MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

Samankaltaiset tiedostot
SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Sepelvaltimotautikohtaukset vähenevät kaikissa ikäluokissa ja työikäisen sydäninfarkti on katoavaa kansanperinnettä

Sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS

RUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka I Jouni Tuomisto

Finland, Data Sources Last revision:

Sairaan kansan terveys

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Tekonivelpotilas anestesialääkärin kannalta. LT Antti Aho Tekonivelsairaala Coxa

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

Onko testosteronihoito turvallista?

Pohjois-Karjalasta maailmalle Onko terveydenhuollolla roolia terveyden edistämisessä vai tulisiko panostus olla yhteiskunnallisessa kehittämisessä?

FINRISKI-tutkimus: Väestön kolesterolitaso on vuosikymmenien laskun jälkeen kääntynyt nousuun

Syöpä ja eriarvoisuus

Pekka Puska Professori, pääjohtaja emeritus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Terveyden edistäminen 100- vuotiaassa Suomessa

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Väestön hyvinvointiprofiili 2030-luvulla

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP

Liikunnallisen sydänkuntoutuksen hyödyt ja tieteellinen näyttö

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa

Ennenaikaisten kuolemien aiheuttamat elinvuosien menetykset pohjoisen ulottuvuuden kumppanuusmaissa

Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä?

SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Iäkkäiden krooniset sairaudet ja tapaturmat. Konsensus Geriatria Pentti Koistinen LT, ylilääkäri, Oulun kaupunginsairaala

Liikunnallisen sydänkuntoutuksen hyödyt ja tieteellinen näyttö

Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestön terveyden koko kuva: Miten Suomi pärjää?

Sydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä

Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Geriatripäivät 2013 Turku

Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Yleislääkäripäivät

Huumerattijuopumus Suomessa

3. KUOLLEISUUS JA ELINAIKA

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

MISSÄ MENNÄÄN LONKKAMURTUMA- JA SEPELVALTIMOTAUTI- POTILAIDEN HOIDOSSA MEILLÄ JA MUUALLA. Unto Häkkinen

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen

UEF, Kuopio

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Iäkkäiden kaatumisten ja murtumien ehkäisy. Satu Pajala, TtT, Kehittämispäällikkö IKINÄ -ohjelma

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kardiologian edistysaskeleita

Aorttaläppäsairauksien hoito katetritekniikalla

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

KUVAT 1-7 & TAULUKOT 1-3 E-S SHP PYLL-2 Lehdistötiedote / Vohlonen & Vienonen

Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus

-10 km² ruutuaineistoon perustuva tutkimus. Marika Hakala. Tutkimuksen taustaa

Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna?

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, Turku

Suomalaisten mielenterveys. Mauri Marttunen, professori HY ja HYKS, THL

Sepelvaltimotaudin diagnostiikka

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ

Onko erikoissairaanhoidon kustannuksissa ja vaikuttavuudessa sosioekonomisia eroja? Esimerkkinä sydäninfarktin hoito Unto Häkkinen 8.2.

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus

Tilastojen tulkintatehtävät kuudesluokkalaisille

Sosioekonominen eriarvoisuus terveydenhuollossa

Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa

Työajanodotteet ja niiden erot. Markku Nurminen & Noora Järnefelt Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma

TALVI JA IHMISEN TERVEYS

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?

HUUMETILANNE SUOMESSA

Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento

Epidemiologia riskien arvioinnissa

Pojat, miehet ja tapaturmat aina sattuu ja tapahtuu? Pojat ja miehet unohdettu sukupuoli? -seminaari

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon

Mikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?

