Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999

Transkriptio

1 Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999 Sisältäen: Espoon ruotsinkielinen väestö vs. Helsingin ruotsinkielinen väestö. Olennaiset erot väestön kehityksessä. Lasten lukumäärän kehitys 0-8 vuotiaina syntymävuoden mukaisesti. Ruotsinkielisten lasten syntyvyys & lasten määrä vs (ryhmänä naiset sekä toisena ryhmänä naiset+miehet yhteensä). Niiden perheiden lukumäärä, joiden toinen tai molemmat vanhemmat ovat ruotsinkielisiä. Erittely kieliparin mukaan ja eri kieliparien kehitys vuodesta 1999 alkaen. Graafien yhteydessä nippu väittämiä ja kysymyksiä väestön kehitykseen, väestöennusteisiin ja oppilasennusteen laatimiseen liittyen. Vertailuryhmänä käytetty mm. Helsingin ruotsinkielistä väestöä. Grafiikan ja tilastojen lähde: Helsingin seudun aluesarjat Asuntokunnat ja perheet (Espoon julkaisut) / Satu Björkstén 1

2 Yhteenveto ruotsinkielisestä väestöstä Espoossa Espoon ruotsinkielisen väestön kehitys 0-vuotiaiden sekä ikäryhmän välillä ollut poikkeavaa Helsinkiin verrattuna, eivätkä näiden ikäryhmien absoluuttiset luvut ole kehittyneet tasaisesti suhteessa toisiinsa Espoossa lasten lukumäärä on kasvanut samaan aikaan kun ikäryhmän osalta väestö on pienentynyt. Espoon ennuste poikkeaa siten Espoon 17 vuoden historiasta, ja perustunee viiden viimeisimmän vuoden lukuihin. Espoon lasten absoluuttinen lukumäärä verrattuna ikäryhmään poikkeaa selvästi Helsingistä. Myös ikäryhmän sisällä Espoo eroaa paljon Helsingistä. Espoossa on miehiä suhteessa paljon enemmän kuin naisia: miehiä on ollut 17 vuoden aikana keskimäärin 340 enemmän per vuosi kuin naisia. Lukumäärä on vaihdellut vuosittain, pysyen kuitenkin varsin suurena suhteessa koko ikäryhmään Helsingissä sukupuolijakauma on tasainen, ja naisia on keskimäärin 14 henkeä enemmän per vuosi kuin miehiä (17 vuoden aikajanalla). Jos katsotaan 0-vuotiaiden suhdetta naisiin ikäryhmässä 20-49, Espoon keskiarvo on on ollut 2010-luvulla 9%. Viimeiset 3 vuotta suhdeluku on ollut 8%. Molemmat ovat selvästi korkeammat kuin Helsingissä. Koska jo yhdenkin prosenttiyksikön ero on iso (noin 30 lasta per vuosi), on olennaista ymmärtää mitä lukua ennusteissa on käytetty. On myös olennaista huomioida, että alle kouluikäisten lasten lukumäärän kehitys poikkeaa jonkin verran verrokkiryhmien lukumäärän kehityksestä. Lasten lukumäärä näyttäisi toteutuneiden lukujen perusteella kasvavan syntymän jälkeen tasaisesti, kun katsotaan yksittäisenä vuotena syntyneiden määrän kehitystä lasten kasvaessa. Osaltaan tätä voi selittää muuttoliike. Voidaan kuitenkin myös kysyä, kuinka paljon kaksikielisten perheiden kielivalinnat lapsen syntyessä vaikuttavat tilastoihin. On osoitettavissa, että osa kaksikielisistä perheistä vaihtaa lastensa äidinkielen ennen kouluikää ruotsiksi, vaikka lapsi syntyessään olisi rekisteröity suomenkieliseksi. Suomenkielisiksi rekisteröidyt kaksikieliset lapset eivät näy ruotsinkielisten lasten syntyvyydessä (0-), mutta ilmestyvät tilastoihin lisäyksenä myöhemmin (oletettavasti äidinkielen vaihtoa seuraavana tilastointivuonna). Lienee perusteltua kysyä, miksi tästä huolimatta ennusteissa lasten määrä vähenee? Kaikkien naisten, joiden oma äidinkieli on muu kuin ruotsi, ruotsinkielisiksi rekisteröidyt omat lapset näkyvät tilastoissa luonnollisesti ruotsinkielisinä, vaikka itse äiti ei näy ruotsinkielisessä tilastossa lainkaan äidinkielensä takia. Mikä vaikutus tällä on ennusteiden laadintaan? Vaikka Espoon ruotsinkielisen väestön odotetaan vähentyvän seuraavien 10 vuoden aikana, Espoon ruotsinkielisten perheiden (joissa vähintään toinen vanhempi puhuu ruotsia) lukumäärä on kuitenkin ollut tasaisesti ja lievästi kasvava. Miten kaksikieliset perheet on huomioitu ennusteissa? HUOM! Erityisen vahvasti on kasvanut sellaisten perheiden lukumäärä, joissa toinen vanhempi on ruotsinkielinen ja toinen muunkielinen kuin kumpikaan kotimaisista kielistä. Vuodesta 1999 vuoteen 2016 eli yhteensä 17 vuoden aikana kasvua on tapahtunut +556% ja absoluuttisena lukuna 56 perheestä 364 perheeseen. Myös niiden perheiden määrä on ollut kasvava, joissa toisen vanhemman äidinkieli on suomi ja toisen ruotsi. 2

