3. KUOLLEISUUS JA ELINAIKA

Transkriptio

1 3. KUOLLEISUUS JA ELINAIKA Simo Näyhä,2 ja Jarmo Rusanen 3 Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos 2Oulun aluetyöterveyslaitos 3 Oulun yliopiston maantieteen laitos 3. Johdanto Kuolleisuusluvut ovat käytetyin väestötason terveysmittari kansainvälisissä ja väestön sisäisissä vertailuissa. Ne kuvastavat pääasiassa sairauksien ilmaantuvuutta mutta osaksi myös niiden ennusteen vaihtelua. Kuolleisuuslukuja voidaan käyttää myös alueiden ja kuntien välisten terveyserojen tutkimiseen. Tässä luvussa tutkitaan Lapin väestön kuolleisuutta kuolinsyittäin 960-luvulta alkaen ja suoritetaan kuntien välisiä vertailuja. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuolleisuus- ja väkilukutaulukoihin. Kuolleisuusluvut on ikävakioitu käyttäen vakioväestönä Suomen koko väestöä vuonna 980. Alueiden väliset ikärakenne-erot ja ikärakenteen muuttuminen 960-luvulta lähtien eivät silloin vaikuta tuloksiin. Vakioidut kuolleisuusluvut ovat kuitenkin riippuvaisia käytetystä vakioväestöstä, eikä niitä voi verrata muulla tavalla vakioituihin lukuihin. Ikävakioidut luvut on ilmoitettu myös indekseinä, joissa koko maan kuolleisuutta on merkitty 00:lla. Maan keskitasosta poikkeaviksi katsottiin indeksit, joiden 95 % luottamusväli (Clayton ja Hills 993) oli kokonaan 00:n ylä- tai alapuolella. Lapin läänin vuosittaiset kuolleisuusluvut on tasoitettu liukuvalla keskiarvolla. Ikäryhmittäisten kuolleisuuslukujen perusteella laskettiin myös syntymähetkellä odotettavissa oleva elinaika käyttäen lyhennettyä menetelmää. 3.2 Kokonaiskuolleisuus 960-luvulla Lapin miesten ja naisten kuolleisuus oli sama kuin Suomessa yleensä (Kuvio 3.). Kuolleisuus väheni kuitenkin Lapissa keskimääräistä hitaammin ja jäi hiukan maan keskitasoa suuremmaksi. 990-luvulla ero oli miehillä 8 % ja naisilla 7 % (Taulukko 3.). Kuolleisuuden ylimäärä Lapissa oli erityisen suuri alle 5-vuotiaiden poikien ryhmässä, 990-luvulla peräti 40 % (Taulukko 3.). Myös Lapin tytöillä oli ylikuolleisuutta 960-luvulla mutta myöhemmin tämä on tasoittunut. Lapin työikäisten miesten kuolleisuus on ollut melko tasaisesti /0 suurempaa kuin suomalaisten miesten yleensä, mutta työikäisillä naisilla eroa ei juuri ole. Yli 65-vuotiaiden kuolleisuus oli 960- luvulla Lapin miehillä 5 % ja naisilla 4 % maan keskitasoa pienempää. Vuosien kuluessa vanhusten kuolleisuus on kuitenkin vähentynyt Lapissa suhteellisen hitaasti, ja 990-luvulla luvut olivatkin maan keskitasoa suuremmat (ylimäärä miehillä ja naisilla 8 %).

2 MIEHET NAISET v v 0+ v v / v / v v v Kuvio 3. Ikävakioitu kokonaiskuolleisuus Lapin läänissä ja koko maassa vuosina Lapin lääni Suomi. Vuosittaiset luvut (Lapin läänin luvut tasoitettu). 3.3 Elinaika Taulukosta 3.2 näkyy, että 960-luvun alkupuoliskolla miesten elinaika Suomessa oli 65,5 vuotta ja Lapin läänissä vajaan vuoden lyhempi, (64,7 vuotta) luvun loppupuoliskolle tultaessa miesten elinaika piteni Suomessa 7,9 vuodella ja Lapissa saman verran. Lapissa miesten elinaika on kuitenkin koko ajan pysytellyt 0,8,4 vuotta maan keskitasoa lyhempänä. Suomalaisten naisten elinaika oli 960- luvun alussa 72,6 vuotta ja Lapissa melkein sama, 72,5 vuotta. Suomen naisten elinaika on sen jälkeen pidentynyt 8,3 vuodella mutta Lapin naisilla vain 7,7 vuodella eli 0,6 vuotta vähemmän. Lapin naisten elinajan hiukan maan keskitasoa hitaampi piteneminen johtuu etupäässä vanhusten kuolleisuuden suhteellisen hitaasta laskusta. Taulukosta 3.2 nähdään myös elinaikaero miesten ja naisten välillä luvun alkupuolella suomalaiset naiset elivät 7, vuotta pitempään kuin miehet mutta Lapissa ero oli vielä hiukan suurempi (7,8 vuotta). 970-luvulla sukupuolten elinaikaero piteni koko maassa 9,0 vuoteen mutta Lapissa peräti 9,9 vuoteen. Sen jälkeen ero alkoi supistua ja oli 990-luvun lopulla koko maassa

