Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestön terveyden koko kuva: Miten Suomi pärjää?
|
|
- Kaarlo Niemelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Väestön terveyden koko kuva: Miten Suomi pärjää? Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, Paikka: Helsingin yliopisto, B2 Helsingin yliopisto Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto
2
3 Väestön terveyden koko kuva: Miten mallimaa pärjää? Globaalit ja kansainväliset terveyden trendit Maiden väliset erot Maiden sisäiset erot Saavutukset Haasteet Mahdollisuudet
4 Väestön terveyden paikantaminen I Trendit, seuranta, monitorointi Kehityksen suunta? II Kansainväliset vertailut Miten Suomi pärjää? - Naapurimaat, Pohjoismaat, (Länsi)-Eurooppa, EU - Globaali ympäristö III Viitearvot, keskiarvot Poikkeama normeista?
5 Maiden väliset terveyserot
6 Vastasyntyneen elinajanodote (EO0) Suomessa ( EO = v uosien määrä, jonka tietyn ikäinen henkilö eläisi kuolleisuuden pysyessä ennallaan N=83.5 v Naiset Miehet M=77.2 v N+M = 81 v Suomi 17. maailmassa Naiset 9. Miehet 24. Lääke-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi
7 Elinajanodote WHOn Euroopan alueella (WHO 2011) Miehet Naiset Suomen naiset Suomen miehet Suomi 25. maailmassa
8 Globaali kuolleisuus (Hunter et al NEJM Oct 3, 2013) Tarttuvat Krooniset Onnettomuudet Krooniset taudit taudit taudit
9 Kansankunnan vauraus ja elinajanodote EO0 v Elinajanodote EO0 v Bruttokansantuote henkeä kohti (PPP $) (Deaton 2003)
10 Elinajanodotteen EO0 globaali kehitys Koko maailma ka. = 67.8 v
11 Vuotta Elinajanodote eräissä maissa ja ennuste vuoteen 2030 (United Nations: World Population Prospects: The 2002 Revision Population Database; Valkonen 2005) Japani Ruotsi Suomi Chile Kiina Venäjä Zimbabwe Botswana
12 Elinajanodotteen kehitys EU12-, EU15- ja entisen Neuvostoliiton maissa (=CIS) Miehet Naiset
13 Elinajanodote EO0 Pohjoismaissa (Elstad 2008)
14 Imeväiskuolleisuus Suomessa Imeväiskuolleisuus = elävänä syntyneet, ensimmäisen elinvuoden aikana kuolleet/ = 2.4 Suomi 5. maailmassa
15 Globaalit imeväiskuolleisuuden erot ovat valtavat (WHO 2008) Imeväiskuolleisuus: (infant mortality) = vuotta nuorempana kuolleet elävänä syntyneet / 1000 Suomi 2.7 Sierra Leone 160 Singapore 2.3
16 Imeväiskuolleisuus eri maanosissa (Moser ym. 2005)
17 Imeväiskuolleisuus EU15 -maissa (EU 2003)
18 Maiden sisäiset terveyserot
19 35-vuotiaiden miesten ja naisten elinajanodote (EO35) tulokvintiileittäin EO35 50 Naiset: Ylin Women 5th quintile (highest) Naiset: Erotus 3.9 v Women 4th quintile 3. Women 3rd quintile 2. Women 2nd quintile Alin Naiset: Erotus 6.8 v Miehet: Erotus 7.4 v Women 1st Miehet: quintile (lowest) Ylin Men 5th quintile (highest) 4. Men 4th quintile 3. Men 3rd quintile 2. Miehet: Erotus 12.5 v Men 2nd quintile Alin Men 1st quintile (lowest) Tarkiainen et al. JECH 2012
20 (Martikainen ym. Suom Lääkäril ) Naiset: Erotus 4.4 v Naiset: Erotus 2.8 v Miehet: Erotus 7.0 v Miehet: Erotus 4.9 v
21 Wilkinson R & Pickett K: Tasa-arvo ja hyvinvointi: Miksi pienet tuloerot koituvat kaikkien hyväksi. (The spirit level: Why more equal societies almost always do better, 2009.) Helsinki: HS kirjat, Relatiiviset erot - tuloerot - Elinajanodote - stressimekanismi - Muut tekijät: absoluuttiset erot, elinolot, terveyskäyttäytyminen, terveydenhuolto
22 Tuloerojen kehitys Suomessa , gini-kerroin. Lähde Tilastokeskus 2012 Ruotsi 23 Suomi 27 Iso-Britannia 34 USA 47
23 Maiden väliset terveyserot
24 RII > 1.00 = kuolleisuusriski suurempi alemmissa ryhmissä Suhteelliset kuolleisuuserot koulutuksen mukaan (eriarvoisuusindeksi RII) Euroopan maissa n. v (Mackenbach et al NEJM 2008)
