SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA

Transkriptio

1 KEVA-PÄIVÄ 2015 Kevan auditorio, Helsinki, SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA Seppo Koskinen

2 Esityksen sisältö 1. Miten elinaika on kehittynyt? 2. Piteneekö elinaika edelleen? 3. Terveyden ja toimintakyvyn viimeaikainen kehitys 4. Terveyden ja toimintakyvyn tulevaisuuden näkymiä ja mahdollisuuksia 2

3 1. Miten suomalaisten elinaika on kehittynyt? 3

4 Elossa olevat elävänä syntyneestä iän ja sukupuolen mukaan vuoden 2011 sekä jaksojen ja elinajan taulujen perusteella Miehet Naiset Elossa Elossa Ikä Ikä Lähteet: Kannisto ja Nieminen 1996, Tilastokeskus 4

5 Eri ikäryhmien vaikutus (%) vastasyntyneen elinajan odotteen (e 0 ) kasvuun 1900-luvun alusta lähtien Suomessa NAISET MIEHET Ikäryhmä ,3 30,1 9,0 59,7 54,6 8, ,2 2,1 1,9 13,2 4,8 2, ,5 11,7 3,3 16,4 12,2 7, ,0 26,8 20,5 9,2 15,7 41, ,5 23,6 41,2 1,1 10,0 29, ,5 5,6 24,1 0,3 2,7 10,3 Yhteensä e 0 :n kasvu (vuosia) 21,7 5,5 7,7 18,1 3,4 9,7 Lähteet: Kannisto ja Nieminen 1996; Tilastokeskus. 5

6 2. Piteneekö elinaika edelleen? 6

7 Kuolleisuuden lasku jatkunee Tilastokeskuksen väestöennusteessa (2012) ikäryhmittäisten kuolleisuuslukujen oletetaan muuttuvan tulevaisuudessa samalla tavalla kuin kahden viime vuosikymmenen aikana Ennusteen mukaan kuolleisuus pienenee joka vuosi 1 4 % alle 90-vuotiaassa väestössä alle 1 % 90 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä => vastasyntyneen elinajanodote kasvaisi nopeasti: Vuosi Naiset Miehet ,8 77, ,0 (+3 vuotta) 81,8 (+4 vuotta) ,1 (+7 vuotta) 87,3 (+9 vuotta) Kuolleisuuden ennustettu pieneneminen on sopusoinnussa kansantautiasiantuntijoiden arvioiden kanssa (Laine ym. 2009, liite 1) 7

8 Vastasyntyneen elinajanodotteen kehitys ja ennuste vuoteen 2060, naiset Lähde: Tilastokeskus 8

9 Vastasyntyneen elinajanodotteen kehitys ja ennuste vuoteen 2060, miehet Lähde: Tilastokeskus 9

10 3. Terveyden ja toimintakyvyn viimeaikainen kehitys 10

11 Terveytensä hyväksi tai melko hyväksi kokevien osuus (%) vuosina 2000 ja 2011 Lähde: Koskinen S, Manderbacka K, Aromaa A. Koettu terveys. Teoksessa: Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N, toim. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa THL, Raportti 68/2012, Helsinki 2012, s

12 Suomalaisten toimintakyky on parantunut! Eräiden toimintarajoitusten yleisyys vuotiailla vuosina ja Suoriutumisessa vaikeuksia tai ei suoriudu lainkaan (%) Naiset Miehet Pukeutuminen Asunnossa liikkuminen Portaiden nouseminen (1 kerrosväli) Puolen kilometrin kävely Lähteet: Koskinen ym. 2010; Sainio ym

13 Täysin työkykyisenä itseään pitävien osuus (%) vuosina 2000 ja 2011 Lähde: Gould R, Koskinen S, Sainio P ym. Työkyky. Teoksessa: Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N, toim. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa THL, Raportti 68/2012, Helsinki 2012, s

14 65-vuotiaan jäljellä olevan elinajan odotteen jakautuminen terveisiin ja sairaisiin elinvuosiin vuosina 2000 ja 2011 Terve: koettu terveys keskitasoinen tai parempi Sairas: koettu terveys melko huono tai huono Lähde: Sihvonen A-P, Martelin T, Koskinen S, Sainio P, Aromaa A. Terveet ja toimintakykyiset elinvuodet. Teoksessa: Heikkinen E, Jyrkämä J, Rantanen T, toim. Gerontologia. Duodecim, Helsinki 2013, s

15 4. Terveyden ja toimintakyvyn tulevaisuuden näkymiä ja mahdollisuuksia 15

16 Prologi: elinaika, terveys ja toimintakyky vaihtelevat huomattavasti väestöryhmittäin 16

17 35-vuotiaan jäljellä olevan elinajan odote tuloviidenneksissä ,9 v Naiset 5:s kvintiili (ylin) Naiset 4:s kvintiili Naiset 3:s kvintiili Naiset 2:n kvintiili 6,8 v. 7,4 v. 40 Naiset 1:n kvintiili (alin) Miehet 5:s kvintiili (ylin) Miehet 4:s kvintiili Miehet 3:s kvintiili 12,5 v. 35 Miehes 2:n kvintiili Miehet 1:n kvintiili (alin) Lähde: Tarkiainen L, Martikainen P, Laaksonen M, Valkonen T. Trends in life expectancy by income from 1988 to 2007: decomposition by age and cause of death; Journal of Epidemiology & Community Health,