3 Taulukko 3. Kokonaiskuolleisuus Lapin läänissä verrattuna koko maahan ikäryhmittäin (Suomi = 00) vuosina Kunta Miehet Naiset Kaikki ikäryhmät Maan keskiarvosta merkitsevästi poikkeavat luvut vahvennettu. 7,5 vuotta ja Lapissa melkein sama eli 7,6 vuotta. Eron nopea supistuminen Lapissa selittyy osaksi sillä, että Lapin miesten elinaika piteni koko maata nopeammin 970-luvulla ja toisen kerran 990-luvulla. 3.4 Kuolinsyyt 3.4. Luonnolliset syyt Kuviossa 3.2 on esitetty eräiden tärkeimpien sairauksien ja sairausryhmien kuolleisuusluvut 5-vuotisjaksoittain ja Taulukossa 3.3 Lapin kuolleisuutta on verrattu koko maan kuolleisuuteen käyttäen ikävakioitua vertailuindeksiä. Syöpä Suomalaisten miesten syöpäkuolleisuus on vähentynyt hitaasti 980-luvulta alkaen. Lapissa kehitys on ollut samankaltainen mutta luvut ovat pysytelleet -6 % maan keskitasoa suurempina. Naisten syöpäkuolleisuus on Suomessa vähentynyt 960-luvulta lähtien, tosin viimeisten 20 vuoden aikana hyvin hitaasti. Lapin naisten syöpäkuolleisuus on ollut 2-8 % Taulukko 3.2 Syntymähetkellä odotettavissa oleva elinaika Lapin läänissä ja koko Suomessa vuosina Miehet Lapin lääni 64,7 64,8 65,5 67,5 69, 70,0 70,9 72,6 erotus -0,8 -,2 -,4 -,0 -, -0,9 -,4-0,8 Suomi 65,5 66,0 66,9 68,5 70,2 70,9 72,3 73,4 Naiset Lapin lääni 72,5 73, 75,4 77, 78,6 78,7 79,2 80,2 erotus -0, -0,6-0,2-0,4-0, -0,3-0,7-0,7 Suomi 72,6 73,7 75,6 77,5 78,7 79,0 79,9 80,9

4 SYÖPÄ ETURAUHASSYÖPÄ RINTASYÖPÄ /000 /000 / KEUHKOSYÖPÄ SEPELVALTIMOTAUTI HENG.ELINTEN TAUDIT /000 /000 / Kuvio 3.2 Ikävakioitu luonnollinen kuolleisuus kuolinsyittäin Lapin läänissä ja koko maassa vuosina o o Lapin lääni Suomi (ylempi käyräpari: miehet, alempi käyräpari: naiset) maan keskitasoa pienempää. Kuolleisuus eturauhassyöpään on lisääntynyt koko tarkastelujakson ajan, myös erikseen Lapissa, jossa luvut ovat pysytelleet likimain samansuuruisina kuin koko maassa. Naisten rintasyöpäkuolleisuus on Suomessa lisääntynyt 990-luvulle saakka. Lapin naisilla kehitys on ollut samankaltainen, mutta luvut ovat olleet merkittävästi pienemmät kuin koko maassa. Miesten keuhkosyöpäkuolleisuus vähentyi Suomessa 980-luvun alusta lähtien. Väheneminen alkoi Lapissa suunnilleen samaan aikaan ja oli yhtä nopeaa kuin maassa keskimäärin, mutta Lapissa kuolleisuus on pysynyt kymmenesosan suurempana kuin Suomen miehillä yleensä.

