Tampereen kaupunki ja Kangasalan kunta Ojalan ja Lamminrahkan yleissuunnitelma loppuraportin tiivistelmä

Tampereen kaupunki ja Kangasalan kunta Ojalan ja Lamminrahkan yleissuunnitelma lppuraprtin tiivistelmä 10.5.2004

Sisältö 1 JOHDANTO 1 1.1 Yleissuunnitelman lähtökhta 1 1.2 Prsessin kulku 1 1.3 Työryhmät 1 1.4 Osallistuminen 2 2 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE JA LÄHTÖTIEDOT 4 2.1 Suunnittelualueen nykytilanteen kuvaus 4 2.2 Laaditut erillisselvitykset 4 3 ITÄISEN KAUPUNKISEUDUN KASVUN ALUEIDEN SEKTORITARKASTELUT 5 LIITTEET: Liite 1. Prsessikaavi Liite 2. Maakuntakaava, lunns ehdtukseksi, maaliskuu 2004 Liite 3. Itäisen kaupunkiseudun kasvun alueet Liite 4. Rakennemallit Liite 5. Vaikutusarviintikehikk Liite 6. Palveluiden saavutettavuus Liite 7. Avainbitpit Liite 8. Liit-ravaesiintymät 4 RAKENNEMALLIEN VERTAILU JA VAIKUTUSARVIOINTI 7 4.1 Rakennemallit 7 4.2 Vertailu ja vaikutusarviinti 7 4.3 Yhteenvet 7 4.4 Jhtpäätökset ja timenpiteet haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi 11 5 LOPPUSANAT 15 P:\Kaupungit\tampere\C4154 O_L yleiskaavayhteistyö\c_suunnitelmat\tekstit\lppuraprtti\raprtin tiivistelmä\tiivistelmäraprtti.dc

OJALAN JA LAMMINRAHKAN YLEISSUUNNITELMA LOPPURAPORTIN TIIVISTELMÄ Suunnittelukeskus Oy 1 1 JOHDANTO 1.1 Yleissuunnitelman lähtökhta Tampereen kaupunki alitti Ojalan sayleiskaavan laatimisen vunna 1996. Kaupunginvaltuust hyväksyi sayleiskaavan vunna 2002. Hyväksymispäätöksen jälkeen tehdyt uudet liit-ravahavainnt jhtivat siihen, että kaava palautettiin valmisteluun lppuvudesta 2002. Vunna 2002 Kangasalan kunta käynnisti Lamminrahkan sayleiskaavan laatimisen tarkituksenaan selvittää alueen maankäytön linjaukset virkistyksen, asumisen ja työpaikkarakentamisen välillä. Lamminrahkan sayleiskaavatyön aluksi kttiin perusselvitykset ja laadittiin kehityskuvavaihtehtjen tarkastelu. Samanaikaisesti Tampereen kaupunkiseudulla laadittiin pikaraititieselvityksen ensimmäistä vaihetta. Sen maankäyttötarkasteluissa Ojalan ja Lamminrahkan alue nusi esille mahdllisena raideliikenteeseen tukeutuvana uutena rakentamisalueena. Kska kuntien sayleiskaavatyöt vat lleet työn alla samaan aikaan ja kaava-alueet rajautuvat tisiinsa, n llut tarkituksenmukaista tutkia maankäytön vaihtehtja yhteistyössä ennen sayleiskaavatöiden jatkamista. Ojalan ja Lamminrahkan rakennesuunnitelmatyö käynnistettiin keväällä 2003. 1.2 Prsessin kulku Liitteessä 1 n esitetty prsessin kulku päävaiheittain. 1.3 Työryhmät Työtä n hjannut kunnanhallitusten nimeämistä edustajista kstuva hjausryhmä: Apulaiskaupunginjhtaja Esa Ktilahti, Tampereen kaupunki Kiinteistöpäällikkö Matti Perämaa, Tampereen kaupunki Kunnanjhtaja Jukka Mäkelä, Kangasalan kunta Kunnanhallituksen jäsen Kari Peltnen, Kangasalan kunta Ympäristölautakunnan puh.jht. Raim Kuhia, Kangasalan kunta Kehittämispäällikkö Erkki Ottela, Kangasalan kunta Mainittujen lisäksi hjausryhmän kkuksissa n llut mukana suunnitteluryhmän jäseniä sekä erillistarkasteluista vastanneita henkilöitä. Suunnitteluryhmä n vastannut alueen rakennemallien suunnittelusta sekä tarkasteluiden ja arviintien tekemisestä. Suunnitteluryhmän kkuksissa vat lleet mukana: Kaavituspäällikkö Veikk Vänskä, Tampereen kaupunki Arkkitehti Dani Kulnpää, Tampereen kaupunki Yleiskaava-arkkitehti Tiv Hanknen, Tampereen kaupunki Apulaisyleiskaava-arkkitehti Ritva Kangasniemi, Tampereen kaupunki Ympäristöarkkitehti Kaarina Kivimäki, Tampereen kaupunki Ympäristösuunnittelija Kari Krte, Tampereen kaupunki Suunnittelupäällikkö Reij Väliharju, Tampereen kaupunki Suunnitteluinsinööri Jukka Kyrölä, Tampereen kaupunki Kaavitusarkkitehti Markku Lahtinen, Kangasalan kunta Suunnittelija Susanna Virj, Kangasalan kunta Ympäristönsujelutarkastaja Anna-Maija Hallikas, Kangasalan kunta Arkkitehti Auli Heinävä, Suunnittelukeskus Oy Suunnitteluryhmän kkuksiin n sallistunut lisäksi erillistarkasteluista vastanneita henkilöitä mm. erikistutkija Hanna Kalenja Tampereen teknillisestä ylipiststa ja Suunnittelukeskus Oy:n edustajia. Lppuraprtin kkaminen sekä seudullisten tarkastelujen ja rakennemallien vaikutusten arviinti n tehty knsulttityönä Suunnittelukeskus Oy:ssä. Knsultin työryhmään vat kuuluneet: arkkitehti, kaavituksen timialapäällikkö Auli Heinävä, dipl.ins., timistpäällikkö Markku Raimvaara, dipl.ins., vaikutusten arviinnin ja ympäristötekniikan timialapäällikkö Satu Lehtikangas ja prjektipäälliköt FM, bilgi Marja Nuttajärvi ja arkkitehti Helena Ylinen.

