OMAKOTITALON KUNTOTARKASTUS RATAKATU 47 76100 PIEKSÄMÄKI LAATIJA: RAKENNUSMESTARI SUHONEN ILKKA PETÄIKÖNKATU 29 78210 VARKAUS 040-704 3557 1
Sisällysluettelo 1. Yhteenveto 1.1 Yleiskuvaus kohteesta 1.2 Oleellisemmat havainnot 2. Lähtötiedot kohteesta 3. Rakennusteknisiä tietoja kohteesta 4. Havainnot kohteesta ja toimenpidesuositukset 5. Liitteet 6. Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot 2
1. Yhteenveto 1.1 Yleiskuvaus kohteesta Tarkastuksen kohteena oli v. 1927 rakennettu ja v. 1991 laajennettu ja peruskorjattu 1½- kerroksinen omakotitalo. Kohde on rakennettu nurmikkotontille. Kohde on ollut nykyisellä omistajalla 1988 alkaen. Kohteessa on tehty seuraavia perusparannuksia: Kohde on peruskorjattu v. 1991. Silloin on uusittu ikkunat, ulkoverhous, sisätilat on pintaremontoitu, sähköjärjestelmä, vesi- ja viemäriputket. Vanhalla osalla on alapohjarakenteena rossipohja ja laajennusosalla maanvarainen teräsbetonilaatta. Ulkoseinät ovat puurakenteiset. Julkisivuverhouksena on lomalautaverhous. Ikkunat ovat 3-lasiset (MSK-tyyppiset) ja ulko-ovet ovat puukehysrakenteisia lämpöovia. Vesikattomuotona on harjakatto ja vesikatteena alumiinipeltikate. Lämmitysmuotona on suorasähkölämmitys ja ilmalämpöpumppu. Ilmanvaihtojärjestelmä on painovoimainen. Huoltotoimenpiteitä vaatia töitä ovat mm: ulkoverhous tulisi huoltomaalata ja viemäriputken läpivienti tiivistää. Lisätutkimustarpeita ovat: ulkoseinien alaosien kunnon tarkastus, vesikatteen kunnon tarkastus ja saunan ulkoseinän kunnon tarkastus vuotokohdasta. Korjaustarpeita ovat mm: maanpinta tulisi muotoilla rakennuksesta poispäin viettäväksi, tarkastuskaivoissa tulisi olla sakkapohja, tarkastuskaivojen päälle tulisi asentaa umpikannet ja syöksytorvien alle rännikaivot ja johtaa kattovedet vähintään kolmen metrin päähän rakennuksesta, puuttuva räystäskouru tulisi asentaa, rossipohja tulee uusia, aluskatteessa olevat reiät tulee korjata ja märkätilat tulisi remontoida. Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot löytyvät raportin lopussa olevasta taulukosta. 3
1.2 Oleellisimmat havainnot Taulukkoon on koottu olennaisimmat, lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat kohdat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisimmät asiat on käsitelty havaintojen yhteydessä, kohta 5. Kaikkia rakenteiden sisällä mahdollisesti piilevien vaurioiden mahdollisuutta ei tarkastuksen pintapuolisuuden vuoksi voida sulkea pois. VIITE HAVAINTO Huollon tarve Lisätutkimustarve Korjaus/ uusiminen 4.1 Maanpinta ei vietä rakennuksesta päin kadun x puolella ja vasemmalla sivustalla. 4.1 Salaojajärjestelmän tarkastuskaivoissa ei ole x sakkapohjaa ja kattovedet on johdettu kadun puolella salaojajärjestelmään. 4.1 Pihatien puolelta puuttuu räystäskouru. x 4.1 Rossipohjassa on kosteus-/mikrobivaurioita x 4.1 Ulkoseinien alaosia ei avattu. x 4.2 Ulkoverhouksessa on maalivaurioita. x 4.6 Viemärintuuletusputken ja vesikaton liittymässä x liittymästä vuoti hieman vettä yläpohjaan. 4.6 Aluskatteessa oli reikiä. x 4.6 Vesikatteen kuntoa ei voitu tarkastaa, koska x talotikkaita ei ollut. 4.7 Saunan katossa ja ulkoseinässä on vuotojälkiä ja x x pesuhuoneen takaseinässä on laatat irti alustasta. 4.11 Sisäilmassa oli maakellarimainen haju. x Riskirakenne 4
