Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 16. kaupunginosa kortteli 6285 tontti 2 sekä asemakaavaton alue Nikkarinkuja 5 Viistokuva Blom WEB 2014 Kaavaselostus 28.2.2017, luonnos
2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava ja muutos sekä tonttijako Rovaniemen kaupunki 16. kaupunginosa kortteli 6285 tontti 2 sekä viereinen asemakaavaton alue. laatijan nimi yhteystiedot Rovaniemen kaupunki Tekniset palvelut, kaavoitus Timo Hätönen Rovaniemen kaupunki Hallituskatu 7 PL 8216 96101 Rovaniemi puh. 016-322 8914, 0400-451 453 tekninen lautakunta 28.2.2017, 36 vireilletulosta ilm. päivämäärä 3.3.2017 valmisteluvaiheen kuuleminen 6.3.-20.2.2017 tekninen lautakunta x.x.2017 kaupunginhallitus x.x.2017 julkisesti nähtävillä x.x.-x.x.2017 kaupunginhallitus x.x.2017 kaupunginvaltuusto x.x.2017 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijoittuu 16. kaupunginosaan Norvatien teollisuusalueelle. Tarkempi kaava-alueen sijainti on esitetty sijaintikartalla s. 3. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaava ja -muutos 16.kaupunginosan korttelissa 6285 tontilla 2 sekä viereisellä asemakaavattomalla alueella. Asemakaavalla on tarkoitus laajentaa alueella olevaa teollisuustonttia tulevan tuotannon laajentumistarpeita varten.
Sijaintikartta Karttaan on merkitty katkoviivalla suunnittelualue. Vaikutusalue käsittää lähialueen katu-, kortteli- ja asemakaavatonta aluetta. 3
4 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 Sijaintikartta... 3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 4 1.5 Luettelo, selostuksen liiteasiakirjat ja selvitykset... 5 2 TIIVISTELMÄ... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2 Asemakaava... 5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 6 3 LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 3.1.2 Luonnonympäristö... 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 6 3.2 Suunnittelutilanne... 7 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 7 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 9 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 9 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 9 4.3.1 Osalliset... 9 4.3.2 Vireille tulo... 10 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät... 10 4.3.4 Viranomaisyhteistyö (MRL 66 )... 10 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 10 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 11 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 11 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 11 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset sekä vaihtoehtojen kuvaus... 12 4.5.2 Vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu... 12 4.5.3 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta... 13 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 13 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 13 5.1 Kaavan rakenne... 13 5.1.1 Mitoitus... 13 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 14 5.3 Aluevaraukset... 14 5.3.1 Korttelialueet... 14 5.4 Kaavan vaikutukset... 14 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 14 5.4.2 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin... 14 5.4.3 Kaavan suhde yleiskaavaan... 15 5.4.4 Muut vaikutukset... 15
5.5 Ympäristön häiriötekijät... 16 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset... 16 5.7 Nimistö... 16 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 16 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 16 6.3 Toteutuksen seuranta... 16 5 1.5 Luettelo, selostuksen liiteasiakirjat ja selvitykset Liitteet 1. Seurantalomake, s. 17 Selvitykset 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Tekninen lautakunta on 28.2.2017, :ssä 36 päättänyt saattaa vireille asemakaavan muutoksen 16. kaupunginosan korttelin 6285 tontilla 2 sekä viereisellä asemakaavattomalla alueella. Asemakaavan muutos kuulutettiin vireille sekä valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtäville Lapin Kansassa 3.3.2017 sekä kirjeillä maanomistajille ja naapureille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, asiakirjat sekä voimassa oleva asemakaava ja kaavaluonnoskartta pidettiin nähtävillä 6.3. 20.3.2017. Mahdolliset mielipiteet käsitellään valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen teknisessä lautakunnassa ja kaupunginhallituksessa. Tekninen lautakunta x.x.2017 ja kaupunginhallitus x.x.2017 ovat käsitelleet kaava-asiaa yleisen nähtävillä pidon jälkeen. Kaupunginhallituksen päätöksellä asemakaavan muutosehdotus asetetaan x.x.2017 julkisesti nähtäville 30 vuorokaudeksi palvelupiste Osviittaan. Nähtävillä pito on ilmoitettu kuulutuksella Lapin Kansassa x.x.2017 sekä kirjeellä rajanaapureille. Kuulemisen aikana annetut mahdolliset muistutukset ja lausunnot käsittelee kaupunginhallitus. Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallituksen esityksestä kaupunginvaltuusto. 2.2 Asemakaava Asemakaavalla ja -muutoksella muodostetaan alueelle laajennettu teollisuustontti käyttötarkoituksella T-1.
