Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä

Transkriptio

1 Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä 1

2 Asenteet Ilmentävät tunne- ja arvopohjaista suhtautumista johonkin sosiaaliseen ilmiöön Edellyttävät (ainakin periaatteessa) jonkin verran tietoa kysytystä asiasta Eivät välttämättä kerro siitä, kuinka ihmiset toimivat suhteessa kysyttyyn asiaan Ovat kulttuuristen normien säätelemiä 2

3 Asennekyselyjen hankaluuksia Tulkintaongelmat: Emme tiedä, mitä ihmiset ajattelevat vastatessaan kysymyksiin; mitä esimerkiksi vanhuus tai iäkäs ihminen tarkoittavat yksittäisille vastaajille? Mitä asennegallupit kertovat reaalielämästä? Todellisuus on usein kyselyn antamaa kuvaa mutkikkaampi ja ristiriitaisempi. Kun kysytään ikävaiheisiin liittyviä asenteita, jotkut vastaavat kokemuksensa perusteella ikään kuin sisältä päin ja toiset pikemminkin sivusta päin 3

4 Eloisa mieli -gallupin herättämiä kysymyksiä Ovatko asenteet vanhuutta kohtaan sittenkään koventuneet, kuten joskus väitetään? Ovatko sukupolvien väliset jännitteet kuviteltuja? Arvostetaanko suomalaisessa kulttuurissa ikäihmisiä sittenkin enemmän kuin usein esitetään? Mihin tarvitsemme asennemuutosta? 4

5 Kuva vanhuudesta ei ole ristiriidaton Esimerkkejä väittämistä 5

6 Iäkkäät voivat suunnitella tulevaisuuttaan ja unelmoida siinä missä muutkin Erityisesti ns. kolmannen iän ihmiset ajattelivat näin Samaa mieltä olivat harvimmin kaikkein vanhimmat (ehkä omat ja lähipiirin kokemukset vaikuttavat) ja kaikkein nuorimmat (voi olla vaikea kuvitella mitä on olla vanha) Pienituloiset ja työttömät olivat muita harvemmin samaa mieltä väittämästä 6

7 Miksi ikäihmisten kokemuksia ei hyödynnetä? Ihmiset ovat ikään katsomatta melko yksimielisiä siitä, että iäkkäiden ihmisten elämänkokemusta, tietoja ja taitoja hyödynnetään aivan liian vähän. Jos jopa 78% suomalaisista toivoo ikäihmisten elämänkokemusta ja tietoja hyödynnettävän enemmän, miksi näin ei tapahdu? Täysin samaa mieltä olivat useimmin vuotiaat ja harvimmin nuorimmat (15-24v ja 25-34v) Kohtaavatko asenne ja käytännöt? 7

8 Onko ikäpolvien välillä jännitteitä? 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 7% 7% Iäkkäät ihmiset ovat yksi yhteiskunnan suurimmista kustannuseristä 31% 20% 19% 14% 27% 25% 17% 29% 2% 2% 1= täysin samaa mieltä 2= jokseenkin samaa mieltä 3= ei samaa eikä eri mieltä 4= jokseenkin eri mieltä 5= täysin eri mieltä 6= ei osaa sanoa Erityisen samanmielisiä olivat nuorimmat (15-24v; 51%) sekä yli 80 vuotiaat miehet (50%) 0% v 65+ 8

9 Ikäihmisten psyykkinen hyvinvointi Tutkimusten mukaan ikäihmisillä on vähemmän vakavia mielenterveysongelmia kuin muilla, mutta yleinen käsitys gallupissa ei ollut tämän suuntainen (tai siitä ei osattu sanoa) Ikäihmiset kärsivät tutkimusten mukaan runsaasti lievästä masennuksesta ja ahdistuneisuudesta, joilla on vakavia seuraamuksia sekä yksittäisille ihmisille että yhteiskunnalle Gallupin mukaan ihmisillä on keskimäärin melko niukasti tietoa ikäihmisten mielen hyvinvoinnista tai mielenterveysongelmien syistä (runsaasti ei osaa sanoa vastauksia) Mielenterveyspalveluita katsottiin iäkkäille olevan tarjolla liian vähän Vanhimmat vastaajat (49% 80+ -vuotiaista, 51% kaikista eläkkeellä olevista) olivat valmiita jopa karsimaan ikäihmisten mielenterveyspalveluista taloudellisesti huonoina aikoina 9