3 v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v Vaikka ruotsinkielisten naisten määrä on vähentynyt tasaisesti vuodesta 1999 alkaen, lasten lukumäärä ei kuitenkaan ole vähentynyt samassa suhteessa. Espoon ruotsinkielisen väestön ennusteessa 2017 alkaen nämä on kuitenkin näytetty kytkettävän toisiinsa. Espoo, ruotsinkielisten väestöryhmien kehitys vuodesta 1999 (absoluuttinen muutos) Helsinki, ruotsinkielisten väestöryhmien kehitys vuodesta 1999 (absoluuttien muutos) Naiset Grafiikan ja tilastojen lähde: Helsingin seudun aluesarjat 3

4 v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v Grafiikassa O- lapset ja naiset ja miehet yhteensä. Vain ennusteessa näyttäisi olevan selvä korrelaatio syntyvyyden ja vuoden ikäisen väestön välillä. Helsingissä kehitys on ollut tasaisempaa molempien väestöryhmien osalta ja myös ennuste näyttää näin ollen loogisemmalta. Espoo, toteutuneet väestömäärät sekä ennuste 2017 alkaen Helsinki, toteutuneet väestömäärät sekä ennuste 2017 alkaen Espoo, ruotsinkieliset ikä 0 Espoo, ruotsinkieliset ikä Hki ruotsinkieliset 0- Hki, ruotsinkieliset TOTEUTUNUT ENNUSTE TOTEUTUNUT ENNUSTE Grafiikan ja tilastojen lähde: Helsingin seudun aluesarjat 4

5 Kuinka moni kaksikielinen perhe on rekisteröinyt lapsensa syntymän yhteydessä suomenkieliseksi, mutta vaihtavat lasten äidinkielen ennen kouluikää? Viereisissä kuvissa näkyy, miten tiettynä vuonna syntyneiden lasten lukumäärä kehittyy 9 vuoden aikana (ikä 0-8 vuotta) Toteutunut lasten lukumäärä Vuonna 2010 syntyneet (lukumäärä) Ennustettu lasten lukumäärä Vuonna 2011 syntyneet (lukumäärä) Syntyneiden määrä on vähentynyt. Lasten määrä näyttäisi kuitenkin kasvavan sinisellä näkyvien toteutuneiden lukujen valossa, mutta tästä huolimatta punaisella näkyvissä ennusteissa lukumäärät laskevat. Miksi? Vuonna 2012 syntyneet (lukumäärä) Vuonna 2013 syntyneet (lukumäärä) Huom! Smedsbyn koulun FB-ryhmässä tehtiin epävirallinen kysely, jossa kysyttiin kuinka moni perhe on myöhemmin vaihtanut lastensa äidinkielen suomesta ruotsiksi. 3 tunnin sisällä selvisi, että vähintään 10% Smedsbyn koulun oppilaan äidinkieli on vaihdettu suomesta ruotsiksi lasten ollessa iältään 1-6 -vuotiaita äidinkielen vaihtuessa Vuonna 2014 syntyneet (lukumäärä) Vuonna 2015 syntyneet (lukumäärä) Voidaan kysyä, miten luotettavia toteutuneet luvut ja ennusteet ovat Espoon ruotsinkielisen lapsiväestön osalta?

