Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan

Transkriptio

1 / 8 Työ- ja elinkeinministeriö Viite: TEM/574/ /2015 Seudullisten kehittämisyhtiöiden rli työ- ja elinkeinplitiikan edistämisessä 1. TEM:n kysymykset ja vastaukset niihin: 1.1. Kehittämisyhtiöiden nykytila, rli ja edellytykset kuntien ja valtin työ- ja elinkeinplitiikan tteuttamisessa Seudulliset kehittämisyhtiöt vat tyypillisesti alueiden keskuskuntien tai seudun kuntien yhteisesti mistamia rganisaatiita, jiden keskeinen tehtävä n tarjta palveluita alueellaan timiville yrityksille, kehittää alueillaan yritystiminnan edellytyksiä, tukea alueiden elinkeinmarkkinintia ja yritysten sijittumista alueiden mista kehittämisintresseistä lähtien. Kehittämisyhtiöiden erityisiä vahvuuksia vat ammattitaitinen henkilökunta, jalkautuminen yrityskenttään, man alueen yrityskentän ja sen erityistarpeiden tuntemus (yritysryhmät ja - klusterit, paikallinen erityissaaminen), alueen markkiniden ja tarjlla levien yrityspalveluiden (ppilaitkset, valtin palvelut, yksityiset palvelun tarjajat, yrittäjäjärjestöt jne.) sekä kknaisvaltainen ja yrityksen eri elinkaaren vaiheet kattava situtuneisuus alueen yritysten neuvntaan ja kehittämiseen. Kehittämisyhtiöiden tyypilliset palvelut yrityksille vat yritysten perustamisneuvnta sekä timiville yrityksille tarjttavat neuvnta-, kehittämis- ja sijittumispalvelut: - Perustamisneuvnta ja muut face-t-face -yritysten käynnistämispalvelut kaikille yrityksen perustamisesta kiinnstuneille, yrittäjyyteen innstaminen ja yrittäjyyskasvatuksen edistäminen - Timivien yritysten neuvntapalvelut kaikille kiinnstuneille yrityksille - Praktiivinen tapa kartittaa järjestelmällisesti asiakaskenttää ja etsiä yrityksensä kehittämisestä, kasvusta ja kansainvälistymisestä kiinnstuneita yrityksiä ja suunnata niille neuvnta- ja kehittämispalveluita. Yritykset tarvitsevat lutettavaa, asiantuntevaa ja pulueetnta neuvntaa ja tukea liiketimintansa kehittämiseen sen eri vaiheissa. Kehittämisyhtiö timii aina yrittäjän pulella ja pyrkii aina löytämään yritykselle parhaiten sveltuvat ratkaisut asiantuntijapalveluiden tarjajien kentästä. Tätä tehtävää ei siten vida ulkistaa vain mia palveluitaan tarjaville asiantuntijapalveluyrityksille ja knsulteille. Valtivallan tarjamien palveluiden rliksi näyttävät kustannuspaineissa jäävän lähinnä erilaiset viranmais- ja rahittajatehtävät sekä sähköiset palvelut. Kehittämisyhtiöt pulestaan vat parhaimmillaan tehkkaita timijita tukemaan kasvkkain yrittäjien kanssa heidän kehittämispnnistuksiaan, jtta niiden phjalta yritykset saavat kehitettyä hyviä hankkeita valtin timijiden rahitettavaksi. Puh./Tel , Fax Sepänkatu 4, FI Jyväskylä,

2 / Mikä lisi tarkituksenmukaisin tapa järjestää yritysten kehittäminen ja elinkeinjen uudistaminen ttaen humin yritystiminnan tarpeet, yleinen talustilanne ja aluehallinnn kehitysnäkymät Kehittämisyhtiöiden lunteva rli n tarjta käytännön neuvja ja kehittämispalveluita mm.: - Yritystiminnan alkuvaiheessa liikeideiden sparrauksesta yritystiminnan käynnistämiseen - Ensimmäisen työntekijän palkkauksessa - Kasvussa ja investinneissa - Teknlgian kehittämisessä - Timitiljen laajentamisessa ja/tai etsimisessä - Omistajanvaihdksissa - Rahituksen kkamisessa - Innvaatiiden sujaamisessa - Kansainvälistymisessä sekä - Valtinhallinnn tarjamien rahitus- ja kehittämispalveluiden hakemisessa Kehittämisyhtiöt tarjavat valtin yrityspalveluille palveluitaan mm. starttirahalausuntjen antajana sekä yritysten ELY-keskusten, Finnveran, Finprn ja Tekesin rahitus- ja hankehakemusten sparraajana, jnka työn tulksena rahittajilla n mahdllisuus saada käsiteltäväkseen nykyistä krkeampilaatuisia hakemuksia. Tavitteena n valtivallan ja kehittämisyhtiöiden välinen yhteistyöspimus, jssa kehittämisyhtiöiden rlina n tarjta alueensa yrityksille neuvntaa, pastusta, hankevalmistelua sekä rahittajille laadittavien hakemusten laadintaa sekä laatia valtin viranmaisille niiden tarvitsemia lausuntja. Valtin viranmaisten tehtävänä n pulestaan käsitellä hakemukset, tehdä päätökset sekä hitaa maksatukseen liittyvät asiat. 