Mielen hyvinvointi ikääntyessä Marja Saarenheimo, FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/terapiahuone MielenTila Mielellään-seminaari Tampereellla 7.10.2015
Mielen hyvinvoinnin ylläpito on yhtä tärkeää ja monessa suhteessa samanlaista kuin fyysisen kunnon vaaliminen. Se edellyttää säännöllistä (lue: päivittäistä) harjoittamista. 7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 2
Mutta elämä ei ole reilua Olemme syntymäominaisuuksiltamme erilaisia Kuulumme eri sosiaaliluokkiin ja ryhmiin Elämänhistoriamme antaa meille vaihtelevia valmiuksia Elämä kohtelee meitä eri tavoin emmekä voi kaikkeen itse vaikuttaa Silti: mielen vireyttä, tasapainoa ja hyvinvointia voi jokainen ylläpitää ja edistää monin eri tavoin! Usein siihen tarvitaan toisten apua. 7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 3
Riskit? Jopa 15-30 % yli 65-vuotiaista ihmisistä kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. Elämänkulun myöhäisvaiheiden siirtymäkohdissa ja kriiseissä ihmiset tarvitsevat usein erityistä tukea Eräät sairaudet ja toimintakyvyn vajeet altistavat masennukselle Digitalisaatio ja teknologia asettavat uusia vaatimuksia Menetykset, toimintakyvyn muutokset, aktiivisuuden väheneminen, yksinäisyyden ja tarpeettomuuden kokemukset sekä ongelmat sosiaalisissa suhteissa ja psyykkinen stressi ovat mielenterveyden riskitekijöitä ikääntyessä Lievilläkin mielialahäiriöillä on vakavia seuraamuksia Ikäihmisten mielenterveysongelmat heijastuvat myös läheisiin 7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 4
Mielen hyvinvoinnin kulmakivet Aivoterveys ja kognitiivisen toimintakyvyn ylläpito Mielen taidot: kyky tyynnytellä itseä, kyky sietää ajoittaista epämukavuutta, valmius hyväksyä se mikä jo on tapahtunut, valmius päästää irti turhasta murehtimisesta, kyky tietoiseen läsnäoloon, myötätunto itseä ja muita kohtaan Sosiaalinen kanssakäyminen ja keskinäinen huolenpito Kehon hyvinvoinnista huolehtiminen Elämän merkityksellisyys 7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 5
Aivot ja psyykkinen hyvinvointi Aivojen muovautuvuus on tärkeä tekijä mielialan säätelyssä ja mielenterveyden ylläpitämisessä. Sillä tarkoitetaan, että oppiminen ja kokemukset muuttavat aivojen arkkitehtuuria. Muovautuvuus säilyy ainakin jossain määrin läpi elämän 7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 6
Aivojen muovautuvuutta ylläpitävät ja lisäävät Liikunta ja fyysinen harjoittelu Kohdennetut kognitiiviset harjoitteet Keskittyminen Uusien taitojen opettelu Sosiaalinen vuorovaikutus Kaikenlainen omiin voimavaroihin sopiva mielekäs toiminta 7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 7
Psyykkiseen ikääntymiseen liittyviä myyttejä ja uskomuksia Kognitiivinen vanheneminen merkitsee etupäässä rappeutumista Hermosolut eivät uusiudu Ikääntyessä kyky oppia vähenee ratkaisevasti Nämä ovat osoittautuneet virheellisiksi käsityksiksi! 7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 8
Myönteiset muutokset psyykkisessä ikääntymisessä perustuvat Oppimisprosessien ja kokemusten myötä lisääntyviin hermoverkkoyhteyksiin Aivopuoliskojen parempaan integraatioon Tunnejärjestelmän tasoittumiseen ja säätelyjärjestelmien parempaan toimintaan 7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 9
Nämä ilmenevät Arjen ongelmanratkaisussa Relativistisen ajattelun lisääntymisessä Ristiriitojen ja epävarmuuden sietämisessä Tyyneydessä erilaisten elämäntapahtumien edessä 7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 10
Kognitiivinen harjoittelu vahvistaa mielen hyvinvointia Toisto ja kertaaminen vahvistavat muistia Meditaatio, keskittymisharjoitukset vahvistavat toiminnanohjausta Yksinkertaiset laskutehtävät ja ääneen lukeminen harjaannuttavat myös muistisairaan ihmisen kognitiota ja auttavat mielialan säätelyssä (esim. www.miinasillanpaa/aivotreeni; www.oivamieli.fi; www.senioriverkko.com) 7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 11
Tunteet Tunteet ja tunnemuistot muodostavat ikään kuin linssin, jonka läpi katsomme todellisuutta ja itseämme Tunnemuistot ovat kehomuistoja ja/tai tapahtumamuistoja, jotka aktivoituvat suhteellisen automaattisesti alkuperäistä vähänkin muistuttavissa tilanteissa Hermoston tunnejärjestelmät ovat nopeita ja toimivat usein tietoisuuden ulkopuolella Kun jokin tunne viriää, emme välttämättä tiedä, mikä sen aiheutti, mutta toimimme tiedostamattamme sen ohjaamana Mielialat ovat pitkittyneiden tunteiden, muistojen ja automaattiajatusten muodostamia kokonaisuuksia 7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 12
