Transkriptio

1 Ssiaali- ja terveysvalikunta Eduskunta Kuntutuksen timialayhdistyksen lausunt hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ssiaali- ja terveydenhulln järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Kuntutuksella n muita palvelujärjestelmän timintamutja täydentävä rli. Se n sidksissa muiden timintajärjestelmien timintaan ja yhteiskunnallisen tilanteen muutkseen. Yhteiskunnassamme n käynnissä mittava hyvinvintijärjestelmän uudistaminen. Useiden eri väestöryhmien timintakyvyn varmistaminen n ajankhtaisempi asia kuin kenties kskaan aiemmin. Väestön ikääntyminen, työurien pidentäminen, julkisten ssiaali- ja terveyspalvelujen kasvun taittaminen ja timinnan tehstaminen sekä ylipäätään annettuun hyvinvintilupaukseen vastaaminen vat yhtä aikaa inhimillisiä ja taludellisia haasteita. Niihin n löydettävissä myönteisiä ratkaisuja kuntutuksen keinin. Onkin syytä arviida kuntutuksen rli palvelujärjestelmässä hulellisesti. Järjestämislakilunnksen ensisijainen tarkitus n hulehtia väestön hyvinvinnista ja terveydestä. Tinen keskeinen tarkitus n varmistaa ihmisille ikeus laadukkaaseen ssiaali- ja terveydenhultn. Lisäksi esityksessä mainitaan useita muita tarkituksia ja tavitteita kuten asianmukaiset edellytykset hitn pääsylle sekä riittävät palvelut ja ihmisten tarpeet humin ttava palvelurakenne. Lain yhtenä tavitteena mainitaan myös pyrkimys vaikuttavaan ja kustannustehkkaaseen palvelurakenteeseen. Olipa kyse rakenteiden, tutannn, rahituksen, yms. uudistamisesta, tulisi vaikuttavuuden ja kustannustehkkuuden lla ensisijaisia uudistamista hjaavia tekijöitä ja tavite. Muut tavitteet vat näille tavitteille enemmän tai vähemmän alisteisia. Ilman vaikuttavia ja kustannustehkkaita rakenteita ja palvelututanta n hyvin haasteellista saavuttaa muita lakiesityksen tai ylipäätään ssiaali- ja terveysplitiikan kknaistavitteita. Vaikuttava ja kustannustehkas palvelujärjestelmä n lukuisten hyvin timivien tekijöiden summa. Yksi keskeisistä satekijöistä n käytössä levien vimavarjen ptimaalinen hyödyntäminen ja khdentuminen. Kuntutuksen näkökulmasta kyse n tällöin mm. tarpeenmukaisen kuntutuksen viivytyksettömästä alittamisesta, katkeamattmasta ja jatkuvasta kuntutusprsessista sekä khdennetuista, yksilön tarpeet ja lähtökhdat humiivasta prsessista. Se, että emme le enää hetkeen pystyneet vastaamaan antamaamme hyvinvintilupaukseen ei jhdu siitä, että meillä lisi erityisen huna lainsäädäntöä tai hjausta. Keskeinen ngelma n se, että kaikilla järjestämisvastuussa levilla tahilla ei le 1