25 Kuolleisuuden koulutusryhmittäiset erot Venäjällä vuotiaan todennäköisyys elää 65-vuotiaaksi Korkea-asteen koulutus Peruskoulutus
26 Miesten kuolleisuuden koulutusryhmittäiset erot Bangladeshissa (Matlab) (Marmot 2005) Ei koulutusta Koraanikoulu 1-4 vuotta koulua 5+ vuotta koulua
27 Suomi Tupakointi Tupakoinnin ja lihavuuden koulutusryhmittäiset erot (RII) Euroopan maissa (Mackenbach et al, NEJM 2008) Lihavuus RII > 1.00 = tupakoinnin/lihavuuden riski suurempi alemmissa ryhmissä Euroopan ka Suomi
28 Kansanterveyden menestystarinat ja haasteet
29 DALY = ennenaikaisen kuoleman tai vajaakuntoisuuden vuoksi menetetyt elinvuodet (Global Burden of Disease, 2013)
30 Globaalit menestystarinat ja haasteet (Beaglehole & Bonita Lancet , Beaglehole ym. Lancet 2011, 2012) Saavutukset Elinajanodotteen pidentyminen Infektiotautien torjunta Lasten terveyden kohentuminen Haasteet Äitien, vastasyntyneiden ja lasten terveys Infektiotaudit Krooniset ei-tarttuvat taudit Globaalit ympäristönmuutokset Terveyden sosiaaliset determinantit Välittömät tehtävät Köyhyyden ja nälän poistaminen Väestönkasvun rajoittaminen
31 Kroonisten tautien ehkäisy UN high level meeting on non-communicable diseases New York Keskeiset taudit: Sydäntaudit Aivohalvaus Syöpä Diabetes Hengityselintaudit Tärkeimmät riskitekijät ja toimenpiteet: Tupakan kontrolli = n:o 1 Suolan vähentäminen Parempi ruokavalio, enemmän liikuntaa Alkoholinkäytön vähentäminen Olennainen lääkitys ja teknologia Tausta: Sosiaaliset ja taloudelliset determinantit
32 Globaalit tavoitteet ja tehtävät kroonisten tautien torjunnassa 25 by 25 Beaglehole et al, Lancet Oct Tehtävät: - Tutkimusnäyttö - Vaikuttavuus Menetelmät: - Väestöstrategia/ primaaripreventio Tavoite: 25 % alhaisempi kuolleisuus vuoteen 2025 mennessä
33 Menestystarinat Suomessa Elinajan ja terveydentilan myönteinen yleiskehitys (naiset) Imeväiskuolleisuuden väheneminen Sydän- ja verisuonitautien väheneminen Liikenne- ja itsemurhakuolleisuuden väheneminen Hammasterveyden parantuminen Tupakoinnin vähentyminen (miehillä) Terveellisen ravitsemuksen yleistyminen
34 Haasteet 2000-luvun Suomessa Miesten elinajanodote vain Euroopan keskitasoa Edelleen suuri sydän- ja verisuonitautikuolleisuus Suuri ja kasvava alkoholikuolleisuus Edelleen suuri itsemurha- ja onnettomuuskuolleisuus (miehillä) Suuret sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaiset kuolleisuuserot Alkoholinkäytön, tupakoinnin (naiset ja nuoret), lihavuuden kehitys Pitkäaikaistyöttömyys ja syrjäytyminen
35 Mahdollisuudet: Terveyspolitiikan tavoitteet ja skenaariot
36
37 -kansanterveysohjelma, valtioneuvoston päätös Kansanterveyden kehityssuunnat ja muutostekijät Lisää vuosia elämään = I Tasotavoite Lisää terveyttä elämään Lisää elämää vuosiin Väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen
38
39 Kansanterveyden kehityssuunnat ja muutostekijät Lisää vuosia elämään = I Tasotavoite Lisää terveyttä elämään Lisää elämää vuosiin Väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen = II Jakaumatavoite
40 Vuotta Ylempien toimihenkilöiden ja työntekijöiden elinajanodotteen ero ja Terveys 2015 ohjelman tavoitteet 7 6 5,6 5,7 6,1 6,1 5 5,0 4, ,3 2,7 3,0 3,2 3,3 2,4 Miehet Naiset Miehet - tavoite Naiset - tavoite (Valkonen 2007)
41 Terveyserojen kaventamisen mahdollisuudet Vältettyjen tapausten osuus (%) kaikista tapauksista, jos ongelma olisi koko Suomen väestössä yhtä harvinainen kuin korkea-asteen koulutuksen saaneilla suomalaisilla Terveysongelma Kuolemat (työikäiset) Diabetes 30 % Aivoverisuonisairaudet 40 % Sepelvaltimotauti 50 % Alkoholikuolemat 60 % Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat vammat 45 % Esiintyvyys Toimintakyvyn rajoituksista aiheutuva päivittäisen avun tarve 50 % Koskinen ja Martelin