5 .6 TAPATURMAT LIIKENNETAPATURMAT.6.6 PUTOAMINEN JA KAATUMINEN /000 /000 / MYRKYTYKSET.6 ITSEMURHAT 0.2 MURHAT JA TAPOT /000 /000 / Kuvio 3.3 Ikävakioitu väkivaltainen kuolleisuus kuolinsyittäin Lapin läänissä ja koko maassa vuosina o o Lapin lääni Suomi (ylempi käyräpari: miehet, alempi käyräpari: naiset) Suomen naisten keuhkosyöpäkuolleisuus on lisääntynyt ainakin 970-luvulta alkaen. Lapin naisilla kehitys on ollut samankaltainen, mutta kuolleisuus on ollut 5-30 % suurempaa kuin Suomen naisilla keskimäärin. Sepelvaltimotauti Suomessa sepelvaltimotautikuolleisuus lisääntyi 960-luvun ajan ja alkoi vähentyä 970-luvun alkupuolella. Lapissa kehitys on ollut samankaltainen. Kuitenkin Lapin miehillä kuolleisuus alkoi pienenetä 5 vuotta myöhemmin kuin Suomessa yleensä ja on pysynyt maan keskitasoa suurempana 990-luvulle saakka. Ero kasvoi tarkastelujakson aikana 6 %:sta 4 %:iin. Lapin naisilla kehitys on ollut 970-luvulta lähtien samankaltainen kuin miehillä; ero koko maahan verrattuna suurentui 5 %:iin 990- luvulla.

6 Taulukko 3.3 Kuolleisuuden ikävakioitu vertailuindeksi kuolinsyittäin Lapin läänissä vuosina (Suomi = 00). Kunta Miehet Naiset Syöpä, kaikki tyypit keuhkosyöpä eturauhassyöpä rintasyöpä Verenkiertoelinten sair sepelvaltimotauti aivohalvaukset Hengityselinten sair keuhkokuume Liikennetapaturmat Putoam. ja kaatuminen Myrkytykset Itsemurhat Murhat ja tapot Kaikki väkivaltaiset Kaikki taudit Maan keskiarvosta merkitsevästi poikkeavat luvut vahvennettu.

7 Kuvio 3.4 Kokonaiskuolleisuuden ikävakioitu vertailuindeksi Lapin läänin kunnissa vuosina (kvartiilit) (Suomi = 00). Aivohalvaukset Aivohalvauskuolleisuus on vähentynytvoimakkaasti 960-luvun lopulta lähtien sekä miehillä että naisilla, myös Lapin läänissä. Lapin läänissä luvut ovat yleensä olleet maan keskitasoa pienemmät. Hengityselinten taudit Tämän ryhmän sairauksien aiheuttama kuolleisuus on vähentynyt 970-luvulta lähtien, Lapissa kuitenkin maan keskitasoa hitaammin. Lapin miehillä kuolleisuuden ylimäärä koko maahan verrattuna on kasvanut 2 %:iin 990-luvulle tultaessa, ja naisilla ero on ollut 0-26 % Väkivaltaiset syyt Liikennetapaturmat Liikennetapaturmakuolleisuus vähentyi Suomessa 970-luvulta lähtien (Kuvio 3.3). Lapissa kehitys on ollut muutoin samankaltainen, mutta miehillä kuolleisuus on ollut /4 /5 maan keskitasoa suurempaa. Naisilla kehitys on ollut samansuuntainen mutta ero maan keskitasoon verrattuna on lisääntynyt. Alle 5-vuotiaiden liikennekuolemat olivat Lapissa poikkeuksellisen yleisiä varsinkin 960-luvulla, mutta ero koko maahan verrattuna on pienenemään päin. Putoamis- ja kaatumistapaturmat Putoamis- ja kaatumistapaturmien aiheuttama kuolleisuus on lisääntynyt Lapissa 980-luvulta alkaen etenkin naisilla. Tämä johtuu tapausten lisääntymisestä vanhojen naisten ryhmässä 990-luvulla (kuolleisuus 38 % maan keskitasoa suurempaa). Myös Lapin vanhoilla miehillä kuolleisuus on suurentunut 990-luvulla. Myrkytykset Miesten kuolleisuus myrkytyksiin (pääasiassa alkoholimyrkytyksiä) on Suomessa lisääntynyt 960-luvulta alkaen, tosin hyvin hitaasti, mutta naisilla vastaava kuolleisuus on lisääntynyt jyrkästi. Lapin miehillä oli tapauksia poikkeavan

8 Taulukko 3.4 Kokonaiskuolleisuuden ikävakioitu vertailuindeksi Lapin läänin kunnissa vuosina (Suomi = 00) Kunta Miehet Naiset Kaupungit Kemi Kemijärvi Rovaniemi Tornio Maaseutu Enontekiö Inari Keminmaa Kittilä Kolari Muonio Pelkosenniemi Posio Ranua Rovaniemen mlk Salla Savukoski Simo Sodankylä Tervola Pello Utsjoki Ylitornio Maan keskiarvosta merkitsevästi poikkeavat luvut vahvennettu. runsaasti vielä 970-luvulla, mutta ero näyttää myöhemmin hävinneen. Itsemurhat Suomalaisten miesten ja naisten itsemurhakuolleisuus on viimeksi kuluneiden vuosikymmenien aikana hitaasti lisääntynyt, mutta kuolleisuuskäyrissä on jaksoittaisia vaihteluja. Lapin miehillä itsemurhat ovat olleet maan keskitasoa yleisempiä, ja ylimäärä on kasvanut 960-luvulta 990-luvulle 6 %:sta 29 %:iin. Lapin miesten itse-

9 murhat ovat kuitenkin keskimääräistä yleisempiä vain työikäisessä miesväestössä. Lapin naisilla itsemurhakuolleisuus oli vielä 960-luvulla vähäistä, mutta määrä lisääntyi maan keskitasolle 980-luvun puolivälissä. Sen jälkeen tilanne on ollut vaihteleva. Murhat ja tapot Suomalaisten kuolleisuus murhiin ja tappoihin on viime aikoina hiljalleen lisääntynyt. Lapin miesten murhat ja tapot ovat olleet noin 50 % maan keskitasoa yleisempiä. Lapin naisilla tilanne on ollut vaihteleva, mutta huomiota kiinnittää naisten suuri kuolleisuusindeksi 990-luvulla. 3.5 Kunnittaiset kuolleisuuserot 3.5. Kokonaiskuolleisuus Kuvio 3.4 osoittaa, että vuosina Lapin miesten kokonaiskuolleisuusluvut olivat korkeimmat Keski-Lapissa, erityisesti Kittilässä, Kolarissa ja Pelkosenniemellä sekä Kemin kaupungissa. Lapin naisilla kuva on hyvin samankaltainen, mutta lisäksi kuolleisuus on korkea Tervolassa. Taulukossa 3.4 vertaillaan kokonaiskuolleisuutta Lapin kunnissa neljänä peräkkäisenä vuosikymmenenä. Karttakuvioissa todetuissa 4-5 korkeimman kuolleisuuden kunnassa vertailuindeksit ovat yleensä olleet korkeat useimpina ajanjaksoina. Näin on erityisesti Kemissä. Kittilässä miesten kuolleisuus on noussut selvästi maan keskitason yläpuolelle 970-luvulla ja naisten kuolleisuus 980- luvulla. Kolarissa samanlainen kehitys on tapahtunut vuosikymmentä myöhemmin. Pelkosenniemellä kuolleisuus oli huomattavan korkea 960-luvulla ja on miehillä pysynytkin sellaisena, kun taas naisilla luvut ovat lähentyneet maan keskitasoa. Yksittäisinä poikkeavina kuntina miesten kuolleisuudessa erottuvat Sodankylä ja Savukoski, naisten kuolleisuudessa Enontekiö ja Ranua 990- luvulla. Taulukosta 3.4 voi päätellä, että 990- luvulla Lapin maaseudun kuolleisuus on keskittynyt entistä enemmän Keski- Lappiin. 990-luvulla kuolleisuus on korostunut myös tällä alueella olevassa kaupungissa, Kemijärvellä. Lapin kaupungeista ainoastaan Kemissä kuolleisuus on ollut maan keskitasoa suurempaa koko tarkastelujakson ajan Kuolinsyyt Taulukoissa 3.5 ja 3.6 on tarkasteltu eri kuolinsyiden aiheuttamaa kuolleisuutta Lapin kunnissa 990-luvulla. Kemi Kemin miesten korkea kuolleisuus kuvastuu myös useissa yksittäisissä kuolinsyissä: sepelvaltimotauti, hengityselinten sairaudet, tapaturmat, itsemurhat ja mahdollisesti murhat ja tapot. Kemin naisilla korostuvat yleensä samat kuolinsyyt kuin miehilläkin ja lisäksi syöpä. Miehiin verrattuna selkeänä poikkeuksena ovat itsemurhat, jotka eivät Kemin naisilla ole yleisempiä kuin suomalaisilla naisilla yleensä.

10 Taulukko 3.5 Miesten kuolleisuuden ikävakioitu vertailuindeksi kuolinsyittäin Lapin läänin kunnissa, sairaanhoitopiireissä ja koko läänissä vuosina (Suomi = 00) Syöpä Heng. elinten taudit Keuhkosyöpä Sepel- Aivohalvvaltimotauti Tapaturmat Itsemurhat Murhat, tapot Kaikki syyt Kaupungit Kemi Kemijärvi Rovaniemi Tornio Maaseutu Enontekiö Inari Keminmaa Kittilä Kolari Muonio Pelkosenniemi Posio Ranua Rovaniemen mlk Salla Savukoski Simo Sodankylä Tervola Pello Utsjoki Ylitornio LSHP LPSHP Lapin lääni Maan keskitasosta merkitsevästi poikkeavat luvut vahvennettu.

11 Taulukko 3.6 Naisten kuolleisuuden ikävakioitu vertailuindeksi kuolinsyittäin Lapin läänin kunnissa, sairaanhoitopiireissä ja koko läänissä vuosina (Suomi = 00) Syöpä Heng. elinten taudit Keuhkosyöpä Sepelvaltimotauti Aivohalv. Tapaturmat Itsemurhat Murhat tapot Kaikki syyt Kaupungit Kemi Kemijärvi Rovaniemi Tornio Maaseutu Enontekiö Inari Keminmaa Kittilä Kolari Muonio Pelkosenniemi Posio Ranua Rovaniemen mlk Salla Savukoski Simo Sodankylä Tervola Pello Utsjoki Ylitornio LSHP LPSHP Lapin lääni Maan keskitasosta merkitsevästi poikkeavat luvut vahvennettu.

12 Kemijärvi Kemijärven miehillä ja naisilla poikkeavan yleisiä kuolinsyitä ovat hengityselinten sairaudet, itsemurhat sekä mahdollisesti murhat ja tapot. Myös Kemijärven sepelvaltimotautikuolleisuus on korostunut mutta selvästi ainoastaan naisilla. Rovaniemi Rovaniemen miehillä ja naisilla on kohonnut kuolleisuus keuhkosyöpään, miehillä lisäksi hengityselinten sairauksiin. Myös murhien ja tappojen määrä saattaa Rovaniemellä olla suurentunut, mutta tapaturma- ja itsemurhakuolleisuus eivät varmasti poikkea maan keskitasosta. Tornio Torniossa, jossa miesten ja naisten kokonaiskuolleisuus on normaalitasoa, huomiota herättää vähäinen kuolleisuus keuhkosyöpään sekä miehillä että naisilla. Miehillä mikään kuolinsyy ei ole varmasti maan keskitasoa yleisempi (poikkeuksena ehkä murhat ja tapot), mutta naisilla korostuvat sepelvaltimotauti, hengityselinten sairaudet ja tapaturmat. Kittilä Kittilän miesten suurentunut kuolleisuus johtuu ennenkaikkea sepelvaltimotaudista, hengityselinten sairauksista, tapaturmista ja itsemurhista. Kittilän naisten suurentunut kuolleisuus johtuu useista kuolinsyistä; yksittäisten kuolinsyiden luotettava tarkastelu ei ole mahdollista. Kolari Kolarissa sekä miehillä että naisilla vain sepelvaltimotauti ja naisilla keuhkosyöpä erottuvat poikkeavan yleiseksi kuolinsyyksi. Pelkosenniemi Pelkosenniemellä tapausmäärät ovat pienet, mutta miehillä kohonnutta kuolleisuutta aiheuttavat syöpä, aivohalvaukset ja tapaturmat. Savukoski Myös Savukoskella tapausmäärät jäävät liian pieniksi, jotta yksittäisiä kuolinsyitä voisi tarkastella erikseen. Kuitenkin esimerkiksi sepelvaltimotauti sekä miesten tapaturmat ja itsemurhat näyttävät olevan maan keskitasoa tavallisempia kuolinsyitä. Sodankylä Sodankylässä kuolinsyiden erittely on mahdollista miehillä, joilla poikkeavan yleisinä erottuvat ainakin syöpä, myös erikseen keuhkosyöpä, sepelvaltimotauti, tapaturmat ja itsemurhat. Naisilla tapausmäärät ovat pienet eikä yksittäisiä kuolinsyitä voi tarkastella luotettavasti. Yksittäiset kuolinsyyt eräissä kunnissa Muutamissa kunnissa, joissa kokonaiskuolleisuus ei ollut maan keskitasosta poikkeava, erottuivat kuitenkin tietyt kuolinsyyt. Utsjoella, Inarissa, Enontekiöllä ja Ylitorniolla miesten tapaturmakuolleisuus on valtakunnan keskitasoa suurempaa. Tervolassa miesten itsemurhat ovat lähes kaksi kertaa maan keskitasoa tavallisempia mutta naisilla harvinaisia. 3.6 Päätelmät Lapin läänin kuolleisuus osoitettiin maan keskitasoa korkeammaksi jo 940- luvulla (Kannisto 947). Tämä johtui pääasiassa tuberkuloosista ja väkivaltaisista kuolemista. Tuberkuloosin ja muiden infektiotautien vähentyessä lappilaistenkin kuolleisuus väheni ja alitti

13 960-luvulla maan keskitason luvulta alkaen kuolleisuus on Lapissa taas noussut maan keskitasoa suuremmaksi ja keskimääräinen elinaika pysytellyt vajaan vuoden lyhempänä kuin suomalaisten yleensä. Tärkein yksittäinen syy tähän on sepelvaltimotaudin lisääntyminen Lapissa 960-luvulla ja sen keskimääräistä hitaampi väheneminen 970- luvulta alkaen (Näyhä 987, Näyhä ja Järvelin 998, Näyhä ja Hassi 999). 990-luvulla Lapin väestön kuolleisuuden poikkeavia piirteitä ovat lisäksi suurehko kuolleisuus hengityselinten sairauksiin ja keuhkosyöpään, erityisesti naisilla mutta myös miehillä, liikennekuolemat, vanhusten putoamis- ja kaatumistapaturmat, murhat ja tapot sekä työikäisten miesten itsemurhat. Useat sairaudet kasautuvat Keski-Lapin kuntiin: sepelvaltimotauti, aivohalvaukset, keuhkosyöpä ja hengityselinten sairaudet. Myös tapaturma- ja itsemurhakuolleisuus ovat tällä alueella korkeat. Kuolleisuus on kohonnut myös Kemin kaupungissa; taustalla ovat osaksi samat kuolinsyyt kuin Keski-Lapissakin. Lapin läänin kuntien välisten kuolleisuuserojen syitä ei tunneta riittävästi. Vuosina suoritetussa poronhoitajien terveystutkimuksessa kuitenkin ilmeni, että Keski-Lapin miehillä tupakointi on yleisempää, päivittäinen alkoholinkulutus suurempaa ja ilmoitettu sairastavuus yleisempää kuin muualla Lapissa, ja painoindeksi sekä verenpaine ovat suhteellisen korkeat (Näyhä ja Hassi 993). Kemin terveyskyselyssä vuonna 999 todettiin, että tupakointi oli Kemin miesten ja naisten joukossa yleisempää kuin vertailukaupungeissa (Näyhä ja Hassi 200). Nämä tekijät voivat selittää suuren osan myös edellämainituista kuolleisuuden vaihteluista. Kunnittaisten kuolleisuuserojen syitä on mahdollista selvittää nykyistä tarkemmin paikallisissa tutkimuksissa. Kirjallisuus Clayton D, Hills M. Statistical Models in Epidemiology. Oxford: Oxford University Press, 993. Näyhä S. Spatial patterns of mortality in northern Finland in Acta Univ Ouluensis, D: 5. Medica Publica No. 5. Oulu, 987. Näyhä S, Hassi J (toim). Poronhoitajien elintavat, työ ja terveys. Helsinki: Kansanteläkelaitoksen julkaisuja, ML: 27, 993. Näyhä S, Järvelin M. Health trends in northern Finland. Int J Circumpolar Health 998; 57: Näyhä S, Hassi J. Surveying mortality in northern Finland: two towns with contrasting trends. Int J Circumpolar Health 999; 58: Näyhä S, Hassi J. Kuolleisuus ja elinaika. Ss kirjassa: Näyhä S, Hassi J (toim.) Kemin terveyskatsaus. Oulun aluetyöterveyslaitos, Raportti 0. Oulu 200. Kannisto V. Kuolemansyyt väestöllisinä tekijöinä Suomessa. Kansantaloudellisia tutkimuksia XV. Helsinki, 947.

14

15