OJALAN JA LAMMINRAHKAN YLEISSUUNNITELMA LOPPURAPORTIN TIIVISTELMÄ Suunnittelukeskus Oy 2 Sektrikhtaisiin tarkasteluihin vat ttaneet saa seuraavat taht ja henkilöt: Yhdyskuntarakenne: Kaavituspäällikkö Veikk Vänskä Yleiskaava-arkkitehti Tiv Hanknen, Tampereen kaupunki Arkkitehti Dani Kulnpää, Tampereen kaupunki Kaavitusarkkitehti Markku Lahtinen, Kangasalan kunta Arkkitehti Auli Heinävä, Suunnittelukeskus Oy Lunt, virkistys ja maisemarakenne: Ympäristöarkkitehti Kaarina Kivimäki, Tampereen kaupunki Ympäristösuunnittelija Kari Krte, Tampereen kaupunki Suunnittelija Pirkk Huttunen, Tampereen kaupunki Suunnittelija Susanna Virj, Kangasalan kunta Ympäristönsujelutarkastaja Anna-Maija Hallikas, Kangasalan kunta Suunnitteluarkkitehti Marita Palkski, Pirkanmaan liitt Bilgi Marja Nuttajärvi, Suunnittelukeskus Oy Liikenne: Suunnittelupäällikkö Reij Väliharju, Tampereen kaupunki Suunnitteluinsinööri Jukka Kyrölä, Tampereen kaupunki Erikistutkija Hanna Kalenja, Tampereen teknillinen ylipist Kulu- sekä ssiaali- ja terveyspalvelut: Suunnittelujhtaja Sepp Prunnila, Tampereen kaupunki Yleissivistävän kulutuksen jhtaja Ulla Liljeström, Tampereen kaupunki Suunnittelija Sisk Hiltunen, Tampereen kaupunki Perusturvajhtaja Raija Harju, Kangasalan kunta Sivistystimenjhtaja Leena Pajukski, Kangasalan kunta Päivähidn jhtaja Anneli Halkla, Kangasalan kunta Talusjhtaja Oiva Viitanen, Kangasalan seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Arkkitehti Dani Kulnpää, Tampereen kaupunki Diplmi-insinööri Satu Lehtikangas, Suunnittelukeskus Oy Arkkitehti Helena Ylinen, Suunnittelukeskus Oy Yhdyskuntarakentaminen: Timitusjhtaja Reij Kuivamäki, Tampereen Vesi Suunnittelupäällikkö Pekka Mettälä, Tampereen Sähkölaits Yleissuunnitteluinsinööri Hannu Vurinen, Tampereen Sähkölaits Suunnitteluteknikk Pentti Putaja, Tampereen Sähkölaits Getekniikkainsinööri Kari Hietala, Tampereen kaupunki Suunnitteluteknikk Heikki Kujanpää, Tampereen kaupunki Suunnitteluteknikk Turkka Sihvnen, Tampereen kaupunki Tekninen jhtaja Paav Nikkanen, Kangasalan kunta Arkkitehti Dani Kulnpää, Tampereen kaupunki Diplmi-insinööri Markku Raimvaara, Suunnittelukeskus Oy 1.4 Osallistuminen Tampereella n tehty Ojalan salta asukasyhteistyötä j vusien 2000 2001 aikana sayleiskaavatyön yhteydessä. Suunnittelutyötä varten perustettiin lähialueiden asukkaista sallisryhmä, jka kkntui kuusi kertaa tammikuun 2000 ja julukuun 2001 välisenä aikana. Lunnsja ehdtusvaiheessa järjestettiin yleisötilaisuudet Atalan kululla tuk- ja marraskuussa 2000. Pientalvaltaisessa suunnitelmassa li yli 3000 asukasta ja alueelle ajateltiin rakennettavan ma päiväkti, elintarvikekiski ja pallkenttä. Kulua tai maa jukkliikennereittiä alueelle ei pidetty tdennäköisinä. Osallisryhmästä suunnitteluun välittyneitä kysymyksiä livat mm. tielinjjen sijainnit, liikennemäärien ja melun kasvu nykyisillä asuinalueilla, nykyisten teiden parantaminen, meluesteiden ulknäkö, ulkilureitit, päiväkdin spiva sijainti, ehdtettujen pienkerrstaljen tarpeellisuus, tellisuusalueiden läheisyys, yläastelaisten bussiyhteydet, Kevätrinteen säilyminen, liit-ravahavainnt, siden kuivatuksen vaikutus Olkahistenlahden vedenlaatuun ja uimarannalle menevän läpikulun lisääntyminen. Ryhmän kkuksissa kävi kuudesta kymmeneen asukasta, mm. Atalan asukasyhdistyksen edustaja sekä kahdesta neljään suunnittelijaa. Kkuksista kirjitettiin muistit ja lisäksi kttiin kirjallisia mielipiteitä. Kangasalla Lamminrahkan salta n sallistuminen alkuvaiheessa tteutettu kuuluttamalla sayleiskaavatyö vireille ja sallistumis- ja

OJALAN JA LAMMINRAHKAN YLEISSUUNNITELMA LOPPURAPORTIN TIIVISTELMÄ Suunnittelukeskus Oy 3 arviintisuunnitelma nähtäville. Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lähetetty alueen kiinteistönmistajille kteihin. Osallistumis- ja arviintisuunnitelmaan n saatu yksi mielipide. Tampereen kaupunki ja Kangasalan kunta järjestivät yhteisen yleisötilaisuuden Ojalan ja Lamminrahkan suunnittelusta ja kuntien yhteisistä selvityksistä keskiviikkna 7.4.2004 kell 18 Kangasalla Pitkäjärven kululla. Yleisön esiin nstamia keskustelun aiheita livat susituimmuusjärjestyksessä: liikenne, virkistys, liit-ravat, maanmistus, päätöksentek ja aikataulut, sekä muina aiheina Hampun rakentaminen ja Tampereen tnttiplitiikka. Yleisöä li paikalla 31 henkilöä ja ilmapiiri vaikutti rauhalliselta, kuuntelevalta ja myönteiseltä. Suunnittelun aikana järjestettiin viranmaisten kesken keskustelutilaisuuksia ja yhteinen suunnittelupäivä.

OJALAN JA LAMMINRAHKAN YLEISSUUNNITELMA LOPPURAPORTIN TIIVISTELMÄ Suunnittelukeskus Oy 4 2 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE JA LÄHTÖTIEDOT 2.1 Suunnittelualueen nykytilanteen kuvaus Ojalan ja Lamminrahkan uutta maankäyttöä n suunniteltu sijitettavaksi Tampereen kaupungin ja Kangasalan kunnan välisen rajan mlemmille pulille siten, että aluetta rajaavat Aitlahdentien varren asutus, valtatie 9, Tampereen Olkahistenlahden ja Kangasalan Halimajärven välinen murrslaaks, Kangasalan Aseman asutus, Vatialantie sekä valtatie 12. Tampereen kaupungin ja Kangasalan kunnan välinen raja n selvitysalueella etelä-phjissuuntaisesti. Alueen kaakkissassa n Tampere-Jyväskylä rautatie. Suunniteltu rakentamisalue sekä alueiden väliin jäävät viher- ja virkistysalueet mukaan lukien n keskeisin suunnittelualue pinta-alaltaan nin 7 km 2. Lunt- ym. selvitykset vat ulttuneet kuitenkin tämän alueen ulkpulellekin. Suunnittelualue n nykyisellään valtasin rakentamatnta metsäaluetta ja sen halki kulkee vain muutamia metsäteitä. Alueelle sijittuu asuinrakentamista Tampereen Ojalassa sekä Haapakrvessa. Kangasalla rautatien eteläpulelle sijittuneita timintja vat mttri- ja ampumarata sekä maankaat- ja maankäsittelyalueet. Suunnittelualueen lunnnmaisemaa lunnehtivat laajahkt kalliiset ylänköalueet ja niiden välisissä ntkelmissa sijaitsevat sut, jista laajimmat vat Lamminrahka ja Petäjässu. Suunnittelualueella n vain vähän peltja, jista sa n j umpeen kasvavia. Metsät vat pääsin tavanmaisia käsiteltyjä talusmetsiä, jissa vaihtelevat avhakkuut, taimikt, nuret metsät sekä vanhan metsän laikut. Alueen halki kulkee itälänsi -suuntainen seudullinen viher- ja virkistysyhteys sekä phjisetelä -suuntainen virkistysyhteys. Alueen halki kulkee suurjännitejhtlinjja ja alueella sijaitse is muuntasema. Liit-ravan esiintyminen ja sujelutimenpiteet Tampereen kantakaupungin alueella. 1998. Martti Lagerström. Tampereen Ojalan, Piiriniityn, Lahdesjärven ja Hervantajärven Makkarajärven Perä-Ruskn alueiden liit-ravainventinti. 2000. Martti Lagerström. Tampereen Ojalan sayleiskaava-alueen liit-ravista. 2002. Martti Lagerström. Aitvuri Hlvasti tieyhteys, tarveselvitys. 1999. Tielaits ja Hämeen tiepiiri. Kantakaupungin yleiskaava, kartta 2, viherverkk ja sujelu. 27.5.1998.Tampereen kaupunki. Ojalan sayleiskaavaehdtus. 26.3.2002. Tampereen kaupunki Lempsenhaan Lamminrahkan sayleiskaava-alueen luntselvitys. 2002. Kangasalan kunta. Lamminrahkan sayleiskaava saraprtti 1, Kehityskuvat ja hjelminti. 17.12.2002. Suunnittelukeskus Oy. Lamminrahkan sayleiskaava raprtti 2, Perusselvitykset. 4.4.2003. Suunnittelukeskus Oy. Lamminrahkan sayleiskaava-alueen virkistysselvitys. 16.12.2002. Suunnittelukeskus Oy. Tampereen Ojalan sayleiskaava-alueen pesimälinnust v. 2003. Tampereen kaupungin ympäristövalvnta. Halimasjärven hydrlginen selvitys Vaihe 1. 26.2.2004. Suunnittelukeskus Oy. Ojala Lamminrahkan maisemaselvitys. 26.4.2004. Suunnittelukeskus Oy. (kts. liitteet 7 ja 8) Ojala Lamminrahkan rakennemallit liikennemalliajjen tulksia. Työraprttilunns 26.3.2004. Tampereen teknillinen ylipist, liikenne- ja kuljetustekniikan laits. 2.2 Laaditut erillisselvitykset Alueelta n laadittu seuraavat selvitykset, jita n hyödynnetty suunnittelussa ja vaikutusten arviinneissa: Ojalan alueen maisemaselvitys. 23.10.1996. Tampereen kaupunki. Lamminrahkan alueen maisemaselvitys, karttamateriaali. 1998. Kangasalan kunta.