6 Espoon lasten lukumäärät suhteessa vuotiaiseen väestöön poikkeavat täysin Helsingin vastaavista luvuista. Erot ovat valtavia. ESPOO, ERI RUOTSINKIELISTEN LAPSIRYHMIEN SUHDE VUOTIAIDEN RUOTSINKIELISTEN NAISTEN RYHMÄÄN Vuosi 0-vuotiaita suhteessa vuotiaisiin naisiin 0-5 -vuotiaita suhteessa vuotiaisiin naisiin vuotiaita suhteessa vuotiaisiin naisiin v % 51 % 58 % v % 51 % 60 % v % 52 % 63 % v % 51 % 66 % v % 52 % 69 % v % 53 % 71 % v % 53 % 71 % v % 52 % 73 % v % 55 % 73 % v % 58 % 74 % v % 58 % 75 % v % 60 % 76 % v % 61 % 78 % v % 62 % 78 % v % 61 % 81 % v % 60 % 84 % v % 59 % 85 % v % 57 % 87 % v % 56 % 89 % ERO 2017 vs % 5 % 31 % HELSINKI, ERI RUOTSINKIELISTEN LAPSIRYHMIEN SUHDE VUOTIAIDEN RUOTSINKIELISTEN NAISTEN RYHMÄÄN Vuosi 0-vuotiaita suhteessa vuotiaisiin naisiin 0-5 -vuotiaita suhteessa vuotiaisiin naisiin vuotiaita suhteessa vuotiaisiin naisiin v % 32 % 33 % v % 32 % 34 % v % 32 % 35 % v % 31 % 37 % v % 30 % 38 % v % 30 % 39 % v % 31 % 39 % v % 31 % 38 % v % 31 % 38 % v % 32 % 37 % v % 33 % 37 % v % 35 % 37 % v % 35 % 36 % v % 35 % 35 % v % 36 % 35 % v % 37 % 36 % v % 37 % 37 % v % 38 % 38 % v % 37 % 39 % ERO 2017 vs % 5 % 6 % Muutos 0-vuotiaiden määrässä verrattuna naiset: 8% => 10% tarkoittaa +25%:n kasvua. Keskiarvo 10 viimeisen vuoden ajalta on ollut 9% (vrt. Helsingissä vastaava luku on 6,7%). HUOM! Tilastollisesti lähes kaikilla Espoon ruotsinkielisillä vuotiailla naisilla on yksi 6-14 vuotias lapsi. Onko Espoossa Helsinkiä enemmän kaksikielisiä perheitä, joissa äiti on suomentai muunkielinen? Kuinka monen lapsen äidinkieli vaihdetaan suomesta ruotsiksi syntymän jälkeen? Grafiikan ja tilastojen lähde: Helsingin seudun aluesarjat Helsingissä 0-vuotiaita on suhteessa vuotiaisiin naisiin 6-7%, kymmenen viimeisimmän vuoden keskiarvon jäädessä 6,7%:iin. Tilastollisesti Helsingissä vain 39%:lla vuotiaista naisista on yksi 6-14 vuotias lapsi (vrt. Espoossa vastaava luku on 89%). 6

7 v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v Yksi isoimmista eroista Helsingin ja Espoon välillä on se, että ikäryhmässä Espoossa on keskimäärin huomattavasti enemmän miehiä kuin naisia (keskimäärin ero +340 henkilöä miesten hyväksi). Tämä poikkeaa olennaisesti Helsingin väestöstä. Mistä tämä kertoo ja mitä vaikutuksia tällä on väestön kehittymiseen? Espoo, ruotsinkielisten naisten ja miesten absoluuttinen määrä Ruotsinkielisiä naisia ikä Ruotsinkielisiä miehiä ikä Helsinki, ruotsinkielisten naisten ja miesten absoluuttinen määrä Ruotsinkielisiä naisia, ikä Ruotsinkielisiä miehiä, ikä Ikäryhmä : Espoossa on keskimäärin miehiä 340 henkilöä enemmän kuin naisia. Keskimäärin vain vajaa puolet selittyy ikäryhmällä Helsingissä sen sijaan naisten ja miesten määrä on tasainen, naisia keskimäärin 14 henkilöä enemmän kuin miehiä. Grafiikan ja tilastojen lähde: Helsingin seudun aluesarjat 7