2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan saatua lainvoiman, on alueen rakentamisessa noudatettava voimassa olevan asemakaavan mukaisia määräyksiä. 6 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue ja sen lähiympäristö on voimassa olevan asemakaavan mukaan 1990 - luvulla toteutunutta teollisuusaluetta. 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelun kohde sekä sen lähiympäristö on ollut jo vuosikymmeniä varastoja teollisessa toiminnassa. Toiminta alueella on ollut jo pitkään vakiintunutta. 3.1.2 Luonnonympäristö Maisemakuva Suunnittelualue on vanhaa varasto- ja teollisuusaluetta. Kasvillisuus Alueen tontit ovat pääasiassa kaupunkirakenteen muovaamia rakennettuja alueita joissa tonttien osalta on kasvillisuus aikatavalla poistettu. Kasvillisuutta esiintyy lähinnä alueen ulkopuolisilla alueilla. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Suunnittelualueella ei ole asutusta. Kaupunkikuva Suunnittelualue ja sen ympäristö on Syväsenvaaran alueelle sijoittuvaa matalaa varasto- ja teollisuuspainotteista aluetta. Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Muutosalue toimii pääasiallisesti työpaikka-alueena. Palveluita alueelle ei juurikaan ole muodostunut. Liikenne ja siihen liittyvät suunnitelmat Suunnittelualue liittyy jouhevasti alueen kokoojakatujärjestelmään josta se liittyy VT 4 liikennealueeseen. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueella ei sen lähiympäristössä ole rakennushistoriallisesti merkittäviä kohteita, eikä muinaismuistoja.
Tekninen huolto Suunnittelualue on valmiin kunnallistekniikan ja energiahuollon piirissä. Alueen teknisestä huollosta vastaa kaupungin omistama liikelaitos Rovaniemen Energia ja Napapiirin Vesi Oy. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueella ei ole normaalia varasto- ja teollisuusalueen rakennetta poikkeavaa ympäristön häiriötekijää. Häiriöt aiheutuvat lähinnä alueella olevasta toiminnasta. 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualueen tontti on yksityisen yhtiön omistuksessa ja liitosalue kaupungin omistuksessa. 7 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Alue kuuluu Rovaniemen maakuntakaava-alueeseen. Ympäristöministeriö on vahvistanut Rovaniemen maakuntakaavan 2.11.2001. Rovaniemen vaihemaakuntakaavan Ympäristöministeriö vahvisti 26.5.2010. Suunnittelualue on maakuntakaavassa teollisuustoimintojen aluetta (T).
Maakuntakaavan uudistaminen Lapin liiton valtuusto on 21.11.2011 päättänyt Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan laatimisesta. Maakuntakaavan laatiminen on kuulutettu 18.3.2014 vireille ja nähtäville Lapin liiton 11.3.2013 päätöksen mukaisesti. Maakuntakaavaehdotus on ollut julkisesti nähtäville 15.8.-14.9.2016. Kaavassa suunnittelualue on merkitty työpaikka-alueeksi TP. Voimaan tullessaan maakuntakaava korvaa Rovaniemen maakuntakaavan ja Rovaniemen vaihemaakuntakaavan. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Yleiskaava Alueella ei ole yleiskaavaa. Yleiskaavan sisältövaatimukset huomioidaan tuvan muutoksen osalta. Asemakaava Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta T. Voimassa oleva asemakaavan on hyväksytty 12.8.1987. 8
Rakennusjärjestys Rovaniemen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 16.4.2007 (35 ) rakennusjärjestyksen ja tämä on tullut lainvoimaiseksi 1.6.2007. Tonttijako- ja kiinteistörekisteri Alueella ei ole tonttijakoa. Asemakaavan mukainen tontti 16-6285-2 on merkitty kiinteistörekisteriin maarekisteritunnuksella 698-409-19-343. Pohjakartta Alueelta on olemassa numeerinen pohjakartta, joka perustuu ilmakuvaukseen ja täydennyskartoituksiin. Alueen pohjakartta on asetuksen n:o 1284 / 23.12.1999 mukainen ja se vastaa nykyistä olosuhdetta. Rakennuskiellot ja suunnitteilla olevat suojelupäätökset Kaavamuutosalueella ei ole voimassa rakennuskieltoja, eikä suojelupäätöksiä. 9 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tekninen lautakunta on 28.2.2017, :ssä 36 päättänyt saattaa vireille 16. kaupunginosan korttelin 6285 tonttia 2 sekä viereistä asemakaavatonta aluetta koskevan asemakaavan ja -muutoksen tutkimisen. Muutos saatetaan vireille sekä valmisteluvaiheen kuulemista varten yleisesti nähtäville. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Hakija: Lapin Nahka Oy Kaava-alue ja sen ympäristö: maanomistajat, asukkaat ym. osalliset joiden toimialaa muutos koskee Hallintokunnat: kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, tekninen lautakunta, ympäristölautakunta Viranomaiset: Lapin ELY-keskus Muut: Napapiirin Energia ja Vesi.
