulo, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 11 4.2.3 Viranomaisyhteistyö... 11 4.3 Asemakaavan tavoitteet... 11 4.3.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 11 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 11 4.4.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta... 11 4.4.2 Asemakaavamuutoksen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu... 11 4.4.3 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 11 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 12 5.1 Kaavan rakenne... 12 5.1.1 Mitoitus... 12 5.1.2 Palvelut... 12 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 12 5.3 Aluevaraukset... 12 5.3.1 Korttelialueet... 12 5.4 Kaavan vaikutukset... 13 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 13 5.4.2 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan ja kulttuuriperintöön... 13 5.4.3 Vaikutukset luonnonoloihin... 13 2
5.5 Ympäristön häiriötekijät... 14 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset... 14 5.7 Nimistö... 14 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 14 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 14 6.2 Toteutuksen ajoitus... 14 6.3 Toteutuksen seuranta... 14 3
LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1. Asemakaavakartta ja määräykset (10.9.2017) 2. Havainnekuva 3. Asemakaavan seurantalomake LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELITYKSISTÄ JA LÄHDE- MATERIAALISTA - Riihimäen yleiskaava 2035 (kv. 29.5.2017) - Voimassa oleva asemakaava tunnus 21:1 (1.9.1978) 4
1 PERUSTIEDOT 1.1 Tunnistetiedot ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: 21. kaupunginosan, Mattilan tonttia 2106-13 sekä katualuetta ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: 21. kaupunginosan, Mattilan osa korttelista 2106. SITOVALLA TONTTIJAOLLA MUODOSTUU: 21. kaupunginosan, Mattilan korttelin 2106 tontti 15. Asemakaavan selostus koskee 10.9.2017 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavakartta määräyksineen on liitteenä 1. Yhteyshenkilöt: Riihimäen kaupunki / Kaavoitusyksikkö PL 125 11101 Riihimäki Raija Niemi Anniina Korkeamäki Kaavoituspäällikkö Kaavoitusarkkitehti raija.niemi@riihimaki.fi anniina.korkeamaki@riihimaki.fi p. 019 758 4825 p. 019 758 4826 Kaavan laatija: Arkkitehtitoimisto J.Laiho ArkPlan Ky Jyrki Laiho Arkkitehti p. 0400 333 903 jyrki.laiho@me.com 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Mattilan teollisuusalueella, noin kaksi kilometriä lounaaseen kaupungin keskustasta, Käpälämäenkadun itäpäässä. Suunnittelualue käsittää tontin 2106-13 ja Käpälämäenkadun katualuetta. Kuva: Suunnittelualueen sijainti, kaava-alue on rajattu punaisella 5
1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus ASEMAKAAVAN NIMI: Käpälämäenkatu 10-12 Asemakaavan muutos ja tonttijaon muutos ASEMAKAAVAN TARKOITUS: Asemakaavan muutoksella tontin 2106-13 pinta-alaa lisätään 701 m 2 liittämällä n. 9 m leveä kaista Käpälämäenkadun katualuetta tonttiin mikä mahdollistaa tontin ajoneuvoliittymän kehittämisen. Kaava-alueen pinta-ala on 14 696 m 2. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Riihimäen kaavoituspäällikkö päätti 26.6.2017 (Nro 7/2017), että osoitteessa Käpälämäenkatu 10-12 olevan tontin ja katualuetta käsittävä kaavamuutos voidaan käynnistää päätöksessä esitetyin periaattein välittömästi päätöksen tultua lainvoimaiseksi. Kaavan vireille tulosta ilmoitetaan kaavaluonnoksen nähtäville tulon yhteydessä. Tästä asemakaavamuutoksesta ei laadita erillistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa vaan kaavaluonnoksen selostuksessa on selvitetty osallisten vaikutusmahdollisuudet. 