2. LÄHTÖTIEDOT KOHTEESTA Tarkastusajankohta 6.7.2016. Rakennustyyppi Kohteen osoite Omakotitalo Ratakatu 47, 76100 Pieksämäki Laskutusosoite - Omistaja - Omistusaika Kohde on ollut nykyisellä omistajalla 1988 alkaen. Käyttöönottovuosi 1927 ja laajennusosa ja peruskorjaus v. 1991 Pinta-alat Kokonaisala 155,0 m 2 ja huoneistoala 119,0 m 2 Tilavuus - Kerrosten lukumäärä Käyttötarkoitus Tarkastuksen tarkoitus Tarkastuksen tilaaja Tarkastuksessa läsnä olleet Tarkastuksen sisältö ja laajuus Käytettävissä olleet asiakirjat Loppukatselmukset Tarkastushetken olosuhteet Haastattelut Tarkastuksessa käytetyt apuvälineet 1½ Asuinrakennus Kiinteistökauppa Etelä-Savon ulosottovirasto Kihlakunnan ulosottomies Timo Tiihonen ja omistajan edustaja. Asuntokaupan kuntotarkastus Pääpiirustukset Eivät ole tiedossa. Pilvipouta Sisäilma RH 68,0 % / 16,6 C/ 9,7 g/m 3 Kohteen tietoja antoi omistajan edustaja. Pintakosteudenosoitin Gann Uni 2 ja pinta-antura Lb75. Vaisala HMI ja mittapää HMP42. Merkkisavu. Infrapunalämpömittari. 5
Rajaukset ja epävarmuustekijät Muuta Maan alla olevia järjestelmien toimintaa ja rakenteiden kuntoa ei voida luotettavasti tarkastaa maan päältä. Puurakenteisissa lattioissa näyttää pintakosteudenosoitin ainoastaan pinnoitteen kosteuden. Sähköt eivät olleet päällä tarkastusta tehtäessä. 3. RAKENNUSTEKNISIÄ TIETOJA KOHTEESTA Tiedot perustuvat rakennussuunnitelmista, asiakirjoista, omistajalta ja käyttäjiltä saatuihin tietoihin. Rakennustapa Kohde on paikalla rakennettu. Rakennusosien päämateriaalit Perusmuuri Perustamistapa Kosteuseristys Routasuojaus Alapohjarakenteet Salaojat ja tarkastuskaivot Ulkoseinärakenteet Julkisivupinnoite Väliseinät Ikkunat ja ulko-ovet Yläpohja Vesikate Kattomuoto Märkätilojen runkorakenne ja vedeneristys Betonirakenteinen. Betoniantura. Ei havaittu (ei ole tiedossa) Ei ole tiedossa. Vanhalla osalla on tuulettuva rossipohja ja laajennusosalla on maanvarainen teräsbetonilaatta. Salaojajärjestelmä on ja tarkastuskaivoja on kulmilla. Puurankarakenteiset. Lomalautaverhous Palomuurit ja pesuhuoneen seinät ovat tiilirakenteiset, muut väliseinät ovat puu-/levyrakenteiset. Ikkunat ovat 3-lasiset (MSK- tyyppiset) Ulko-ovet ovat puukehysrakenteisia lämpöovia. Puurakenteinen Alumiinipeltikate Harjakatto Pesuhuoneen seinät ovat tiilirakenteiset ja lattiat ovat betonirakenteiset. Märkätilat ovat alkuperäiset, joten niitä ei ole vedeneristetty. 6
Yleistiedot LVISA- järjestelmistä Lämmitysjärjestelmä Lämmönjako Lämpöisen vedentuotto Kunnallistekniikka Suorasähkölämmitys ja ilmalämpöpumppu Patterit. Saunassa ja pesuhuoneessa on lattialämmitys. Lämminvesivaraajassa Kiinteistö on liitetty kunnallistekniikkaan Vesi- ja viemäri laitteet Näkyvillä olevat käyttövesiputket ovat muoviputkia suojaputkissa ja viemärit muovia. Ilmanvaihtojärjestelmä Painovoimainen Sähköjärjestelmä Pääsulakekoko on 3x25 A. Tiedot kohteen erityisjärjestelmistä (hälytys- tms. järjestelmät) Tulisijat Ei ole Varaavatakka Erityistilat(esim. kylmiöt) - Tehdyt korjaus- ja muutostyöt Suunnitellut korjaukset Omistajan havaitsemat puutteet ja vauriot Kohde on peruskorjattu v. 1991. Silloin on uusittu ikkunat, ulkoverhous, sisätilat on pintaremontoitu, sähköjärjestelmä, vesija viemäriputket. Rossipohjan uusiminen. Rossipohja on huonokuntoinen. Tuhoeläimet ja -hyönteiset - Poikkeavat hajuhavainnot ja niiden esiintymisajankohta Sisällä haisee maakellarimainen haju. Huolto-, vaurio- ja - korjaushistoria 7
HAVAINNOT KOHTEESTA JA TOIMENPIDESUOSITUKSET NIMIKE 4.1 Rakennuksen vierusta, salaoja- ja sadevesijärjestelmä, perustukset, alapohja HAVAINNOT Otsikon alle on kirjattu havainnot, johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset sekä mahdolliset perusteet suositellulle toimenpiteelle. Raportti on toteava ja ohjaa jatko toimenpiteitä. Johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset, perusteet on kirjoitettu kursivoituna ja lihavoituna. Rakennus on tasaiselle nurmikkotontille. Maanpinta viettää pihatien puoleisella sivulla ja laajennusosan edessä hieman rakennuksesta poispäin (kuva 1). Muilla