8 Jos katsotaan 0-vuotiaiden ja ikäryhmän kehitystä vuoteen 1999 verrattuna, lasten lukumäärä on ollut kasvukäyrällä vaikka samaan aikaan ikäryhmässä naisten määrä on tasaisesti vähentynyt. Onko vuosien vai vuosien kehitys poikkeavaa? Espoo, ruotsinkielisten väestöryhmien kehitys vs. vuosi 1999 (%) Helsinki, ruotsinkielisten ryhmien kehitys vs vuosi 1999 (%) 0- kehitys vs 1999 Naiset kehitys vs % 20% 50% 40% 0- kehitys vs 1999 Naiset kehitys vs % 30% 0% -10% 20% 10% 0% -20% -10% Grafiikan ja tilastojen lähde: Helsingin seudun aluesarjat 8

9 Alla olevassa taulukossa näkyy ruotsinkielisten perheiden lukumäärä ja vanhempien äidinkieli Räjähdysmäinen kasvu on tapahtunut niiden perheiden lukumäärässä, joiden toinen äidinkieli on ruotsi ja toinen muu kuin kotimaiset kielet. Lisäksi kaksikielisten suomi-ruotsi -perheiden lukumäärä on lisääntynyt. Onko tämä otettu huomioon oppilasennusteissa ja väestön kehittymisen ennusteissa? Onko selvitetty, mikä kieli valitaan lapsen äidinkieleksi, jos toinen vanhempi on suomenkielinen tai äidinkieli on muu kuin kumpikaan kotimaisista? Vanhemman / vanhempien äidinkieli Vuosi v v v v v v v v v v v v v v v v v v Ruotsi - ruotsi 4,4 4,3 4,1 4,1 3,8 3,8 3,6 3,6 3,5 3,1 3,3 3,3 3,2 3, ,9 2,8 Suomi - Ruotsi 8,2 8,1 8 7,9 7,8 7,7 7,6 7,6 7,5 7,1 7,4 7,4 7,2 7,1 7 6,9 6,8 6,7 Ruotsi - muunkielinen 0,1 0,2 0,2 0,2 0,2 0,3 0,3 0,3 0,3 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,5 Ruotsi ainut huoltaja 1,2 1,1 1,1 1,1 1,1 1 1,1 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 0,8 0,8 Yhteensä %-yksikköä: 13,9 13,7 13,4 13,3 12,9 12,8 12,6 12,4 12,2 11, ,7 11,5 11,3 11,2 10,9 10,8 Perheiden lukumäärä koko Espoo Muutos Muutos vuoteen prosenteis 199 sa vs verrattun vuosi 1999 a Absoluuttiset luvut Ruotsi - ruotsi % Suomi - ruotsi % Ruotsi - muunkielinen % Ruotsi ainut huoltaja % Perheiden lukumäärä ruotsinkieliset % Muutos vuoteen 1999 verrattuna: 0 0,57 % 0,83 % 1,90 % 3,10 % 3,12 % 2,91 % 2,77 % 2,29 % -2,57 3,03 % 4,12 % 2,62 % 2,49 % 2,08 % 2,61 % 1,42 % 1,86 % Sellaisten ruotsinkielisten perheiden määrä on vähentynyt, joissa molemmat vanhemmat ovat ruotsinkielisiä. Perheiden joissa äidinkielenä on sekä suomi että ruotsi määrä on selvästi kasvava. Isoin muutos on perheiden osalta, joissa toinen vanhempi on ruotsinkielinen ja toisen vanhemman äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Näiden perheiden lukumäärä on kasvanut räjähdysmaisesti. Grafiikan lähde: Asuntokunnat ja perheet (Espoon julkaisut) 9

10 Perheiden lukumäärän kehitys, vähintään toinen vanhempi ruotsinkielinen v v v v v v v v v v v v v v v v v v Ruotsi - ruotsi Ruotsi - muunkielinen Perheiden lukumäärä ruotsinkieliset yhteensä Linear (Perheiden lukumäärä ruotsinkieliset yhteensä) Suomi - ruotsi Ruotsi ainut huoltaja Linear (Suomi - ruotsi) Grafiikan lähde: Asuntokunnat ja perheet (Espoon julkaisut) 10

11 Espoon lasten lukumäärän suhde vuotiaisiin naisiin verrattuna. Jos katsotaan 2010-luvulla syntyneiden lasten keskiarvoa, lasten määrä keskimäärin 10%. Viimeiset kolme vuotta näyttää olevan sikäli poikkeava, että näinä vuosina syntyneitä lapsia on suhteessa 2-%yksikköä vähemmän kuin aiempina vuosina. Jos katsotaan lasten osuuden kehitystä, voidaan perustellusti kysyä, ovatko kolme edeltävää vuotta olleet poikkeavia vai onko trendi muuttunut? Grafiikan ja tilastojen lähde: Helsingin seudun aluesarjat 11

12 Väestöryhmien kehitys vs. vuosi 1999 (%) 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% -5% -10% -15% -20% Espoo, ruotsinkielisen väestöryhmien kehitys verrattuna vuoteen 1999 (%) kehitys vs kehitys vs 1999 Naiset kehitys vs vuotiaiden kehitys on 2%-yksikköä vahvempi kuin mitä vastaavien lasten määrän kasvu on ollut aiemmin ikäryhmässä 0-5. Miksi? Selittyykö tämä kuntaan muutolla? Vaihtavatko jotkut lapset äidinkielensä ruotsiksi ennen koulun alkua tai kouluikäisenä? 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% -5% -10% -15% Helsinki, ruotsinkielisten ryhmien kehitys verrattuna vuoteen 1999 (%) kehitys vs kehitys vs 1999 Naiset kehitys vs 1999 Grafiikan ja tilastojen lähde: Helsingin seudun aluesarjat 12

13 v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v Lopuksi on todettava, että vaikka ennusteet osoittautuisivatkin pitävän täsmällisesti paikkansa, ruotsinkielisten lasten syntyvyys vaihtelee pitkän aikavälin ennusteen mukaan varsin paljon eri aikakausina. Vaikka syntyvyyden ennustetaan lyhyellä aikavälillä laskevan, pitkällä aikavälillä se kuitenkin näyttäisi kasvavan. Voidaan kysyä, kannattaako kapasiteetin mitoitusta tehdä pienimmän syntyvyyden aikana? 300 Syntyneet ruotsinkieliset per vuosi ja ennuste (Espoo) Lyhyen aikavälin ennuste Pitkän aikavälin ennuste Grafiikan ja tilastojen lähde: Helsingin seudun aluesarjat 13

14 TAULUKOT 14

15 Lasten lukumäärän kasvu 9 ikävuoden aikana syntymävuoden mukaan 0- vuotiaana 1- vuotiaana 2- vuotiaana 3- vuotiaana 4- vuotiaana 5- vuotiaana 6- vuotiaana 7- vuotiaana 8- vuotiaana Ero: lasten lukumäärä vuonna syntymävuosi Vuonna 2008 syntyneet (lukumäärä) Vuonna 2009 syntyneet (lukumäärä) Vuonna 2010 syntyneet (lukumäärä) Vuonna 2011 syntyneet (lukumäärä) Vuonna 2012 syntyneet (lukumäärä) Vuonna 2013 syntyneet (lukumäärä) Vuonna 2014 syntyneet (lukumäärä) Vuonna 2015 syntyneet (lukumäärä) AVG: 19 lasta per vuosi Lasten lukumäärä syntymävuonna Lasten lukumäärä vuonna 2016 tummansinisellä pohjalla Ennuste punaisella pohjalla 15

16 Espoon ruotsinkielinen väestö, toteutunut (tytöt ja pojat) v v v v v v v v v v v v v v v v v v v

17 Espoon ruotsinkielinen väestö, naiset vuotta v v v v v v v v v v v v v v v v v v v Yli 95-17

18 Yli 95- Koko Espoon ruotsinkielinen väestö 049 Espoo

19 Tack för din tid! Satu Björkstén Puh. / Tel satu.bjorksten@welho.com 19