Tuusulan viher- ja virkistysalueet

Transkriptio

1 2011 Tuusulan viher- ja virkistysalueet Tuusulan kunta

2 Sisältö Viher- ja virkistysalueverkst... 3 Lunnn ydinalueet... 3 Eklginen verkst... 4 Viheryhteydet... 4 Virkistysalueet ja saavutettavuus... 5 Asemakaavitettujen alueiden vertailu maankäyttömudittain Tuusulan maiseman minaispiirteet Maatalusalueet ja pellt Hevstalus ja hevsreitit Kira-alueet Kirapuistt Timinnalliset virkistysalueet Leikkialueet Urheilualueet Tuusulan virkistysalueiden vetvimatekijöitä Kirjallisuutta:... 20

3 Viher- ja virkistysalueverkst Tuusula n vihreä kunta, jssa n paljn pelta ja metsää. Lunnnläheisyys n yksi kunnan vetvimatekijöistä; Tuusula n hyvien liikenneyhteyksien varrella mutta silti maaseutumainen. Kaikki kunnan rakentamattmat ja kasvipeitteiset alueet mudstavat viheralueverkstn, jta pitkin eläimet ja ihmiset pääsevät liikkumaan. Kaupunkiympäristössä viheralueet mudstavat saaria asutuksen ja tiestön keskelle. Tuusulassa tilanne n lähes päinvastainen; asutus mudstaa saaria vapaa-alueiden keskelle. Suuri yhtenäinen metsäalue pystyy ylläpitämään suurenkin määrän eläimiä tai lajeja. Pienillä metsälaikuilla ja puistsuikaleillakin vi lla mnilajinen eläimistö. Eläinten liikkuminen tapahtuu pääasiassa hämärän aikaan ja pimeällä. Ihmisten ja eläinten liikkuminen virkistysalueilla tapahtuu useimmiten eriaikaisesti eikä siten merkittävästi häiritse tisiaan. Ihmisten käyttötarpeet erilaisille virkistysalueille vaihtelevat ulkilusta päivittäiseen hyötyliikkumiseen. Lunnssa tapahtuvia harrastuksia n lukemattmasti työmatkista retkeilyyn. Hyvä ja mnipulinen viheralueverkst mudstaa vihreitä kulkuyhteyksiä asuin- ja työpaikkaalueiden sisälle ja välille. Verkstlla n suuri vaikutus asuinympäristön kettuun viihtyvyyteen ja timiva verkst vi lisäksi edistää kestävän kehityksen mukaista asumista. Viher- ja virkistysalueiden tarkitus kevyen liikenteen sujuvuus päivittäinen ulkilu; leikki, kiranulkilutus, ajanviett henkisen ja fyysisen hyvinvinnin ylläpit elämyksellisyys liikunta ja virkistys urheilu eläinten elinympäristöt kasvien elinympäristöt hiilidiksidin situtuminen pintavesien imeyttäminen kasvipeitteiset alueet, ersin ehkäisy maisemalliset ja esteettiset näkökulmat Lunnn ydinalueet Lunnn ydinalueet vat kaupunkialueella laajja luntkknaisuuksia, jilla n mnipulinen kasvillisuus ja niillä n riittävästi rukailu-, suja-, pak- ja lisääntymisalueita kunkin eläinlajin elinvaatimuksia vastaavasti. Tuusulassa tärkeitä lunnn ydinalueita vat laajat, yhtenäiset metsäalueet taajamien ympärillä ja haja-asutusalueilla sekä pienemmät alueet, jilla n erityispiirteitä, kuten sut tai muut lunttyypit. Viljelyalueet sekä mnipuliset metsät tarjavat elinympäristöjä sekä kasveille että eläimille. Lunnn pirstutuminen aiheuttaa elinalueiden häviämistä, niiden kn pienenemistä ja elinalueiden eristymistä tisistaan. Metsäalueen pinta-alan pienentyessä, ensin katavat pedt ja hyvien elinympäristöjen vähentyessä myös muiden lajien yksilömäärät vähenevät. Jyrsijät viihtyvät hyvin pienissä metsäsirpaleissa ja kun pedt ja kilpailijat puuttuvat, ne pääsevät npeasti lisääntymään.