Ennenaikaisten kuolemien aiheuttamat elinvuosien menetykset pohjoisen ulottuvuuden kumppanuusmaissa

KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Pinnallisesti invasoiva levyepiteelikarsinooma (Stage IA1; invaasio < 3 mm, laajuus < 7 mm)

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland

Kansantautien kanssa työelämässä

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio

Pitkäaikainen laitoshoiva ja sen kesto

Työajanodotteet ja niiden erot

Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa

Terveydenhuollon haasteita ja ongelmia. Perjantai-yliopisto Juha Teperi

Sosiaaliset terveyserot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

VÄESTÖN TERVEYDENTILAAN VAIKUTTAMINEN: Kuinka PYLL osoittaa kaupunginosien ongelmia?

Henkiset kilpailut / Cultural competitions

SIDONNAISUUDET - PÄÄTOIMI: YLILÄÄKÄRI, KELA, KESKINEN VAKUUTUSPIIRI, KESKINEN ASIANTUNTIJALÄÄKÄRIKESKUS (TAYS- ALUE) - SIVUTOIMET:

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Transkriptio:

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1

SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 2

Suomen ikävakioitu sepelvaltimotautikuolleisuus 35-64 vuotiailla miehillä ja naisilla ajanjaksolla 1952-2015 Kuolleisuus/ 100 000 600 500 400 300 200 100 0

SEPELVALTIMOTAUTIKUOLLEISUUS Vuonna 1970 sepelvaltimotautiin kuoli työikäisestä väestöstä 4 kymmenestä, vuonna 2013 vastaava luku oli enää 1 kymmenestä Kuolleisuuden lasku ei rajoitu ainoastaan työikäiseen väestöön, vaan se kattaa myös vanhemmat ikäluokat 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Salomaa 4

AKUUTTIEN KORONAARITAPAHTUMIEN IKÄVAKIOITU ILMAANTUVUUS 35-74 V MIEHILLÄ JA NAISILLA Keskimääräi nen vuotuinen lasku miehillä 3,5% ja naisilla 4,1% 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 5

KORONAARITAPAHTUMIEN IKÄVAKIOITU 28-PV:N KOHTAUSTAPPAVUUS 35-74 V MIEHILLÄ JA NAISILLA Keskimääräin en vuotuinen lasku on 2% miehillä ja 2.7% naisilla 23.11.2017 Esityksen nimi / Tekijä 6

Fig 2 Predicted and observed reduction (%) in coronary heart disease mortality in men aged 35-64 years, 1972-2012. Pekka Jousilahti et al. BMJ 2016;352:bmj.i721 2016 by British Medical Journal Publishing Group

Fig 3 Predicted and observed reduction (%) in coronary heart disease mortality in women aged 35-64 years, 1972-2012. Pekka Jousilahti et al. BMJ 2016;352:bmj.i721 2016 by British Medical Journal Publishing Group

SEPELVALTIMOTAUDIN PREVALENSSI Terveys 2000-tutkimuksen perusteella sepelvaltimotaudin prevalenssi >30 vuotiaassa suomalaisväestössä on 9.4% miehillä ja 5.4% naisilla 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 9

Modelled prevalence of acute coronary syndrome survivors until 2050 in Finland among men (blue line) and women (red line) aged >35 years. To demonstrate the effect of the aging of the population, the prevalence is not agestandardised. The thin dotted line indicate the 50% and 95% credible 23.11.2017 10

KORONAARITAPAHTUMIEN LUONNE Kuolleisuuden ja ilmaantuvuuden laskun lisäksi myös akuuttien kohtausten luonne on muuttunut Herkillä troponiinimäärityksillä todetaan yhä pienempiä infarkteja, mikä heijastuu myös ennusteeseen Erityisesti ST-nousuinfarktit (STEMI) ovat vähentyneet, NSTEMI:t ovat sen sijaan jopa lisääntyneet 23.11.2017 Esityksen nimi / Tekijä 11

IKÄVAKIOITU AIVOHALVAUSKUOLLEISUUS 35-84 V MIEHILLÄ JA NAISILLA 1973-2015 23.11.2017 Esityksen nimi / Tekijä 12

IKÄVAKIOITU AIVOHALVAUSTEN ILMAANTUVUUS 35-84 VUOTIAILLA MIEHILLÄ JA NAISILLA 1991-2014 Keskimääräinen vuotuinen lasku 1.8% miehillä ja 1.9% naisilla 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 13

IKÄVAKIOITU AIVOHALVAUSTEN 28-VRK:N KOHTAUSTAPPAVUUS 35-84 V MIEHILLÄ JA NAISILLA 1991-2014 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 14

AIVOHALVAUSTEN PREVALENSSI Terveys 2000 tutkimuksen mukaan aivohalvauksen sairastaneiden prevalenssi > 30 vuotiaassa väestössä on 2.3 % miehillä ja 1.3% naisilla 23.11.2017 Esityksen nimi / Tekijä 15

SYDÄMEN VAJAATOIMINNAN IKÄVAKIOITU ILMAANTUVUUS 35-84 V MIEHILLÄ JA NAISILLA 2000-2014 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 16

UUSIEN SYDÄMEN VAJAATOIMINTA TAPAUSTEN LUKUMÄÄRÄT 35-84 V MIEHILLÄ JA NAISILLA 2000-2014 23.11.2017 Esityksen nimi / Tekijä 17

ETEISVÄRINÄN IKÄVAKIOITU ILMAANTUVUUS 35-84 V MIEHILLÄ JA NAISILLA 2000-2014 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 18

UUSIEN ETEISVÄRINÄPOTILAIDEN LUKUMÄÄRÄT 35-84 VUOTIAILLA MIEHILLÄ JA NAISILLA 2000-2014 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2014 / Veikko Salomaa 19

AGE-STANDARDISED CARDIOVASCULAR DISEASE DEATH RATES PER 100,000 POPULATION, BY COUNTRY AND SEX, MOST RECENT YEAR (NICHOLS ET AL. EHJ 2014) 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 20

AGE-STANDARDISED CHD DEATH RATES PER 100,000 POPULATION, BY COUNTRY AND SEX, MOST RECENT YEAR (NICHOLS ET AL. EHJ 2014) 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 21

Kardiovaskulaaritautien osuus kokonaiskuolleisuudesta From: Cardiovascular disease in Europe 2014: epidemiological update Eur Heart J. 2014;35(42):2950-2959. doi:10.1093/eurheartj/ehu299 Eur Heart J Published on behalf of the European Society of Cardiology. All rights reserved. The Author 2014. For permissions please email: journals.permissions@oup.com.

ELINAJAN ODOTE Viimeisten 40 vuoden aikana vastasyntyneen pojan elinajan odote on noussut 11.6 vuotta ja tytön 9.2 vuotta. Sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden lasku on kontribuoinut elinajan odotteen nousuun pojilla 5 vuotta ja tytöillä 4.5 vuotta. 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 23

30-VUOTIAAN MIEHEN JA NAISEN TODENNÄKÖISYYS KUOLLA CVD:HEN ENNEN 70-VUOTISPÄIVÄÄNSÄ 1969-2013 23.11.2017 Yleislääkäripäivät / Veikko Salomaa 24

YHTEENVETO 1 Sydän- ja verisuonitautien ilmaantuvuus ja kuolleisuus ovat laskeneet voimakkaasti viimeisten 40 vuoden aikana Merkittävimpänä poikkeuksena on sydämen vajaatoiminta, jonka absoluuttiset tapausmäärät näyttävät nousseen väestön vanhenemisen seurauksena 23.11.2017 Yleislääkäripäivät / Veikko Salomaa 25

YHTEENVETO 2 Suomalaisten elinajan odote on kasvanut ja riski ennenaikaiseen sydän- ja verisuonitautikuolemaan on pienentynyt Sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä ja hoidossa on tehty pääsääntöisesti oikeita asioita ja tulokset ovat hyviä Silti sydän- ja verisuonitautikuolleisuus ja sairastuvuus ovat meillä edelleen selvästi suurempia kuin pohjoismaisissa naapureissamme ja Etelä-Euroopan maissa 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 26