osin on tasamaata (kuva 2). Maanpinnat rakennuksen vierellä tulisi olla muotoiltu rakennuksesta poispäin viettäviksi, jotta pinta- ja sulamisvedet eivät pääse ohjautumaan eivätkä lammikoitumaan rakennuksen vierelle. Nykyisten ohjeiden mukaan suositeltava maanpinnan vähimmäiskallistus on kolmen metrin etäisyyteen sokkelista on 1:20 (korkeusero vähintään 0,15 m). Rakennuksen lähellä on puita (kuva 2). Rakennuksen vierustalla ei tulisi olla puita, koska niiden juuret voivat tukia salaojat ja ne lisäävät perustuksiin kohdistuvaa kosteusrasitusta. Kuva 1 Kuva 2 Kohteessa on salaojajärjestelmä ja kolme tarkastuskaivoa. Tarkastuskaivoissa ei ollut sakkapohjaa (kuva 3). Tarkastuskaivoissa tulisi olla sakkapohja, jotta epäpuhtaudet eivät pääsisi salaojaputkiin. Salaojaputket ovat pihatien puoleisella kulmalla noin 820 mm:ä sokkelin yläpintaa alempana. Perustuskorkeudesta ei ole tietoa. Salaojaputket tulevat olla anturan alapinnan alapuolella. 8
Tarkastuskaivoissa näkyvillä olevien salaojaputkien sisällä ei ollut hiekkaa. Kuivatusvesien poistopaikasta ei ole tietoa. Kuivatusvesien poistopaikka tulisi selvittää. Sokkelissa ei ollut näkyvillä kosteuseristystä. Toimiva salaojajärjestelmä ja ulkopuolinen kosteudeneristys vähentävät rakenteisiin kohdistuvaa kosteusrasitusta. Kuva 3 Rakennuksessa on metalliset räystäskourut ja syöksytorvet, lukuun ottamatta pihatien puoleista sivua, jossa ei ole sadevesijärjestelmää (kuva 4). Puuttuville osin tulisi asentaa sadevesijärjestelmä. Sadevesijärjestelmä on asennettu v. 1991. Kh- kortin 90-00403 mukaan räystäskourujen ja syöksytorvien tekninen käyttöikä on 25 45 vuotta. Kattovedet on johdettu osittain salaojajärjestelmään (kuva 5). Kattovesiä ei tule ohjata salaojajärjestelmään, koska ne lisäävät alapohjarakenteisiin kohdistuvaa kosteusrasitusta esim. salaojaputkiston tukkeutuessa. Kuva 4 Kuva 5 Sokkeli on maalattu. Näkyvillä olevan sokkelin korkeus on noin 200 300 mm:ä. Sokkelissa ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä sen haitallisesta painumisesta tai liikkumisesta. 9
Laajennusosalla on alapohjarakenteena maanvarainen teräsbetonilaatta. Vanhalla osalla on alapohjarakenteena tuulettuva rossipohja. Rossipohja on ilmeisesti alkuperäinen. Kh- kortin 90-00403 mukaan rossipohjan tekninen käyttöikä on 50 80 vuotta. Alapohjan tekninen käyttöikä on saavutettu. Tuulettuvan alapohjan kuntoa tarkasteltiin tuuletusaukoista käsin. Rossipohjan puurakenteissa oli kosteusvaurioita ja valkeaa kasvustoa (kuvat 6 ja 7) ja eteisen kohdalta ovat purut tippuneet hiekan päälle (kuva 8). Rossipohja tulee uusia kokonaisuudessaan ja sen tuuletusta tulee parantaa. Rossipohjassa havaitun kasvuston lajisto tulee selvittää lisätutkimuksin ja ulkoseinien alaosien kunto. Sokkelissa on tuuletusaukkoja kolme kappaletta. Tuuletusaukkoja tulisi olla joka sivulla ja niiden yhteenlaskettu pinta-ala tulisi olla 4 alapohjan pintaalasta. Tuuletusaukkojen koko tulisi olla vähintään 150 cm 2. Ryömintätilan korkeus on noin 500 800 mm:ä. Nykyisten määräysten mukaan ryömintätilan korkeus tulee olla vähintään 800 mm:ä. Maanpinta on ulkopuolista maanpintaa alempana. Takapihan puolella olevan luukun alareuna on maanpinnan tasossa. Luukun alareuna tulisi olla vähintään 150 mm:ä maanpinnan tasoa ylempänä, jotta pintavedet eivät pääsisi alapohjaan. Kuva 6 Kuva 7 Kuva 8 10