4 Pirstutumista vidaan estää yleispiirteisen suunnittelun periaatteilla. Hajarakentamista tulisi hallita ja maakäyttöä keskittää tiiviiksi yhdyskunniksi mahdllisuuksien mukaan. Maankäytön ratkaisuilla vidaan turvata yhtenäisten lunnnalueiden säilyminen tulevaisuudessa. Eklginen verkst mudstuu lunnn ydinalueista ja niitä yhdistävistä eklgisista käytävistä, jita pitkin kasvit ja eläimet sekä ihmiset pääsevät liikkumaan. Asutus Metsä Asutus Eklginen verkst Eklginen verkst mudstuu lunnn ydinalueista ja eklgisista yhteyksistä. Eklgiset yhteydet hajaasutusalueella vat metsäkäytäviä ja metsäketjuja, jiden kautta eläimet vivat siirtyä alueelta tiselle. Kaupunkialueella hyvin kapeakin viheryhteys tai rakennetun alueen reunalle jäänyt jutmaa riittää eläinten liikkumiseen. Timiva eklginen verkst mnipulistaa kaupunkien eläinlajista ja ylläpitää Metsä Asutus Lunnn ydinalue Metsä Asutus Metsä lunnnalueiden, metsäalueiden ja kaupunkien viheralueiden eklgista timintaa ja lunnn mnimutisuutta. Verkstn kautta lajimäärä ja lajikstumus säilyvät ptentiaalisilla elinalueilla tasapainssa. Parhaimpia ja varmimmin timivia vat kaupunkirakenteen ympäröimät verkstn sat, jissa mahdllisimman laaja ja yhtenäinen lunnn ydinalue yhdistyy kapeamman, mutta silti yhtenäisen metsäkäytävän kautta tiseen laajaan lunnnalueeseen ja edelleen kaupunkia ympäröiviin maaseudun metsäalueisiin. Viheryhteydet Viheryhteydet vat käytävämäisiä alueita, jtka yhdistävät laajempia lunnnalueita ja tarjavat mahdllisuuden lunnnalueiden ja elinalueiden sujelulle, eläinten ja kasvilajien liikkumiselle sekä virkistykseen, ulkiluun ja lunnn tutkimiseen. Vihervyöhykkeet vat viheralueita, metsäalueita ja puistalueita, jihin sisältyy mnimutisuuteen, lunnn eklgiseen timintaan, virkistykseen ja kulttuuriin liittyviä paintuksia ja maisemallisia arvja.

5 Viheralueverkst Lunt- ja maisemaarvt Lunnn ydinalueet Sujelu- ja maisemaalueet Viheryhteydet ja -vyöhykkeet Virkistysarvt Timinnalliset ydinalueet Reitit Viherpuskurit ja -käytävät Virkistysalueet ja saavutettavuus Seuraavassa n tarkasteltu asemakaavitettujen virkistysalueiden määrää ja saavutettavuutta. Tuusulan pinta-alasta asemakaavitettu alue kattaa vain nin 15 % - lähinnä tiheimmät taajamaalueet. Asemakaavitetuista alueista n tarkasteluun mukaan tettu ainastaan ne alueet, jtka vat timinnallisesti virkistyskäytössä jk kknsa tai kaavamääräyksensä jhdsta. Tarkastelussa n mukana puistt, lähivirkistysalueet, sujaviheralueet, uimarannat, urheilualueet, leikkialueet sekä palstaviljelyalueet. Maa- ja metsätalusalueet sekä hautausmaat n jätetty tarkastelun ulkpulelle, vaikka metsätaluskäytössä levat alueet vivat lla virkistyskäytössä. Asemakaavitettujen alueiden pinta-alasta asumisen alueita n nin 14 %. Asemakaavitetun alueen pinta-ala n hehtaaria, jsta viheralueiden suus n 730 hehtaaria. Asemakaavitettujen alueiden vihertehkkuus eli viheralueiden pinta-alan suhde asemakaavitetun alueen pinta-alaan n 0,23 eli varsin suuri. Asemakaavitetuista viheralueista ainastaan 16 % (117 ha) n rakennettua ja kunnssapidettyä puistaluetta, 52 % n metsäpuista ja rakentamattmia ja kunnssapidn ulkpulella levia alueita 32 % asemakaavan V-alueista. Tuusulan asemakaava-alueilla asuu yhteensä ihmistä. Asemakaava-alueiden asukkailla n virkistysalueita 270 m²/asukas (Vantaalla keskustissa viheraluetta 85 m²/asukas, jhn n laskettu mukaan hautausmaat sekä maa- ja metsätalusalueet. Hidetun viheralueen määrää/asukas ei le ilmitettu). Tuusulassa n asemakaavallisesti hyvin paljn viher- ja virkistysalueita.

6 Kunnssapidetyt ja rakennetut puistt (asemakaavan V-alueita yhteensä 730 ha) 15 % 33 % Rakennetut ja kunnssapideyt puistt Metsäpuistt Käyttämätön viherreservi 52 % Tuusula asukasta - maktitalja 58 % - asukastiheys 167 asukasta/km² - asemakaavitettua aluetta 15 % Rakeisuuskartta. Asemakaavitetut alueet Tuusulassa.

7 Asemakaavitetut V-alueet (yhteensä 730 ha) 1 % 5 % 0 % 1 % 15 % 41 % 37 % V Virkistysalue VP Puist VL Lähivirkistysalue VK Leikkikenttä VU Urheilu- ja virkistysalue VV Uimaranta-alue EV Sujaviheralue Viheralueista Tuusulassa n eniten lähivirkistysaluetta (VL) ja tiseksi eniten puistaluetta (VP). Nämä alueet käsittävät liki 80 % kaikista asemakaavitetuista viher- ja virkistysalueista. Urheilu- ja virkistysaluetta n 15 % ja sujaviheraluetta n 5 % kaikista viheralueista. Asumisen alueita n 14 % kaikista kaavitetuista alueista Kunnan pinta-alasta asemakaavitettua aluetta n 15 % Asemakaavitettujen alueiden vihertehkkuus e v =0,23 viheralueiden suhde asemakaavitetun alueen pinta-alaan Asemakaavitettuja viheralueita nin 730 ha, jista rakennettuja puistja 15 % ja puistmetsiä 52 % sekä viherreserviä 33 %

8 Asemakaavitettujen virkistysalueiden saavutettavuus (300 m). Taajamien asukkailla n virkistysalueita lähellä. Kuvassa vaaleammissa ruuduissa n asukkaita ja tummissa ruuduissa yli 100. Osa virkistys- ja viheralueista n reittimäisiä viheryhteyksiä laajemmille vapaaalueille, eikä niillä välttämättä le krkeaa virkistysarva tai käyttöastetta.

9 Virkistysalueiden saavutettavuuden kriteerinä n käytetty 300 metrin etäisyyttä. Tuusulan asukkaista 78 % asuu enintään 300 metrin etäisyydellä asemakaavjen virkistysalueista (n ihmistä, kun kk väestö n n ; virkistys-, lähivirkistys- ja puistalueet, sujaviheralueet, urheilualueet, pallkentät, leikkialueet, puistmetsät, uimarannat). Asemakaavjen viheralueiden saavutettavuus 78 % 22 % % Asukkaista kauempana kuin 300 m etäisyydellä asemakaavan viheralueista % Asukkaista 300 m sisällä asemakaavitetuista viheralueista Vidaan sana, että asemakaavan virkistysalueet vat melk hyvin saavutettavissa, kska vain nin 22 % kuntalaisista asuu kauempana kuin 300 etäisyydellä asemakaavjen virkistysalueista. Tisaalta asemakaavan mukaisista V-alueista vain 15 % n rakennettua ja kunnssapidettyä puistaluetta, mikä saattaa heikentää virkistysalueiden käytettävyyttä humattavasti. Lisäksi asemakaavjen virkistysalueet timivat usein vain viheryhteyksinä laajemmille vapaa-alueille ja vat käytännössä melk pirstaleisia sekä pinta-alaltaan varsin pieniä. Virkistysalueiden keskipintaalat vaihtelevat neliöstä kahteen hehtaariin. Lähivirkistysalueet vat yleensä keskikltaan suurimpia, jpa yli kahden hehtaarin kkisia. Sujaviheralueiden keskikk n nin m² ja puistjen keskikk n vajaat m². Puistja n yhteensä 231 kappaletta, jista yli pulet n kklukkaa m². Alle m²:n puistja n neljännes kaikista puistista ja yli hehtaarin puistalueita vajaa neljännes. Asemakaavjen puistalueiden (VP) keskikkjakauma (puistja yhteensä 231 kpl) 52 % 23 % 25 % Yli hehtaarin puistalueet Alle 1000 m² m²

10 Asemakaavjen virkistysalueiden keskipinta-alat (m²) Sujaviheralueet Lähivirkistysalueet Puistt Virkistysalueista ja lähivirkistysalueista vajaa pulet n alle m²:n kkisia. 37 % virkistys- ja lähivirkistysalueista n kltaan 1-10 hehtaarin kkisia; neljä prsenttia yli kymmenen hehtaarin kkisia ja 15 % vat kltaan m²- hehtaarin. Asemakaavitettujen virkistysalueiden (V ja VL) kkjakauma 4 % 44 % 37 % Yli 10 hehtaarin 1-10 hehtaarin 5000 m²-hehtaarin Alle 5000 m² 15 %

11 Kuvat: erilaisten viher- ja virkistysalueiden tyypilliset mudt. Vasemmalla sujaviheralue EV, keskellä puist VP ja ikealla lähivirkistysalue VL Käytettävyyden kannalta virkistysalueen mudlla n merkitystä. Virkistys- ja lähivirkistysalueet vat mudltaan usein aluemaisia ja siten käytettävyydeltään parempia kuin esimerkiksi sujaviheralueet, jtka usein sijittuvat jnkin vilkkaan tien varteen puskurimaan ympäristöhäiriötä ja vat mudltaan usein kapeita ja pitkiä. Tisaalta sujaviheraluekin vi palvella virkistyskäyttäjiä sana timivaa viheralueverksta. Viheralueverkstn rungn mudstavat laajat yhtenäiset virkistysalueet. Näitä yhdistävät tisiinsa puistkaistaleet, lähivirkistysalueet ja sujaviheralueet. Kattavaa viheralueverksta käyttävät sekä asukkaat että eläimet ja kasvit; viheralueverkstn timivuudella n merkitystä ihmisten liikkumistttumuksiin sekä lunnn mnimutisuuden ylläpitn paikallisella taslla.

12 Asemakaavitettujen alueiden vertailu maankäyttömudittain Asemakaavitettuja alueita verrattiin tisiinsa eri taajamissa. Tarkastelussa vertailtiin asumisen alueiden määrää viher- ja virkistysalueiden ja tisaalta maa- ja metsätalusalueiden määrään. Viher- ja virkistysalueiden määrää n haluttu nimenmaan tarkastella suhteessa asumiseen, kska asumisen alueiden kannalta virkistys- ja viheralueet vat erityisen tärkeitä. Maa- ja metsätalusalueet n tettu tarkasteluun mukaan, jtta saadaan kuva taajaman vapaa-alueista ja väljyydestä. Maa- ja metsätalusalueilla, etenkään pellilla ei le suurta virkistyksellistä rlia, mutta maisemallisia arvja sitäkin enemmän Jkela Kellkski Hyrylä Asuminen ja keskusta-alueet (% kaava-alueen pinta-alasta) Virkistys- ja sujaviheralueet (% kaava-alueen pinta-alasta) Maa- ja metsätalusalueet (% kaava-alueen pinta-alasta) Jkelassa asemakaavitetusta alueesta 40 % n kaavitettu asumisen alueiksi. Kellkskella määrä n hiukan matalampi. Hyrylässä asumisen alueita n suhteellisesti vähemmän, mikä selittyy suurella työpaikka-alueiden määrällä. Asumisen alueisiin verrattuna viher- ja virkistysalueita n eniten Hyrylässä, jssa asumisen alueita kaavitetuista alueista n neljännes ja viher- ja virkistysalueita klmannes. Asemakaavitettuja maa- ja metsätalusalueita n suhteellisesti eniten Jkelassa ja vähiten Kellkskella. Hyrylässä asemakaavallisia maa- ja metsätalusalueita n viidennes kaikista asemakaavitetuista alueista. Jkela Kellkski Hyrylä Jkelassa asemakaava-alueilla jkaista tuhannen neliön asuintnttia vastaa 700 m2 viher- tai virkistysaluetta. Kellkskella viher- ja virkistysalueita n suhteellisesti vähemmän; nin 600 m2 jkaista tuhannen neliön asuintnttia khden. Hyrylässä n 1300 m2 viher- tai virkistysaluetta jkaista asuinalueen 1000 neliötä khden. Tähän vaikuttaa kuitenkin Hyrylän laajat työpaikka- ja tellisuusalueet, jita ei tettu tähän tarkasteluun mukaan.

13 Tuusulan maiseman minaispiirteet Tuusulan maiseman perusrakenteessa erttuvat selkeästi phjissan laajat selännealueet sekä pitkät laakslinjat; Tuusulanjärvi- Tuusulanjki sekä Paljen ja Keravanjen mudstamat laakst. Suuri sa kunnan alueesta n melk tasaista vaihettumisvyöhykettä. Maisemallisesti merkittävät slmukhdat mudstuvat laaksjen ja harjujen sekä kulkureittien risteämiskhtiin, mm. Tuusulanjärven eteläsaan, jssa jkilaaks alkaa ja jssa Kskenmäentie ylittää jen. Tinen merkittävä slmukhta n Rutsinkylän khdalla, jssa jkilaaksn ylittää Maisalantie. Jkelassa slmukhta mudstuu Paljenlaaksn phjissan, teiden ja rautatien risteämiskhtaan. Kellkskella vastaavasti Keravanjen ja Vanhan Valtatien mudstamaan slmukhtaan. Tuusulan alueella n säilynyt jnkin verran laajja yhtenäisiä metsäalueita, jtka mudstavat eklgisen verkstn perustan

14 Maatalusalueet ja pellt Sumalaisen peltlhkn keskikk n nin 2,2 hehtaaria. Alle kahden hehtaarin peltlhkjen suus n mnin paikin yli 70 % kaikista pellista. Tisaalta yli neljän hehtaarin peltlhkja kaikista pellista n vain nin 15 %. Uudenmaan alueella yli kahden hehtaarin peltlhkja n suhteellisesti enemmän (n. 45 % yli kahden hehtaarin lhkja) verrattuna esimerkiksi Etelä-Savn tai Etelä-Phjanmaan alueeseen. Viljelyn kannattavuuden näkökulmasta suuret yhtenäiset peltalueet vat taviteltuja. Pienillä peltlhkillakin n kuitenkin merkitystä maiseman pienipiirteisyyden ja kasvien sekä eläinten elinympäristöjen mnipulisuuden ylläpitäjinä. Tuusulassa n vunna 2010 tukikelpista pelta viljelyksessä 6700 hehtaaria, jsta kunnan vukrapeltja 350 hehtaaria; lumupinta-ala n liki 900 hehtaaria. Maatiljen keskikk n Tuusulassa nin hehtaaria, keskikk n nusemaan päin. Tutantsuunnista yleisin n kasvintutant. Lhkkt vat vaihtelevia; hyvin pienistä muutaman aarin lhkista aina kahdenkymmenen hehtaarin lhkihin asti.

15 Tuusulan pellt suhteessa asutuskeskittymiin. Laajat, kumpuilevat pellt vat sa kulttuurimaisemaa ja suurilla peltlhkilla viljely vi lla kannattavaa.

16 Hevstalus ja hevsreitit Hevstilja n Tuusulassa lukuisia; tukikelpisia hevstilja n vunna kappaletta. Kaikki hevstilat eivät kuulu tukien piiriin; jillakin saattaa lla liian vähän peltpinta-alaa tukikelpisuuteen tai muita syitä lla hakematta tukia. Hevstalus vidaan nähdä kunnan yhtenä vetvimatekijänä; kasvavalle elinkeinlle lisi turvattava riittävä timintaympäristö ja timinnan edellytykset. Hevsreittien nykytilanne ja tulevaisuuden tarve selvitetään viheraluestrategiatyön yhteydessä. Kira-alueet Kiranulkiluttajat vat yksi merkittävimmistä virkistysalueiden käyttäjäryhmistä. Jka viidennessä taludessa n kira, ja määrä kasvaa edelleen. Kira-alueiden suunnittelulla vähennetään virkistysalueiden käyttäjien välisiä knflikteja sekä parannetaan suuren väestöryhmän mahdllisuuksia hyötyliikuntaan. Kiraa saa ulkiluttaa kytkettynä kaikkialla paitsi trilla triaikaan, lasten leikkipaikilla ja yleisillä uimarannilla sekä hiihtladuilla. Virka-, pas- ja avustajakiria saa kuljettaa kaikkialla. Kirapuistt Kirapuistt vat tärkeitä paikkja kirien ssiaalistumisen kannalta. Kirapuistt eivät le ensisijaisesti vaihtehtja lenkkeilylle, vaan niiden merkitys painttuu tisten kirien ja ihmisten tapaamiseen ja leikkimiseen. Riihikallin kirapuist palvelee 18 % kuntalaisista. Alle kahden kilmetrin etäisyydellä kirapuiststa asuu n ihmistä. Kirapuist sijittuu lemassa levaan viherverkstn ja n hyvien kevyenliikenteenyhteyksien varrella. Riihikallin kirapuistn saavutettavuusalue (2 km) ja sijittuminen viherverkstn

17 Tuuliviirinpuistn Klaavnkallin n valmistumassa kirapuist kesällä Timinnalliset virkistysalueet Leikkialueet Leikkipuistja n Tuusulassa yhteensä 61, lisäksi yksi n rakenteilla ja valmistuu kesällä Leikkipuistt sijittuvat valtasin taajamien alueille. Leikkialueiden saavutettavuuden mittarina n käytetty 200 metrin etäisyyttä. Yli klmannes tuusulalainen 0-10-vutias lapsi asuu lähempänä kuin 200 metrin etäisyydellä leikkipuiststa tai kulujen ja päiväktien pihilla sijaitsevista leikkipaikista, jtka vat käytössä iltaisin ja viiknlppuisin. Leikkipuistjen saavutettavuus (mukana kulujen ja päiväktien pihat) 66 % 34 % Alle 10 vutiaita lapsia leikkipaikkjen saavutettavuusalueella Alle 10-vutiaita lapsia kauempana kuin 200 etäisyydellä leikkipaikista Urheilualueet Tuusulassa li vunna kilmetriä kunnssapidettäviä kuntreittejä. Latuja li yhteensä 40 kilmetriä, ja stpalveluna kunnssapidettäviä latuja 42 kilmetriä. Kenttiä li yhteensä liki Kunnssapidettävät kuntreitit, km Kunnssapidettävät ladut, km Ostpalveluna kunnssapidettävät ladut, km Kunnssapidettävät kentät, kpl Kunnssapidettävät lunnn-jääkentät, kpl Jäähalli, jään käyttötunnit / viikk Jäähalli, aukilpäivät Jäähalli, kävijämäärä

18 Tuusulan leikkipaikkjen vaikutusalueet. Leikkipaikat sijittuvat taajamiin ja vat melk hyvin saavutettavissa. Vaaleissa ruuduissa n asukkaita , tummissa ruuduissa yli 100.

19 Tuusulan virkistysalueiden vetvimatekijöitä Lunt mnimutisuus kallit laajat metsäalueet jkilaakst ja järvet sut Maisema kulttuurihistria Rantatie viljelymaisemat Timinnallisuus sijainti lähellä pääkaupunkiseutua urheilu- ja liikunta eri ikäisten virkistysmahdllisuudet hevselinkeint elinvimainen maaseutu

20 Kirjallisuutta: Väre, Krisp (2005), Eklginen verkst ja kaupunkien maankäytön suunnittelu, Ympäristöministeriö, Helsinki Uudenmaan liitt (2007), Laajat yhtenäiset metsäalueet eklgisen verkstn sana Uudellamaalla, Uudenmaan liitn julkaisuja E. Eklginen verkst maankäytössä, Seija Väre , SITO Oy. Tuusulan kulttuurimaisema ja rakennuskanta, inventintiraprtin lunns Tuusulan yleiskaava 2040 maisemaselvitys, FCG Peltlhkjen tavitteellinen kk n harmaa alue, Myyrä & Peltla, Maakäyttö 2/2006. Tiilikainen (2004), Hevstalus maatililla, MTTn selvityksiä 67. Hllmen, Mäenpää (2004), Hevsalan haasteet, Sumen Hipps. Etelä-Sumen hevsalan kehittämishjelma, esiselvitys 2003, Laurea-ammattikrkeakulu, Hyvinkää. Airix Oy (2009), Keravanjen ja Haarajen välinen alue - lunt-, maisema- ja liit-ravaselvitys. Ympäristötutkimus Yrjölä Oy (2006), lunt- ja maisemaselvitys Tuusulan Tumalansun alueelta.