4.3.2 Vireille tulo Asemakaavan muutoksen vireille tulo on ilmoitettu kuulutettu Lapin Kansassa. Asemakaavan muutokseen ja asiakirjoihin on voinut tutustua nähtävilläolon aikana palvelupiste Osviitassa, kaavoituksessa sekä kaupungin Internetsivuilla kaavatorilla. Kaava-asiasta on lisäksi lähetetty kirjeet lähialueen maanomistajille. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Vireilletulon kuulemismenettely Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on mahdollisuus jättää suullisia tai kirjallisia mielipiteitä siihen asti, kunnes ehdotus asemakaavan muutokseksi asetetaan kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti yleisesti nähtäville. Valmisteluvaiheen kuulemismenettely Voimassa oleva asemakaava sekä asemakaava ja -muutos pidetään valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtävillä palvelupiste Osviitassa kaupungintalolla. Valmisteluvaiheen kuulemisesta ja nähtävillä pidosta ilmoitettiin kuulutuksella Lapin Kansassa ja kirjeillä rajanaapureille. Nähtävillä pitoaikana on ollut mahdollisuus jättää asiassa kirjallisia ja suullisia mielipiteitä. Tekninen lautakunta ja kaupunginhallitus käsittelevät asiaa yleisen nähtävillä pidon jälkeen. Kaavaehdotuksen kuulemismenettely Kaupunginhallituksen päätöksellä asemakaavan muutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäville 30 vuorokaudeksi palvelupiste Osviittaan kaupungintalolle. Nähtävillä pito ilmoitetaan lehtikuulutuksella sekä kirjeellä rajanaapureille. Kaavamuutoksesta pyydetään tarvittavat lausunnot hallintokunnilta ja viranomaisilta. Nähtävillä pitoaikana on mahdollisuus jättää kaavamuutoksesta kirjallisia muistutuksia kaupungin kirjaamoon. Kuulemisen aikana annetut muistutukset ja lausunnot käsittelee kaupunginhallitus. Kaavan hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Muutoksenhakuaika Kaupunginvaltuuston päätöksen lainvoimaisuudesta alkaa muutoksenhakuaika jolloin on mahdollista valittaa asiasta Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö (MRL 66 ) Kaavoituksen alkuvaiheessa on lähetetty tieto kaavan vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Lapin ELY -keskukseen. Viranomaisneuvottelun tarvetta muutoksen osalta ei ole todettu olevan. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Tehdyn päätöksen mukaisesti on asemakaavalla tarkoitus laajentaa olevaa teollisuusaluerakennetta. Suunnitelma täydentää jo alueella olevaa teollisuusaluetta. Mahdollistaa paremmat edellytykset alueelle kaavailluille toiminnoilla 10
11 sekä mahdollistaa myös uusien työpaikojen syntyä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt 30.11.2000 valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Tavoitteiden on tarkoitus toimia valtakunnallisesti merkittävissä kysymyksissä välineenä kaavoituksen ennakko-ohjauksessa. Valtioneuvosto hyväksyi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistuksen 13.11.2008. Tavoitteet on otettava huomioon yleiskaavoituksessa ja myös asemakaavoituksessa, milloin kaavat koskettelevat valtakunnallisesti merkittäviä kysymyksiä. Ympäristöministeriön opas 9 s. 15 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Alueen asemakaavoitus huomioi maakuntakaavoituksessa alueelle osoitettua käyttötarkoitusta jossa alue on osoitettu teollisuustoimintaan. Kunnan kaavalle asettamat tavoitteet Kaupunginvaltuuston hyväksymän kaupunkistrategian mukaan kaavoitusta kohdennetaan erityisesti alueille, joilla myös palvelut ovat hyödynnettävissä. Tavoitteena on aluerakenteen eheyttäminen, rakennetun infrastruktuurin käyttöasteen parantaminen, liikennemäärien vähentäminen sekä kevyenliikenteen edellytysten parantaminen. Myös teollisuustuotannon lisäämisen tarpeet pitää huomioida kehittyvässä ja kasvavassa kaupungissa jotta riittävästä tonttitarjonnasta ei tule pulaa. Aluerakenteen täydentäminen on kunnan osalta tarpeellista jossa huomioidaan myös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavan laadulliset tavoitteet Asemakaavalla on toteutuessaan tarkoitus luoda edellytykset jo olevan teollisuusalueen rakenteen parantamiseen ja toteuttamiseen. Rakennusten on sopeuduttava hyvin olevaan ympäristöönsä ja rakentamisessa on noudatettava hyvää rakennustapaa.