18 63 vuotta täyttäneiden suomalaisten toimintakyky koulutusryhmittäin vuonna 2013 Internetiä sähköiseen asiointiin käyttävien osuus 500 metrin kävelyssä vaikeuksia kokevien osuus Järjestötoimintaan aktiivisesti osallistuvien osuus Apua tarvitsevien osuus 18

19 Miksi terveyden eriarvoisuus on ongelma? Terveyden eriarvoisuus ei ole väistämätöntä eikä siten eettisesti hyväksyttävää Terveyden eriarvoisuus tarkoittaa suurta määrää ennenaikaisia kuolemia, sairastumisia ja toimintakyvyn menetyksiä suurten väestöryhmien huono terveys heikentää koko väestön keskimääräistä terveyden tasoa työvoiman riittävyys vaarantuu palvelujen riittävyys vaarantuu terveysongelmat heijastuvat myös sosiaalisena syrjäytymisenä yhteiskunnalle kalliita Terveyden eriarvoisuuden vähentäminen on eri hallinnonalojen yhteinen haaste, jonka korjaamisesta hyötyvät kaikki 19

20 Kuinka suuri osuus (%) eräistä tärkeistä kansanterveysongelmista poistuisi, jos ongelma olisi koko väestössä yhtä harvinainen kuin korkea-asteen koulutuksen saaneilla Terveysongelma Vältettyjen tapausten osuus (%) kaikista tapauksista Hampaattomuus n. 80 Hengityselinsairaudet: kuolemat n Alkoholikuolemat n Toimintakyvyn rajoituksista johtuva päivittäisen avun tarve n. 50 Sepelvaltimotautikuolemat n Tapaturmaiset ja väkivaltaiset kuolemat n Diabetes n. 30 Selkäsairaudet n. 30 Nivelrikko n. 30 Aivoverisuonisairauskuolemat n Syöpäkuolemat n Näkö- ja kuulovammat n. 20 Lähde: Koskinen S, Martelin T. Nykyiset kansanterveysongelmat ja mahdollisuudet niiden torjumiseen. Teoksessa: Terveydenhuollon menojen hillintä: rahoitusjärjestelmän ja ennaltaehkäisyn merkitys. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 4/2007, s

21 Väestön ikärakenne vuosina 2011 ja % 11 % 18 % 27 % Lähde: Tilastokeskus 21

22 Ennuste 75 vuotta täyttäneistä : väestön ja liikkumisrajoituksista kärsivien lukumäärä a) Kaikki 75 v. täyttäneet b) 75 v. täyttäneet, joille 500 metrin kävely erittäin vaikeaa tai ei onnistu Väkiluku, tuhansia Kävelyvaikeuksista kärsivät, tuhansia Skenaariot: kävelyvaikeuksien riskitekijät muuttuvat kuten jaksolla lihavuus ja liikkumattomuus puolittuvat Lähde: Sainio P, Härkänen T, Koskinen S. Predicting mobility limitations in Finnish population using survey data with repeated measurements. European Public Health Conference, Glasgow Vuosi

23 Terveyden edistämisen mahdollisuudet Esimerkiksi sydäntaudit ja diabetes voitaisiin suurimmaksi osaksi ehkäistä terveillä elintavoilla Myös asuin- ja työympäristön terveyshaittoja voidaan huomattavasti vähentää Monet tärkeimmistä terveyden ja toimintakyvyn ongelmista vähenisivät jopa puoleen nykytasolta koko Suomen väestössä, jos saavuttaisimme Euroopan kärjessä olevien maiden tason tai jos koko väestössä tilanne olisi yhtä hyvä kuin korkeaasteen koulutuksen saaneilla 23

24 Päätelmiä 1 Elinajanodote on kaksinkertaistunut vuosisadan aikana Myös terveys sekä toiminta- ja työkyky ovat kohentuneet ainakin 1980-luvulta saakka kaikki lisäelinvuodet ovat olleet terveitä elinvuosia taustalla onnistunut sairauksien ja vammojen ehkäisy, hoidon ja kuntoutuksen tehostuminen ja koulutustason kohoaminen nuorissa ikäryhmissä myönteinen kehitys hidastunut terveyden ja toimintakyvyn eriarvoisuus osin kasvanut Ennuste: vuoteen 2060 elinajanodote kasvaa 8 9 vuodella Terveys ja toimintakyky voivat kohentua samaa tahtia, jos niitä vaarantavia elinoloja ja -tapoja voidaan edelleen vähentää etenkin niissä ryhmissä, joihin terveysongelmat kasautuvat 24

25 Päätelmiä 2 Haasteita mm. lihavuuden lisääntyminen, liikkumattomuus, alkoholi ym. päihteet, ravintotottumukset, työelämän koventuvat vaatimukset Lisäksi esim. tautiepidemiat, ympäristökatastrofit tai sodat voivat oleellisesti lyhentää elinaikaa ja heikentää terveyttä ja toimintakykyä Vanhimpien ikäluokkien nopeasti kasvaessa hoitoa ja apua tarvitsevien lukumäärä suurenee väistämättä, mutta kehityksen jyrkkyyteen voidaan vaikuttaa huomattavasti Terveyden edistämisen mahdollisuudet ovat suuret, ja onnistuminen on välttämätöntä mm. sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden kannalta 25

26 Kiitos!