OJALAN JA LAMMINRAHKAN YLEISSUUNNITELMA LOPPURAPORTIN TIIVISTELMÄ Suunnittelukeskus Oy 5 3 ITÄISEN KAUPUNKISEUDUN KASVUN ALUEIDEN SEKTORI- TARKASTELUT Seuraavassa n esitetty yhteenvet sektrikhtaisista tarkasteluista kskien Tampereen kaupunkiseudun itäisen san kasvun alueita; Nurmia, Ojala-Lamminrahkaa ja Saarenmaata (kts. liite 3). Alue- ja yhdyskuntarakenne Tampereen kaupunkiseudun aluerakenteessa Ojala-Laminrahka sijaitsee edullisesti; alue liittyy levaan aluerakenteeseen ja sekä Ojala että Lamminrahka vat nivttavissa yhteen viereisten rakennettujen alueiden kanssa. Nurmin alue n uusi kasvusuunta, jnka liittäminen levaan yhdyskuntarakenteeseen n Ojalan ja Lamminrahkan aluetta vaikeampaa. Myös etäisyydet kaupunkiseudulla vat pidemmät. Saarenmaa tulee vielä pitkän aikaa lemaan liikenteellisesti vaikeasti tavitettavissa, mutta kaupunkiseudun Kehä ll -väylän aikanaan rakennuttua Saarenmaan tulee lemaan edullinen kaupunkiseudun tai kaupungin kasvun alue. Liikenne Ojalan ja Lamminrahkan alueen liikenneverkllinen sijainti n hyvä verrattaessa sitä muihin kaupunkiseudun itäisen san maankäytön kasvualueisiin. Ojalan ja Lamminrahkan alueen jukkliikenteen kulkumut-suus n krkeampi ja henkilöautjen keskimääräinen matkapituus n lyhyempi kuin Nurmin ja Saarenmaan alueilla. Tämä pultaisi tehkkaan maankäytön tteuttamista Ojalan ja Lamminrahkan alueille. Palvelut Ojalan-Lamminrahkan alueella vidaan tukeutua lähialueiden lemassa leviin palveluyksiköihin (kulut ja päiväkdit) palveluiden tuttajan ja asukkaan näkökulmasta parhaalla tavalla. Oleviin palveluihin tukeutuminen kskisi rakentamisen alkuvaihetta ja ajankhtia, jllin alueen mat palvelutilat vat täynnä. Alueelle suunniteltu muita kasvun alueita suurempi väestömäärä mahdllistaisi tarkastelluista alueista mnipulisimman palvelutarjnnan syntymisen alueelle, mikä helpttaisi alueen asukkaiden arkielämää. Lunt ja virkistys Luntarvjen salta vertailu eri kasvun alueiden välillä n vaikeaa, kska tällä hetkellä tarkkaa luntselvitysmateriaalia n lemassa vain Ojala Lamminrahkan alueelta. Nurmista ja Saarenmaalta n lemassa sittaisia yleispiirteisiä inventinteja ja yksittäisiä havaintja arvkkaista lunttyypeistä ja lajeista. Maastrakenteen kannalta Ojala Lamminrahka ja Saarenmaa vat melk samantyyppisiä (kalliisuutta, sisuutta) rakennettavuuden kannalta Nurmin alueen llessa tdennäköisesti helpin rakennettavuudeltaan. Ojala Lamminrahkassa n eniten maankäytön suunnittelua hjaavia ja rajittavia virkistyksellisiä arvja. Saarenmaalla kulkee seudullinen virkistysreitti, jka hjaa jnkin verran suunnittelua kun taas Nurmin alueella ei sijaitse levia seudullisia virkistysyhteyksiä. Paikallisten virkistysarvjen ja virkistyskäytön kannalta alueiden vertailu ei le täysin mahdllista, kska vain Ojala Lamminrahkan alueelta n laadittu tarkka virkistysselvitys. Yhdyskuntarakentamisen kustannukset Ojala-Lamminrahkan alue n vesihulln salta liitettävissä suhteellisen pienin kustannuksin Tampereen kaupungin vesihultverkstn. Kangasalan kunnan pulella ei le lähellä kapasiteetiltaan riittävän kkista lemassa levaa verksta. Vesihulln kynnyskustannusten salta Saarenmaan alue n edullisin jhtuen Kangasalan-Ruskn rakennettavasta vesihultyhteydestä. Nurmin alue n vertailluista kytkentäkustannuksiltaan kallein, kska se edellyttää pisimpien jhtlinjayhteyksien rakentamista. Kauklämpöverkstn salta tilanne n samantyyppinen kuin vesihulln salta. Saarenmaan alue n kytkentäkustannuksiltaan edullisin, Ojala-Lamminrahkan ja Nurmin keskinäinen edullisuus vaihtelee tteutusvaihtehdsta riippuen. Sähkönjakelun järjestämisen salta ei vertailtavien alueiden liittämisessä verkstn le merkittäviä erja. Sen sijaan n tärkeää humiida se, että verkn rakentajana Tampereella n Tampereen Sähkölaits ja Kangasalla Vattenfall. Lisäksi Ojala-Lamminrahkan alueen salta n suunnittelussa humiitava alueella j levat vimalinjat ja

OJALAN JA LAMMINRAHKAN YLEISSUUNNITELMA LOPPURAPORTIN TIIVISTELMÄ Suunnittelukeskus Oy 6 niiden sijainti. Olemassa levan 110 kv:n linjan siirta vidaan suunnittelussa pitää mukana yhtenä vaihtehtna. Rakennettavuuden salta n käytössä llut eri alueiden salta tarkkuustasltaan erilaista tieta. Nurmin ja Srilan alueelta n käytettävissä vusina 1991-1993 tehdyt kaavatalus- ja rakennettavuusselvitykset. Ojala-Lamminrahkan ja Saarenmaan alueista ei le vastaavia tietja ja niiden salta rakennettavuuden arviinti perustuu maaperäja maastkartta-aineistn. Rakennettavuuden salta Nurmin alue lienee edullisin, Ojala-Lamminrahka ja Saarenmaa vat keskenään karkeasti arviiden samantyyppisiä.

