Pitkäaikainen laitoshoiva ja sen kesto

Transkriptio

1 Pitkäaikainen laitoshoiva ja sen kesto Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Helsingin yliopisto Ei saa lainata ilman lupaa

2 Pitkäaikaisen laitoshoivan kustannukset ovat lahes 5% kaikista ikääntyvien terveysmenoista ja laitoshoiva ei ole ikääntyvien ihmisten suosima asumismuoto Monissa OECD maissa kustannukset ovat jo nyt 2% GDPstä Väestön ikääntymisen myötä pitkäaikaishoivan kustannusten ennakoidaan kasvavan voimakkaasti

3 Perhemuodon vaikutuksesta hoivan käyttöön (perhemuoto ~ asuu yksin / puolison kanssa) Hoivatarve perustuu ennen kaikkea terveydentilaan Terveyttä määrittää iän lisäksi yksilöiden taloudelliset ja sosiaaliset resurssit ja huonon terveyden kanssa pärjäämistä osittain samat tekijät Ikääntyvässä väestössä perhemuodolla erityisesti puolison kanssa asumisella on suuri merkitys sillä se vaikuttaa: Terveydentilaan Taloudellisiin resursseihin Emotionaaliseen tukeen Tukeen päivittäisissä askareissa Laitoshoidon tarve Elinajanodotteen kasvun takia yli 75-vuotiaiden perherakenteessa tulee tapahtumaan suuria muutoksia (leskien osuus laskee)

4 Tutkimuksen tavoitteet ja fokus Miten pitkäaikaista laitoshoivaa määrittävät demografiset perustekijät ja perhemuoto Kolme intressiä: Laitoshoivaan siirtyminen Laitoshoivasta potuminen ja hoivan kesto Laitoshoiva elämänkaarella; hoiva ennen kuolemaa Tutkimukset perustuvat suomalaisiin rekisteriaineistoihin

5 Todennäköisyys selvitä ilman pitkäaikaista laitoshoitoa (tammikuu 1998 syyskuu 23) perhemuodon mukaan, yli 75v kotona asuvat Lähde: Julkaisematon kuvio, rekisteriaineisto, N=19 5 (yli 75-vuotiaat) Tilastokeskus & Stakes: terveyden- ja sosiaalihuollon poistot ja -laskennat Yli 65v tulokset, Nihtilä & Martikainen 28 Scandinavian Journal of Public Health 5

6 Laitoshoitoon siirtymisen suhteellinen riski (tammikuu 1998 syyskuu 23) perhemuodon mukaan, yli 75v kotona asuvat Miehet (N=34817) 19, % laitokseen (tammi 98-syys3) Naiset (N=74 233) 25,5% laitokseen (tammi 98-syys3) Puoliso (ref=1,) Coxin malli Yksin Muiden kanssa 1,39 *** 1,15 *** 1,2 *** 1,6 *** *** P<,1 2, 1,5 1,,5,,5 1, 1,5 2, Coxin malli: kontrolloitu ikä, asuinalue, koulutus, sosioekonominen asema, sairauksia Hazard ratios Lähde: Julkaisematon kuvio, rekisteriaineisto, N=19 5 (yli 75-vuotiaat) Tilastokeskus & Stakes: terveyden- ja sosiaalihuollon poistot ja -laskennat Yli 65v tulokset, Nihtilä & Martikainen 28 Scandinavian Journal of Public Health 6

7 Laitoshoitoon siirtymisen ja sieltä poistumisen suhteelliset riskit ( ) perhemuodon mukaan, yli 65v kotona asuvat Men Women 2 First entry Died in institution Returned home 2 First entry Died in institution Returned home Hazard Ratio Hazard Ratio With spouse Alone Other With spouse Alone Other With spouse Alone Other.7 With spouse Alone Other With spouse Alone Other With spouse Alone Other Living Arrangements Living Arrangements Lähde: Martikainen ym. The Gerontologist, 29, 49(1):34-45

8 Laitoshoitoon siirtymisen ja sieltä poistumisen suhteelliset riskit ( ) tulojen mukaan, yli 65v kotona asuvat Men Women 2 First entry Died in institution Returned home 2 First entry Died in institution Returned home Hazard Ratio Quartile 2. Quartile 3. Quartile 4. Quartile 1. Quartile 2. Quartile 3. Quartile 4. Quartile Household Income 1. Quartile 2. Quartile 3. Quartile 4. Quartile Hazard Ratio Quartile 2. Quartile 3. Quartile 4. Quartile 1. Quartile 2. Quartile 3. Quartile 4. Quartile Household Income 1. Quartile 2. Quartile 3. Quartile 4. Quartile

9 Siirtymätodennäköisyyksiä; naiset ja miehet Todennäköisyys Ikä Koti -> Laitos Todennäköisyys Ikä Koti -> Kuolema Todennäköisyys Ikä Laitos- Koti Todennäköisyys Ikä Laitos -> Kuolema

10 Elinajanodote (vuosia) kotona ja laitoshoidossa, yli 65-vuotiaat miehet ja naiset Naiset Miehet Kotona Laitoksessa Yhteensä

11 Elinajanodote (vuosia) kotona ja laitoshoidossa siviilisäädyn mukaan (naimisissa vs. naimaton), yli 65-vuotiaat miehet ja naiset Miehet Naiset Naimisissa Naimaton Naimisissa Naimaton Kotona Laitoksessa Yhteensä Lähde: Martikainen ym. (212) Julkaisematon elinajantaulu, rekisteriaineisto, Tilastokeskus & Stakes: terveyden- ja sosiaalihuollon poistot ja -laskennat

12 Age-adjusted average number of total care days in the previous seven years before death from dementia Total care, men Total care, women Days 15 1 Days Year before death / end of follow-up Year before death / end of follow-up Kuolleet, naimattomat Kuolleet, avioliitossa Elossa, naimattomat Elossa, avioliitossa Deceased, non-married Deceased, married Survivors, non-married Survivors, married

13 Men Women Age-adjusted average number of hospital and nursing home care days in the previous seven years before death by cause of death Hospital care Hospital care Year before death / end of follow-up Nursing home care Nursing home care Year before death / end of follow-up Dementia Cerebrovascular disease Ischaemic heart disease Malignant neoplasms Accidents and violence

14 Väestön ikääntymisen haaste laitosasumisen näkökulmasta

15 Yli 65-vuotiaiden ja yli 8-vuotiaiden määrä Suomessa Lukumäärä 6 Suhteessa vuoteen Naiset, yli 65 Miehet, yli 65 Naiset, yli 8 Miehet, yli Miehet, yli 8 Naiset, yli 8 Miehet, yli 65 Naiset, yli yli 8v naista 27 6 yli 8v miestä 1 Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste 29 26, SVT 29 15

16 Kuoliniän jakauma ja elinajanodote (v,65v) Kuoliniän jakauma % 19 Miehet & Naiset 21 Miehet 21 Naiset 24 Miehet 9 8 Elinajanodote Nainen, vuotta Mies, vuotta Nainen, 65 vuotta Mies, 65 vuotta v 17.3v v 22.8v Lähteet: Tilastokeskus sekä Human Mortality Database. University of California, Berkeley (USA), and Max Planck Institute for Demographic Research (Germany) Ikä Kuolemansyiden kehityksestä ks. Suomen Väestö (27) Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste 29 26, SVT 29 16

17 Yli 75-vuotiaiden määrä siviilisäädyn mukaan Suomessa Miehet yli 75v Naimisissa Naimaton 45 4 Naiset yli 75v Naimisissa Naimaton 36% 35 Eronnut Leski 35 Eronnut Leski % 15% % 2% 15 12% 59% 15 1% 1 5 5% 7% 25% 64% 1 5 7% 11% 2% 34% Lähde: Kalogirou & Murphy 26, European Journal of Ageing, Table 3: Finland 17

18 Yli 65-vuotiaiden laitoshoidon yleisyys (%) Suomessa ( ) Kunnalliskoti 1932:5.6% Laitoshoito yhteensä Vanhainkoti (vuonna 19:1,6%, 1913:2,7%, 1932:5,6%) Terveyskeskus Tehostettu palveluasuminen Muu sairaalahoito 26: 5.6% Lähde: Einiö 21, Sotka-net 212 Alkuperäiset lähteet: Pitkänen 1994, Nikiforov & Salmela 1995, Noro 1998, SVT Sosiaaliturva 28, Stakes julkaisematon, Sotka-net

19 Yli 75-vuotiaiden laitoshoidon yleisyys (%) miehet naiset 2: 11,7% naista 21: 12,3% naista : 6,7% 7164 miestä 21: 7,% miestä Vanhainkoti Terveyskeskus Tehostettu palveluasuminen (24h) Laitoshoito yhteensä Vanhainkoti Terveyskeskus Tehostettu palveluasuminen (24h) Laitoshoito yhteensä Lähde: SOTKAnet: 19

20 75-vuotta täyttäneiden määrän kasvun vaikutus laitosasumisen tarpeeseen 23 Musta viiva osoittaa vuoden 21 yli 75-vuotiaiden laitosasujien määrän (Sotkanet). Punainen viiva on laitosasujien ennakoitu määrä vuonna 23 ja pohjautuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen yli 75-vuotiaiden määrästä ja eri skenaarioihin laitosasumisen ja kotona asumisen muutoksesta (1. = ikäryhmittäiset laitosasteet vuonna 21 pysyvät muuttumattomina vuoteen 23)

21 Lopuksi Ikääntyneiden määrän nopea kasvu on vääjäämätöntä ja tulee olemaan haaste hoivapalvelujen tuottamiselle Väestön ikääntyessä vanhusväestön rakenne muuttuu ja tämä vaikuttaa myös pitkäaikaisen hoivan tarpeeseen Esimerkiksi perhemuoto vaikuttaa hoivaan siirtymiseen, hoivan kestoon ja hoivan ajoittumiseen elämänkaarella

22 Väestön toimintakyky on parantunut, mutta samalla elinajanodote on kasvanut voimakkaasti -> ei ole vahvaa evidenssiä siitä, että pitkäaikaisen hoivan tarve olisi vähenemässä; tarve vaan siirtyy myöhemmälle iälle Kuoliniän kasvaessa myös dementian yleisyyden voidaan olettaa yhä kasvavan ja tämä other things being equal johtaa pitkäaikaisen hoivatarpeen kasvuun. Mitä pitempään eletään sitä suurempi on pitkäaikaisen hoivan tarve elämän loppupuolella

23 Yksityisten asuntojen laadun sekä heille tarjottavien palvelujen kehittäminen lisää ikääntyvien mahdollisuutta jatkaa kotona asumista toimenpiteiden vaikuttavuudesta lienee kuitenkin vain vähän tutkimustietoa painopisteiden asettaminen ja vaikutus ten ennakoiminen on vaikeaa/mahdotonta Huomioiden kaikkein vanhimpien ikäryhmien erityisen nopea kasvu (+3-5%) ja heidän vaativat hoivatarpeensa, pitäisi myös ainakin varautua pitkäaikaisen laitoshoivan (erityisesti tehostetun palveluasumisen) kapasiteetin kasvattamiseen

24 Publications Murphy M, Martikainen P, Pennec S. Demographic change and the supply of potential family supporters in Britain, Finland and France in the period European Journal of Population 26;22(3): Nihtilä Nihtilä E, Martikainen P, Koskinen S, Reunanen A, Noro A, Häkkinen U. Chronic conditions and the risk of long-term institutionalisation among older people. European Journal of Public Health, 28;18(1): Nihtilä E, Martikainen P. Why older people living with a spouse are less likely to be institutionalised: the role of socio-economic factors and health characteristics. Scandinavian Journal of Public Health, 28;36(1): Nihtilä E, Martikainen P. Institutionalization of older adults after the death of a spouse. American Journal of Public Health 28;98(7): Martikainen P, Nihtilä E, Moustgaard H. The effects of socioeconomic status and health on transitions in living arrangements and mortality: a longitudinal analysis of elderly Finnish men and women from 1997 to 22. The journals of gerontology. Series B, Psychological sciences and social sciences. 28 Mar;63(2):S Häkkinen U, Martikainen P, Noro A, Nihtilä E, Peltola M. Aging, health expenditure, proximity of death and income in Finland. Health Economics, Policy and Law 28;3: Blomgren J, Martikainen P, Martelin T, Koskinen S. Determinants of home-based formal help in community-dwelling older people in Finland. European Journal of Ageing 28;5(4): Martikainen P, Moustgaard H, Murphy M, Nihtilä E, Koskinen S, Martelin T, Noro A.. Gender, living arrangements and social circumstances as determinants of entry into and exit from long-term institutional care at older ages a six year follow-up study of older Finns. The Gerontologist 29; 49(1): Moustgaard H, MartikainenP. Non-marital Cohabitation among Older Finnish Men and Women: Socioeconomic Characteristics and Forms of Union Dissolution. The journals of gerontology. Series B, Psychological sciences and social sciences 29 Jun;64(4): Martikainen P, Murphy M, Metsä-Simola N, Häkkinen U, Moustgaard H. Seven-year hospital and nursing home care use according to age and proximity to death: variations bycause of death and socio-demographic position. JECH 212. Martikainen P, Moustgaard H, Einiö E, Murphy M. Transitions to long-term institutional care and care expectancy by marital status: multistate life-table estimates for Finnish men and women. Manuscript. Murphy M, Martikainen P. Use of hospital and long-term institutional care services in relation to proximity to death among older people: Current use patterns and forecasts for Finland. Manuscript.