2. Esityksiä lainsäädäntöön ja viranmaistimintaan liittyen 2.1. Yritysseteli Tunnetusti uudet työpaikat syntyvät Sumessa man timintansa kehittämisestä sekä kasvusta ja kansainvälistymisestä kiinnstuneisiin pk-yrityksiin. Kansallisissa strategiissa vientiin tähtäävien pk-yritysten määrän ja niiden viennin kasvattaminen n keskeinen tavite. Keski-Sumessa n eri mudissaan j vusien ajan tarjttu timialarajattmasti kasvu- ja kehittämispalveluiden nimellä ulkpulisia asiantuntijapalveluita yritysten liiketiminnan kehittämiseen sekä niiden henkilöstön saamisen kehittämiseen kehittämisyhtiöiden rganisimana ja pääasiassa ESR- tai EAKR -rahalla tuettuna (viimeisimmässä vaiheessaan ELY-keskuksen ESR -rahituksella ). Näistä palveluista saatujen hyvien asiakaskkemusten perusteella esitämme uudenlaisen Yrityssetelin käyttööntta kehittämis-, kasvu- sekä kansainvälistymishaluisten ja -kykyisten pk-yritysten julkiseen tukemiseen. Mihin tarpeisiin? - Kehittymiseen, kasvuun tai kansainvälistymiseen tähtäävien pk-yritysten liittyvien liiketiminnan kehittämispnnisteluiden valmisteluun sekä niiden henkilökunnan saamisen vahvistamiseen.

3 / 8 Timintamalli - Parhaimmillaan Yritysseteli timii tilanteissa, jissa ulkpulinen pulueetn asiantuntijatah (alueellinen kehittämisyhtiö tai kuntien elinkeintimistt, ppilaitkset tai jskus ELY-keskus) kartittaa praktiivisesti alueensa yritysten tarpeita, tunnistaa ptentiaaliset yritykset, tukee sparrauskeskustelun avulla yrittäjiä määrittelemään keskeiset kehittämiskhteensa sekä auttaa asiakasyrityksiä niiden tarpeiden kannalta parhaiden ulkpulisten asiantuntijiden valinnassa. Valinnassa vidaan käyttää tarvittaessa kilpailutusta. Keski-Sumessa tteutetuissa kehittämishankkeissa pk-yritykset käyttivät ulkpulisia asiantuntijapalveluita erityisesti innvaatiiden ja uusien tutteiden kaupallistamiseen, kansainvälistymiseen, tutannn ja/tai palveluliiketiminnan kehittämiseen sekä tuttavuuden kehittämiseen. Ulkpuliset asiantuntijat livat sekä ktimaisia että kansainvälisiä. - Yrityssetelin avulla stetut palvelut vat julkisesti esim. EU- tai valtin rahituksella tuettuja palveluita, jista asiakasyritykset maksavat san ja EU/valti san (esim. 50% / 50%). Yritysten maksaman suuden tulee lla riittävän suuri, jtta yrityksillä n ait intressi panstaa maa työtään kehittämishankkeiden nnistumiseksi. Tyypillinen yrityksen tuettava hankekk visi lla 5,000 - <30, Timintamalli n rakennettava asiakaslähtöiseksi, npeasti reagivaksi ja asiakasyritysten kannalta mahdllisimman vähän byrkraattiseksi. Keski-Sumessa maakunnan eri kehittämisrganisaatiista kttu asiakasvastaavien jukk kartitti ptentiaaliset yritykset ja asiakkaalle palvelu näyttäytyi timivan yhden luukun periaatteella, vaikka tteutuksen kknaisvastuun kantikin pääsin yksi kehittämisyhtiö (Jykes), jka myös vastasi hankkeen byrkratiasta rahittajan suuntaan. Hyödyt timijille - Asiakasyritykset Asiakkaan tehtävänä n määritellä tarpeensa palvelun tarjajan kanssa käydyssä sparrauskeskustelussa, hyväksyä timeksiantspimus palvelun tarjajan (Keski-Sumen mallissa pääsin Jykes) kanssa, antaa hankkeen päätyttyä palaute palvelun nnistumisesta, maksaa suutensa palvelun kustannuksista sekä sallistua man hankkeensa tteuttamiseen antamalla siihen tarvittavalla tavalla mia henkisiä resurssejaan. Asiakaslähtöinen timintamalli, npea reaginti hyvin kevyellä byrkratialla sekä pulueettman asiantuntijan tuella valittu ulkpulinen, asiakkaan tarpeisiin parhaiten sveltuva asiantuntija ktimaasta tai tarvittaessa ulkmailta. Asiakkaan kknaistarpeisiin ratkaisuja tarjava malli turvaa sen, että asiakas ei saa yksinmaan sitä, mitä yksittäinen knsultti pystyy tarjamaan, vaan asiakastarpeiden mukaan vidaan tarvittaessa kta ulkpulisten asiantuntijiden knsrti, jka kknaisuutena kykenee timittamaan asiakkaan tarvitsemat ratkaisut. - TEM/ELY-keskukset/Tekes ELY-keskusten resurssit eivät riitä asiakaskentän laajaan läpikäyntiin ja uusien ptentiaalisten asiakkaiden tunnistamiseen. Yritysseteli -mallilla ELY-keskuk-

4 / 8 - Kehittämisyhtiöt sille ja Tekesille vidaan valmistella hyviä hankkeita, jllin ne pystyvät keskittymään suurempien investinti-, kehittämis- ja kansainvälistymishankkeiden rahittamiseen. Kehittämisyhtiöiden nrmaali timintatapa n käydä praktiivisesti läpi alueensa ptentiaalisia kehittyviä, kasvavia ja kansainvälistyviä yrityksiä, jille vidaan Yrityssetelin avulla tarjta justavia palveluita. Kehittämisyhtiöiden intressissä n palveluiden jatkuvuus, jllin ptentiaalisia asiakkaita kntaktidaan säännöllisesti ja tarjtaan niille jatkuvaa tukea. Kehittämisyhtiöt myös tuntevat alueensa asiakkaat paremmin kuin muut timijat. Jyväskylän seutu n valmis piltimaan Yrityssetelimallia hyödyntäen kasvu- ja kehittämispalvelun kkemuksia ja päivittämällä sen timinta Yrityssetelimallin tarpeisiin Kansallisen ja kansainvälisen hanketiminnan rganisinti tukemaan alueellista erikistumista Taustaa Kansallisten EAKR- ja ESR -rahitusten supistuessa yrityksiä palvelevaa hankerahitusta n kyettävä saamaan entistä enemmän muista kansallisista ja kansainvälisistä rahitushjelmista. Tällä hetkellä tärkeimpiä kansallisesti tai kansainvälisesti rahitettujen hankkeiden tteuttajia vat suuret yritykset, ylipistt, ammattikrkeakulut ja VTT:n kaltaiset tutkimuslaitkset. Suuret yritykset kykenevät itse panstamaan mien hankkeidensa tteuttamiseen, eikä kehittämisyhtiöillä le niille juurikaan tarjttavaa. Pk-yrityksillä n sen sijaan valitettavan harvassa tapauksessa resursseja sallistua näihin hankkeisiin edes satteuttajina, kska hakemustan laadinta edellyttää vankkaa saamista ja riittäviä henkilöresursseja. Useimmiten pk-yritykset liittutuvatkin ppilaitsten ja tutkimuslaitsten kanssa niiden tteuttamiin hankkeisiin. Näillä ppi- ja tutkimuslaitsten hankkeilla nkin mnia hyviä pulia. Haittapulena n, että usein mtiivi hankkeiden käynnistämiseen n ppi- ja tutkimuslaitsten missa tutkimus- ja kulutusintresseissä ja ne keräävät yrityksiä mukaan lähinnä taatakseen hankkeiden läpimenn. Yritysten intressit saattavat tällöin jäädä tteutuksessa taka-alalle. Oppilaitkset timivat usein myös tisistaan tietämättä tai jpa tistensa kanssa kilpaillen, tekevät päällekkäistä työtä ja hukkaavat näin llen yhteisiä niukkja resursseja. Eri alueet Sumessa vat erikistuneet erilaiseen, niille luntaiseen vahvaan saamiseen. Esimerkiksi Jyväskylän kaupunkiseutu n valittu Innvatiiviset kaupungit hjelmassa kyberturvallisuusteeman kansalliseksi krdinaattriksi, jnka lisäksi Jyväskylä n kumppanina Jensuun vetvastuulla levassa Bitalusteemassa. Keski-Sumen maakunnan tulevaisuuden avainaliksi n pulestaan valittu bi-, digi- ja saamistaludet. Kansallisen ja kansainvälisen hanketiminnan tulisikin tukea tätä alueellista erikistumista, jtta vältetään alueiden niukkja resursseja hukkaavaa päällekkäistä työtä ja kannustetaan yhteisiä intressejä jakavia alueita timimaan yhteistyössä.

5 / 8 Keski-Sumessa kttiin vusina Prjectian nimellä timinut prjektisaamisen asiantuntijaverkst, jnka rlina li tarjta hankkeiden valmistelijille työkaluja ja täydentää tteuttajarganisaatiiden saamista erityisesti kansainvälisten hankkeiden suunnittelussa ja tteutuksessa. Yhteistyössä livat mukana mm. Keski-Sumen liitt, Jyväskylän ylipist, Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän ammattikrkeakulu sekä. Esitettävä timintamalli Maakunnallinen tai maakunnan keskuskaupunkiseudulla timiva prjektisaamisen asiantuntijaverkst keskittyisi tukemaan erityisesti kaupunkiseutujen ja maakuntien erikistumisaljen (INKA ja maakuntastrategiat) yritysten kehittämishankkeita tarjamalla niille mm. seuraavia palveluita: - tute- ja palvelukehitys - markkiniden testaus - uudet markkinat ja uudet asiakkaat - uudet timintamallit - verkstituminen - yritysten man saamisen kehittäminen ja mien timintamallien kehittäminen Asiantuntijaverkst kstuisi hanketteuttajien, kuten mm. kaupunkien, ylipistjen, ammattikrkeakulujen ja kehittämisyhtiöiden asiantuntijista. Verkstn tehtävänä n täydentää hanketteuttajien henkilöstön saamista erityisesti kansainvälisten hankkeiden suunnittelussa ja tteutuksessa sekä tarjta tiet- ja hankepalveluita sekä kehittää alueellista yhteistyötä ja saamista. Asiantuntijaverksta tulee vahvistaa myös hanketteuttajien ulkpulisella henkilöstöllä, jnka tärkein tehtävä n tukea tteuttajien lisäksi alueen yritysten mahdllisuuksia päästä hyötymään ktimaisesta ja kansainvälisestä hankerahituksesta. Tavitteena n käynnistää hankkeita, jilla: - yritysryhmissä pystytään tteuttamaan timenpiteitä, jihin yksittäisellä yrityksellä ei välttämättä le mahdllisuutta esim. yhteissallistumiset ja yhteistarjukset jne. - vidaan tarjta yritysten tarpeisiin vastaavia palveluja, jilla parannetaan ja kehitetään yritysten kilpailukykyä. - mahdllistetaan laajempi kansallinen ja kansainvälinen timintakenttä, timijat sekä liiketimintamahdllisuudet - tuetaan yksittäisiä yrityksiä hyödyntämään kansainvälisiä ja kansallisia rahitushjelmia Timintamalli tulee vida sarahittaa esim. ELY-keskusten timintaympäristötuella EUhjelmakauden mittaisena, kska hanketyön tulksellisuus n nähtävissä vasta pitkäjänteisesti. Asiantuntijaverkstn hallinnllisena tteuttajana vi timia alueen ja maakunnan minaispiirteiden mukaisesti esim. kehittämisyhtiö, kunta tai ppilaits. Jyväskylän seutu n valmis piltimaan timintamallia hyödyntäen Prjectian kkemuksia ja päivittämällä sen timintamalli hanketiminnan ja alueellisen erikistumisen nykyisiin tarpeisiin.

6 / Palveluseteli Jyväskylässä palvelusetelitimintaa n kehitetty j vudesta 2004, jllin ensimmäinen palvelusetelilaki tuli vimaan. Jykes tuli mukaan kehittämistyöhön vunna 2007, jllin tettiin palvelusetelilain edellyttämäksi palvelututtajien (=yritysten) rekisteriksi Klemmarirekisteri ( Klemmari li timinut hyvinvintipalveluiden tuttajarekisterinä ja markkinapaikkana vudesta Palveluseteli kunnan näkökulmasta Palvelusetelitiminnan kehittymisen kannalta ensiarvisen tärkeä lähtökhta n kunnan palvelustrategian luminen. Strategian tavitteena n kunnan palvelujen saatavuuden ja laadun turvaaminen sekä strategian lähtökhtana palvelutarpeiden kehittymisen arviinti. On tärkeää määritellä, mitkä palvelut kunta tuttaa itse, mitkä hankitaan stpalveluina yksityisiltä palveluntuttajilta ja mitkä palvelut tutetaan palvelusetelillä. Palveluseteli n yksi julkisten palveluiden tuttamistapa, jlla edistetään mnituttajamallin käyttööntta. Palveluiden tuttaminen setelillä n kunnalle kevyempi tapa tuttaa palveluita esimerkiksi stpalveluihin verrattuna. Palvelusetelitiminnan avulla vältytään usein raskailta kilpailutuksilta. Se antaa niin suurille kuin pienille, usein paikallisille, yrityksille tasapulisen mahdllisuuden kilpailla rinta rinnan asiakkaiden susista. Kilpailutuksen tulksena kunta tekee stpalveluspimuksen ja hjaa asiakkaat tietylle palveluntuttajalle. Vastaavasti palvelusetelillä tutetuissa palveluissa jkainen palveluntuttaja kilpailee tasaväkisesti asiakkaista ja asiakas valitsee palvelunsa itse. Tämä edesauttaa laadun kehittämistä yrityksessä ja haastaa myös julkista palveluntutanta tehstamaan ja kehittämään timintaansa. Asiakkaan asema palvelusetelitiminnassa Palvelusetelillä asiakas hankkii saamansa palvelun kunnan hyväksymältä yksityiseltä palveluntuttajalta. Palvelusetelin arvn ja palveluntuttajan perimän hinnan ertuksesta mudstuu mavastuusuus, minkä asiakas maksaa suraan palveluntuttajalle. Palvelusetelin vastaanttaminen n asiakkaalle aina vapaaehtista ja kunnan tulee pystyä tarjamaan hänelle vastaava palvelu kunnallisena. Asiakas ei myöskään vi vaatia palveluseteliä palveluidensa tteuttamiseen. Palveluhjaaja, lääkäri tai muu viranhaltija arvii aina asiakkaan palvelutarpeen ja myöntää palvelusetelin. Palvelusetelipäätöksessä tai -lähetteessä kuvataan mahdllisimman yksiselitteisesti setelillä saatavan palvelun sisältö. Saatuaan palvelusetelin asiakas valitsee palveluntuttajan Klemmari-rekisteristä. Jyväskylässä lasten päivähitpalvelut mudstavat tästä kuitenkin pikkeuksen. Asiakas n saattanut alustavasti spia päivähitpalveluntuttajan kanssa lastenhitpalvelusta ja hakee vasta tämän jälkeen kaupungilta palveluseteliä. Päivähidssakin päiväktien, ryhmäperhepäiväktien ja perhepäivähitajien tulee lla kaupungin hyväksymiä palvelusetelituttajia. Palveluhjaaja ei saa tehdä palveluntuttajan valintaa asiakkaan pulesta. Hän vi kuitenkin auttaa asiakasta muun muassa palveluntuttajien vertailussa. Jyväskylässä Klemmari-

7 / 8 rekisteristä vidaan tulstaa asiakkaille lista tuttajista vaikkapa palvelusetelipäätöksen liitteeksi. Siitä asiakas vi vertailla palveluntuttajia ja heidän hintjaan, mikäli hänellä ei le käytössään internet-palvelua. Usein myös maiset auttavat asiakasta palveluntuttajan valinnassa. Asiakas vi vaihtaa palveluntuttajaa, mikäli hän n tyytymätön saamaansa palveluun. Hänellä n aina mahdllisuus lupua yksityisestä palvelusta ja siirtyä takaisin kunnallisen palvelun käyttäjäksi. Halutessaan asiakas vi staa yrityksen tarjamia palveluja palvelusetelin lisäksi myös marahitteisesti ja hakea itse maksamaltaan salta ktitalusvähennystä. Palvelusetelillä tutetusta palvelusta ei le mahdllista saada ktitalusvähennystä, eikä myöskään sairausvakuutuskrvausta. Yrittäjät ja palveluseteli Klemmari-rekisteri n malta saltaan llut synnyttämässä palveluntuttajien verksta niin Jyväskylässä kuin Mikkelissäkin. Se tarjaa yrittäjille mahdllisuuksia tutustua muihin yrittäjiin, vaihtaa kkemuksia ja tehdä yhteistyötä. Klemmari- rekisterissä vat myös marahitteiset hyvinvintipalvelut. Rekisteristä nkin mudstunut palveluhjaajien työväline, jnka avulla he vat vineet auttaa asiakasta, jka ei le llut ikeutettu kunnalliseen palveluun. Palveluhjaaja vi pastaa asiakasta löytämään palveluntuttajan marahitteisten palveluiden pulelta. Omarahitteisten palveluntuttajien ja palvelusetelituttajien kkaminen samaan rekisteriin n elinkeinpliittisesti erittäin hyvä ratkaisu. Se n saanut runsaasti tunnustusta muilta seuduilta Sumesta. Vahva panstus palvelusetelitiminnan kehittämiseen ja siitä viestimiseen n pikinut kasvua alueen yrityksille sekä mahdllistanut uusien yritysten sijittumisen alueelle. Yritykset eivät vi kuitenkaan rakentaa timintaansa pelkästään palvelusetelitiminnan varaan. Siksi kehittämisyhtiön tekemä marahitteisten palveluiden markkiniminen n tärkeää tukea hyvinvintialan yrityksille. Jyväskylän seudulla timiville hyvinvintialan yrityksille n syytä antaa tunnustusta ja kiitsta. Yritykset vat vusien ajan aktiivisesti ja kiinnstuneesti sallistuneet yhteisiin tapaamisiin ja phdintihin palvelusetelitiminnan kehittämiseksi. Keskusteluyhteys kaupungin, kehittämisyhtiön ja yrittäjien välillä n ajan myötä kehittynyt humattavasti avimemmaksi ja luttamuksellisemmaksi. Kehittämisyhtiön rli Jykesin tehtäviä palvelusetelitiminnan kehittämisessä: - yrityskehittäminen - yhteistyö kaupungin ja yrittäjien kanssa (yhteiset kehittämistapaamiset ja kulutustilaisuudet) - seutuyhteistyö - Klemmarin mistajuus ja ylläpit - Klemmarin markkininti, levittäminen ja kehittäminen - palvelututtajien perehdyttäminen ja kulutus yhdessä kaupungin timijiden kanssa - yhteiset tilaisuudet Kaupungin timijat, asiakkaat ja hyvinvintialan yritykset vat hyötyneet merkittävästi Jykesin tarjamasta ja edelleen kehittämästä Klemmari -palvelusta. Klemmari ei le vain re-

8 / 8 kisteri, vaan se n timinut palvelualustana ja kanavana muihin kehittämisyhtiön palveluihin, jilla tuetaan yrityksiä alittamaan timintaansa, kasvamaan, sijittumaan alueelle ja kansainvälistymään. Yrittäjille se n tarjnnut myös mahdllisuuksia tutustua muihin timialan yrittäjiin, vaihtaa kkemuksia ja tehdä yhteistyötä. Jatkssa n harkittava mille rganisaatille Klemmari -tyyppisen rekisterin ylläpit kuuluu. Kunnalla n lakisääteinen velvite ylläpitää luettela hyväksymistään palvelusetelituttajista ja Jyväskylässä palveluntuttajien rekisterinä timii Klemmari-rekisteri. Myös palvelusetelin myöntäminen kuuluu aina kunnan tehtäviin ja Jyväskylässä palvelusetelituttajiksi valitaan kaikki kaupungin asettamat ehdt täyttävät palveluntuttajat. Jatkssa STe-lainsäädännön mahdllisesti muuttuessa näiden tehtävien vastuutus juduttaneen arviimaan uudelleen. Jyväskylässä Ari Hiltunen timitusjhtaja S-psti: ari.hiltunen@jykes.fi Puh