42 vaikuttamalla köyhyyteen, koulutukseen, työllisyyteen ja asumiseen tukemalla terveellisiä elintapoja parantamalla sosiaali- ja terveyspalvelujen tasa-arvoista saatavuutta ja käyttöä
43 Kansanterveyden kehityssuunnat ja muutostekijät Lisää vuosia elämään Lisää terveyttä elämään Lisää elämää vuosiin = I Tasotavoite = III Elämänlaatutavoite Väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen = II Jakaumatavoite
44 Lisää vuosia elämään.. lisää elämää vuosiin? Hauser 1953, de Fries 1980, House 1990 Sairastavuuden ekspansio - laajentuminen Pessimistinen skenaario: Yhä suurempi osa yhä pitemmästä elämästä vietetään sairaana Sairauksien esiintyminen elämänkaaren eri vaiheissa Sairastavuuden kompressio - pakkautuminen Optimistinen skenaario: Yhä pienempi osa yhä pitemmästä elämästä vietetään sairaana Sairauksien pakkautuminen elämänkaaren loppuun
Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestön terveyden koko kuva: Miten Suomi pärjää?
Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Väestön terveyden koko kuva: Miten Suomi pärjää? 03.12.2012 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi Paikka:
LisätiedotKansanterveystiede L3, L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestön terveyden koko kuva: Miten Suomi pärjää? 24.10.2012
Kansanterveystiede L3, L2, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L3 Väestön terveyden koko kuva: Miten Suomi pärjää? 24.10.2012 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi Paikka:
LisätiedotKansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne, sosiodemografiset tekijät ja kansanterveys
Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Väestörakenne, sosiodemografiset tekijät ja kansanterveys 13.09.2013 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi
LisätiedotKansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur. Sosioekonomiset tekijät ja terveys: Terveyserojen haaste kansanterveydelle
Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Sosioekonomiset tekijät ja terveys: Terveyserojen haaste kansanterveydelle 01.10.2012 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi
LisätiedotKansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Sosioekonomiset tekijät ja terveys: Terveyserojen haaste kansanterveydelle
Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Sosioekonomiset tekijät ja terveys: Terveyserojen haaste kansanterveydelle 26.09.2013 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi
LisätiedotKansanterveystiede L3, L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne: kansanterveyden tarkastelun perusta
Kansanterveystiede L3, L2, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L3 Väestörakenne: kansanterveyden tarkastelun perusta 10.10.2012 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi
LisätiedotERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ
ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ Eero Lahelma, professori Helsingin yliopisto Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto eero.lahelma@helsinki.fi Kohti parempaa vanhuutta, Konsensuskokous Hanasaari
LisätiedotKansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne: kansanterveyden tarkastelun perusta
Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Väestörakenne: kansanterveyden tarkastelun perusta 13.09.2012 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi
LisätiedotSOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA
SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen
LisätiedotMistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?
Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset
LisätiedotKansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur. Sosiodemografiset tekijät ja terveys
Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Sosiodemografiset tekijät ja terveys 14.09.2012 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi Helsingin yliopisto
LisätiedotSosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa
Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa 24.3.2015 Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa 1 Mitä ovat sosioekonomiset erot hyvinvoinnissa Sosioekonomisilla tekijöillä (koulutus,
LisätiedotKorkeakoulutus ja tutkimus terveyden edistämisen tukena. Helsinki, 28.01.2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko
Korkeakoulutus ja tutkimus terveyden edistämisen tukena Helsinki, 28.01.2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tilanne nyt Kaikkien väestöryhmien hyvinvointi ja terveydentila parantunut: Parempi kuin
LisätiedotSUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA
KEVA-PÄIVÄ 2015 Kevan auditorio, Helsinki, SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA Seppo Koskinen Esityksen sisältö 1. Miten elinaika on kehittynyt? 2. Piteneekö elinaika edelleen? 3. Terveyden ja toimintakyvyn
LisätiedotKaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin
LisätiedotVÄESTÖN TERVEYS L2. Väestönäkökulma terveyteen Mitä? Miksi? Miten? Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur
Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Väestönäkökulma terveyteen Mitä? Miksi? Miten? 27.08.2012 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi Helsingin
LisätiedotNäkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti
Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti ritva.halila@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto Mitä terveys on? WHO: täydellisen
LisätiedotTerveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008
Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet
LisätiedotSosioekonomiset terveyserot
Terveyserot Kainuun haasteina Videokoulutus 5.5.2009 Tieto toiminnaksi hyvinvoinnin ja terveyden tasa-arvoa -hanke projektipäällikkö Saara Pikkarainen 1 Sosioekonomiset terveyserot kuolleisuuden sairastavuuden
LisätiedotSosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä
Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Työpäivä on päättynyt Finlaysonilla vuonna 1950. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto Linda Enroth, Tohtoriopiskelija Terveystieteiden yksikkö
LisätiedotVeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen
Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna
LisätiedotVäestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa
Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Lasten terveyserot ja niiden kaventamisen haasteet MLL seminaari 14.9.2012 Hanna Remes Sosiaalitieteiden laitos, sosiologia, väestöntutkimuksen yksikkö Lapsikuolleisuus
LisätiedotSosiaaliset terveyserot
Sosiaaliset terveyserot, MD, PhD Kansanterveystieteen professori Itä-Suomen yliopisto Avoin eettinen foorumi, Joensuu, 21.11. 2011 Glasgowin hautuumuan arvoitus: mitä outoa on tässä kuvassa? Miksi pitkäikäisillä
LisätiedotTerveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä 31.3.2008
Terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä 31.3.2008 Eila Linnanmäki Sosiaali- ja terveysministeriö Sosioekonomiset terveyserot Tarkoittavat sosioekonomisten ryhmien ( sosiaaliryhmien)
LisätiedotVÄESTÖN TERVEYS L3. Väestönäkökulma terveyteen Mitä? Miksi? Miten? Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur
Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L3 Väestönäkökulma terveyteen Mitä? Miksi? Miten? 08.10.2012 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi Helsingin
LisätiedotKöyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa
Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
Lisätiedot10.9.2013. UEF, Kuopio
10.9.2013 UEF, Kuopio Kansanterveyttä pelaamalla? Pari perustelua Kevät Kuopion Valkeisenlammelta Silti Suomessa moni asia mietityttää, ja tulevaisuuteen liittyy huolia: talouden kehitys? väestön nopea
LisätiedotTerveyden edistämisen ja hoidon tarpeen tulevaisuus
Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Terveyden edistämisen ja hoidon tarpeen tulevaisuus DEHKO päivät 2011 Helsinki 1.2.2011 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) puolustaa ja
LisätiedotKöyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013
Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu Sosiaalisten ongelmien määrittely 1. Ongelman tunnistaminen
LisätiedotVäestön hyvinvointiprofiili 2030-luvulla
Väestön hyvinvointiprofiili 2030-luvulla Tulevaisuuden hyvinvointiekosysteemi -seminaari Juha Teperi FinnMedi 5 / 20.4.2016 Mitä hyvinvoinnille ja sen määrittäjille ehtii tapahtua 20 vuodessa? Yli 65-vuotiaiden
LisätiedotKansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur
Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Väestönäkökulma terveyteen Mitä? Miksi? Miten? 09.09.2013 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi Paikka:
LisätiedotAjankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma
Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma Pertti Era Gerontologisen kuntoutuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos Johtaja, tutkimus- ja kehittämiskeskus
LisätiedotSosiaalisesti kestävä Suomi Kirsi Varhila
Sosiaalisesti kestävä Suomi Kirsi Varhila Lähteet: Seppo.Koskinen, Pasi Moisio & työryhmä, THL TALOUDELLINEN ERIARVOISUUS ON SÄILYNYT SUOMESSA ENNALLAAN Tuloerot kasvoivat 1990-luvun puolivälistä aina
LisätiedotNäkökulmia köyhyyteen
Näkökulmia köyhyyteen TERVE-SOS Lahti 19 05 2010 2010-05-22 Jouko Karjalainen 1 2010-05-22 Näkökulmia köyhyyteen Jouko Karjalainen TERVE-SOS Lahti 19 05 2010 Jouko Karjalainen 2 Suhteellinen köyhyyden
LisätiedotIÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY
Kohti parempaa vanhuutta Konsensuskokous 6.-8.2.2012 Hanasaari IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY Seppo Koskinen, Päivi Sainio ja Tuija Martelin Esityksen sisältö 1. Mitä toimintakyky tarkoittaa? 2. Toimintakyky ja
LisätiedotTerveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus
Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten
LisätiedotOikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008
Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan
LisätiedotVAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE
Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina
LisätiedotIÄKKÄÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYKY
KANSANTERVEYSPÄIVÄT 14.1.2011 HELSINKI IÄKKÄÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYKY Muutokset ja kehitysnäkymät Päivi Sainio, Seppo Koskinen ja Tuija Martelin Elinajanodotteen kehitys 1885 2009: 0-, 65- ja 80-vuotiaat
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin
PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän
LisätiedotMikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.
Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotVÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä
VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä Tutkimusten tarkoitus 1) Tilanteen kuvaaminen Millaisia terveys- ja hyvinvointiongelmia väestössä on? (esim. sydäntaudit, allergiat, mielenterveysongelmat,
LisätiedotOtto E. A. Hjelt ( ) Kurssin tavoite ja suoritustapa. LL / HLL tutkinto
13.3.214 Otto E A Hjelt (1823 1913) It is better to be healthy than ill or dead (Geoffrey Rose1992) PREVENT I opintojakso Sairauksien ehkäisy ja kansanterveys Ossi Rahkonen 14.3.214 Sitoumukset: Ei sitoumuksia
LisätiedotSairaan kansan terveys
Sairaan kansan terveys 30.11.2010/ KWRC Jussi Kauhanen, LT, MPH, professori Kansanterveystiede, Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus Yleinen julkisuuskuva suomalaisten terveydestä 2010-luvulla: Enemmän
LisätiedotVoidaan (suhteellisia) terveyseroja kaventaa?