2.2 Asemakaava Tonttiin 2106-13 liitetään 701 m 2 suuruinen ala Käpälämäen katualuetta. Uuden muodostuvan tontin pääkäyttötarkoitus muuttuu yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (TTV). Tontin tonttitehokkuusluku säilyy ennallaan e=0,50, samoin kerrosluku on sama III kuin nyt. Tonttitehokkuuden e=0,50 mukaan tontin rakennusoikeus lisääntyy 676 k-m 2, jolloin tontin rakennusoikeus tulee olemaan 7 114 k-m 2. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista heti asemakaavan saatua lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Mattilan teollisuusalueella noin kaksi kilometriä lounaaseen kaupungin keskustasta. Tontti 2106-13 rajautuu idässä suojaviheralueeseen, etelässä virkistysalueeseen sekä lännessä ja pohjoisessa teollisuustontteihin. Riihimäen yleiskaavassa 2010 kortteli on osoitettu työpaikkojen ja palvelujen alueeksi. Yleiskaavassa 2035 kortteli on osoitettu työpaikka-alueeksi. 6
3.1.2 Luonnonympäristö Tontti on tällä hetkellä rakennettu ja piha-alueet ovat pääosin asfaltoidut. Tontilla ei ole luonnonympäristöä jäljellä tontin reunamien nurmialueita lukuun ottamatta. Kaavamuutosalue on maanpinnaltaan melko tasainen, maanpinnan korkeus vaihtelee välillä +93,95 - +94,55. Tontti sijaitsee pohjavesialueella. 3.1.3. Rakennettu ympäristö Kaava-alue on osa Mattilan teollisuusaluetta, joka rakentuu pääasiassa yksikerroksisista teollisuusrakennuksista. Alueen rakennuskanta on useammalta eri vuosikymmeneltä. Kaava-alueen itäpuolella on pientaloalue, jonka 45-90 m leveä suojaviheralue erottaa teollisuusalueesta. 3.1.4. Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaava-alueella ja sen läheisyydessä sijaitsee runsaasti työpaikkoja ja elinkeinotoimintaa. 3.1.5. Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole tiedossa ympäristön häiriötekijöitä alueen liikennettä lukuun ottamatta. 3.1.6 Maanomistus Tontti 2106-13 on yksityisomistuksessa ja katualue on kaupungin omistuksessa. 3.1.7. Liikenne ja katuverkko Kaava-alue sijaitsee Käpälämäenkadun varressa, joka on tonttikatu. Kadun itäpäähän liittyy kevyen liikenteen väylä, joka johtaa itäpuolella sijaitsealle asuinalueelle. Kaava-alueelta pääsee liittymään vaivattomasti etelään Mattilankadulle sekä länteen Tehtaankadulle. Teollisuusalueen kadut ovat asfaltoituja. 3.1.8. Yhdyskuntatekninen huolto Tontti on jo liitetty vesi- ja viemäriverkkoon. Alueella ei ole sadevesiviemäröintiä, vaan hulevedet on johdettu avo-ojiin. 3.1.9. Erityispiirteet ja suojelukohteet Kaavamuutosalueella ei ole erityispiirteitä eikä siellä sijaitse suojelukohteita. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 3.2.1.1 Kanta-Hämeen maakuntakaava Valtioneuvoston 28.9.2006 vahvistamassa maakuntakaavassa kaavamuutosalue on osoitettu merkinnällä TP, työpaikka-alue. Ympäristöministeriö on 2.4.2014 vahvistanut Kanta-Hämeen asumista, elinkeinoja ja logistiikkaa koskevan 1. vaihemaakuntakaavan. Kaavamuutosalueelle ei kohdistu merkintöjä 1. 7
vaihemaakuntakaavassa. Hämeen Liitto on käynnistänyt Maakuntakaava 2040 laatimisen. Maakuntakaava laaditaan kokonaiskaavana ja astuessaan voimaan se korvaa Kanta-Hämeen nykyisen maakuntakaavan ja voimassa olevat vaihemaakuntakaavat. Maakuntakaavaluonnos oli nähtävillä 6.2.-3.3.2017. Kaavaluonnoksen pohjalta valmisteltava kaavaehdotus on tarkoitus käsitellä maakuntavaltuustossa vuonna 2018. Lisätietoa Hämeen liiton verkkosivuilta. Kuva: Ote maakuntakaava 2006 Kuva: ote maakuntakaava 2040 3.2.1.2 Yleiskaava Koko kaupungin kattava Riihimäen yleiskaava 2035 on saanut lainvoiman 20.8.2017. Yleiskaavassa alue on osoitettu merkinnällä TP; työpaikka-alue. Lisätietoa löytyy kaupungin verkkosivuilta. Kuva: Ote yleiskaavasta 2035. Kaava-alue rajattu punaisella. 3.2.1.3 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa 1.9.1978 hyväksytty asemakaava (tunnus 21:1), jossa tontti 8
2106-13 on osoitettu yhdistettyjen teollisuus-, varasto- ja liikerakennusten korttelialueeksi. Tontin tehokkuusluku on e=0,50 ja kerrosluku III. Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta. 3.2.1.4 Rakennusjärjestys Riihimäen kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.2.2012. 3.2.1.5 Kiinteistö- ja tonttirekisteri Tontti 2106-13 on merkitty kiinteistörekisteriin 28.6.2011. 3.2.1.6 Rakennuskielto Kaava-alue ei ole rakennuskiellossa. 3.2.1.7 Muut päätökset Riihimäen kaavoituspäällikkö päätti 26.6.2017 (Nro 7/2017), että osoitteessa Käpälämäenkatu 10-12 olevan tontin ja katualuetta käsittävä kaavamuutos voidaan käynnistää alla olevin periaattein välittömästi päätöksen tultua lainvoimaiseksi. Asemakaavan muutoksessa noudatetaan seuraavia periaatteita: - Katualue, joka jää yleiseen käyttöön jää niin leveäksi, n. 6 m, että toimii jalankulun ja pyöräilyn yhteytenä Käpälämäenkadulta itäpuolella olevaan puistoon ja asuinalueelle. - Voimassa olevan asemakaavan mukainen toiminta on tontilla edelleen mahdollinen. - Tontin itäreunan istutettava alueen osa poistetaan. - Hakija palkkaa kaavan laatijakonsultin, jolla on MRA 3 :n mukainen pätevyys ja joka kuuluu kaavanlaatijarekisteriin. - Hakija maksaa kaavamuutoksen laadinnan ja mahdollisten selvitysten laadinnan aiheuttamat kulut sekä kaupungille aiheutuneet kaikki kulut, mm. ohjaus-, hallinnointi- ja ilmoituskulut. - Hakija suorittaa kaupungille 50 % maan arvonnoususta KV:n päättämän maapoliittisen ohjelman mukaisesti. 9
3.2.1.8 Pohjakartta - - Asemakaavoitukseen liittyen laaditaan sopimus, jossa sovitaan osapuolten välisistä maksu- ja maakauppavelvoitteista sekä toteuttamisesta. - Asemakaavan muutos laaditaan KH:n 5.6.2017 päättämän ns. Ei merkittävän asemakaavaprosessin mukaisesti. Kaavoituksen aloittamisesta päättäminen muiden kuin vaikutukseltaan merkittävien kaavojen osalta on 1.6.2017 voimaan tulleen Riihimäen kaupungin hallintosäännön ja sitä seuraavan delegointisäännön mukaan delegoitu kaavoituspäällikölle. Ei-merkittävien kaavojen osalta kaavan hyväksyminen tapahtuu kaupunkikehityslautakunnassa. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. Pohjakarttaa päivittää Riihimäen kaupungin kartta- ja tonttiyksikkö. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen sekä sitä koskevat päätökset Riihimäen kaavoituspäällikkö päätti 26.6.2017 (Nro 7/2017), että osoitteessa Käpälämäenkatu 10-12 olevan tontin ja katualuetta käsittävä kaavamuutos voidaan käynnistää luvussa 3.2.1.7. esitetyin periaattein välittömästi päätöksen tultua lainvoimaiseksi. Asemakaavan muutoksen laatimiseen liittyen laaditaan maankäyttösopimus, jossa sovitaan mm. kaavoituskustannusten perimisestä, tarvittavista maakaupoista ja kaavoitusarvomaksusta, joka määräytyy kaupungin maapoliittisen ohjelman mukaisesti siten, että se on 50 % kaavoitetun alueen arvonnoususta. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavamuutos on ns. Ei merkittävä kaava, joten erillistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ei laadita. Osallistuminen ja yhteistyötavat esitetään luvussa 4.2.2. 4.2.1 Osalliset Suunnittelutyössä ovat osallisia: kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden kiinteistöjen omistajat ja haltijat sekä asukkaat kaavan vaikutusalueen yrittäjät ja työntekijät Riihimäen ympäristöjohtaja Riihimäen seudun terveysvalvonnan johtaja Kanta-Hämeen palo- ja pelastuslaitos Riihimäen Vesi Caruna Oy Elisa Oyj TeliaSonera Finland Oyj Riihimäen Kaukolämpö Oy Riihimäen rakennusvalvontapäällikkö muut, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. 10
4.2.2 Vireilletulo, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan vireilletulo, kaavaluonnos ja osallistuminen Asemakaavamuutos tulee vireille kun asemakaavaluonnos asetetaan nähtäville MRL 62 ja MRA 30 säännösten mukaisesti 21 päivän ajaksi. Nähtäville asettamisesta kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja kaupungin ilmoitustaululla. Lisäksi muutosalueen ja naapuruston maanomistajille tiedotetaan kirjallisesti. Osalliset voivat esittää mielipiteensä luonnoksesta kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaiheessa järjestetään esittely- ja keskustelutilaisuus, sekä pyydetään viranomaisilta tarvittavat lausunnot. Asemakaavaehdotus ja osallistuminen Asemakaavaehdotus asetetaan nähtäville MRL 65 ja MRA 27 säännösten mukaisesti 30 päivän ajaksi. Nähtäville asettamisesta kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja kaupungin ilmoitustaululla. Lisäksi muutosalueen ulkokuntalaisille maanomistajille ja -haltijoille lähetetään kirjallinen ilmoitus nähtäville asettamisesta. Ehdotuksesta voivat kunnan jäsenet ja osalliset esittää kirjallisia muistutuksia. Viranomais- ja muu asiantuntijayhteistyö tapahtuu suunnittelutyön eri vaiheissa. 4.2.3 Viranomaisyhteistyö Asemakaavan luonnosvaiheessa ei pidetä MRL:n tarkoittamaa viranomaisneuvottelua. Kaavan luonnosvaiheessa pyydetään tarvittavat lausunnot. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot mikäli kaavaehdotus on muuttunut merkittävästi luonnosvaiheesta. 4.3 Asemakaavan tavoitteet 4.3.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Alueen suunnittelun tavoitteena on parantaa tontin saavutettavuutta. Kaava-alueen tonttitehokkuus e=0,50 säilyy ennallaan, mutta tontin toimivuutta parannetaan katualueen osan liittämisellä tonttiin. Pysäköintipaikat on mahdollista hajauttaa maantasopaikkoina eri puolille tonttia. 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.4.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Kaava-alueelle ei ole laadittu erillisiä kaavavaihtoehtoja. 4.4.2 Asemakaavamuutoksen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Asemakaavan ympäristövaikutuksista ei ole tarpeen laatia erillistä arviointiselvitystä. Asemakaavan liikenteellisiä, sosiaalisia, ympäristöllisiä ja yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia on arvioitu Riihimäen yleiskaava 2035 valmistelutyön yhteydessä. 4.4.3 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Kaava-alueelle osoitetaan pääkäyttötarkoituksenmukaista kerrosalaa yhteensä 7 114 k-m 2. Rakentaminen sijoittuu tontin itä- ja keskiosaan siten, että rakentamiselta vapaata aluetta on tontin pohjois- ja etelärajoilla, istutettavalla alueen osalla. Tontin hulevesien käsittely selvitetään rakennuslupaprosessin yhteydessä. 11
5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaavassa muodostuu yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (TTV) 14 696 m 2. Koko kaava-alueen pinta-ala on 14 696 m 2. 5.1.1 Mitoitus Yhdistettyjen teollisuus-, varasto- ja liikerakennusten korttelialueen rakennusoikeus on 7 114 k-m 2. Tontin rakentamistehokkuus säilyy ennallaan, e = 0,50. Tontilla suurin sallittu kerrosluku on kolme (III). Tontin rakennusoikeus kasvaa 676 k-m 2. 5.1.2 Palvelut Kaavamuutosalueelle ei ole osoitettu nykyistä enempää palveluja. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavaratkaisu noudattaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja toteuttaa Riihimäen yleiskaavan 2035 alueelle asettamia tavoitteita. Kaava mahdollistaa omalta osaltaan hyvän elinja asuinympäristön edellytykset. Tontin hulevedet käsitellään tontilla viivyttämällä, jonka jälkeen ne johdetaan kaupungin hulevesiverkkoon rakennusluvan yhteydessä esitettävän suunnitelman mukaisesti. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Kaava-alue on kokonaisuudessaan yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta TTV. Rakennusalalle sallitusta rakennetusta kerrosalasta saa enintään 30 % käyttää myymälätiloja varten. Tontille ei saa sijoittaa päivittäistavarakaupan myymälätiloja. Kaava-alueelle osoitetaan pääkäyttötarkoituksenmukaista kerrosalaa tonttitehokkuudella e=0,50, mikä vastaa 7 114 k-m 2 rakennusoikeutta. Tontille on rakennettava toteutettavaa kerrosalaa kohti vähintään seuraavasti: - liiketilat 1 ap/70 k-m 2 - toimistotilat 1 ap /100 k-m 2 - tuotantotilat 1 ap/200 k-m 2 - varastotilat 1 ap/400 k-m 2 Pyöräpaikkoja on rakennettava toteutettavaa kerrosalaa kohti vähintään seuraavasti: - liike- ja toimistotilat 1 pp / 100 k-m² - tuotanto- ja varastotilat 1 pp / 400 k-m² Tontti sijaitsee kokonaisuudessaan vedenhankinnalle tärkeällä pohjavesialueella. Pysäköinti-, liikenne-, lastaus- ja purkausalueet on päällystettävä vettä läpäisemättömällä materiaalilla. Tarvittaessa alueilta kertyvät sade- ja sulamisvedet on käsiteltävä haitattomaksi ennen sadevesiverkostoon johtamista. Pohjavedelle vaaralliset aineet on sijoitettava rakennuksen sisätiloihin tai maan päälle kyseisiä kemikaaleja kestävään katettuun suoja-altaaseen, jonka tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan aineen suurin määrä. 12
Maaperän mahdollinen pilaantuneisuus on selvitettävä maanrakennustöiden yhteydessä ja tarvittaessa käsiteltävä ympäristöviranomaisen määräämällä tavalla. Korttelialueella ei saa sijaita laitosta, josta aiheutuva melutaso ylittää ympäristön asuintonteilla päivällä 55 db(a) ja yöllä 45 db(a). 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Muutos kasvattaa rakennusoikeutta tonttitehokkuuden e=0,50 mukaan 351 k-m 2. Asemakaavamuutos ei merkittävästi vaikuta alueen yleisilmeeseen. Kaavaratkaisu tehostaa alueen maankäyttöä. Vaikutukset asumiseen ja lapsiin Asemakaavalla ei muodostu asumista. Vakutukset työpaikkoihin, elinkeinotoimintaan, yrityksiin Alueelle voi muodostua uusia työpaikkoja. Asemakaavan muutos tukee monipuolisen liiketoiminnan kehittymistä kaava-alueen ympäristössä. Vaikutukset virkistykseen Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta virkistykseen. Vaikutukset liikenteeseen Asemakaavan muutos ei muuta alueen liikennemääriä nykyisestä. Vaikutukset meluun Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutuksia meluun. Vaikutukset tekniseen huoltoon Kaava-alueen tekninen huolto tukeutuu lähialueella oleviin vesi-, viemäri- ja sähkönjakeluverkostoihin. Vaikutukset kunnallistalouteen Riihimäen kaupungille maksetaan kaavoitusarvomaksu, joka määräytyy kaupungin maapoliittisen ohjelman mukaisesti siten, että se on 50 % kaavoitetun alueen arvonnoususta. 5.4.2 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan ja kulttuuriperintöön Tontti on jo rakennettu ja se on osa olemassa-olevaa työpaikka-aluetta. Käpälämäenkadun varteen on osoitettu istutettava alueen osa, joka osaltaan vaikuttaa positiivisesti alueen yleisilmeeseen. Muutoin asemakaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia kaupunkikuvaan, maisemaan tai kulttuuriperintöön. 5.4.3 Vaikutukset luonnonoloihin Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ovat vähäisiä, koska kaava-alueella ei rakentamatonta luonnonympäristöä ole. Vaikutukset luonnonsuojeluun Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta luonnonsuojeluun. 13
Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Rakennuslupavaiheessa esitetään hulevesien hallintasuunnitelma. Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta pohjaveteen. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Kaava-alueella ei ole merkittäviä ympäristön häiriötekijöitä. Kiinteistölle tuleva liikenne ei merkittävästi nosta alueen nykyisiä liikennemääriä. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset 5.7 Nimistö Asemakaavakaavamerkinnät ja -määräykset löytyvät kaavakartasta. Kaavamuutoksella ei muuteta alueen nimistöä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavan lisäksi toteuttamista ohjaavat yleiset rakentamismääräysohjeet ja Riihimäen kaupungin rakennusjärjestys. 6.2 Toteutuksen ajoitus Asemakaavan muutos on mahdollista toteuttaa heti kun asemakaava on lainvoimainen. 6.3 Toteutuksen seuranta Kaavaselostuksen liitteenä on asemakaavan seurantalomake. Tampereella 10.9.2017 Jyrki Laiho Arkkitehti Arkkitehtitoimisto J.Laiho ArkPlan Ky 14
Etelän Viertotie Käpälämäenkatu EV VL VL 1768 2116 kirjapaino työkeskus huoltor. Veden joht. ras 15 m Veden johtamisrasite 15m Pp.tie 8788 88 26 503 54 15 198 94.737 12 56 7 5 79057 5 10 7 6 3 16 4 27 9 6 5 12 5 4 8 21P8 94.347 94.347 93.95 94.81 94.75 94.63 94.50 94.45 94.75 94.85 95.25 93.85 93.95 93.45 95.05 94.05 93.95 93.65 94.05 94.65 94.55 94.35 94.55 95.12 94.70 694-403-34-1 694-21-2106-14 694-21-2106-13 694-403-3-682 694-21-2116-2 694-21-2114-5 694-21-2114-4 II II I K3 K12 2 10 14 1 2 3:682 Mattila Havainnepiirros 1:1000 luonnos 25.8.2017 21 MATTILA 15ap 2106 15 Liukuportti Liukuportti 7 ap 3+1 ap 6ap 4ap 7ap 15ap
Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 694 Riihimäki Täyttämispvm 05.09.2017 Kaavan nimi Käpälämäenkatu 10 Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 1,4696 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 1,4696 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 1,4696 100,0 7114 0,48 0,0000 676 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 1,4228 96,8 7114 0,50 0,0701 676 V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,0468 3,2-0,0701 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä
Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 1,4696 100,0 7114 0,48 0,0000 676 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 1,4228 96,8 7114 0,50 0,0701 676 TY 1,4228 100,0 7114 0,50 0,0701 676 V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,0468 3,2-0,0701 Kadut 0,0468 100,0-0,0701 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä