Epidemiologia riskien arvioinnissa

Transkriptio

1 Epidemiologia riskien arvioinnissa Markku Nurminen Työterveyslaitos Epidemiologian ja biostatistiikan osasto

2 Riskinarvioinnin vaihe Epidemiologinen strategia Riskin tunnistaminen Kuvaileva epidemiologia Altistuksen arviointi Annos-vasteen arviointi Analyyttinen epidemiologia Riskin luonnehdinta Molekyyliepidemiologia Interventioepidemiologia Nurminen M, Nurminen T, ym. Epidemiology, Partanen T, Rantanen J, Sosiaalilääketieteellinen Aikauslehti, 1991

3 Riskinarvioinnin ja Epidemiologisen tutkimuksen eroja R: Sovelletaan tiettyyn kohdeväestöön, joka voi olla laaja; esim: - Suomen koko työllinen työvoima - Australian teollinen työvoima, joka on altistunut kvartsipölylle E: Tulokset eivät rajoitu tiettyyn väestöön, vaan päättely on yleisellä tasolla

4 R: Tavoitteet on usein näennäisesti saavuttamattoman vaikeita; esim: - Määrittää altistustaso, joka aiheuttaa minimaalisen riskin sairastuvuudessa - Arvioida erityisen altisteen aiheuttamien kuolemien tarkka lukumäärä - Ennustaa riski muussa kuin tutkimuksen kohteeena olevassa väestössä tai toisissa altistusolosuhteissa E: Tavoitteet on asetettu siten, että tulokset voidaan tulkita luotettavasti ja uskottavasti

5 RISKIN KÄSITE Todennäköisyys sille, että sattuu jokin epäsuotuisa tapahtuma kuten sairastuminen. Riski on (esim. ajallisesti) rajoitettu ja (esim. sairastumisalttiuden suhteen) ehdollinen suure. Riski on yksilöön liittyvä teoreettinen käsite, jota ei voida empiirisesti havaita.

6 Väestön keskimääräinen riski voidaan arvioida epidemiologisesti sairastuneiden suhteellisena osuutena määrätyssä väestössä tiettynä aikana. Syyosuus (attributable fraction) voidaan arvioida altistuksen yleisyyden ja riskisuhteen avulla. Syy-seuraus -suhteen todennäköisyys yksilöllä ei ole estimoitavissa epidemiologisesti ilman: 1. oletuksia altistuksen vaikutuksesta tautiriskiin ja yhdysvaikutuksista muihin riskitekijöihin 2. tietoa riskin vaihtelusta altistumattomilla (geneettinen ja ympäristötekijöiden heterogeenisyys)

7 Suojautuminen altistumiselta rikkihiililelle (CS 2 ) ja hiilivedylle (H 2 S)

8 Altistustaso 15 v. seuranta-aikana

9 Riskisuhde seuranta-ajan funktiona

10 Intervention vaikutus iskeemiseen sydänsairauskuolleisuuteen Nurminen & Hernberg. British Journal of Industrial Medicine 1985

11 Kivenhakkaajan työhön liittyy monia terveysriskejä

12 SILIKOOSIIN JA KEUHKOSYÖPÄÄN SAIRASTUMISRISKI KVARTSILLE (SiO 2 ) ALTISTUNEILLA TYÖNTEKIJÖILLÄ AUSTRALIASSA miehen keskimääräinen kvartsille altistumisen taso ja kesto arvioitiin luokiteltuina 50 toimialan ja 20 ammatin mukaan Riski ennustettiin tilastomatemaattisten mallien avulla, jotka perustuivat etelä-afrikkalaisten kultakaivostyöntekijöiden epidemiologisiin tutkimuksiin Nurminen ym. Scandinavian Journal of Work Environment & Health 1992.

13 SILIKOOSI: ALTISTUSTASON VAIKUTUS TAPAUSTEN LUKUMÄÄRÄÄN JA RISKIIN Altistustaso mg m -3 Tapausten lukumäärä 1 vuosi 40 vuotta Riski % Taso v , , , ,5 Leigh, Macaskill & Nurminen. The Annals of Occupational Hygiene 1997.

14 KEUHKOSYÖPÄ: ALTISTUSTASON VAIKUTUS TAPAUSTEN LUKUMÄÄRÄÄN JA RISKIIN Altistustaso mg m -3 Syöpätapausten lkm vuodessa (95% luottamusväli) Lisäriski % Taso v (8-194) 1,9 0,2 38 (7-88) 1,3 0,1 26 (5-55) 0,8 0,05 16 (3-31) 0,5 Leigh, Macaskill & Nurminen. The Annals of Occupational Hygiene 1997.

15 TYÖALTISTEET JA MIESTEN KEUHKOSYÖPÄ- KUOLLEISUUS SUOMESSA 1996 Työaltiste (oletettu syytekijä) Riskisuhde Syyosuus % Kuolleet (arvio) Asbesti 2,3 14,0 208 Radon 2,3 4,5 Työilman tupakansavu 1,2 3,0 Kvartsi 1,4 2,7 Diesel pakokaasu 1,6 2,5 Kromi 1,4 1,6 Nikkeli 1,4 1,5 Lyijy 1,8 1,4 Arseeni 3,2 0,9 Hitsaushyöry (ei Cr, Ni) 1,3 0,5 Kadmium 1,2 0,2 Yhteensä 29,0 430 Nurminen & Karjalainen. Scandinavian Journal of Work Environment & Health 2001; 27.

16 TYÖYMPÄRISTÖN TUPAKANSAVU JA KUOLEMANVAARA SUOMESSA 1996 Kuolemansyy Riskisuhde Syyosuus % Kuolleet (arvio) Keuhkosyöpä 1,25 2,8 52 Keuhkoahtaumatauti 1,1 1,1 11 Astma 1,5 4,5 4 Pneumokokki-infektio 2,5 14,3 1 Sepelvaltimotauti 1,3 3,4 106 Aivoverenkiertosairaus 1,7-2,1 6,5 99 Yhteensä 273 Nurminen & Karjalainen. Scandinavian Journal of Work Environment & Health 2001; 27.

17 Riskinarvioinnin epävarmuus Riskitekijän kausaalisuus ja riskin kvantiointi Tutkimusaineiston, erit. altistustiedon laatu Matalien altistuspitoisuuksien riskit Ekstrapolointi korkeista mataliin pitoisuuksiin Arviot viittaavat keskimääräisiin riskeihin Menetelmälliset oletukset ja harhat

18 Johtopäätös Korkealaatuisiin epidemiologisiin tutkimuksiin perustuva tilastollinen riskinarviointi on hyödyllinen lähestymistapa arvioitaessa kemikaalien aiheuttamia terveysvaaroja, jos menetelmää sovelletaan huolellisesti.