4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset sekä vaihtoehtojen kuvaus Asemakaavan muutoksesta alueelle on laadittu voimassa olevan asemakaavan lisäksi vaihtoehto. Vaihtoehdossa pyritään luomaan paremmat edellytykset alueella jo oleville toiminnoille. Vaihtoehto 12 4.5.2 Vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Nyt vireillä olevassa asemakaavassa on tarkoitus laajentaa alueella olevaa teollisuustonttia. Alueella olevaan rakenteeseen muutos tuo oleellisen muutoksen jolla pyritään aluerakenne yhtenäistämään olevan rakenteen kanssa.
Vaikutukset talouteen ja työllisyyteen Kaavamuutoksella on toteutuessaan positiivinen vaikutus kuntatalouteen. Kaavan toteutuminen edesauttaa myös työllistymistä suunnittelun ja rakentamisen eri osa-alueilla, niin kunnan, kuin yksityisen sektorin puolella. Vaikutukset liikenteeseen Asemakaavan muutos vaikuttaa alueen liikennemäärien ja pysäköintitarpeen lisääntymiseen jonkin verran ja sen vaikutus kohdistuu enimmäkseen lähialueen katuverkkoon. Tiivistämällä olevaa rakennetta, pyritään liikkumistarpeen vähentämiseen jolloin luodaan paremmat edellytykset joukko- ja kevyenliikenteen toiminnan edellytysten parantamiseen. Vaikutukset palveluihin Yhdyskuntarakenteen eheyttämisellä on tarkoitus parantaa lähialueen ja sen lähiympäristön palvelun toimintaedellytyksiä. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja terveyteen Asemakaavan muutos vaikuttaa alueella sekä sen lähiympäristössä enimmäkseen silloin, kun aluetta ryhdytään toteuttamaan. Valmistuessaan alueen olosuhteet palautuvat normaaliin toimintaan. 13 4.5.3 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Yhteenvetona voitaneen todeta, että alueen kaavoitus parantaa jo alueelle muodostunut toimintaa ja luo paremmat edellytykset toimintojen sekä työpaikojen luomiseksi. 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Mielipiteet, lausunnot ja esitykset sekä niiden huomioonottaminen Vireilletulo Valmisteluvaiheen kuuleminen Ehdotusvaiheen kuuleminen 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaavoitus toteutuessaan tiivistää ja yhtenäistää aluerakennetta. Alueelle kaavoituksen myötä voidaan toteuttaa ympäristöönsä soveltuvaa teolliseen toimintaan liittyvää ja sopivaa kaupunkirakentamista. 5.1.1 Mitoitus Alueelle kaavassa muodostetaan laajennettu teollisuustontti. Muut asemakaavan muutokseen liittyvät paljoustiedot on esitetty asemakaavan selostuksen liitteenä olevassa seurantalomakkeessa.
14 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavan tavoitteena on eheyttää alueella jo olevaa teollista rakennetta ja tekniikkaa. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Pysäköinti Hulevedet 5.4 Kaavan vaikutukset Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että kaava perustuu riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaava ei vaikuta alueen liikennejärjestelyihin. 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Alueen täydennyskaavoituksella pyritään alueen toteuttaminen saada sopimaan jo alueella olevaan rakennuskantaan ja kaupunkikuvaan mahdollisimman sujuvasti. Teknisesti kaava-alue on valmiin yhdyskuntatekniikan piirissä, niin katujen, kuin tekniikankin osalta (sähkö-, vesi- ja kaukolämpö) joten siltä osin vaikutukset ovat vain tilapäisiä rakentamisajan vaikutuksia. 5.4.2 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Toimiva aluerakenne Suunnittelun kohteena oleva hanke sijoittuu ydinkeskustan alueelle. Hankkeella on tarkoitus kehittää aluetta entisestään joka myös luo uusia toimintoja alueelle. Tiivistää ja aktivoida jo olevaa aluetta entisestään. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Hanke tiivistää Lainaanrannan asuinaluetta. hyödyntää olevaa tekniikkaa ja uudistaa kaupunkikuvaa. Alueelta on myös hyvät yhteydet eri liikennemuodoilla joka puolelle kaupunkia. Alue liittyy kaupunkikuvallisesti merkittävään Lainaan rannan puistoaluekokonaisuuteen jossa on hyvät virkistysmahdollisuudet.