OJALAN JA LAMMINRAHKAN YLEISSUUNNITELMA LOPPURAPORTIN TIIVISTELMÄ Suunnittelukeskus Oy 7 4 RAKENNEMALLIEN VERTAILU JA VAIKUTUSARVIOINTI 4.1 Rakennemallit Suunnitteluryhmän työn phjalta päädyttiin klmeen rakennemallivaihtehtn, jita n kuvattu liitteessä 4. Kaikissa vaihtehdissa Atalan kaakkispulella Tampereen kaupungin alueella n vajaan 1000 asukkaan uusi asuntalue. Rakennemalleissa seudullinen viher- ja virkistysyhteys n Ojalan ja Lamminrahkan alueiden välissä siten, että Halimasjärven lunnnsujelualueen valuma-alueelle ja Lamminrahkan sulle ei le sitettu rakentamisalueita. Ojalan alue kytkeytyy liikenneverkkn Aitlahdentiellä Kumpulan ja Olkahisten alueiden välillä, Lamminrahkan alue valtatielle 12 rakennettavan Hlvastin eritasliittymän kautta nin kilmetri kunnanrajasta itään. Lamminrahkan alueelle n kaikkiin vaihtehtihin merkitty työpaikka-alue valtatien 12 varteen. Asukasluvut ja aluetehkkuudet n laskettu Tampereen kantakaupungin yleiskaavan liitteenä levia krttelikaaviita käyttäen. Lamminrahkan alueen kytkeminen valtatiehen 12 edellyttäisi eritasliittymän rakentamista. Rakennemalleissa eritasliittymä sijittuu eri paikkaan kuin aikaisemmin kyseiselle tiesalle suunniteltu Hlvastin eritasliittymä. 4.2 Vertailu ja vaikutusarviinti Rakennemallien vaikutuksia n vertailtu liitteessä 5 levassa kaavikuvassa esitettyinä kknaisuuksina. Seuraavassa n esitetty vaikutusarviinnin yhteenvet ja jhtpäätökset. 4.3 Yhteenvet 4.3.1 Alueen tteuttamisedellytykset Yhteenvetna Ojala-Lamminrahkan alueen myönteisistä minaisuuksista tteutettavuuden näkökulmasta vidaan tdeta mm. seuraavaa: Alue n kaupunkiseudun aluerakenteen kannalta edullinen kasvun alue riippumatta rakentamisaikataulusta. Se n liitettävissä tiiviisti levaan yhdyskuntarakenteeseen erityisesti Tampereen suunnalla. Tämän jhdsta alue n Tampereen kaupungin yhdyskuntarakenteen kehityksen kannalta erittäin edullinen. Alue sijittuu keskeisten seudullisten liikenneväylien (valtatie 9 ja 12) varrelle. Alue n liitettävissä lemassa levaan infraverkkn lyhyin kytkennöin, jten se n yhdyskuntarakentamisen kytkentäkustannuksiltaan edullinen. Alueen sijainti lu hyvät edellytykset krkean palvelutasn jukkliikenneyhteyksien järjestämiseen. Jukkliikenteen kulkutapasuus mudstuu Ojalan ja Lamminrahkan alueella suuremmaksi kuin kk seudulla keskimäärin. Lisäksi alue n yksi merkittävimmistä kaupunkiseudulla pikaraititiehen kytkettävissä levista uusista kaupunginsista. Keskeiset luntarvt sekä seudulliset viher- ja virkistysyhteydet kyetään säilyttämään. Ojala Lamminrahka n kaupunkiseudullisesti varsin merkittävää liit-ravan esiintymisaluetta. Alueella n myös muita kaupunkiseudun mittakaavassa merkittäviä luntarvja. Liit-ravan salta n käynnissä tutkimushanke Liit-rava Tampereen kaupunkiseudun kaavituksessa, jnka yhteydessä tiedt liit-ravan esiintymisestä alueella päivitetään. Kunnallisten palveluiden salta vidaan etenkin rakentamisen alkuvaiheessa tukeutua ympäröivien alueiden palveluyksiköihin. Kuntien rajalla tapahtuva rakentaminen mahdllistaa palveluiden tuttamisen ja verkstjen tteuttamisen yhteistyönä, minkä myötä kustannussäästöt vat mahdllisia. Tästä näkökulmasta alueen rakentaminen n perusteltua myös Kangasalan kunnan kannalta.

OJALAN JA LAMMINRAHKAN YLEISSUUNNITELMA LOPPURAPORTIN TIIVISTELMÄ Suunnittelukeskus Oy 8 Alueen väestömäärä tukee Tampereella Killiskeskuksen sekä Kangasalan pulella Vatialan ja Lentlan palvelukeskittymien kehittämistä. Parhaimmillaan alue vi tarjta hyvät lähtökhdat viihtyisän asuinympäristön lumiselle. Alueen tteuttamiseen liittyy kuitenkin vielä tässä suunnittelun vaiheessa riskejä ja epävarmuustekijöitä, jtka asettavat haasteita jatksuunnittelulle: Vaikutukset yhdyskunta- ja kaupunkirakenteeseen: Kangasalan kunnan yhdyskuntaranteen kannalta Ojalan Lamminrahkan aluetta vidaan pitää tissijaisena kasvusuuntana, jka ei tue kuntakeskuksen kehittämistä. Riskinä n, että alueen tteuttaminen sit merkittävässä määrin Kangasalan kunnan resursseja, mikä visi heikentää muiden, yhdyskuntarakenteen kannalta paremmin sijittuvien alueiden tteuttamista ja kehittämistä. Lamminrahka vi jää kaupunkirakenteellisesti irralliseksi alueeksi ellei sitä nnistuta liittämään Atalan, Hlvastin, Vatialan tai Ojalan suunnan rakenteisiin. Liikenteelliset vaikutukset: J nykyisillä liikennemäärillä valtatiet 9 ja 12 vat kurmittuneita ja sen vuksi valtateiden nelikaistaistaminen tulee tteuttaa 15 vuden kuluessa. Nurmin ja Ojalan alueiden rakentuminen aikaistavat valtatien 9 parannustarvetta ja erityisesti Tasanteen eritasliittymän tarvetta. Riskinä n, että valtateiden parantaminen viivästyy, mikäli rahitusta ei saada järjestymään. Tämä jhtaisi katuverkn ruuhkautumiseen erityisesti Aitlahdentiellä ja Kangasalantiellä. Katuverkn ja erityisesti valtateiden ruuhkautuminen heikentävät väylien liikenneturvallisuustilannetta. Ruuhkautuminen saattaisi myös vaikeuttaa alueen maankäytön kehittämistä mm. Linnainmaan alueella. Vaikutukset lunnnlihin: Eklgiset yhteydet heikkenevät etenkin Ojalassa Olkahistenlahden khdalla. Maankäytön tteuttaminen rakennemallien mukaisesti uhkaa paikallisesti arvkkaiden, yksittäisten luntkhteiden ja huminarvisten lajien esiintymien säilymistä. Alueella sijaitseville kaupunkiseudullisesti merkittäville luntarville (Halimasjärven lunnnsujelualue ympäristöineen, liitravien esiintymät, Olkahistenlahden perukka ja rtklaaks, Petäjässu, rautatien varren lehdt sekä Lamminrahkan sualue) ei rakentamisesta aiheudu suranaisia merkittäviä heikentäviä vaikutuksia, mutta pitkän aikavälin vaikutukset (kuluminen, eklgisten yhteyksien heikentyminen, häiriöt eläimistölle) vat vaikeasti ennustettavia. Vuden 2003 inventintien perusteella määritetyille liit-ravien esiintymille ei khdistu merkittäviä heikennyksiä. Parhaillaan käynnissä levan tutkimushankkeen Liit-rava Tampereen kaupunkiseudun kaavituksessa yhteydessä tiedt liit-ravan esiintymisestä alueella päivitetään. Hankkeessa arviidaan myös lajin tarvitsemia eklgisia yhteyksiä tarkemmin sekä kehitetään arviintiprsessia kaavituksen tueksi. Rakentamisen sekä asumisen aikainen häiriö n eläimistön säilymisen kannalta riski. Phjis-etelä -suuntaiset liikenneväylät saalueiden välillä vivat tteutuessaan katkaista/ heikentää sekä itälänsi -suuntaista viher- ja virkistysyhteyttä että eläimistön kannalta tärkeää metsäyhteyttä. Rakenteiden väliin jäävien kallialueiden sekä arvkkaiden kasvillisuuskhteiden, kuten lehtjen, kasvillisuuden kuluminen ja khteen pienilmastn muutkset vat riskejä lunnnsujelullisten arvjen säilymiselle. Vaikutukset ihmisiin: Npea väestönkasvu Kangasalan puleisella salla aluetta, erityisesti vaihtehdssa 2 (pikaraititie), vi jhtaa siihen, ettei Kangasalla le riittäviä resursseja palveluiden tarjamiseen/ tuttamiseen alueen asukkaille. Vaikkakin virkistysyhteydet n suunnittelussa humiitu, tulee alueen lunne susittuna virkistys- ja ulkilualueena muuttumaan rakentamisen myötä. Alueen virkistys- ym. käyttäjät ja lähialueen asukkaat kkevat muutksen tdennäköisesti merkittävänä heikennyksenä nykytilanteeseen nähden.

OJALAN JA LAMMINRAHKAN YLEISSUUNNITELMA LOPPURAPORTIN TIIVISTELMÄ Suunnittelukeskus Oy 9 Suunnitellulla tavalla sijitettuina alueen palvelukeskittymät eivät palvele parhaalla mahdllisella tavalla alueen väestöä kknaisuutena (kts. liite 6). Tämän vuksi palveluiden saavutettavuus jalan tai pyörällä n hun salla aluetta etäisyyden llessa yli kilmetrin. Ilman alueita yhdistävää katuyhteyttä (vaihtehdt 1 ja 2), vat Ojalan Kangasalan puleisella alueella asuvien yhteydet Kangasalan kunnan pulelle puutteelliset. Tisaalta alueella asuvien yhteystarpeet suuntautunevat pääsin Tampereelle. Jka tapauksessa katuyhteyden puuttuminen vi heikentää mm. palveluiden saavutettavuutta, ellei palveluita järjestetä muulla tavin esim. yhteistiminnassa Tampereen kaupungin kanssa. Ojalan Kangasalan puleisen alueen kiinnstusta uusien asukkaiden näkökulmasta saattaa heikentää Tampereen puleista aluetta hunmmat edut. Kangasalan pulella asukkaat jutuvat maksamaan enemmän esimerkiksi sähköverkkn liittymisestä sekä jukkliikenteen käytöstä. Tisaalta he eivät saa maksamalleen krkeammalle hinnalle kuitenkaan vastinetta, sillä esimerkiksi jukkliikenneyhteydet palvelevat pääsin liikkumista Tampereen suuntaan. Vaikutukset eri timijiden näkökulmasta: Yhteistyö edellyttää kuntien hallintkunnilta ja muilta timijilta uudenlaisten työtapjen maksumista sekä yhteistä näkemystä asiista. Kappaleessa 4.4.2 n esitetty timenpiteitä, jilla em. alueen tteuttamiseen liittyviä riskejä ja epävarmuustekijöitä vidaan lieventää ja ehkäistä mm. j suunnitteluvaiheessa. Seuraavassa taulukssa n kuvattu tarkastelujen maankäyttövaihtehtjen merkittävimmät ert vaikutusten arviinnin näkökulmasta.

OJALAN JA LAMMINRAHKAN YLEISSUUNNITELMA LOPPURAPORTIN TIIVISTELMÄ Suunnittelukeskus Oy 10 Psitiiviset vaikutukset + Negatiiviset vaikutukset - Haasteet ja mahdllisuudet/ Riskit ja epävarmuustekijät? OJALA LAMMINRAHKA Yhteenvet rakennemallien vertailusta ja vaikutusten arviinnista VE 1 VE 2 VE 3 + Väestömäärä mahdllistaa mlemmille alueille khtuullisen hyvät peruspalvelut, kuten päivittäistavaramyymälän, päiväkdin, alimpien lukkien kulun, neuvlan, hammashitlan sekä terveydenhitajan ja ktihidn palvelut. Näin palvelut vat kävely-/ pyöräilyetäisyydellä ainakin salle alueen asukkaista, mikä helpttaa alueen asukkaiden arkielämän sujuvuutta. + Rakentaminen vaihtehdissa 1 ja 2 n kustannustehkkaampaa kuin vaihtehdssa 3. + Pikaraititie lisää merkittävästi jukkliikenteen kulkutapasuutta, millä n psitiivinen vaikutus seututaslla mm. liikenteen päästöihin. + Tampereen keskustan kaupalliset ja julkiset palvelut vat hyvin saavutettavissa pikaraititietä käyttäen.? Mahdllisuus: Ylempien vusilukkien tilat vitaisiin tteuttaa palvelemaan Ojalan ja Lamminrahkan alueita yhdessä, mikä parantaisi tältä sin palveluiden saavutettavuutta ja helpttaisi saltaan alueen asukkaiden arkielämää.? Riski/ haaste: Asunttarjnta vi lla yksipulisen pientalpaintteinen. Se vi jhtaa melk hmgeeniseen väestörakenteeseen, mikä vi tuttaa ssiaalisesti yksipulista ympäristöä sekä syklittäisiä väestön palvelutarpeiden muutksia, jihin vi lla vaikea vastata.? Mahdllisuus: Alueen pientalvaltainen rakentamistapa mahdllistaa lunnnläheisen rakentamisen.? Mahdllisuus: Alueita yhdistävä katu mahdllistaisi alueelle man jukkliikennelinjan. Se parantaisi jukkliikenteen palvelutasa ja siten lisäisi jukkliikenteen käyttöä, minkä vaikutuksesta liikenteen haitat vähenisivät. Ilman alueiden välistä katuyhteyttä n jukkliikenteen tteuttaminen Lamminrahkan alueelle ngelmallista.? Mahdllisuus: Pikaraititie nstaa alueen statusta ja haluttavuutta.? Mahdllisuus: Maankäytön mnipulisuudesta ja väestömäärästä jhtuen vaihtehdista parhaat edellytykset ssiaalisesti vireän, kaupunkimaisen asuntalueen mudstumiselle.? Riski: Kaupunkiseudullisesti merkittäville luntarville khdistuvat haitalliset vaikutukset (kasvillisuuden kuluminen, häiriöt eläimistölle, eklgisten yhteyksien heikentyminen) vivat pitkällä aikavälillä mudstua merkittäviksi. Rakentamisen kustannustehkkuus n selvästi heikmpi kuin vaihtehdissa 1 ja 2. Henkilöautliikenteen päästöt vat vaihtehdista suurimmat.? Mahdllisuus: Pienehkö väestömäärä lu vaihtehdista parhaat edellytykset rakentaa pienimittakaavaista, lunnnläheistä asuinympäristöä.? Riski/ haaste: Asunttarjnta vi lla yksipulisen pientalpaintteinen. Se vi jhtaa melk hmgeeniseen väestörakenteeseen, mikä vi tuttaa ssiaalisesti yksipulista ympäristöä sekä syklittäisiä väestön palvelutarpeidenmuutksia, jihin vi lla vaikea vastata.? Mahdllisuus: yhteisten päivähittiljen ja alimpien lukkien kulutiljen rakentaminen Ojalan ja Lamminrahkan alueelle n mahdllista, mikäli palvelut saadaan riittävän lähelle asutusta.? Riskit/ haasteet: Vaihtehdista kaikkein riippuvaisin ympäröivien alueiden lemassa levista palveluyksiköistä. Palveluiden järjestäminen erityisesti Kangasalan pulella asuville leviin palveluyksiköihin tukeutuen n ngelmallista tilanpuutteesta jhtuen.