Voidaan (suhteellisia) terveyseroja kaventaa? Heikki Hiilamo 22.5.2012 Tuloerot kansanterveystieteellisenä kysymyksenä Väestö suojaaminen terveyttä vaarantavilta uhilta John Snown ja Henry Whiteheadin
LisätiedotOSA 1 Sosioekonomiset terveyserot - käsitteitä ja taustaa
OSA 1 Sosioekonomiset terveyserot - käsitteitä ja taustaa SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN KAVENTAMISHANKE TEROKA www.teroka.fi 20.10.2009 1 Sisällysluettelo 1. Mitä sosioekonomisilla terveyseroilla tarkoitetaan
LisätiedotTerveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL
Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat
LisätiedotVäestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma
Väestö GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väkiluku maailmassa elää tällä hetkellä yli 7 mrd ihmistä Population clock väestön määrään ja muutoksiin vaikuttavat luonnolliset väestönmuutostekijät
LisätiedotTerveyspalvelut ja terveyserot. Kristiina Manderbacka SLY-seminaari 14.4.2015
Terveyspalvelut ja terveyserot Kristiina Manderbacka SLY-seminaari 14.4.2015 Yksinkertaistettu teoreettinen kehikko terveyserojen synnystä Sosioekonominen ja poliittinen ympäristö Hallintojärjestelmä Politiikat
LisätiedotReino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa
Reino Hjerppe Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa 1960-LUVULLA PUHUTTIIN VÄESTÖRÄJÄHDYKSESTÄ PELÄTTIIN MAAPALLON VÄESTÖN KASVAVAN HALLITSEMATTOMAN SUUREKSI VÄESTÖN KASVU OLI
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
LisätiedotTurpakäräjät
Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa
LisätiedotLihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori
Lihavuuden kustannuksia Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuus Monien sairauksien riskitekijä Väestötasolla nopeasti yleistyvä ongelma Taloudellisista vaikutuksista lisääntyvästi
LisätiedotSosioekonomiset tekijät ja terveys & Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät 1
Sosioekonomiset tekijät ja terveys & Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät 1 L2 Väestön terveys luentokurssi Ossi Rahkonen It is better to be healthy than ill or dead (Geoffrey Rose 1992) 1 Väestön terveys
LisätiedotTuloryhmien väliset kuolleisuuserot maakunnissa
TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 5 MAALISKUU 2017 Tuloryhmien väliset kuolleisuuserot maakunnissa 1996 2014 Päälöydökset Tuloryhmien välillä on suuret erot kuolleisuudessa, mutta erot eivät enää viime vuosina ole
LisätiedotMiten katkaista työttömyys reittinä köyhyyteen ja syrjäytymiseen? 12. marraskuuta 2014 Helsingin yliopisto Heikki Hiilamo
Miten katkaista työttömyys reittinä köyhyyteen ja syrjäytymiseen? 12. marraskuuta 2014 Helsingin yliopisto Heikki Hiilamo Hyvinvoinnin kolme kehitysvaihetta Rikkaat Rikkaat Super-Rikkaat Rikkaat Keskiluokka
LisätiedotVÄESTÖN TERVEYS -kurssi 2015 L2S kansanterveystiede, sivuaine, avoin yliopisto, approbatur
VÄESTÖN TERVEYS -kurssi 2015 L2S kansanterveystiede, sivuaine, avoin yliopisto, approbatur Sosiodemografiset ja sosioekonomiset tekijät ja terveys 10.9.2015 It is better to be healthy than ill or dead
LisätiedotPekka Puska Professori, pääjohtaja emeritus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Terveyden edistäminen 100- vuotiaassa Suomessa
Pekka Puska Professori, pääjohtaja emeritus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Terveyden edistäminen 100- vuotiaassa Suomessa Terveydenhoitajapäivät 2.-4.02.2017 Satavuotisen itsenäisyyden aikana kansanterveys
LisätiedotSyöpä ja eriarvoisuus
Syöpä ja eriarvoisuus Väestöryhmien väliset erot syöpien ilmaantuvuudessa ja kuolleisuudessa Nea Malila, Suomen Syöpärekisteri 1 Syöpäpotilaiden ennuste (5-vuotiselossaolo) koulutustasoittain korkeakoulu
LisätiedotSOTE- uudistuksella kohti tervettä ja hyvinvoivaa Suomea
SOTE- uudistuksella kohti tervettä ja hyvinvoivaa Suomea Turvallinen Suomi - seminaari Scandic Park Hotel Mannerheimintie 46 Helsinki 18.3.2015 Timo Keistinen lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon
Lisätiedot9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS
. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS Liisa Hiltunen ja Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos. Johdanto Suomalaisen terveyttä ja sydän- ja verisuonisairauksien
LisätiedotTerveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen
Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa Professori Tiina Laatikainen 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpään, diabetekseen ja kroonisiin
LisätiedotElinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuksia 2007 10 TAPANI VALKONEN, PEKKA MARTIKAINEN, TIMO M. KAUPPINEN, LASSE TARKIAINEN Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005 Verkossa
LisätiedotRUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka I Jouni Tuomisto
RUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka 25.4.2019 I Jouni Tuomisto Tautitaakan käsite 1/2 Tautitaakka (burden of disease, BoD) yhdistää: sairauden takia menetetyt haittapainotetut
LisätiedotTerveyden tasa-arvoa koskevassa tutkimuksessa
Sosiaaliryhmien väliset erot elinajanodotteessa kasvoivat 1990-luvun loppuvuosina Tapani Valkonen, Hilkka Ahonen, Pekka Martikainen Elinajanodote nousi selvästi 1990-luvun lopulla, mutta hitaammin kuin
LisätiedotTerveyden edistämisen laatusuositus
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen
LisätiedotTerveyden edistämisen hyvät käytännöt
Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti
LisätiedotTerveyden edistämisen politiikkaohjelma. Valtakunnallinen kansanterveyspäivä
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 31.3.2008 Miksi tarvitaan terveyden edistämistä ja terveyserojen kaventamista? Terveys on arvo sinänsä Suomen kiivas ikääntymisvauhti
LisätiedotTerveyserot lähde www.teroka.fi
Terveyserot lähde www.teroka.fi Terveyden edistämisen kehittämispäivät 13.1.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen Inkerelli
LisätiedotSairauksien ehkäisyn strategiat
VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien
LisätiedotLL-tutkinto. Hjelt-instituutin opintojaksot >K PREVENT opintojakso Sairauksien ehkäisy ja kansanterveys Ossi Rahkonen ti 27.8.
