Kaupunginhallitus 482 06.11.2017 Vuoden 2018 talousarvio ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelma 3068/02.02.00/2017 KHALL 06.11.2017 482 Talousarvio ja taloussuunnitelma Kuntalain 110 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta seuraavan vuoden alusta. Pitkän tähtäimen ja konsernin näkökulma toiminnan ja talouden suunnittelussa Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään talouden tavoitteet kunnalle ja kuntakonsernille. Konserninäkökulmaa korostetaan sillä, että talousarviossa on huomioitava kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet entistä selkeämmin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita konsernitilinpäätöstä vastaavan yhdistellyn talousarvion laatimista. Toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia Merkittävin kuntien toimintaan ja palvelujen tuottamistapaan vaikuttava hanke on käynnissä oleva sote- ja maakuntauudistus. Sote- ja maakuntauudistus on suunniteltu toteutettavaksi vuodesta 2020 lähtien. Muutokseen liittyviä lakeja ei ole kuitenkaan hyväksytty eikä niitä ehditä hyväksyä vuoden 2017 aikana. Lakia valmistelevien tietojen perusteella ei voida tehdä päätöksiä, vaan on tukeuduttava olemassa olevaan lainsäädäntöön. Siksi Kuntaliitto suosittelee, että kunnat ja kuntayhtymät laativat vuoden 2020 taloussuunnitelmansa siten, että luvuissa ei huomioida mahdollista tulevaa uudistusta.
Uudistuksen vaikutuksista kuntien talouteen on tehty alustavia arvioita, mutta kaupungin taloussuunnittelun tueksi niistä ei vielä ole. Taloussuunnitelma muodostetaan nykyisten toimintojen jatkuvuuden periaatteella, kunnes täsmällistä tietoa uudistuksen toteuttamistavasta on riittävästi. Uudenkaupungin väestömäärä laski yli 20 vuotta, ja Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2020 kaupungin asukasluku olisi 15 178 ja vuonna 2035 Uudessakaupungissa olisi vain 14 500 asukasta. Nämä trendilaskelmat eivät kuitenkaan nykykehityksen perusteella pidä enää paikkaansa, ja verotuloja ja palvelutarvetta ei voi ennustaa niiden pohjalta. Syyskuun 2017 lopussa kaupungin asukasluku oli 15 824, 420 henkeä enemmän kuin vuoden 2016 lopussa. Nettomuutto oli +459, mutta syntyvyys kaupungissa oli pientä: syntyneitä oli 85 ja kuolleita 124. Muuttoliikkeen odotetaan jatkuvan ja ennusteen mukaan vuoden 2020 lopussa asukkaita olisi lähes 16100. Suurin muutos olisi ikäryhmässä 25-64-vuotiaat, joita olisi 850 enemmän kuin valtakunnallisessa ennusteessa. Kasvu edellyttää 1200-1300 hengen nettomuuttoa ao. ikäluokkaan, 17 % (25-64-vuotiaat 7626 vuonna 2016). Nettomuuttotavoite on siis kova. Uudenkaupungin työpaikkakehitys on vuosina 2010-2014 ollut Suomen seutukaupungeista paras: + 584, 9,2 %. Avoimen sektorin työpaikkojen määrä kasvoi yli 15 %, mutta julkisen sektorin työpaikkojen määrä pieneni. Vuonna 2014 avoimen sektorin työpaikkojen määrä oli 70,7 % kaikista työpaikoista. Kasvusta suurin osa selittyy autotehtaan mittavilla rekrytoinneilla. Vuoden 2015 virallisen tilaston mukaan työpaikkojen määrä oli 6 885.
Kaupungin työllisyysaste on vaihdellut viime vuosina, ja enimmillään vuoden 2013 tammikuussa työttömiä oli 15 %. Vuonna 2017 kaupungin työllisyystilanne on ollut hyvä, ja kaupungissa on ollut runsaasti avoimia työpaikkoja. Syyskuussa Uudenkaupungin työttömyysaste oli 5,8 % (8,6 % vuonna 2016). Koko maan työttömyysaste oli 10,5 % (12,5 % vuonna 2016). Varsinais-Suomen työttömyysaste oli syyskuussa 10,2 % (12,4 % v. 2016). Vuonna 2018 Uudenkaupungin työllisyystilanne paranee vain hieman, sillä tarvittavan työvoiman ja työttömien osaaminen eivät kohtaa. Kehittämisen ja uudistamisen painopisteet Kehittämisen ja uudistamisen painopisteet on johdettu kaupungin voimassa olevasta strategiasta, talousarvion ja -suunnitelman tavoitteista sekä riskikartoituksesta. Kuntien rooli ja taloudellinen asema muuttuvat ratkaisevasti sosiaalija terveystoimen siirtyessä kunnilta isommille järjestäjille ja tuottajille. Muutos vaikuttaa henkilöstöön, tilatarpeeseen, investointeihin, verotuloihin ja valtionosuuksiin. Kaupungin kehittämisen tärkein painopiste suunnitelmakaudella on uusien työpaikkojen muuttaminen positiiviseksi muuttoliikkeeksi reagoimalla nopeasti muuttuviin tarpeisiin. Kaupungin yleisen kehittämisen painopistealueita ovat: - Kaupungin maa-, kaavoitus- ja tonttipolitiikassa huomioidaan erityisesti uusien asukkaiden ja työpaikkojen saaminen kaupunkiin tarjoamalla erityyppisiä tonttivaihtoehtoja. - Investointiosaan on vuosille 2018-2020 varattu määräraha yleiskaavoitukseen ja asemakaavoitukseen. - Maapoliittinen ohjelma päivitetään kerran valtuustokaudessa. Raakamaan hankinta on maapoliittisen ohjelman tavoitteiden mukaista. - Varaudutaan työperäisen maahanmuuton Uudeltakaupungilta edellyttämiin toimenpiteisiin. - Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen tuomat muutokset - henkilöstötarpeeseen on arvioitava ja otettava huomioon henkilöstöpolitiikassa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusten toteuttaminen jatkuu suunnitelmakaudella. Keskeisiä toimenpiteitä ovat mm: - Terveysasemilla vastaanottotyön kehittäminen niin, että lääkärin työaika tulisi käytettyä mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. - Mielenterveys- ja päihdeyksikön resurssien lisääminen palvelutarvetta vastaavaksi.
- Lähierikoissairaanhoidon poliklinikkatoiminnan ja perusterveydenhuollon integrointi nykyistä paremmin. - Vanhusten palveluissa vähennetään laitospaikkojen määrää ja vahvistetaan kotiin annettavia palveluja. - Painopiste vanhuspalveluissa siirtyy ehkäiseviin ja kuntouttaviin palveluihin. Kaupungin strategia ja taloussuunnitelma Kaupunginvaltuusto on tammikuussa 2014 hyväksynyt "Elinvoimainen uusi kaupunki 2020" -strategian. Strategian painopisteinä ovat terve talous ja hyvinvoivat asukkaat. Uusi strategia hyväksytään talvella 2018. Kuntien talouden tasapainon tärkein arviointikriteeri on vuosikate. Kuntaliitto on luonut kriteerit tulorahoituksen riittävyyden eli vuosikatteen tason arvioinnille. Kuntaliiton kriteerien mukaan Uudenkaupungin kaupungin talous on vuonna 2018-2020 hyväksyttävän alarajalla eli vuosikate on yhtä suuri kuin suunnitelman mukaiset poistot. Vuosikate riittää korvausinvestointeihin, mutta ei kokonaan lainojen lyhennysten rahoittamiseen. Kaupungin taseessa ei ole suunnitelmakaudella kattamatonta alijäämää. TALOUSARVION LINJAUKSET 1. Verotus suunnitelmakaudella Suunnitelman mukaan kaupungin tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentti pysyvät koko suunnitelmakauden nykytasolla. Tuloveroprosentti on 20,75. Vuonna 2018 kunnallisveroa ennustetaan kertyvän noin 55,5 milj., 5,5 % enemmän kuin vuonna 2017. Ennuste perustuu 1-9/2017
verotilityksiin ja Kuntaliiton veroennustekehikon pohjalta tehtyihin ennusteisiin, mutta siinä on otettu huomioon vuoden 2017 asukasluvun kasvu ja työllisyyden paraneminen. Suunnitelmakauden verotulojen arviointi on erittäin haastavaa, koska asukasluvun ja muuttoliikkeen sekä tuloratkaisujen/palkankorotusten ennakointi on poikkeuksellisen vaikeaa. Uudenkaupungin yhteisöveron tuotoksi arvioidaan noin 4,4 miljoonaa euroa vuonna 2018. Sen ennustetaan pysyvän samalla tasolla koko suunnitelmakauden. Vuonna 2018 Uudellekaupungille tilitettävien verojen määrä nousee arviolta 2,8 miljoonalla eurolla, 5,4 % vuodesta 2017. Verotilitysten arvioidaan olevan noin 64,8 miljoonaa euroa. Kasvu olisi poikkeuksellisen korkea, koska kaupungin työllisyystilanne on parantunut useilla prosenttiyksiköillä ja 2017 kuntaan muuttaneiden verotulot tilitetään ensi vuonna Uudellekaupungille, tosin viiveellä. Vuoden 2018 jako-osuus perustuu vuoden 2016 verotukseen ja verotulojen todellinen määrä selviää vasta syksyllä 2018, jolloin vuoden 2017 verotus valmistuu. Vuonna 2019 verotulot kasvaisivat 3,9 % (koko maa 3,1 %) ja 4,2 % (koko maa 3,7 %). 2. Valtionosuudet Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia on leikattu lähes 2 miljardilla eurolla 2012-2017, ja leikkaukset jatkuvat vuosina 2018-2019. Vuonna 2018 leikkaukset ja indeksitarkistusten jäädyttäminen sekä kiky-sopimukseen perustuva leikkaus pienentävät peruspalvelujen valtionosuuksia edelleen 170 miljoonalla eurolla. Vuonna 2019 lisäleikkaus on 45 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 leikkaukset ovat yhteensä 2,2 mrd. euroa vuodessa, 20 %. Tämän lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoitusta on leikattu noin 0,4 miljardilla eurolla 2012-2015 ja vuosien 2016-2019 leikkaukset ovat yli 0,2 miljardia. OKM:n leikkaukset ovat siis yhteensä yli 0,6 miljardia euroa. Vuoden 2019 lopussa kuntien valtionosuusleikkaukset ovat vuositasolla yhteensä 2,8 miljardia euroa. Leikkausten johdosta kunnilta jää vuosina 2012-2019 saamatta yhteensä 11,6 mrd. euroa peruspalvelujen valtionosuutta. Asukaskohtaiset leikkaukset ovat noin 390 euroa. Merkittävimmät muutokset kuntien vuoden 2018 valtionosuusrahoituksessa johtuvat kilpailukykysopimuksesta