OJALAN JA LAMMINRAHKAN YLEISSUUNNITELMA LOPPURAPORTIN TIIVISTELMÄ Suunnittelukeskus Oy 11 4.4 Jhtpäätökset ja timenpiteet haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi 4.4.1 Jhtpäätökset Maankäyttövaihtehtjen merkittävimmät eravaisuudet vaikutusten näkökulmasta liittyvät maankäytön tehkkuuteen, asukasmäärään ja liikenneyhteyksiin. Kaikilla vaihtehdilla n kielteisiä vaikutuksia alueen lunnnlihin, mutta luntarvjen humiiminen yksityiskhtaisessa suunnittelussa mahdllistaa haittjen ehkäisemistä ja lieventämistä. Tätä selvitystä varten käytössä lleiden lunttietjen perusteella kyetään keskeiset, kaupunkiseudullisesti arvkkaat luntarvt säilyttämään. Alueella n kuitenkin meneillään kattava liitravakartitus, jnka seurauksena arviita vidaan vielä jutua tarkistamaan. Alueen merkittävät viher- ja virkistysyhteydet kyetään rakentamisesta hulimatta säilyttämään. Vaihtehdssa 3 alueesta saattaa mudstua sen pienestä asukasmäärästä jhtuen yksipuleisesti asumiseen painttuva, päivisin hiljainen alue. Väestöphja ei lu tässä vaihtehdssa edellytyksiä kattavien palveluiden mudstumiseen. Väestöphja rajittaa myös jukkliikenteen palvelutasa. Maankäytön suhteellisen alhaisesta tehkkuudesta jhtuen n rakentamisen kustannustehkkuus selvästi muita vaihtehtja heikmpi. Tisaalta suppeutensa ja pienimittakaavaisuutensa pulesta alueesta visi tässä vaihtehdssa mudstua krkeatasinen ja lunnnläheinen alue, jlla alueen luntarvjen turvaaminen vitaisiin helpimmin tteuttaa. Vaihtehdssa 1 Ojalan ja Lamminrahkan alueet mudstuvat selvimmin erillisiksi kknaisuuksikseen. Vaihtehdssa tulisi panstaa palveluyhteistyöhön erityisesti Ojalan Kangasalan puleisen alueen salta, jtta alueen asukkaille vitaisiin taata kaikilta sin palveluiden hyvä saavutettavuus. Väestömäärä takaa alueille khtuullisen hyvät peruspalvelut. Rakentamisen kustannustehkkuus n hyvä. Vaihtehdssa 2 suunniteltu maankäyttö lu parhaat edellytykset mnipuliseen väestön ikä- ja ssiaaliseen rakenteeseen sekä timinniltaan ja palveluiltaan aktiivisen alueen syntymiselle. Pikaraititieyhteys lisää merkittävästi jukkliikenteen kulkutapasuutta, millä n psitiivinen vaikutus seututaslla mm. liikenteen päästöihin. Myös tässä vaihtehdssa väestömäärä takaa alueelle suhteellisen hyvät peruspalvelut. Pikaraititie ei kuitenkaan paranna lähialueen palveluiden saavutettavuutta. Rakentamisen kustannustehkkuus n tarkastelluista vaihtehdista paras jhtuen maankäytön tehkkuudesta. Tisaalta rakentamisen tehkkuudesta ja virkistysalueiden käytön lisääntymisestä jhtuen vi liit-ravan lisääntymis- ja levähdyspaikkjen sujelu lla tässä vaihtehdssa kaikkein vaikeimmin tteutettavissa.

OJALAN JA LAMMINRAHKAN YLEISSUUNNITELMA LOPPURAPORTIN TIIVISTELMÄ Suunnittelukeskus Oy 12 4.4.2 Timenpiteen haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi Seuraavassa n esitetty Ojalan-Lamminrahkan alueen jatksuunnittelussa humiitavia timenpiteitä, jilla alueen suunnitteluun, tteuttamiseen ja timintavaiheeseen liittyviä haitallisia vaikutuksia vidaan lieventää tai ehkäistä. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen sekä rakennettuun ympäristöön: Kangasalan kunnan investinnit Ojalan ja Lamminrahkan alueen rakentamiseen tulee tehdä humiiden kunnan muiden alueiden rakentaminen ja kehittäminen. Lamminrahka vi jäädä kaupunkirakenteellisesti irralliseksi alueeksi. Suunnittelun keinin tulisikin hulehtia, että alue kytkeytyisi mahdllisimman hyvin viereisiin alueisiin. Valtatien 12 varren rakentaminen tulee tehdä krkeatasisesti humiiden tien varren näkymät. Petäjässun alue tulisi suunnata palvelujen käyttäjänä jk Atalaan, Lamminrahkaan tai mlempiin sekä kytkeä viereisiin alueisiin hyvin liikenneyhteyksin. Rakennukset, tiestö ja kunnallistekniikka sekä tisaalta lunnntilaiset ja tisaalta hidetut viheralueet tulee suunnitella sijitukseltaan ja tteutuksen tavaltaan tarkasti speuttaen kyseiseen khtaan. Näin alueesta saadaan kaupunkikuvallisesti krkeatasinen ja maleimainen asuntalue. Sijitettaessa alueelle runsaasti rakentamista, juduttaneen rakentamiskäyttöön ttamaan myös maastmudiltaan haasteellisia khtia. Taskkaalla suunnittelulla näilläkin alueilla n lutavissa maleimaista asuinmiljöötä. Liikenteelliset vaikutukset: Ojalan ja Lamminrahkan välinen katuyhteys mahdllistaisi alueelle man jukkliikennelinjan lumisen, mikä mm. parantaisi jukkliikenteen palvelutasa alueen eteläsissa. Ojalan alueen kytkeminen Aitlahdentiehen n hieman n ngelmallinen Aitlahdentien tasauksen ja tien varren nykyisen maankäytön takia. Liittymän sijaintia tuleekin tarkentaa jatksuunnittelun yhteydessä. Ojalan alueen tteuttamisen yhteydessä tulee tteuttaa Aitlahdentien sura kytkentä valtatiehen 9 Tasanteen kaupunginsuuntaisella eritasliittymällä. Liikennemäärien kasvun seurauksena Aitlahdentien liittymien ja kevyenliikenteen ratkaisuja tulee parantaa välillä Tasanteen eritasliittymä - Ojalan liittymä Aitlahdentiestä laaditun yleissuunnitelman mukaisesti. Liikenteen haittjen ehkäiseminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen edellyttävät timenpiteitä myös Kiveliön/ Vatialan alueella, jnne Lamminrahkan katuyhteys liitetään. Katuyhteyksien suunnitteluun tulee jatkssa panstaa. Jatksuunnittelussa tulee selvittää Hlvastin eritasliittymän paikka ja liittymän kytkeytyminen Hlvastin, Kiveliön ja Vatialan alueiden katuverkkn. Jtta lyhytmatkaista liikennettä ei hjautuisi merkittävässä määrin valtatielle 12, tulee alueella lla rinnakkaiset ajneuvliikenteen yhteydet. Ihmisiin khdistuvat vaikutukset: Maankäytön suunnitelmissa alueelle tulee sittaa mnipulisen asunttarjnnan lisäksi muita timintja mm. työpaikka- ja palvelutimintja. Näin alueen väestö- ja ikärakenne mudstuisi mnipuliseksi ja alueesta visi mudstua timinniltaan vireä alue. Alueelle tulee kaavittaa asumisen lisäksi mm. sellaisia työpaikkja, jtka eivät aiheuta ympäristöhäiriöitä, mutta jtka tuvat timeliaisuutta erityisesti keskeisille alueille myös päiväaikaan. Keskustaympäristön suunnittelulla tulee luda kaupunkielämälle krkeatasinen ympäristö. Alueelle tulee pyrkiä tteuttamaan mahdllisimman kattavat palvelut. Palveluiden hajauttaminen leviin yksiköihin tukeutumalla merkitsee mm. liikkumistarpeiden lisääntymistä ja asukkaiden arkielämän vaikeutumista. Oleviin yksiköihin tukeutuminen visi pahimmillaan asettaa Kangasalan pulella asuvat eriarviseen asemaan Tampereen pulen asukkaisiin nähden.

OJALAN JA LAMMINRAHKAN YLEISSUUNNITELMA LOPPURAPORTIN TIIVISTELMÄ Suunnittelukeskus Oy 13 Alueellisten palveluiden mahdllisimman hyvän saavutettavuuden turvaamiseksi tulisi ne sijittaa keskeisesti asutukseen nähden, hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Alueen jatksuunnittelussa n tärkeää humiida eri väestö- ja ikäryhmien tarpeet. Alueiden välinen katuyhteys visi tukea sitä, että Ojalan ja Lamminrahkan alueelle mudstuisi yhteisiä julkisten palveluiden yksiköitä (mm. ylempien vusilukkien kulu, kirjast), jiden tteutuminen vaatii suuremman väestöphjan kuin alueilla erikseen lisi. Yhteiset palveluyksiköt mahdllistaisivat tiljen justavamman käytön sekä alueen asukkaiden näkökulmasta palveluiden saavutettavuuden paranemisen, mikäli matkat lyhentyisivät. Ojalan ja Lamminrahkan alueiden tiivis kytkeminen lähialueiden lemassa levaan asutukseen sekä Ojalan ja Lamminrahkan välinen katuyhteys mahdllistaisivat Ojalan ja Lamminrahkan alueen sekä ympäröivien alueiden palveluiden mahdllisimman hyvän saavutettavuuden ja lisäisivät jssain määrin alueen asukkaiden valinnan mahdllisuuksia. Erityisesti Ojalan Kangasalan puleisella alueella yhteyden puuttuminen Lamminrahkan pulelle ja sieltä edelleen muualle Kangasalle heikentäisi ilman muita timenpiteitä palveluiden saavutettavuutta ja Kangasalle suuntautuvaa työmatkaliikennettä. Rataliikenteen melu, Lahdentien liikenteen päästöt, sähkölinjjen suja-alueet ja maisemahaitat tulee ttaa asumisen suunnittelussa humin. Tämä kskee erityisesti Lamminrahkan suunnittelua. Uuden ja vanhan rakenteen tisiinsa speuttamiseksi ja alueiden eriytymisen välttämiseksi Kumpulan lemassa levalta asuinalueelta lisi hyvä järjestää hyvät kevyen liikenteen yhteydet Ojalan palveluihin. Ojalan ja Lamminrahkan välisen kevyen liikenteen yhteyden suunnittelussa tulee ttaa humin kulkijiden mahdllisesti metsäisellä suudella kkema turvattmuuden tunne ja pyrkiä vähentämään sitä mm. hyvällä valaistuksella. Rakennettaessa tiiviisti n hulehdittava erityisesti leikki-, leskelu- ja lähivirkistysalueiden riittävyydestä pysäköintialueiden rinnalla. Taludelliset vaikutukset: Alueelle tulee sittaa asumisratkaisuja erilaisille väestö- ja ikäryhmille, jtta alueen väestörakenne ja väestön palvelutarpeet säilyisivät pitkälläkin tähtäimellä mahdllisimman muuttumattmina. Tämä helpttaisi palveluiden tarjamista kustannustehkkaalla tavalla. Erityisesti Kangasalan puleisten alueiden salta tukeutuminen leviin palveluyksiköihin n ngelmallista tilanpuutteesta jhtuen. Alueiden rakentaminen tuleekin ajittaa ja jaksttaa levien palveluiden kapasiteetti humiiden. Tämä kskee erityisesti vaihtehta 3, jssa väestömäärä ei mahdllista kattavien peruspalveluiden tuttamista alueella. Luntn, maisemaan ja virkistykseen khdistuvat vaikutukset: Lunnnsujelullisesti arvkkaiden khteiden (avainbitppien) säilyttäminen tulisi tteuttaa yhdistämällä khteet viheryhteyksin. Tällöin mudstuisi eklgisesti ehyitä kknaisuuksia, jiden sisällä ja välillä n eklgisia käytäviä. Arvkkaimpien luntkhteiden ja -alueiden ympärille tulee jättää riittävä sujavyöhyke. Tämä kskee erityisesti liit-ravien lisääntymis- ja levähdyspaikkja. Pienialaisten luntkhteiden säilyminen vidaan turvata myös tarkemman suunnittelun yhteydessä, jllin luntarvja vidaan säästää rakenteiden sisään jätettävillä lunnnmukaisilla viheralueilla. Rakentamisen sijittelu maastn tulee tteuttaa laadukkaasti ja maastnmudt humin ttaen, jtta luntaista maast- ja maisemarakennetta mukattaisiin mahdllisimman vähän ja alueelle mudstuisi miellyttävä ilme. Hulevesien ja muuttuneiden valumaljen aiheuttamia haitallisia vaikutuksia vidaan vähentää jättämällä luntaiset valumareitit, ksteikt ja sualueet rakentamisen ulkpulelle sekä jättämällä niiden ympärille riittävä sujavyöhyke. Hulevesiä vidaan lisäksi

OJALAN JA LAMMINRAHKAN YLEISSUUNNITELMA LOPPURAPORTIN TIIVISTELMÄ Suunnittelukeskus Oy 14 puhdistaa ja hidastaa keintekisilla rakenteilla, kuten viivytyslammikilla ja pintavalutuskentillä. Viher- ja virkistysyhteydet suunnitellaan leveämmiksi alueilla, jilla n luntarvja, ja virkistyskäyttö hjataan selkeästi perustetuille reiteille. Tarvittaessa vidaan reiteille rakentaa prtaita ja pitkspuita. Näin vähennetään kasvillisuuden kulumisen riskiä arvkkailla leht- ja kallialueilla sekä saadaan virkistysreittien varsille laajempia lunnnmukaisia alueita lunnn kkemiseen. Virkistysyhteys vi lla kapeampi ja urbaanimpi sellaisilla alueilla, jilla luntarvt vat alhaisemmat. Tämä lu myös vaihtelevuutta virkistysreittien ilmeeseen. Ojalan ja Lamminrahkan välinen itä-länsi suuntainen virkistysyhteys katkeaa/ heikkenee alueiden välille suunniteltujen liikenneväylien (kevyt liikenne, pikaraititie, katu) khdalla. Virkistykselle aiheutuvien haittjen minimimiseksi, tulisi tarkastella mahdllisuutta tteuttaa kyseiset väylät samaan käytävään. Risteäminen kyseisen liikennekäytävän kanssa tulee hitaa eri tasssa ali- tai ylikuluin. Virkistysreittien vieminen rautatien ja valtatien 9 khdilla ali- tai ylikulkujen kautta suunnitellaan yhdessä muiden liikenneratkaisujen kanssa siten, että virkistysreitit vat turvallisia ja ttavat eri virkistyskäyttäjäryhmien tarpeet humin. Phjis-etelä -suuntaisen virkistysreitin sijainti ratkaistaan tarkemman suunnittelun yhteydessä. Maiseman kannalta merkittävät kallialueet tulee pyrkiä sujaamaan rakentamisen ja maa-ainesten tn vaikutuksilta. Kaivamisen ja luhimisen yhteydessä irrtettavat maa- ja kiviainekset tulee pyrkiä hyödyntämään mahdllisimman tehkkaasti itse alueella. Yhdyskuntarakentaminen tulee tarvitsemaan maaja kiviaineksia, jllin saattaa syntyä painetta myös luvanvaraisen maa-ainesten tn tteuttamiselle alueella. Rakentamisen aikaiset vaikutukset: Olevalle asutukselle aiheutuvia rakentamisen aikaisia haittja vidaan pienentää hjaamalla rakennusaikainen liikenne Lamminrahkan kautta valtatielle 12. Tämä edellyttää kuitenkin valtatien 12 eritasliittymän sekä alueiden välisen yhdyskadun tteuttamista heti rakentamisen alkuvaiheessa. Mikäli alueet rakentuvat hitaasti, aiheutuu rakentamisesta haittja j alueella asuville. Rakentaminen tulisikin tteuttaa sa-alue kerrallaan valmiiksi.

OJALAN JA LAMMINRAHKAN YLEISSUUNNITELMA LOPPURAPORTIN TIIVISTELMÄ Suunnittelukeskus Oy 15 5 LOPPUSANAT Tampereen kaupunki ja Kangasalan kunta vat tehneet yhteistä suunnittelu-, selvitys- ja arviintityötä Ojalan ja Lamminrahkan alueilla. Työhön liittyen n laadittu Ojalan ja Lamminrahkan alueen maankäytöstä alustavia rakennemalleja ja vertailtu niiden vaikutuksia sekä tarkasteltu Tampereen itäisen kaupunkiseudun muiden kasvun alueiden, Nurmin ja Saarenmaan, tteuttamisedellytyksiä sektrikhtaisesti suhteessa Ojalan ja Lamminrahkan alueeseen. Tässä raprtissa n kuvattuna työn eteneminen ja sen tulkset. Raprtti timitetaan viranmaistahille lausunnille. Ohjausryhmä käsittelee saadut lausunnt syyskuussa. Tämän jälkeen alueen maankäytön suunnittelua jatketaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena yleiskaavatyönä Tampereen kaupungin ja Kangasalan kunnan pulella erikseen. Kaavaprsessit sisältävät lain mukaisesti sallistumisen ja tiedttamisen sekä päätöksenten vaiheensa. Jatkssakin Tampere ja Kangasala pyrkivät tekemään Ojalan ja Lamminrahkan alueella selvityksiä ja suunnitelmia yhteistyössä. P:\Kaupungit\tampere\C4154 O_L yleiskaavayhteistyö\c_suunnitelmat\tekstit\lppuraprtti\raprtin tiivistelmä\tiivistelmäraprtti.dc

LIITTEET: Liite 1. Prsessikaavi Liite 2. Maakuntakaava, lunns ehdtukseksi, maaliskuu 2004 Liite 3. Itäisen kaupunkiseudun kasvun alueet Liite 4. Rakennemallit Liite 5. Vaikutusarviintikehikk Liite 6. Palveluiden saavutettavuus Liite 7. Avainbitpit Liite 8. Liit-ravaesiintymät

Liite 1. Prsessikaavi

Liite 2. Maakuntakaava, lunns ehdtukseksi, maaliskuu 2004

Ote yleiskaavayhteistyöryhmän maaliskuussa 2004 käsittelemästä maakuntakaavalunnksesta.

Liite 3. Itäisen kaupunkiseudun kasvun alueet

Itäisen kaupunkiseudun kasvun alueet

Liite 4. Rakennemallit

Vaihteht 1 Vaihtehdn 1 asukasmäärä n yhteensä nin 8000 9000 asukasta. Ojalan alueella n asukkaita n. 4500 ja Lamminrahkan alueella n. 3500. Ojalan alueesta nin pulet n Kangasalan kunnan alueella. Vaihtehdssa ei le Ojalaa ja Lamminrahkaa yhdistävää tietä eikä pikaraititietä. Vaihtehdn asukaslukua laskettaessa valtasa krttelialueista n määritelty rivitalalueiksi. Keskimääräinen aluetehkkuus ea n 0,14.

Vaihteht 2 Vaihtehdn 2 asukasmäärä n yhteensä nin 12 000 asukasta. Ojalan alueella n asukkaita 4500-5000 ja Lamminrahkan alueella 5500-6000. Ojalan alueesta nin pulet n Kangasalan kunnan alueella. Vaihtehdssa n pikaraititie. Ojalaa ja Lamminrahkaa yhdistävä katu n mahdllinen. Vaihtehdn asukaslukua laskettaessa valtasa krttelialueista n määritelty tteutettavaksi pienkerrstalalueen rakennustehkkuudella. Keskimääräinen aluetehkkuus ea n 0,19.

Vaihteht 3 Vaihtehdn 3 asukasmäärä n yhteensä nin 5 000 asukasta. Ojalan alueella n asukkaita vajaa 3000 ja Lamminrahkan alueella hieman yli 2000. Ojalan alueesta pieni sa n Kangasalan kunnan alueella. Vaihtehdssa n Ojalan ja Lamminrahkan yhdistävä tie, mutta ei pikaraititietä. Vaihtehdn asukaslukua laskettaessa valtasa krttelialueista n määritelty rivitalalueiksi. Keskimääräinen aluetehkkuus ea n 0,13.

Liite 5. Vaikutusarviintikehikk

Liite 6. Palveluiden saavutettavuus

Päiväkti Kulu