4.2 Ulkoseinät ja julkisivut Ulkoseinät ovat puurakenteiset. Vanhalla osalla on lämmöneristeenä puru ja laajennusosalla mineraalivilla. Vanhalle osalle on asennettu sisä- ja ulkopuolelle lisälämmöneristys. Ulkoverhouslaudoissa on maalivaurioita (kuva 9). Ulkoverhous tulisi huoltomaalata. Ulkoseinien alaosien kuntoa ei tarkastettu tässä tarkastuksessa. Ulkoseinien alaosien kunto tulee tarkastaa lisätutkimuksin. Ulkoseinissä ei havaittu aistinvaraisesti tarkastettuna merkkejä painumista tai suoruuspoikkeamista. Ulkoseinien puurakenteet ovat matalimmillaan n. 200 mm:n korkeudella maasta. Nykyisten ohjeiden mukaan puurakenteet tulevat olla vähintään 400 mm:n korkeudella maasta. Ulkoverhouksen takana on tuuletusrako päällimmäisen lomalaudan kohdalla. Kuva 9 4.3 Väliseinät ja välipohjat Väliseinissä ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista, eikä halkeamia tai painumia. 4.4 Ikkunat ja ulko-ovet Ikkunat ovat uusittu v. 1991. Kh-kortin 90-00403 mukaan puu-ikkunoiden tekninen käyttöikä on 40 70 vuotta. Ikkunoiden ulkopuitteissa on maalivaurioita (kuva 10). Ikkunoiden ulkopuitteet tulisivat huoltomaalata. Ikkunoiden vesipeltien liittymien tiiveydessä ei havaittu puutteita ja niiden kallistus on aistinvaraisesti tarkastettuna riittävä. 11
Tuuletusikkunoiden toiminta tarkastettiin pistokoemaisesti. Tarkastettujen ikkunoiden toiminnassa ei havaittu puutteita. Kuva 10 Ulko-ovet ovat puukehysrakenteisia lämpöovia. Ulko-ovet ovat uusittu v. 1991. Kh- kortin 90-00403 mukaan puu-ulko-ovien tekninen käyttöikä on 30 50 vuotta. Ulko-ovien toiminnassa ei havaittu puutteita. 4.5 Katokset, parvekkeet, terassit Kuistin ja parvekkeen näkyvillä olevissa rakenteissa ei havaittu merkkejä kosteusvaurioista eikä vesikattovuodoista. 4.6 Yläpohja ja vesikatto Yläpohjaan käyntiluukku on parvekkeella. Yläpohjan kuntoa tarkasteltiin harjan alla olevilta laudoilta käsin. Yläpohjassa näkyvillä olevana lämmöneristeenä on mineraalivillaa, purua ja selluvillaa. Näkyvillä olevissa rakenteissa ei ollut merkkejä yläpohjan puutteellisesta tuuletuksesta, eikä kantavissa rakenteissa merkkejä painumista. Yläpohja tuulettuu räystäiden ja päätyjen kautta. Näkyvillä olevassa savupiipussa ei havaittu halkeamia Laajennusosalla on vesikatteen alla aluskate. Aluskatteessa on reikiä (kuva 11). Aluskatteessa olevat reiät tulisi tiivistää. Viemärintuuletusputken juuressa ovat villat märkiä (kuva 12), muilla osin ei havaittu merkkejä vesikattovuodoista. Viemärintuuletusputken läpivienti tulee tiivistää ja märät villat poistaa. 12
Kuva 11 Kuva 12 Vesikatteena on alumiinipeltikate ja poimupeltikate. Vanhanosan vesikate on uusittu v. 1958 ja laajennusosan v. 1991. Kh- kortin 90-00403 mukaan profiilipeltikatteen tekninen käyttöikä on 40 50 vuotta. Vesikatteen ja savupiipun kuntoa ei voitu tarkastaa, koska talotikkaita ei ollut. Vesikatteen ja savupiipun kunto tulisi tarkastaa. Pihatien puolella olevan sisätaitteen kohdalla on päätypeltilista vääntynyt lumen valumisesta johtuen (kuva 13). Päätypeltilista tulisi uusia ja katolle tulisi asentaa lumiesteet. Talo- ja lapetikkaita ei ole asennettu. Ne tulee asentaa. Kuva 13 4.7 Märkätilat Sauna Saunassa on laatoitettu lattia ja sisäkatossa sekä seinissä on paneelit. Palomuuri on laatoitettu. Saunan lattiassa ei havaittu kohonnutta. Lattiakaivon liittymien tiiveydessä ei havaittu puutteita ja lattian kallistus on aistinvaraisesti tarkastettuna riittävä. Muutama lattialaatta on irti alustasta. Ne i aiheuta toimenpiteitä, koska laatat ja saumat ovat ehjät. 13
Ulkoseinän vierellä on kosteusjälkiä (kuva 14). Kosteusjäljet johtuvat ilmeisesti sisätaitteesta yläpohjaan päässeestä vedestä. Rakenteiden kunto tulisi tarkastaa avaamalla rakennetta. Seinäpaneelien ja jalkalistalaatan välissä ei ole tuuletusväliä. Liittymässä tulisi olla tuuletusväli, jotta paneelien tausta tuulettuisi. Lauteiden alla on lämminvesivaraaja. Kuva 14 Kuva 15, yleiskuva tilasta Pesuhuone Pesuhuoneen lattiassa on klinkkerit ja seinissä laatat. Tilan lattiassa ja seinissä ei havaittu kohonnutta kosteutta, eikä rakenteiden pinnoilla päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Lattiakaivon liittymien tiiveydessä ei havaittu muita puutteita, kuin hajulukosta puuttuu tulppa. Lattian kallistus on aistinvaraisesti tarkastettuna riittävä. Takaseinällä ovat laatat irti alustasta ja ikkunan vierellä on laatoissa halkeamat ja pukuhuoneen väliseinässä puuttuu seinälaatasta pala (kuva 16). Märkätilat olisi hyvä remontoida, koska laattoja on irti alustasta. Näkyvillä olevissa vesijohdoissa ei ollut merkkejä vuodoista. Laatat ovat irti Kuva 16 Kuva 17, yleiskuva tilasta 14
4.8 Muut sisätilat Wc Tilan lattiassa on laatat ja seinissä on paneelit. Tilan lattiassa ja seinässä vesipisteen läheisyydessä ei havaittu kohonnutta kosteutta. Rakenteiden pinnoilla ei ollut päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Näkyvillä olevissa vesijohdoissa ei ollut merkkejä vuodoista. Kalusteiden välitilalaattoja on irti alustasta ja allaskaapin alta puuttui jalkalistalaattoja (kuva 18). Jalkalistalaatat tulisi asentaa paikoilleen. Kuva 18 Kuva 19, yleiskuva tilasta Keittiö Keittiön lattiassa ja seinässä vesipisteen läheisyydessä ei havaittu kohonnutta kosteutta. Lattian eristetilan kosteutta ei voida tällä mittauksella selvittää. Kalusteiden välitilassa ei havaittu alustasta irronneita laattoja. Allaskaapin alla näkyvillä olevissa vesijohdoissa ei ollut merkkejä vuodoista. Pukuhuone Tilan lattiassa on laatat ja seinissä on paneelit. Tilan lattiassa ei havaittu kohonnutta kosteutta. Seinän alareunassa on paneeleissa kosteusjälkiä, mutta niiden kohdalla ei ollut kohonnutta kosteutta (kuva 20). Omistajan edustajalta saadun tiedon mukaan ne ovat tulleet antenniputken läpiviennistä valuneesta vedestä. Rakenteiden kuntoa ei saa selville kuin avaamalla rakennetta. Muutama lattialaatta on irti alustasta. Ne eivät aiheuta toimenpiteitä, koska laatat ja saumat ovat ehjät. 15
Kuva 20 Muut sisätilat Muiden tilojen lattioissa ei havaittu kohonnutta kosteutta. Rakenteiden pinnoilla ei ollut päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. 4.7 Märkätilat 2-kerros Kylpyhuone Kylpyhuoneen lattiassa on muovimatto ja seinissä muovitapetti. Tilan lattiassa ja seinissä ei havaittu kohonnutta kosteutta, eikä rakenteiden pinnoilla päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Lattiakaivon liittymien tiiveyttä ei voitu tarkastaa, koska se on suihkukaapin alla. Lattian kallistus on aistinvaraisesti tarkastettuna riittävä. Näkyvillä olevissa vesijohdoissa ei ollut merkkejä vuodoista. Kuva 21, yleiskuva tilasta 4.8 Muut sisätilat Muut sisätilat Muiden tilojen lattioissa ei havaittu kohonnutta kosteutta. Rakenteiden pinnoilla ei ollut päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. 16
4.9 Lämmitys Kohteessa on suorasähkölämmitys ja ilmalämpöpumppu. Lämmönjakona ovat patterit ja saunassa sekä pesuhuoneessa on lattialämmitys. Lämmitysjärjestelmä on uusittu v. 1991. Lämmityspattereiden tekninen käyttöikä on 20 30 vuotta ja lattialämmityskaapelin 40 50 vuotta. Lämmitysjärjestelmän toimintaa ei testattu. 4.10 Vesi-ja viemärilaitteet 4.11 Ilmanvaihto Käyttövesijohdot ja viemäriputket ovat uusittu v. 1991. Vesi- ja viemärikalusteet ovat uusittu v. 1991. Sekoittajien vedenvirtaamat olivat aistinvaraisesti tarkastettuna riittävät. Omistajan edustajalta saadun tiedon mukaan vesi- ja viemärilaitteiden toiminnassa ei ole havaittu puutteita. Lämpimän käyttöveden lämpötilaa ei mitattu, koska varaaja ei ollut päällä. Lämpimän käyttöveden suosituslämpötila on yli 55 C, mutta alle 65 C. Näkyvillä olevissa vesijohdoissa ei havaittu merkkejä vuodoista. Lämminvesivaraaja on ilmeisesti asennettu v. 1991. Kh-kortin 90-00403 mukaan varaajan tekninen käyttöikä on 30 vuotta. Rakennuksessa on painovoimainen ilmanvaihto. Painovoimaisen ilmanvaihdon toiminta riippuu sisä- ja ulkoilman paine- ja lämpötilaeroista sekä tuulen suunnasta ja voimakkuudesta. Painovoimaisen ilmanvaihdon toiminta ei aina täytä ilmanvaihdolle asetettuja vaatimuksia. Poistoilmanvaihtoventtiilit ovat saunassa, pesu- ja pukuhuoneessa, wc:ssä ja yläkerran kylpyhuoneessa. Tuloilmaventtiileitä ei ole. Tuloilmaventtiileitä olisi hyvä olla makuuhuoneissa ja olohuoneessa, jotta korvausilma tulisi hallitusti, eikä rakenteista vuotoilman mukana. Ilmanvaihtoventtiileiden ilmanvirtaus oli merkkisavulla testattuna oikeansuuntainen. Ovien alareunoissa tulee olla korvausilmaraot(15 20 mm), jotka mahdollistavat ilmanvaihdon myös ovien ollessa suljettuina. Ilmanvaihtokanavia ei ole nuohottu. Ilmanvaihtokanavat ovat suositeltavaa puhdistaa vähintään kymmenen vuoden välein. Sisäilmassa haisi maakellarimainen haju. Haju johtuu ilmeisesti alapohjassa olevista kosteus-/mikrobivaurioista. Vauriot tulee korjata. 17
4.12 Tulisijat ja hormit Kohteessa on varaavatakka. Savupiippu on muurattu tiilistä. Savupiippu on pellitetty vesikaton yläpuolelta. Sen päällä ei ole sadesuojaa. Savupiipun päälle tulisi asentaa sadesuoja. Hormit on nuohottu viimeksi neljä vuotta sitten. Hormit tulee nuohota kerran vuodessa. Tulisijan toimintaa ei tarkastettu, mutta omistajan edustajalta saadun tiedon mukaan sen toiminnassa ei ole havaittu puutteita. Tulisijan kunnossa ei havaittu puutteita. 4.13 Sähköistys Sähköjärjestelmässä ei havaittu käyttöturvallisuuteen vaikuttavia puutteita tai vikoja, eikä sähköjärjestelmän toiminnassa ole omistajan edustajalta saadun tiedon mukaan havaittu puutteita. Sähköjärjestelmä on uusittu v. 1991. Sähköjärjestelmän toimintaa ei testattu. Sähköjärjestelmän tekninen käyttöikä on noin 30-50 vuotta. Sähkömittarista ei saatu sähköjä päälle. Syy tähän tulisi selvittää lisätutkimuksin. 4. Liitteet Yleistä asuntokaupan kuntotarkastuksesta Varkaudessa 11.7.2017 Ilkka Suhonen Rakennusmestari Asuntokaupan kuntotarkastajan pätevyys (AKK) Puh:040-704 3557 18
5. YLEISTÄ KUNTOTARKASTUKSESTA Kuntotarkastuksen tavoite on antaa puolueetonta tietoa asuntokaupan osapuolille rakennuksen rakennusteknisestä kunnosta, korjaustarpeista, vaurio-, käyttöturvallisuus- ja terveysriskeistä sekä toimenpide-ehdotuksista. Kuntotarkastuksessa käydään kohteesta läpi rakenteet, tilat ja rakennusosat. Kuntotarkastustarkastus tehdään pääosin pintapuolisesti aistinvaraisesti ja rakennetta rikkomattomin menetelmin. Kuntotarkastus koskee tilannetta vain tarkastusajankohtana. Tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. Kuntotarkastus on tekninen arvio kohteen kunnosta, korjaustarpeista ja riskirakenteista tarkastushetkellä. Se perustuu kuntotarkastajan asiantuntemukseen, kuntotarkastajan kohteesta tekemiin havaintoihin sekä kiinteistön käyttäjän haastatteluista ja asiakirjoista saatuihin tietoihin. Tarkastustuloksia arvioitaessa on otettava huomioon aistienvaraisen ja rakennetta rikkomattoman menetelmän aiheuttamat rajoitukset sekä epävarmuustekijät. Aistienvaraisella ja rakenteita rikkomattomalla tarkastusmenetelmällä ei saada täyttä varmuutta kohteen kunnosta. Rakenteiden sisäisiä virheitä ja vaurioita ei voi havaita, ellei rakenteiden pinnoilla ole näkyviä vaurioita tai tarkastelussa ei tehdä riskihavaintoja. Täyttä varmuutta rakenteiden kunnosta ei voi koskaan saada ilman laajoja rakenteiden avauksia. Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa tehty virhe. Kaikista virheistä tilaajan tulee reklamoida kirjallisesti kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa(yleensä neljän kuukauden kuluessa virheen havaitsemisesta tai kun se olisi pitänyt havaita). Talotekniikka arvioidaan näkyviltä osin sekä iän ja käyttäjältä saatavan informaation perusteella. Kuntotarkastuksesta laaditaan aina kirjallinen raportti. Kuntotarkastusraportti ei ole korjaus-, työselostus tai suunnitelma. Tilaajan olisi hyvä tutustua tilaajan ohjeeseen (KH 90-00394) ennen kuntotarkastusta. Tilaaja vastaa kuntotarkastajalle antamiensa tietojen ja asiakirjojen oikeellisuudesta. Kuntotarkastuksen teettäminen ei korvaa tai poista myyjälle tai ostajalle lain mukaan säädettyjä vastuita mm. tiedonantovelvollisuuden ja selonottovelvollisuuden osalta. Kuntotarkastusraportti on apuväline asuntokaupan osapuolille. Se ei korvaa ostajan velvollisuutta tutustua kohteeseen ennen kaupantekoa. Johtopäätöksissä käytetyt viittaukset uusimpiin rakennusmääräyksiin tai ohjeisiin eivät tarkoita, että ne olisivat voimassa takautuvasti ja jälkikäteen velvoittavia, mutta niiden noudattaminen on yleensä ottaen suositeltavaa pyrkiessä hyvään ja turvalliseen rakennuksen ylläpitoon. 19
Vaurioiden korjaaminen ja korjaamatta jättämisen riskit Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista materiaaleista siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja havaittujen vaurioiden korjaaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli vaurioita tai puutteita on tarkastuksessa havaittu, eikä ehdotettuihin korjauksiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio saattaa muodostaa haitan asumiselle tai terveydelle. Asbesti rakennusmateriaaleissa Asbesti on yleisnimitys useille kuitumaisille silikaattimineraaleille. Sitä on käytetty mm. eristeissä, rakennuslevyissä, katemateriaaleissa, kiinnitys- ja saumalaasteissa sekä maaleissa ja liimoissa. Suomessa asbestia on rakentamisessa käytetty vuosien 1910-90 välisenä aikana. Asbestin ja asbestipitoisten materiaalien valmistus ja maahantuonti on kielletty 1.1.1993 lähtien ja myyminen sekä käyttöönottaminen 1.11994 lähtien. Ehjä, kiinteä ja pölyämätön asbestipitoinen materiaali ei sellaisenaan aiheuta altistumisvaaraa eikä ole terveydelle haitallinen. Toimenpiteisiin on ryhdyttävä, jos asbestia sisältäviä rakennusmateriaaleja tai rakennusosia korjataan tai puretaan sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. Mikäli kyseisiä asbestipitoisia materiaaleja tullaan työstämään tai purkamaan, tulee työ suorittaa asbestityönä asbestinpurkuvaltuuden omaavan yrityksen tai yhteisön toimesta. Asuntokaupan kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta. Radon Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvonnasta. Radonmittaus ei sisälly Asuntokaupan kuntotarkastuksen sisältöön. 20
Mikrobikasvusto Mikäli rakenteissa on kosteutta tai kosteusvaurioita, voi rakenteissa mahdollisesti olla mikrobikasvustoa. Mikrobikasvusto rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voi olla terveyshaitta tai esimerkiksi pelkästään ulkonäköhaitta, mahdollinen haitallisuus riippuu mm. mikrobikasvuston sijainnista, laajuudesta ja lajistosta. Rakenteiden suhteellisen kosteuden ollessa yli 70 % RH ovat olosuhteet mikrobikasvuston syntymiselle olemassa. Lisäksi mikrobikasvuston syntymiseen vaikuttaa aika ja lämpötila. Tekniset käyttöiät Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, järjestelmän tai laitteen kestävyydestä. Käyttöiän ollessa lopussa ei välttämättä tarkoita sitä, etteivätkö osat tai järjestelmät olisi käyttökuntoisia tai kelpoisia mahdollisesti pitkänkin aikaa. Riski vaurioille ja vahingoille on suurempi, jotka on tiedostettava. 21
6. TEKNISET KÄYTTÖIÄT JA KUNNOSSAPITOJAKSOT Nimike Tekninen käyttöikä/v Kunnossapitojakso/v Tarkastusväli/v Ulkoalueiden kunnossapito Salaojajärjestelmä rakennettu 1950 2000 40 5 2 Salaojajärjestelmä toteutettu RakMk C2, mukaan 50 5 2 Tontin pintarakenteet Sora 5 10 5 Asfalttipäällystys 10 5 Laattapäällystys 20 40 12 15 5 Nurmikko 30 10 15 3 Ulkovarusteet 10 20 5 10 5 Perustukset Perusmuurin vedeneristys - Kumibitumikermi 30 - Kuumabitumisively - Muovinen perusmuurilevy - Roudaneristys (EPS) Alapohjat Maanvarainen betonilaatta - Lämmöneriste alapuolella, EPS, polyuretaani tms. 1950 20 50 50 Rakennuksen ikä 5 10 - Lämmöneriste alapuolella, mineraalivilla tai lastuvilla.1950 1970 Saavutettu 5 10 - Lämmöneriste yläpuolella, mineraalivilla tai sahanpuru ja koolaus, lämmöneristettä ei ole laatan alla.1950 40 5 10 - Lämmöneriste yläpuolella, mineraalivilla ja koolaus, lämmöneriste myös alla.1990 50 5 10 - Puurakenteinen rossipohja. 1700 Julkisivut - Lautaverhous - Rappaus 50 5 50 5 20 5 50 10 20 5 22
Ikkunat ja ulko-ovet - Puuikkunat - Puu-alumiini-ikkunat - Puu-ulko-ovet Parvekkeet ja terassit - Puurakenteiset parvekkeet - Puiset pihatasot ja terassit Vesikatot ja vesikaton varusteet Kumibitumikermikate - 1- kerroskate - 2- kerroskate, tasakatto - 2- kerroskate, harjakatto - 3- kerroskate - Bitumikermikate(asennettu ennen v. 1980) - Sinkitty ja maalattu rivipeltikate - Profiilipeltikate - Tiilikate - Kuitusementtikate - Räystäskourut ja syöksytorvet - Kattokuvut - Kattoikkunat 50 6-10 2 60 10 5 40 5-15 50 5-20 20 12 kk 25 10 1 30 10 1 30 10 1 35 10 1 Saavutettu Kuivien tilojen pinnoitteet - Muovimatto, vinyylilaatta, linoleum, korkkipinnoite 30 60 10-15 1-5 40 10-15 5 45 10 5 30 5-10 1 25-40 10 12 kk 30 5-7 3 50 5-7 5 - Tekstiilimatto 20 23
- Keraaminen laatta - Lautaparketti - Alustaansa liimattu parketti - Lautalattia - Lattialaminaatti - Seinien tapetointi ja maalaus - Kattojen pintakäsittely Märkätilojen lattiapinnoitteet - Muovimatto - Laatta ja kosteussulkusively(1980 1995 tehty) - Laatta ja bitumivedeneriste(1950 tehty) 50 25 5-15 40 5-15 40 5-15 15 20 30 20 5-10 3 Saavutettu 30 3 - Laatta ja massamainen vedeneriste((1999 jälkeen asennettu) 30 3 Märkätilojen seinäpinnoitteet - Laatoitus ja kosteussulkusively ja levyrakenne 15 3 - Laatoitus ja kosteussulkusively ja kiviainesrakenne 18 3 - Laatoitus ja massamainen vedeneristys - Muovitapetti - Muovipinnoitettu pelti - Pesuhuoneen panelointi - Saunan panelointi Märkätilojen kattopinnoitteet - Katon pintakäsittely Kiintokalusteet - Kuivat tilat - Märkätilat 30 3 12 3 30 3 12 3 20 5 20 10-15 5 25 15 24
Talotekniikka - Öljysäiliö, muovia, sisätiloissa - Öljysäiliö, muovia, maassa - Öljysäiliö, terästä, sisätiloissa - Öljysäiliö, terästä, maassa betonibunkkerissa - Öljysäiliö, terästä ulkona - Öljypolttimet, kevytöljy 50 10 10 40 10 10 40 10 10 30 10 10 40 10 10 15 12 kk - Lämmönvaihdin 10 30 - Teräslevykattila, öljy 30 40 12 kk - Yhdistelmäkattilat - Sähkökattilat - Maalämpöpumput 30 30 25 30 1 kk - Savupiippu, tiili - Savupiippu, elementeistä tehty, keraaminen piippu 50 12 kk 50 12 kk - Lämmitysputkisto, teräsputket, lattialämmitys saavutettu - Lämmitysputkisto, kupariputket, lattialämmitys märkätiloissa 40 12 kk - Lämmitysputkisto, muovipinnoitetut kupariputket, lattialämmitys 50 12 kk - Lämmitysputkisto, muovi- ja komposiittiputkisto 50 12 kk - Vesijohdot, kupari - Vesijohdot, muoviputket - Vesijohdot, galvanoidut teräsputket 40 50 10-15 50 10-15 Saavutettu 25
- Jätevesiputkistot - Betoniputket - Valurautaputket - Muoviviemärit Saavutettu 50 12 kk 40 50 12 kk Ne rakenteet joita ei ole tässä taulukossa mainittu, löytyy Rakennustietosäätiön julkaisemasta käyttöikäjaksotus-ohjeesta(kh-90-00403) 26