(-118 milj. euroa, -22 /asukas) ja kustannustenjaon tarkistuksesta (-178 milj. euroa). Veromenetysten kompensaatio lisää valtionosuutta 131 milj. euroa vuonna 2018. Uudenkaupungin valtionosuuksien kokonaismäärä laskee arviolta 0,3 miljoonaa euroa, vaikka verotulotasaus nousee 2,9 miljoonaan euroon. Valtionosuudet ovat arviolta 24,4 miljoonaa euroa, (24,7 milj. euroa vuonna 2017). Lopulliset päätökset vuoden 2018 valtionosuusrahoituksesta tehdään joulukuun 2017 lopussa. Ilman valtionosuusleikkauksia Uudenkaupungin valtionosuudet olisivat vuodessa 6 miljoonaa euroa nykyistä isommat. Kaupungin asukasluvun kasvu vaikeuttaa vuosien 2019-2020 valtionosuuden arviointia. Asukasluvun kasvu voi pienentää valtionosuutta, koska verotulojen kasvu leikkaa verotulotasausta ja kunnan omarahoitusosuus euroa/asukas on suurempi kuin aktiivi-ikäisen laskennallinen asukaskohtainen valtionosuus. 3. Henkilöstö Kaupungin ja liikelaitosten henkilöstömäärä on 943 vuonna 2018. Se kasvaa 27,8 henkilöllä: hallinto- ja kehittämiskeskus 4,95, sosiaali- ja terveyskeskus 12,7 ja sivistyspalvelukeskus 10,49. Lisäyksestä 14 on ns. uusia vakansseja. Yhteenveto uusista vakansseista on liitteenä. Kuntaliitto ennustaa kuntien yleisen ansiotasoindeksin nousevan 1,1 % vuonna 2018 ja 1,4 % vuonna 2019. Kaupungin henkilöstömenoissa on vuodelle 2018 arvioitu keskimäärin 0,5 %:n palkkatason nousu toukokuun 2017 tasosta. Vuoden 2019 korotukseksi on arvioitu 1,5 % ja 2 % vuodelle 2020. Kilpailukykysopimuksessa vuosille 2017-2019 sovittu
lomarahaleikkaus poistuu vuonna 2020. Lomarahan palautus on huomioitu vuoden 2020 henkilöstömenoissa, mutta osa lomarahasta kirjautuu jo vuoden 2019 tilinpäätökseen. Palkkaperusteinen KuEL-eläkevakuutusmaksu on 16,75 % (17,05 % v. 2017). Eläkemenoperusteisen maksun arvioidaan laskevan 2 %:lla vuoden 2017 tasosta ja varhaiseläkemenoperusteisen maksun arvioidaan nousevan 14 % vuoden 2017 tasosta. Uudenkaupungin KuEL-maksut ovat yhteensä yli 23,1 % KuEL:in alaisista palkoista, kun koko maan keskiarvo on 21,8 %. Uudenkaupungin maksut ovat siis merkittävästi korkeammat. Työttömyysvakuutusmaksu on 2,5 % (3,2 % v. 2017) ja sairausvakuutusmaksu 0,9 % (1,1 % v. 2017) palkkasummasta. Kuntatyönantajamaksut ovat yhteensä 25,8 % (26,9 % vuonna 2017). Koko kaupungin henkilöstömenot nousevat 1,7 miljoonalla eurolla, 3,5 %. Tästä pääosa johtuu sosiaali- ja terveyskeskuksen henkilömäärän lisääntymisestä. Palvelukeskuksen henkilöstömenot kasvavat 6,3 %, 1,5 miljoonaa euroa. Käyttötalous Vuonna 2018 Uudenkaupungin kaupungin ulkoiset toimintakulut ja poistot ovat 112,3 miljoonaa euroa ja kaupungin ja liikelaitosten 117,8 miljoonaa euroa. Kaupungin sisäisissä tuotoissa ja kuluissa on mukana sisäinen vuokra, joka koostuu pääomavuokrasta, korjausvastikkeesta ja ylläpitovuokrasta. Pääomavuokran tuotto tuloutetaan kaupunginhallitukselle. Kiinteistönhoidon sisäistä ylläpitovuokraa on vuonna 2018 tarkistettu kustannuksia vastaavaksi. Seuraava tasotarkistus tehdään vuodelle 2021. Kaupungin ja liikelaitosten käyttötalouden nettomenot nousevat vuodesta 2018 vuoteen 2020 noin 3,2 miljoonalla eurolla, 89,4 milj. eurosta 92,7 milj. euroon.
Menopuolella käyttötalouden suurimmat epävarmuustekijät ovat edelleen sosiaali- ja terveystoimessa ja siellä erityisesti palvelujen ostoissa, erikoissairaanhoidossa. Erikoissairaanhoidon menot sisältyvät hallinto- ja kehittämiskeskuksen talousarvioon. Tuloslaskelma Kaupungin vuosikate on hieman poistoja pienempi. Kaupungin ja liikelaitosten vuoden 2018 tulos on 324 900 euroa negatiivinen, mutta koko suunnitelmakauden tulos on positiivinen.
Tulopuolella suurimmat epävarmuustekijät ovat valtionosuuksien muutokset ja verotulojen kehitys. Molempiin vaikuttavat sekä valtion päätökset että kaupungin asukasluvun kehitys ja verotuloihin myös kaupungin työllisyystilanne. 5. Lainakanta / lyhyt- ja pitkäaikainen Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten lainamäärä kasvaa 10,9 miljoonalla eurolla vuonna 2018. Vuoteen 2020 mennessä lainamäärä kasvaa 23,9 miljoonalla eli 91,2 %:lla. Asukasta kohden lainaa oli vuoden 2016 lopussa 1927 euroa ja 2020 jo 3109 euroa. Lainamäärä kasvaa kaupungin ja Vakka-Suomen Veden isojen investointien takia. Investoinnit Kaupungin investointimenot ovat erittäin isot suunnitelmakaudella 2018-2020. Viikaisten alueelle suunnitellut sivistys- ja liikuntasektorin isot investoinnit jatkuvat vielä vuosina 2021-2022. Niiden
kustannusarvio on tällä hetkellä noin 35 miljoonaa euroa, mutta lopulliset kustannusarviot ja toteutusaikataulut tarkentuvat myöhemmin. Suunnitelmakaudella näihin hankkeisiin on varattu 15,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2022 jälkeen kaupungin investointitahti tasaantuisi normaalitasolle. Kaupungin investointimenot ovat 12,5 miljoonaa euroa vuonna 2018, 14,4 miljoonaa euroa vuonna 2019 ja 15,8 miljoonaa euroa vuonna 2020. Suunnitelmakauden investoinnit ovat yhteensä 42,7 miljoonaa euroa. Kaupungin ja liikelaitosten investoinnit ovat 19,6 miljoonaa euroa vuonna 2018, 17,3 miljoona euroa vuonna 2019 ja 16,6 miljoonaa euroa vuonna 2020. Suunnitelmakauden 2018-2020 investoinnit ovat yhteensä 53,6 miljoonaa euroa. Uusien työpaikkojen tuoma asukasmäärän kasvu edellyttää kaupungilta panostuksia asumisen infrastruktuuriin ja Valmet Automotiven ja muiden yritysten toiminnan kasvu panostuksia liikenneinfrastruktuuriin. Häpönniemen jätevedenpuhdistamon ja Viikaisten alueen hankkeiden lisäksi suunnitelmakaudella investoidaan mm. seuraaviin kohteisiin: - Hiun kunnallistekniikka 700 000 - Teijo-talot Salmen alue 300 000 - Honkatien / Blasieholmankadun liikennejärjestelyt 120 000 - Yrityselämän edellytysten parantaminen 900 000 - Betoran alue 255 000 - Satama-alueen liikennejärjestelyt 400 000 - PoRe-hanke: Laivanrakentajantien liittymäparannus 800 000 - Betorantie - Autonrakentajantie 860 000 - Terveyskeskuksen korjaukset 4 600 000 - Sorvakon niemen liikennejärjestelyt ja ranta-alueiden kunnostus 700 000
- Liikekeskustan elävöittäminen 900 000 - Yleis- ja asemakaavat 750 000 - Pelastuslaitoksen ikkunoiden uusiminen ja julkisivukorjaus 650 000 Liikelaitosten investoinnit ja lainanotto sekä peruspääoman korko Uudenkaupungin kaupungilla on kaksi liikelaitosta: Uudenkaupungin Vesi liikelaitos ja Vakka-Suomen Vesi liikelaitos. Liikelaitosten on toimittava kannattavasti ja tehokkaasti. Niiden on katettava menonsa omilla tuloillaan eikä niiden rahoittamiseen voida käyttää verovaroja. Uudenkaupungin Veden ja Vakka-Suomen Veden taksat pysyvät 2018-2019 vuoden 2017 tasolla, mutta vuonna 2020 jätevesitaksoja joudutaan korottamaan. Liikelaitokset maksavat kunnalle korvausta kunnan sijoittamasta pääomasta. Liikelaitokset maksavat tällä hetkellä kaupungille sijoitetusta pääomasta 12 kk euribor-koron suuruisen korvauksen. Peruspääoman