Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa

Transkriptio

1 Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Lasten terveyserot ja niiden kaventamisen haasteet MLL seminaari Hanna Remes Sosiaalitieteiden laitos, sosiologia, väestöntutkimuksen yksikkö

2 Lapsikuolleisuus (alle 5-v.) 2009 Lähde:

3 Probability of death between ages, Lasten ja nuorten kuolleisuus Suomessa Males Females

4 Kuolleisuus alle 5-v. /1000 henk. Suomessa ja Ruotsissa Finland Sweden Lähde:

5 Mortality per Lasten ja nuorten kuolleisuus ikäryhmittäin /1000 henk., ,8 0,6 0, ,2 0

6 Lasten ja nuorten kuolleisuus Suomessa Ero miesten ja naisten kuolleisuudessa suurimmillaan nuorilla aikuisilla Lapsilla sukupuolten välinen ero pienentynyt Miesten kuolemanvaara suhteessa naisten kuolemanvaaraan (=1) eri ikäryhmissä vuonna 2007 (Tilastokeskus). Lähde: Koskinen 2009

7 Lasten ja nuorten kuolleisuus Suomessa Imeväis- ja lapsikuolleisuus erittäin alhaisella tasolla Teini-ikäisten tilanne huonompi, etenkin pojilla Ajanjaksolla vuosittain n. 160 (<1-v.) 120 (1 14-v.) 145 (15 19-v.) kuolemaa Tapaturmaisten ja väkivaltaisten kuolemien (ml. itsemurhat) osuus kasvaa iän myötä 1 4-v. kolmannes, v. yli 60%

8 Kuolleisuustutkimus Luotettavia kuolleisuustietoja saatavissa pitkältä ajalta eri maista ja eri väestöryhmistä Kuolema on äärimmäinen terveyden mittari jäävuoren huippu Kuolemat Sairaalahoitojaksot Terveydenhuollon käynnit

9 Number of deaths (approx. 80% of total) Kuolemantapaukset kuolinsyittäin, pojat 1 14-v Other external Assaults Drownings Transport Other diseases Neoplasms Congenital

10 Number of deaths (approx. 80% of total) Kuolemantapaukset kuolinsyittäin, tytöt 1 14-v Other external Assaults Drownings Transport Other diseases Neoplasms Congenital

11 Number of deaths (approx. 80% of total) Kuolemantapaukset kuolinsyittäin, naiset v Other external Assaults Suicides Poisonings Drownings Transport Other diseases Neoplasms Congenital

12 Number of deaths (approx. 80% of total) Kuolemantapaukset kuolinsyittäin, miehet v Other external Assaults Suicides Poisonings Drownings Transport Other diseases Neoplasms Congenital

13 Aiempi tutkimus Aikuisväestön ja imeväisikäisten kuolleisuudessa selkeitä väestöryhmittäisiä eroja, lasten ja nuorten osalta tutkimusta on tehty vähemmän ja tulokset osin epäjohdonmukaisia Väestöryhmittäisiä kuolleisuuseroja todettu mm. Sukupuolen ja iän Sosioekonomisten tekijöiden (vanhempien koulutus, yhteiskuntaluokka, tulot) Perherakenteen Etnisen taustan Asuinalueen mukaan

14 Väestöryhmittäiset kuolleisuuserot Miten perheen rakenne, vanhempien koulutus, ammattiin perustuva sosiaaliryhmä, ja tulot vaikuttavat lasten terveyteen ja kuolleisuuteen? Ympäristö (asuinolot, asuinalue, liikkuminen, liikenne) Resurssit (materiaaliset, tieto ja osaaminen, vaikutusmahdollisuudet, sosiaalinen tuki, terveys) Elämäntyyli (arki, vapaaaika, kulutustottumukset, sosiaaliset suhteet, päihteet) Elämäntapahtumat (vanhempien ero, kuolema, perhesuhteiden muutokset, asuinpaikan tai päiväkodin/koulun vaihto)

15 Tutkimuskysymykset Kiinnostuksen kohteena erityisesti vanhempien koulutus, tulot, sekä perherakenne Tavoitteena tarkastella yhteiskunnallisen aseman ja perhetekijöiden vaikutusta kuolleisuuteen Useilla eri indikaattoreilla Eri kuolemansyissä Lapsuuden ja nuoruuden eri vaiheissa Imeväiskuolleisuus rajattu ulkopuolelle (ks. esim. Gissler et al JECH)

16 Tutkimuksen aineisto Tilastokeskuksen tuottama Elinolot ja kuolleisuus - vuosittaisaineisto pohjautuu työssäkäyntitilaston pitkittäisaineistoon, johon yhdistetty kuolemansyyrekisterin tiedot kuolleista tiedot päivittyvät jokaisen vuoden lopussa 11% otos koko väestöstä, 80% kaikista kuolemantapauksista perhettä kuvaavat muuttujat perustuvat asuntokuntatietoihin

17 Vanhempien koulutus ja lasten kuolleisuus Terveyserot eri ikäryhmissä: Miten yhteiskunnallisen aseman vaikutus terveyteen ja kuolleisuuteen vaihtelee eri ikäkausina? pysyvät, kasvavat vai pienenevät erot? Westin hypoteesi: terveys- ja kuolleisuuserot tasoittuvat nuorilla lapsuuden jälkeen, ja ilmaantuvat taas uudestaan aikuisuuden kynnyksellä Taustalla ajatus lapsuudenkodin vaikutuksen väliaikaisesta väistymisestä nuorisokulttuurin ja vertaisryhmien kasvavan vaikutuksen tieltä

18 Mortality rates per person-years Kuolleisuus vanhempien koulutustason ja ikäryhmän (1 4, 5 9, 10 14) mukaan , pojat (yl.) ja tytöt (al.)

19 Mortality rates per person-years Kuolleisuus vanhempien koulutustason ja ikäryhmän (1 4, 5 9, 10 14, 15 19, 20 24) mukaan , pojat (yl.) ja tytöt (al.)

20 Perherakenne ja lasten kuolleisuus Yksinhuoltaja- ja avoliittoperheiden määrä on selvästi lisääntynyt viime vuosikymmeninä Yksinhuoltajuudella/perheen hajoamisella pelätty olevan haitallisia seurauksia lasten hyvinvoinnille ja terveydelle Terveyden suhteen tutkimusnäyttö osin ristiriitaista, vaikutukset usein suhteellisen pieniä Vahva yhteys sosioekonomisiin tekijöihin

21 Household income Parental education Number of children Parental age at birth Family type Kuoleman vaarasuhteet 1 4-vuotiailla Married two-parent Cohabiting two-parent Single-parent Less than 25 years or more or more Higher education Secondary education Basic education Highest quintile Second quintile Third quintile Fourth quintile Lowest quintile 1.38* 1,11 1, * 0,93 1,17 1, * 1.68* 1.39* 1, * 1.94* Model 1 Model 2 0,00 0,50 1,50 2,00 2,50 3,00

22 Household income Parental education Number of children Parental age at birth Family type Kuoleman vaarasuhteet 1 4-vuotiailla , tapaturmat ja väkivalta Married two-parent Cohabiting two-parent Single-parent Less than 25 years or more or more Higher education Secondary education Basic education Highest quintile Second quintile Third quintile Fourth quintile Lowest quintile 1, * 0,95 0,99 1,12 1, * 2.21* 1,08 1,32 1,36 1, * 2.72* Model 1 Model 2 0,00 0,50 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 4,50 5,00

23 Household income Parental education Number of children Parental age at birth Family type Kuoleman vaarasuhteet 5 9-vuotiailla , tapaturmat ja väkivalta Married two-parent Cohabiting two-parent Single-parent Less than 25 years or more or more Higher education Secondary education Basic education Highest quintile Second quintile Third quintile Fourth quintile Lowest quintile 1,10 1,25 0,78 0,76 0,96 0,88 1,13 1, * 1,15 1,16 1,27 1, * Model 1 Model 2 0,00 2,00 3,00 4,00 5,00

24 Yhteenvetona Perhetausta selvästi yhteydessä kuolleisuuteen niin lapsilla kuin nuorillakin Riskiryhmien tunnistaminen ja ehkäisevien toimenpiteiden kohdentaminen Kuolleisuuserot suurimpia toisaalta varhaislapsuudessa ja toisaalta varhaisaikuisuudessa Erojen taustalla etenkin tapaturmaiset ja väkivaltaiset kuolemat, esim. syöpäkuolleisuudessa ei lapsilla ja nuorilla havaittu eroja

25 Yhteenvetona Ikään liittyvät muutokset kuolemansyissä, väestöryhmittäisiä eroja tuottavat: Nuorimmilla lapsilla synnynnäiset kehityshäiriöt, hukkumiskuolemat Vähän vanhemmilla liikennekuolemat Nuorilla liikennekuolemat, itsemurhat, myrkytyskuolemat Perherakenne, vanhempien koulutus ja kotitalouden tulot kaikki merkityksellisiä tekijöitä

26 Yhteenvetona Lapsikuolleisuuden taso on laskenut viime vuosikymmeninä johdonmukaisesti Samanaikaisesti vanhempien koulutustaso on noussut, mutta toisaalta suurempi osa lapsista on kokenut suhteellista köyhyyttä Muutokset perhesuhteissa yleistyneet Aikavälillä väestöryhmittäisissä kuolleisuuseroissa ei havaittavissa selkeitä muutoksia

27 Kiitos!