Otto E A Hjelt (1823 1913) PREVENT opintojakso Sairauksien ehkäisy ja kansanterveys Ossi Rahkonen ti 27.8.2013 Ei sitoumuksia teollisuuteen; tutkimusrahoitusta Työsuojelurahastolta, opetus- ja kulttuuriministeriöltä
LisätiedotNäkökulmia Päijät Hämeen väestön hyvinvointiin menetetyt elinvuodet (PYLL) aineiston perusteella
Näkökulmia Päijät Hämeen väestön hyvinvointiin menetetyt elinvuodet (PYLL) aineiston perusteella Hallitusseminaari Palvelujohtaja Kuvio 1. Lähtökohta: yksinkertainen laskutoimitus Standardielämä, jota
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla
Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden
LisätiedotSUOMALAISTEN TERVEYS JA SEN EDISTÄMINEN tähänastinen kehitys, tulevaisuuden näkymät ja tärkeimmät haasteet
Sosiaalilääketieteen yhdistys ry:n seminaari Tilkan auditorio, Helsinki, SUOMALAISTEN TERVEYS JA SEN EDISTÄMINEN tähänastinen kehitys, tulevaisuuden näkymät ja tärkeimmät haasteet Seppo Koskinen Esityksen
LisätiedotSosiaalisesti kestävä kehitys. Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori
Sosiaalisesti kestävä kehitys Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori Sosiaalinen kestävyys Yhteiskunnan sosiaalinen kestävyys tärkeä strateginen
LisätiedotWHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa
WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa Erkki Vartiainen, professori, Terveysosaston johtaja 11.10.2016 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa
LisätiedotTerveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 28.10.2009 Jukka Murto
Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 28.10.2009 Jukka Murto 1 Koulutusryhmien väliset erot koetussa terveydessä Pohjois-Pohjanmaalla naisilla hieman suuremmat ja miehillä pienemmät kuin koko Suomessa Terveytensä
LisätiedotAlkoholinkäytön puheeksiotto ja aikuisten alkoholin käytön trendit. Tuomas Tenkanen
Alkoholinkäytön puheeksiotto ja aikuisten alkoholin käytön trendit Tuomas Tenkanen Miksi ottaisin puheeksi? Ottamalla puheeksi hankalatkin asiat, itse asiassa parannat suhdetta asiakkaaseesi. Salaisuus
LisätiedotKeski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen
Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Mikaela von Bonsdorff, TtT Jyväskylä yliopisto Gerontologian tutkimuskeskus Vaikuttaako työura vanhuuteen? KEVA, Helsinki 2.5.2011 Miksi on tärkeää
LisätiedotMitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP
Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Mitä suomalaiset sairastavat? Suomessa suurta alueellista vaihtelua Sairastavuudessa Kuolleisuudessa
LisätiedotSepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin
TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 TOUKOKUU 2016 1982 2012 Päälöydökset Miesten tupakointi väheni eniten ylimmässä koulutusryhmässä. Naisten tupakointi lisääntyi alimmassa koulutusryhmässä ja väheni ylimmässä.
LisätiedotEteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?
Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne
LisätiedotAlkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta
Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja
LisätiedotKANSALLISET JA ALUEELLISET TERVEYSINDIKAATTORIT
Kuopion yliopistollisen sairaanhoitopiirin hallituksen seminaari Scandic Helsinki Grand Marina, KANSALLISET JA ALUEELLISET TERVEYSINDIKAATTORIT Seppo Koskinen Esityksen sisältö 1. Miten elinaika on kehittynyt?
Lisätiedot7. Terveydestä huolehtimisen historiaa Suomessa (s )
7. Terveydestä huolehtimisen historiaa Suomessa (s. 78-91) Terveysvaarojen muutoksia ajan saatossa Terveyden vaalimisen ja sairauksien ehkäisyn historiaa 1 Terveysvaaroja Keskiajalla samat terveysongelmat
LisätiedotTerveyden edistämisen. TULE parlamentti
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma l TULE parlamentti 4.12.2008 Miksi tarvitaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä? Terveys on arvo sinänsä Työllisyysaste on saatava nousuun terveyttä, työ- ja
LisätiedotSTM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet
STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio
LisätiedotTerveelliset elämäntavat
Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina
LisätiedotPALTAMON TYÖLLISTÄMISMALLI
PALTAMON TYÖLLISTÄMISMALLI Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi 09.02.2009 Seppo Koskinen, Riitta-Liisa Kokko, Tuija Martelin ja projektiryhmä TAUSTA Pitkäaikaistyöttömyys, syrjäytyminen ja suuret
LisätiedotNuoren tukeminen on poikiva sijoitus
Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus IV Ohjaamo-päivät 16. 17.3.2016, Vantaa Nuorten tukeminen kannattaa aina tilastoista arkikokemuksiin Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläk.), Tilastokeskus 6100000
LisätiedotMiten työeläkejärjestelmä kohtelee herraa ja duunaria?
Miten työeläkejärjestelmä kohtelee herraa ja duunaria? 10.2.2014 Sosioekonomiset erot elinajan odotteissa suuria erityisesti miehillä Onko eläkejärjestelmä reilu? Raportti tarjoaa tietoa eri näkökulmista
LisätiedotFoorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta
Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta 13.9.2012 II Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn foorumi, Säätytalo Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien ehkäisyn
LisätiedotTUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ
TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ SOSIAALILÄÄKETIETEEN YHDISTYKSEN SEMINAARI HELSINKI, 14.4.2015 ANU KATAINEN ANU.H.KATAINEN@HELSINKI.FI LÄHTÖKOHDAT
LisätiedotEriarvoisuuden riskit ja tasaarvon mahdollisuudet. Heikki Hiilamo, Rovaniemi
Eriarvoisuuden riskit ja tasaarvon mahdollisuudet Heikki Hiilamo, Rovaniemi 13.10.2016 Mistä tuloerot kertovat? Yksilöiden väliset erot -> Tuloissa - >Varallisuudessa -> Statuksessa -> Terveydessä Yksilöiden
LisätiedotSuomalainen maksa - ja miten se on marinoitu
Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Helena Isoniemi ylilääkäri, professori Elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka Martti Färkkilä ylilääkäri, professori Gastroenterologia HYKS 13.3.2014 Alkoholi
LisätiedotLiikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?
Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa
LisätiedotPohjois-Karjalasta maailmalle Onko terveydenhuollolla roolia terveyden edistämisessä vai tulisiko panostus olla yhteiskunnallisessa kehittämisessä?
Pekka Puska, professori Ex pääjohtaja, THL Presidentti, Kansanterveyslaitosten Maailmanjärjestö (IANPHI) Pohjois-Karjalasta maailmalle Onko terveydenhuollolla roolia terveyden edistämisessä vai tulisiko
LisätiedotSUOMALAISTEN TERVEYS JA SEN DETERMINANTIT
SOTERKO-seminaari Työ- ja ympäristöperäisten terveysriskien torjunta: Miten päästään tehokkaisiin tuloksiin Työterveyslaitos SUOMALAISTEN TERVEYS JA SEN DETERMINANTIT Seppo Koskinen ja työryhmä: Tommi
Lisätiedot