Suomalaisten mielenterveys. Mauri Marttunen, professori HY ja HYKS, THL

Transkriptio

1 Suomalaisten mielenterveys Mauri Marttunen, professori HY ja HYKS, THL 1

2 Mitä suomalaisten mielenterveydestä tiedetään? Aikuisväestöä koskevia epidemiologisia tutkimuksia Mini-Suomi ( ), Terveys 2000, Terveys 2011, tulossa Finterveys 2017 Nuoria koskevia epidemiologisia tutkimuksia Kouluterveyskysely (tulevisuudessa myös alakoululaisille), Nuorten terveystapatutkimus, Nuorten mielenterveyskohortti Lasten terveyttä (ml mielenterveys) koskevia kattavia väestötutkimuksia ei ole Tulossa lasten terveys (2017 / 2018?) 2

3 Mielenterveyshäiriöiden yleisyys Mielenterveys- ja päihdehäiriöt ovat keskeisimpiä kansanterveysongelmia Noin viidennes suomalaisista kuten muissakin (länsi)maissa kärsii vuosittain jostain mielenterveys- tai päihdehäiriöstä Maailmanlaajuisesti niistä aiheutuva sairaustaakka on lisääntynyt lähes 40 % viimeisten 20 vuoden kuluessa Suurimman sairaustaakan aiheuttavat masennushäiriöt Yksilötasolla kuormittavimpia ovat psykoosisairaudet Välittömät ja välilliset kustannukset yhteiskunnalle merkittäviä Mt-häiriöiden sairaustaakka suurin nuoruudessa ja nuoressa aikuisuudessa 3

4 Incident years lived with disability (YLD) rates per 1000 population by age and broad disease grouping, Victoria Copyright by The Royal Australian and New Zealand College of Psychiatrists

5 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden ja vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä 4,5 4 3,5 3 2,5 % vuotiaat vuotiaat 1,5 1 0,5 0 Sotkanet tilasto- ja indikaattoripankki 5

6 6

7 Terveys 2000 Terveys 2011 vertailu Masennusjakso 12 kuukauden aikana Terveys 2000 Terveys 2011 P-arvo MDD, kaikki 5,9% 7,4% 0,13 MDD, miehet 3,5% 4,4% 0,78 MDD, naiset 8,0% 10,0% 0,049 Dystymia, kaikki 3,8% 4,5% 0,43 Dystymia, miehet 3,7% 4,4% 0,28 Dystymia, naiset 3,9% 4,6% 0,95 Masennushäiriö, kaikki 7,3% 9,6% 0,014 Masennushäiriö, miehet 4,9% 6,5% 0,32 Masennushäiriö, naiset 9,5% 12,4% 0,018 7

8 8

9 Muutos masennusoireissa Vaikeat masennusoireet koko tutkitussa joukossa Pojat Tytöt % 2.2% 4.0 % 4.7 % Vaikeat masennusoireet, vanhempi työtön ja koulutus matala Pojat Tytöt % 12.8% 6.4 % 11.5% =>Masennusoireilussa ero huono-osaisten ja hyväosaisten nuorten välillä kasvanut 2000-luvulla Lisääntyvätkö sosioekonomiset mielenterveyserot? 9

10 Päihdekäyttö Hienoista vähenemistä aikuisväestön itse ilmoitetussa alkoholin kulutuksessa viime vuosina Ikääntyvän väestön alkoholiperäiset kuolemat ovat kuitenkin lisääntyneet Koululaisten viikoittainen alkoholinkäyttö ja humalahakuinen juominen vähentyneet merkittävästi 2000-luvulla Koululaisten huumekäytössä ei 2000-luvulla merkittäviä muutoksia Nuorten aikuisten kannabiksen käyttö yleistynyt Esityksen nimi / Tekijä 10

11 Itsemurhakuolleisuus Myönteisin mielenterveyttä koskeva suuntaus on itsemurhakuolleisuuden merkittävä lasku Vuonna 1990 itsemurhakuolleisuus oli 30,5 / asukasta Vuonna 2014 itsemurhakuolleisuus oli vähentynyt puoleen ollen 14,6 / asukasta Suomalaisten itsemurhakuolleisuus on kuitenkin edelleen eurooppalaisen keskitason yläpuolella Esityksen nimi / Tekijä 11

12 Itsemurhakuolleisuus Esityksen nimi / Tekijä Miehet Naiset Yhteensä

13 Suomalaisten mielenterveys- ja päihdepalvelut Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano keskittyi 1. Asiakkaan aseman vahvistaminen 2. Mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäminen, ongelmien ja häiriöiden ehkäiseminen 3. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestäminen avo- ja peruspalveluja painottavina, asiakkaan kannalta joustavasti toimivana kokonaisuutena 4. Mielenterveys- ja päihdetyön ohjauskeinojen kehittäminen Edelleenkään palvelujen saatavuus ei ole riittävää, ehkä 50 % ei hoidossa, ehkä 20 % saa hyvää ja laadukasta hoitoa Suomessa mielenterveys- tai päihdehäiriöiden vuoksi sairaalahoidossa olleet kuolevat noin vuotta nuorempina kuin muu väestö Esityksen nimi / Tekijä 13

14 Suomalaisten mielenterveys- ja päihdepalvelut Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman arviointi (Pirkola ym, 2016): Mieli-suunnitelmalla oli myönteinen vaikutus erityisesti tietoisuuden lisääntymiseen asiakkaan aseman vahvistamisen tarpeesta, edistävän ja ehkäisevän työn merkityksestä sekä palvelujärjestelmän kehittämistarpeista Suunnitelma onnistui vaikuttamaan, koska se oli linjassa yleisemmän kehityssuuntauksen kanssa ja noudatteli sekä kansallisia että kansainvälisiä linjauksia Suunnitelman kaikkia tavoitteita ei saavutettu osin siksi, että suunnitelman toimeenpano on ajoittunut poikkeuksellisen pitkään taantumaan ja sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnon huomion keskittymiseen suurelta osin sote-uudistukseen Suunnitelma olisi onnistunut paremmin, jos koordinaatioon ja toimeenpanoon olisi suunnattu enemmän resursseja Esityksen nimi / Tekijä 14

15 Mielenterveys- ja päihdetyö - kärkihankkeet Hallituskauden kärkihankkeissa osaltaan myönteisiä painotuksia: - kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen - mielenterveyden edistäminen, positiivinen mielenterveys, ehkäisevä päihdetyö, itsemurhien ehkäisy - lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen, mt- ja päihdepalvelujen kehittäminen, nuorten sosiaali- ja terveyspalveluiden (ml mielenterveyspalvelujen) vahvistaminen sekä kuntoutuspaikkojen takaaminen Varmistettava esitettyjen toimien jatkuvuus myös niiden päättymisen (=hallituskauden) jälkeen

16 Mielenterveys- ja päihdetyö ohjelmat Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma, joka tukee ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskevan lain (523/2015) toimeenpanoa Valmisteilla uusi kansallinen ohjelma terveyden edistämisestä vuoteen sisältää mielenterveyden edistämisen toimia, päihteet riskinä Kansallista ohjelmaa erityisesti mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämiseksi ei suunnitteilla

17 Mielenterveys- ja päihdepalvelut - kehittäminen Peruspalvelujen vahvistaminen voi parantaa mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuutta Laitoshoidon edelleen vähentäminen ja avohoitopainotus - erityisesti kynnyksettömät ja intensiivisen avohoidon toiminnot Mielenterveys- ja päihdepalvelujen integraation lisäksi integraatio somaattisten hoitopalvelujen yhteyteen Varhaisen puuttumisen keinojen tehostaminen Asiakkaan aseman vahvistaminen Vertaistoimijuuden ja kokemusasiantuntijuuden vakiinnuttaminen terveydenhuollon kehittämisessä ja arvioinnissa Maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden mielenterveys- ja päihdekysymykset polttavia

18 Mielenterveys- ja päihdepalvelut - kehittäminen Mielenterveys- ja päihdepalvelujen riittävyys, sisältö, laatu nyt ja tulevaisuudessa Asumispalveluissa asuvien pitkäaikaisista mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien hoidon ja kuntoutuksen sisältö ja laatu tutkimuksen tarve Näyttöön perustuvien menetelmien käyttöön otto Käypä hoito suosituksia sovelletaan vaihtelevasti Uusien monialaisten interventioiden kehittäminen Pakon käytön vähentäminen psykiatrisessa hoidossa Vähentynyt merkittävästi, tavoite vähentämisestä hyväksytty Itsemurhien ehkäisy agendalle

19 Mielenterveys- ja päihdepalvelut - kehittäminen Monitieteellinen (lääketiede, hoitotiede, psykologia, ym) tutkimus välttämätöntä palveluiden kehittämiseksi Moniammatillisen yhteistyön perinne luo ehkä juuri mielenterveys- ja päihdepalvelujen alueella hyvät edellytykset myös tutkimusyhteistyölle Palvelujen sisältö pakon käyttö, palvelujärjestelmän rakenne (monipuolisuus) Hoidollisten interventioiden kehittäminen, pilotointi, vaikuttavuuden ja tehokkuuden tutkimus Uudet innovaatiot netti-interventiot, nettiavusteiset interventiot, mobiili(avusteiset)-interventiot