Tunteiden säätely lisää hallinnan tunnetta Kehityksellisesti tunteet ovat järkeä vanhempia Hätätilanteissa ja psyykkisen stressitilan aikana tunnejärjestelmä usein kaappaa vallan Aivojen tunnejärjestelmä toimii nopeasti se antaa hätämerkin usein jo ennen kuin järki ehtii mukaan arvioimaan tilannetta Tunnereaktioita voi oppia säätelemään Toisaalta on tärkeää tunnistaa ja kohdata kaikenlaiset tunteet sen sijaan että yrittäisi torjua niitä tai pitää niitä piilossa 7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 13
Psyykkinen stressitila Masennuksessa ja ahdistuksessa etuaivokuori, aivojen kapellimestari - toimii aliteholla aineenvaihdunta siellä heikkenee. Tunnejärjestelmä käy ylikierroksilla aineenvaihdunta kiihtyy. Stressiin liittyy ns. stressihormonien ylituotanto ja sympaattisen hermoston ylivireystila Ihmiset reagoivat psyykkiseen stressiin eri tavoin: jotkut lamaantuvat, toiset etsivät pakokeinoja (esim. alkoholi) ja kolmannet muuttuvat hyökkääviksi Stressi kuluttaa aivoja 7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 14
Mistä huomaa, että kaikki ei ole kunnossa: alavireisen tai ahdistuneen mielialan tunnistaminen Kielteiset ajatukset itsestä Kielteiset tunteet Valikoiva (kielteisten asioiden) muistaminen Epäsuotuisat uskomukset Alavireisyys, elämänilon katoaminen Fyysiset pelon ja uhan tuntemukset (hengityksen epätasapaino, sydämen tykytys, painon tunne rinnassa tai vatsassa, pala kurkussa jne) 7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 15
Koukuttavat mielialaongelmat Masennus ja ahdistus ovat sinänsä normaaleita ja mielekkäitä reaktioita elämän kriisitilanteessa Pitkittyessään ne vaikuttavat tuhoisasti sekä kokonaishyvinvointiin että aloitekykyyn, jota tarvittaisiin toipumisessa Mielialaongelmiin liittyy usein uskomus, että ne ovat tulleet jäädäkseen Niistä saattaa tulla ystäviä, joita ihminen alkaa helliä ja varjella Niistä voi huonossa tapauksessa tulla osa identiteettiä (myös muiden näkökulmasta) 7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 16
Mielialan säätely Psykologisessa mielessä mielialan säätelyssä on kyse tunteiden, ajatusten ja toiminnan muodostaman kokonaisuuden ymmärtämisestä ja hallinnasta On tärkeää huomata, että ajatukset ovat vain ajatuksia, tunteet vain tunteita. Ne eivät ole pysyviä eivätkä kerro totuutta meistä. Elimistön ja aivojen näkökulmasta on kyse stressitason laskemisesta (rauhoittumisesta), autonomisen hermoston tasapainottamisesta, mielihyväratojen käynnistämisestä sekä toiminnanohjauksen vahvistamisesta 7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 17
Mielialan säätelyn apukeinoja Terveelliset elämäntavat Mielihyvää tuottavien asioiden tekeminen säännöllisesti Itsensä rauhoittamisen menetelmät Kognitiiviset, erityisesti toiminnanohjausta vahvistavat harjoitteet Kyky sietää epämukavuutta ja epämukavuuden näkeminen väistämättömänä osana elämää Arjen struktuurit Hyväksyvä tietoinen läsnäolo nykyhetkessä 7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 18
Hyvä arki? Turvallisuutta luovat rutiinit ja aikataulut Jatkuvuuden ja yllätyksellisyyden tasapaino Riittävä määrä mielekästä tekemistä Mielihyvää tuottava ympäristö (mielihyvä on vastalääke psyykkiselle stressille) 7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 19
Kokemus elämän merkityksellisyydestä Osallisuus Vastavuoroiset ihmissuhteet Tarpeellisuuden tunne Mielekäs arki Kokemus omasta paikasta sukupolvien ketjussa 7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 20
Gerotranssendenssi (L. Tornstam)ja tasapainoinen vanheneminen (Harmonious aging Liang & Luo) Gerotranssendenssia luonnehtii muutos materialistisesta ja rationaalisesta elämänkatsomuksesta kohti kosmisempaa ja transsendenttista katsomusta Tasapainoisen vanhenemisen pohjana Jin-Jang perusvoimapari. Vanhenemiseen liittyvät vastakohtaparit muutos ja jatkuvuus, aktiivisuus ja vetäytyminen, mieli ja ruumis, autonomia ja keskinäinen riippuvuus täydentävät toisiaan. 7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 21
Viisaus Kyky tunnistaa vakiintuneita malleja uusien tilanteiden ratkaisemiseksi Kognitiivisten toimintojen lievää hidastumista ikääntyessä kompensoi kokemusten laaja varasto ja muistijärjestelmien temaattisuus, joka auttaa löytämään ratkaisuja Aivojen muovautuvuus säilyy läpi elämän uusien taitojen oppiminen ja harjoittelu auttavat ylläpitämään henkisiä voimavaroja 7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 22
Senior coolness (Zimmerman & Greben) Senior coolness viittaa henkiseen vahvuuteen, jonka avulla iäkäs ihminen kompensoi vanhenemiseen liittyviä menetyksiä ja hankaluuksia. Coolness (tyyneys) merkitsee elämäntaitoa, joka auttaa hyväksymään vanhenemisen epämukavuudet, suhtautumaan niihin tyynesti ja säätelemään suhdettaan elämän väistämättömyyksiin esimerkiksi huumorin ja ironian avulla. 7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 23
Kiitos! 7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 24