koroksi on laskettu 15 000 euroa vuodessa. Kaupunginvaltuuston tulee hyväksyä liikelaitosten investointi- ja lainataso. Uudenkaupungin Veden investoinnit ja lainanotto: Vakka-Suomen Veden investoinnit ja lainanotto: Vakka-Suomen Veden investoinnit ovat suunnitelmakaudella yhteensä 7,5 miljoonaa euroa. Häpönniemen jätevedenpuhdistamon laajennus ja saneeraus alkaa loppuvuonna 2017 ja valmistuu keväällä 2019. Hankkeen kustannusarvio on 6,5-7,0 miljoonaa euroa. Puhdistamoa joudutaan laajentamaan, koska puhdistamon kuormitus on kasvanut ja sen lupaehdot ovat tiukentuneet. Tunnusluvut
Tunnusluvut tarkistetaan kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen. Tilikauden yli- / alijäämä ja tilikauden tulos Kaupungin ja liikelaitosten taseen ylijäämän arvioidaan olevan 7,7 miljoonaa euroa vuoden 2017 lopussa, ja 9,3 miljoonaa euroa vuoden 2020 lopussa. Lisätietoja Talousjohtaja Anne Takala, puh. 050 075 7657 Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy
- Uudenkaupungin kaupungin talousarvion vuodelle 2018 ja talossuunnitelman vuosille 2018-2020 - talousarviossa liikelaitoksia sitovana eränä liikelaitoksilta perittävän peruspääoman koron ja - kullekin liikelaitokselle talousarvion liitteenä olevien esitysten mukaiset investointien kokonaistasot ja uusien lainojen määrät suunnitelmakaudelle 2018-2020. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti seuraavilla lisäyksillä ja muutoksilla: Käydyn keskustelun aikana Lea Myllymäki ehdotti Janne Sjölundin kannattamana, että talousarvion sivun 20 kohta "2.3.3.5. Maahanmuuttopolitiikka" muutetaan seuraavaan muotoon: Uudet uusikaupunkilaiset Työperäinen kaupunkiin muutto on lisääntynyt ja sen odotetaan vielä kasvavan lähivuosina. 1. Uudet kaupunkilaiset huomioidaan kaikkien hallintokuntien toiminnassa. 2. Tehdään uusi maahanmuuttajien kotoutumisohjelma. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Kaupungin organisaatio, s. 17 Korjattiin opetus- ja kasvatuslautakunnan jäsenmääräksi 11. Merkittiin, että Piia Syvänen saapui kokoukseen klo 15.22 ja että hän toimi tämän jälkeen kaupunginhallituksen kokouksen sihteerinä. UUDET VAKANSSIT Sosiaali- ja terveyskeskus Päätettiin yksimielisesti perustaa ehdotetut vakanssit. Sosiaali- ja terveyskeskuksen tulosalueilta säästetään 100.000 euroa uusien vakanssien suhteessa. Sivistyspalvelukeskus Käydyn keskustelun aikana Raimo Löfstedt ehdotti Johanna Kutilan kannattamana, että opetuspäällikköä ei palkata. Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että sen aikana oli tehty
pohjaehdotuksena olevasta kaupunginjohtajan ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, joten oli äänestettävä. Äänestysmenettelyksi hyväksyttiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattivat kaupunginjohtajan ehdotusta äänestivät "jaa" ja ne, jotka kannattivat Raimo Löfstedtin ehdotusta äänestivät "ei". Suoritetussa äänestyksessä annettiin kaksi jaa-ääntä ja yhdeksän ei-ääntä Päätös: Kaupunginhallitus päätti äänestyksen jälkeen äänin 9-2 hyväksyä Raimo Löfstedtin ehdotuksen, jonka mukaan opetuspäällikön vakanssia ei perusteta. Sivistyspalvelukeskuksen hallinnosta päätettiin samalla karsia opetuspäällikön palkkaa vastaava