2 riittäviä kannusteita timia lainsäädännön ja hjauksen edellyttämällä tavalla. Mnituttajuus tai mnikanavaisuus eivät sinänsä le ngelmia saptiminti ja epäselvät vastuiden jat sen sijaan vat. Kuntutuksen timialayhdistys keskittyy lausunnssaan kuntutusnäkökulman vahvistamiseen ssiaali- ja terveydenhulln uudistamisen mittavassa kknaisuudessa. Keskitymme lausunnssa kuntutuksen ja muun palvelujärjestelmän ja sen sien riittävän integraatin merkittävyyteen, kuntutuksen hjauksen ja krdinaatin tärkeyteen sekä kuntutuksen erityisaseman säilyttämisen välttämättömyyteen. Kuntutuksen hjaus ja krdinaati vaativat erityishumita Järjestämislakiesityksen pyrkimys luda ssiaali- ja terveydenhulln hrisntaalisen sekä perusterveydenhulln ja erikissairaanhidn vertikaalisen integraatin kautta edellytykset lain tavitteiden tteutumiselle, ei vähennä tarvetta kuntutuksen alueelliselle ja valtakunnalliselle hjaukselle ja krdinaatille. Ohjauksen ja krdinaatin tarvetta krstavat ainakin seuraavat kuntutusjärjestelmän ja -palvelujen minaispiirteet. Kuntutuksen palvelujärjestelmä n mnialainen. Eri hallint- ja tieteenalat yhdistävää timintaa. Kuntutus sijittuu terveydenhulln, ssiaalihulln, työvimahallinnn ja petustimen rajapintaan. Kuntutusjärjestelmä kstuu mnista erillisistä ja melk itsenäisistä sajärjestelmistä. Järjestäjätahja n ainakin kahdeksan. Osajärjestelmät sisältävät maa lainsäädäntöä sekä mnenlaisia rahituksen ja palvelujen tutannn tapja. Kuntutus n aina prsessi ja vastuutahn vaihtuminen prsessin aikana n mahdllista. Osa kuntutusta tarvitsevista henkilöistä vat myös muiden hyvinvintipalvelujärjestelmämme palveluiden tarpeessa ja piirissä. Palvelujen ikea-aikaisuus ja tarpeenmukaisuus krstuvat. Kuntutusjärjestelmämme minaispiirteistä jhtuen laaja-alaisesti tteutettu yhteistyö, suunnittelu ja hjaus alueellisella ja valtakunnan taslla n tärkeää. Js timiva hjaus ja krdinaati puuttuvat, syntyy meille helpsti asiakkaan näkökulmasta epäedullisia tilanteita. Järjestelmä ei kykene vastamaan palvelutarpeisiin ja sille asetettuihin tavitteisiin. Varhaisessa vaiheessa käynnistetyn kuntutuksen avulla autetaan ihmisiä vaikeissa elämäntilanteissa ja säästetään kustannuksia. Timiessaan saumattmasti sana palvelujärjestelmää kuntutus n investinti, ei kustannus. Vaikka järjestämislaissa säädettävä hjaus, suunnittelu ja kehittäminen eivät katakaan kuin san kuntutuksen kknaisuudesta, tulisi kuntutus humiida lakiesityksen luvussa viisi. Tämä antaisi selvän signaalin kuntutuksen hjauksen ja krdinaatin merkityksellisyydestä ja erityisyydestä. Näin lisi myös mahdllista paint- 2

3 taa kuntutuksen merkitystä keinna löytää ratkaisuja yhteiskuntamme keskeisiin haasteisiin ja pyrkimyksiin. Kuntutusnäkökulma vahvistuu integraatin kautta Perusterveydenhulln, erikissairaanhidn ja ssiaalihulln yhdistäminen n yksi keskeisimmistä keinista lakiesityksen tavitteisiin pääsemiseksi. Nämä uudistukset eivät sellaisenaan paranna palvelujen saatavuutta ja hillitse menjen kasvua. Edellytyksenä n uusissa rakenteissa timivien henkilöiden kykyä ja -taita hyödyntää täysimääräisesti uusien rakenteiden mahdllisuudet. Ste-uudistus njaa lähes kritiikittömään julkisen sektrin sisäisen uudelleenrganisinnin ja hallinnllisen kehittämisen uskn. Kaikki järjestyy, kunhan kaikki timinnt keskitetään samaan rganisaatin, saman jhdn ja budjetin alle. Integraati ja ihmisten palvelutarpeiden humiiminen kknaisuutena ei vaadi palvelujen järjestäjän maa palvelututanta, eikä integraati käytännössä tteudu määräämällä palvelututant lain njalla kuntien ja kuntayhtymien vastuulle. Integraati ei myöskään edellytä ssiaali- ja terveydenhulln palvelukknaisuuksien (sekä perus- että erikispalvelut) tuttamista saman jhdn ja budjetin alla. Palvelujen integraatin keskeisiä elementtejä vat yli rajjen vaivattmasti kulkeva tiet, timiva asiakkaiden hjaus, eri järjestäjä ja rahittajatahjen saumatn yhteistyö sekä vastuiden ja velvllisuuksien selkeys. Kuntutuspalvelujen näkökulmasta nämä elementit krstuvat myös jatkssa, lipa uusi rakenne millainen tahansa. Käsillä levan lakiesityksen ja tulevan rahitusuudistuksen yhteydessä n tärkeää ratkaista kuntutuksen riittävä integraati muuhun palvelujärjestelmään ja sen siin. Yksinkertaisimmillaan kuntutuksen integraatita muuhun ste-järjestelmään vidaan edistää lisäämällä 12 pykälän 2 mmenttiin uusi työ- ja timintakyvyn edistämistä käsittelevä khta. Näin varmistetaan, että järjestämispäätöksessä humiidaan eri timijiden väliset työ- ja timintakykyä edistävä lähtökhdat, vastuut ja yhteistyötarpeet ja vaatimukset. Khdan kirjaus visi lla esimerkiksi seuraavanlainen: Yhteistyö ja vastuut terveyden sekä työ- ja timintakyvyn edistämisessä alueen ssiaali- ja terveys-palvelujen tuttajien, työterveyshultpalvelujen tuttajien sekä kuntutuspalveluiden tuttajien, ssiaalivakuutuksen timijiden ja muiden tahjen kanssa. Tällä lailla ei ratkaista kuntutustarpeessa levien henkilöiden mahdllisuuksia saada kuntutusta ikea-aikaisesti, laadukkaasti ja tarpeenmukaisesti. Tällä lailla ludaan kuitenkin perustaa timivalle järjestelmälle. Siksi tämän lainsäädäntöuudistuksen yhteydessä kuntutuksen merkitystä integraatin sapulena n syytä krstaa. Kuntutuksen erityisaseman varmistaminen Mnitahinen kuntutuksen kknaisuus n mnta kertaa vaikeasti hahmttuva. Tämä tsiasia ei sinänsä vielä tee järjestelmästä hyvää tai huna. Kuten edellä n tdettu, järjestelmälle minainen hajanaisuus ja mnitahisuus edellyttävät kuiten- 3

4 kin järjestelmän hjausta ja krdinaatita. Yhtä lailla n tärkeää varmistaa kuntutusjärjestelmän riittävä integraati muuhun palvelujärjestelmään. Kuntutusjärjestelmän sisällä timivat henkilöt krstavat usein kuntutuksen erityisasemaa ja sen humiimista mm. erilaisten uudistusten yhteydessä. Tällöin he tarkittavat esimerkiksi seuraavia asiita: Kuntutuspalvelujen piirissä n ihmisryhmiä, jilla n erityisasema. Esimerkiksi kehitysvammaiset sekä ikääntyneet. Kuntutus sijittuu terveydenhulln, ssiaalihulln, työvimahallinnn ja petustimen rajapintaan. Uudistusten yhteydessä tarkastelun tulisi lla riittävän laajaa. Kuntutusjärjestelmä kstuu mnista erillisistä ja melk itsenäisistä sajärjestelmistä. Esimerkiksi palvelujen järjestämisestä vastaavia tahja n ainakin kahdeksan. Kuntutusjärjestelmä sisältää krvamerkittyä rahaa, vrt. esimerkiksi Kela Kyseessä n yhdistys- ja säätiöphjainen erityispalvelujärjestelmä, jka sisältää lukuisia krnisia sairauksia sairastavien etujärjestöjä mnipulisine hit- ja kuntutushjelmineen, sairaalineen ja kuntutuskeskuksineen. Uusi järjestämislaki n kuntutuksen palveluntuttajien näkökulmasta merkityksellinen etenkin siksi, että sen lähtökhdat ja keskeiset linjaukset vaikuttavat kk timialan kehitykseen. Yhteiskuntamme n sijittanut vusikymmenten aikana humattavan määrän resursseja valtakunnallisen kuntutuksen saamiskeskusverkstn lumiseen. Näihin saamiskeskuksiin n kertynyt mittava määrä mniammatillista ja mnialaista kuntutussaamista. Ne vat speuttaneet timintaansa markkina- ja kilpailutaluteen ja siksi tehkkaita tuttamaan palveluja. Samalla niiden timinnassa krstuvat yhteiskuntavastuullisuus sekä vahva arvphja. Tähän verkstn tukeutuminen n perusteltua varmistettaessa eri väestöryhmien timintakykyä. J lainvalmistelun tässä vaiheessa n kuitenkin nähtävissä kehitys, jssa kunnissa ja kuntayhtymissä perustetaan mm. uusia kuntutussairaalita. Syyt tähän kehitykseen vat varmasti mninaisia. Nyt tulisi kuitenkin varmistaa kknaisuuden näkökulmasta paras mahdllinen kehitys. Kehityksen tulisi tapahtua krdinidusti ja hjatusti, kknaisuuden kannalta perustellusti, tietn phjautuen sekä kuntutuksen minaispiirteet humin ttaen. Khti uuden yhteisvastuun aikakautta Myönteisen kehityksen aikaansaaminen palvelujärjestelmässämme n mahdllista. Onnistumme viemällä palvelujärjestelmäämme hallitusti ja määrätietisesti khti uudenlaisen yhteisvastuun aikakautta. Yhteisvastuuta tulee tteuttaa yksilön sallistamisen ja mien valintjen kautta, ei niinkään ylhäältä alas annettujen velvitteiden ja nrmien kautta. Mahdllisuus ja vapaus valita sekä sallistua tuvat palvelujärjestelmäämme kaivatun kannusteen jatkuvalle kehittymiselle. Yksilöt hakeutuvat niiden palveluntuttaji- 4

5 en piiriin, jiden he tietävät tuttavan vaikuttavia ja laadukkaita palveluja asiakaslähtöisesti. Palvelujärjestelmän tulksekas kehittäminen ja hjaus eivät tteudu hjeistuksia lisäämällä, nrmeja tiukentamalla tai resursimalla valvntaan. Tällä hetkellä käytössä levat vimavarat eivät suuntaudu parhaalla mahdllisella tavalla ssiaali- ja terveysplitiikan kknaistavitteiden mukaisesti. Vahvistamalla kuntutuksen rlia ja asemaa palvelujärjestelmässä, vimme vähentää vimavarjen tarvetta mm. sairaanhidssa ja laitshidssa eli säästää kustannuksia. On perusteltua varmistaa kansalaisille khdennetut, yksilön tarpeet ja lähtökhdat humiivat kuntutuspalvelut. Uudenlainen yhteisvastuu perustuu läpinäkyvyydelle, tiedlle ja tietisuudelle, rakenteita ja tutanta kehittäville kannusteille, asiakkaan valinnanvapaudelle, tasapulisille timintalsuhteille, lemassa levan saamisen ja resurssien täysimääräiselle hyödyntämiselle sekä yhteistyölle. Nämä tekijät luvat edellytykset palvelujärjestelmän hjaukselle ja kehittämiselle. Kun meillä n edellytykset palvelujärjestelmän hjaamiselle ja kehittämiselle, syntyy meille samalla keint yhtenäistää järjestelmän arvphjaa, tavitteita ja käytäntöjä. Kunniittaen, Jarn Talvitie Asiantuntija, elinkeinplitiikka 5