10 Kuuluuko alakulo vanhuuteen? 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Alakuloisuus ja jopa lievä masennus kuuluvat vanhuuteen 3% 9% 18% 27% 16% 11% 32% 31% v % 24% 1% 1% 1= täysin samaa mieltä 2= jokseenkin samaa mieltä 3= ei samaa eikä eri mieltä 4= jokseenkin eri mieltä 5= täysin eri mieltä 6= ei osaa sanoa Vanhimmista (80+) jopa 42% oli täysin samaa mieltä siitä, että alakuloisuus ja jopa lievä masennus kuuluvat vanhuuteen 10

11 Mielenterveysongelmien syyt: viisi kärjessä Yksinäisyys (68%) Liikuntakyvyn heikentyminen tai menettäminen (39%) Fyysiset sairaudet (36%) Arjen virikkeettömyys (29%) Alkava muistisairaus (28%) Vanhimmat (80+) korostivat muita enemmän huonoja kulkuyhteyksiä (19%) ja aistien heikkenemistä (40%) Tutkimusten mukaan: Noin puolet ikäihmisten masennuksista on perua varhaisemmilta aikuisvuosilta Perinnöllisellä alttiudella on merkitystä Eräät fyysiset sairaudet altistavat masennukselle ja ahdistuneisuudelle Mielenterveysongelmien taustalla usein monia kasautuneita stressitekijöitä Yksinäisyys voi olla sekä psyykkisten ongelmien syy että seuraus 11

12 Tuen muodot: kolme kärjessä Sukulaisten ja ystävien tuki (66%) Keskusteleminen toisten saman ikäisten ja samojen huolien parissa painivien kanssa (48%) Ryhmätoiminta (37%) Vanhimmat (80+) korostivat terveyskeskuslääkärin apua (36% vs 14%) eivätkä pitäneet ryhmätoimintaa niin tärkeänä kuin nuoremmat (25% vs 48%) Vertailun vuoksi: Kriisikeskus tai kriisipuhelin (2%) Psykoterapia (8%) Oma-apu netistä (4%; vain 80+) 12

13 Saako iäkäs ihminen apua mielenterveysongelmiinsa? 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% 3% Iäkkäille ihmisille tarkoitettuja mielenterveyspalveluja on riittävästi 4% 12% 18% 24% 20% 36% 19% v % 15% 7% 14% 1= täysin samaa mieltä 2= jokseenkin samaa mieltä 3= ei samaa eikä eri mieltä 4= jokseenkin eri mieltä 5= täysin eri mieltä 6= ei osaa sanoa 74% vastaajista ajattelee, että iäkkäiden ihmisten mielenterveysongelmia voidaan hoitaa menestyksellisesti 51% uskoo, että mielenterveyspalveluiden asiakkaana oleminen leimaa kielteisesti iäkästä ihmistä 13

14 Ikäihmisten parhaat keinot pitää yllä psyykkistä hyvinvointiaan Huumori ja myönteinen asenne (54%) Liikunta (45%) Sukulaisten ja ystävien tuki (42%) Hyvä ravitsemus (40%) Vertailun vuoksi: Osallistuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen (1%) Seksi (2%) Aivoterveydestä huolehtiminen (7%) Uusien taitojen opettelu (7%) 14

15 Tutkimusten mukaan Oikein kohdennettu harjoittelu (esim. laskutehtävät, muistiharjoitukset, tarkkaavuusharjoitteet, uusien taitojen opettelu, meditaatio) lisää aivojen muovautuvuutta ja kykyä säädellä mielialaa sekä vähentää murehtivaa ajattelua Liikunta ja oikea ravitsemus ovat hyödyllisiä Vastavuoroinen sosiaalinen vuorovaikutus ja myönteinen yhteisöllisyys edistävät psyykkistä hyvinvointia 15

16 Mielenterveysosaaminen kansalaistaidoksi! Ihmiset näyttävät olevan hyvin selvillä fyysisen harjoittelun ja ravitsemuksen myönteisistä vaikutuksista psyykkiseen hyvinvointiin, mutta tarvitaan lisää tietoa siitä, miten omaa mieltään voi opettaa voimaan paremmin Mielenterveysosaaminen koituu sekä jokaisen omaksi hyödyksi että antaa eväitä muiden tukemiseen Järjestöt ovat avainasemassa mielenterveysosaamisen juurruttamisessa todelliseksi kansalaistaidoksi 16

17 Kiitos! 17