summa, 51.000 euroa. Äänestysluettelo liitteenä. Hallinto- ja kehittämiskeskus Päätettiin yksimielisesti perustaa ehdotetut vakanssit. ----- Merkittiin, että lounastauko pidettiin klo 17.35-18.20. ----- Tekninen toimi s. 77 Päätettiin hyväksyä puhdistuspalveluihin siivoustyön suunnittelijan tehtävän perustaminen. Kaupunginhallitus päätti karsia palkkasummaa vastaavan määrän, 30.000 euroa, teknisen toimen tulosalueelta. Sosiaali- ja terveyskeskus / Vanhusten palvelut s. 102 Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti selvittää mahdollisuutta muuttaa Kalannin vanhainkoti palveluasumisyksiköksi ja mikäli se ei sovellu siihen tarkoitukseen, miten vanhustenhoito tullaan jatkossa järjestämään. Sivistyspalvelukeskus Merkittiin tiedoksi kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan 2.11.2017 66 antamat lausunnot "Kokoomuksen valtuustoryhmän valtuustoaloitteeseen: Kulttuuri ja liikuntaranneke sosiaalitoimen asiakkaille" ja 67 "Uudenkaupungin sosialidemokraattisen valtuustoaloitteeseeen: Virkistys / kulttuuriseteli eläkeläisille". Kaupunginhallitus päätti, että jatkossa Uudenkaupungin Viikaisten
alueen hankkeista käytetään käsitteitä "yhtenäiskoulu ja lukio / monitoimitalo sekä uimahalli ja monitoimihalli". Merkittiin, että Inkeri Parviainen oli paikalla klo 19.05-19.40. INVESTOINNIT Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti karsia sivulta 149 alustava kunnostusohjelma vuodelle 2018 / Kalannin lämmitysjärjestelmän muutokseen varatut 110.000 euroa. Sivulla 154 kohta 9401 Kiinteistöjen ylläpitokorjaus, vuoden 2018 määräraha on 740.000 euroa (ent. 850.000 euroa). Päätettiin yksimielisesti poistaa jouluvalaistuksesta (s. 153) 80.000 euroa vuodelta 2018, jää 20.000 euroa. Käydyn keskustelun aikana Sami Laaksonen ehdotti Janne Sjölundin kannattamana, että pääkirjaston sisäilmaremonttiin varattuun 50.000 euroon lisätään 250.000 euroa vuodelle 2018. Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että sen aikana oli tehty pohjaehdotuksena olevasta kaupunginjohtajan ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, joten oli äänestettävä. Äänestysmenettelyksi hyväksyttiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattivat kaupunginjohtajan ehdotusta äänestivät "jaa" ja ne, jotka kannattivat Sami Laaksosen ehdotusta äänestivät "ei". Suoritetussa äänestyksessä annettiin kaksi jaa-ääntä, kahdeksan ei-ääntä ja yksi tyhjä. Päätös: Kaupunginhallitus päätti äänestyksen jälkeen äänin 8-2, yksi tyhjä hyväksyä Sami Laaksosen ehdotuksen. Äänestysluettelo liitteenä. Merkittiin, että Jari Nikkari oli paikalla klo 19.40-20.51. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä Juha Nevavuoren ehdotuksen, jonka mukaan investointiosuuteen s. 153 kohtaan Kaupunkisuunnittelu/kaavoitus lisätään teksti: "Selvitetään mahdollinen Vironkallionmäen kaavoitus". Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti poistaa tekonurmikenttään vuodelle 2019 varatun 600.000 euron määrärahan (s.160) ja että asiaan palataan suunnitelmakauden jälkeen. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti lisätä kunnan tuloveroihin 75.000 vuonna 2018 ja karsia kaupungin ulkoisista ostopalveluista 75.000 euroa vuonna 2018.