5.4.3 Kaavan suhde yleiskaavaan Kaavaehdotus poikkeaa pienin osin keskustan osayleiskaavasta. Yleiskaavan sisältövaatimukset ovat huomioitu alueen kaavoituksessa. 15 Yleiskaavan sisältövaatimukset ja niiden huomioiminen (MRL 39 ) 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja egologinen kestävyys: o aluerakenteen tiivistäminen, olemassa olevan tekniikan hyödyntäminen, liikenteen toimivuus ja palveluiden saatavuus. 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö: o alue on ollut vajaakäytöllä joka on ollut siten järkevää hyödyntää olevan toiminnan edellytysten parantamiseksi. 3) mahdollisuudet liikenteen, joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla: o alueella on valmis kunnallistekniikka, jätehuolto sekä toimiva kevytja joukkoliikenne. 4) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön: o alueen liikenneolot on valmiiksi toteutettu o alueen maaperä on puhdasta ja siten edullista rakentamiseen o alueen suunnittelu ja sen myötä tuleva toteutus tukee alueen teollista rakennetta entisestään. 5) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset: o tukee elinkeinoelämän ja kunnan palvelutarjontaa. 6) ympäristöhaittojen vähentäminen: o on otettava huomioon lähinnä rakennusvaiheessa mm. melun, pölyn, kierrätyksen ja tulvien huomioimisen osalta. 7) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen: o hyvä suunnittelu luo asialle hyvän lähtökohdan sekä perustan. 5.4.4 Muut vaikutukset Nyt suunnitteilla oleva hanke eheyttää, tukee ja vaikuttaa monin eritavoin kunnan eri toimijoiden oloihin. Monipuolistaa teollista aluerakennetta ja hyödyntää vajaasti rakennetun alueen käyttöä. Ottaa huomioon kaupunkistrategiset tavoitteet aluerakennetta kehitettäessä.
5.5 Ympäristön häiriötekijät Suurin yksitäinen häiriötekijä alueella aiheutuu liikenteen sekä rakentamisen osalta. Liikenne ja rakentaminen aiheuttavat melua, tärinää ja pölyämistä. Alueen suunnittelussa pyritään huomioimaan ongelmat tulevalla lupakäsittelyllä jolla mahdollisesti esiintyvät ongelmat saataisiin minimoitua. 16 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ovat maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia. Niiden sisältö on kokonaisuudessaan esitetty kaavakartalla. 5.7 Nimistö Uutta nimistöä asemakaavan muutoksessa ei synny. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan ja tonttijaon saatua lainvoiman on alueelle suoritettava kiinteistötoimitukset (lohkomistoimitus). Ennen rakentamisen aloitusta pidetään erillinen hankkeen aloituskokous, johon kutsutaan tarpeelliset tahot. Kokouksessa määritellään hankkeen tekninen laatutaso. 6.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan toteutusta seurataan kaupungin rakennusvalvonnan valvontamekanismeilla ja niihin toimiin liittyvillä rekistereillä sekä muilla apuvälineillä sekä tarkastuskäynneillä. Liitteet: 1. Seurantalomake, s. 17 Selvitykset Rovaniemellä 28.2.2017, luonnos Markku Pyhäjärvi kaavoituspäällikkö Timo Hätönen kaavasuunnittelija
17 Liite 1. Seurantalomake Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 698 Rovaniemi Täyttämispvm 28.02.2017 16. kaupunginosa kortteli 6285 tontti 2 sekä asemakaavaton alue, Nikkarinkuja Kaavan nimi 5 Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 698 2017 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 3,8977 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 1,9137 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 1,9836 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 3,8973 100,0 1,9137 4784 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 3,8973 100,0 1,9137 4784 V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-]
18 Rakennussuojelu Yhteensä Alamerkinnät Aluevaraukset Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 3,8973 100,0 1,9137 4784 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 3,8973 100,0 1,9137 4784 T -1,9836-4959 T-1 3,8973 100,0 3,8973 9743 V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä