Marja Saarenheimo, FT, tutkija Ravitsemusfoorumi

Transkriptio

1 Marja Saarenheimo, FT, tutkija Ravitsemusfoorumi

2 Mielenterveyden tarkastelu monitekijäisenä ja monimutkaisena prosessina, jossa limittyvät toisiinsa biologiset, psykologiset ja elämänhistorialliset tekijät sekä tämänhetkinen stressi, sosiaalisen tuen ja myönteisen palautteen puute ja henkilön kognitiivinen tyyli. Eri tekijät eivät edusta kilpailevia teorioita vaan pikemminkin saman prosessin eri ulottuvuuksia, jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään

3 Itsensä ja elämäntilanteensa hyväksyminen Elämän tarkoituksellisuus Vastavuoroiset ihmissuhteet P H S Y Y V Y I K N K V I O N I E N N TI Elämänhallinta Autonomia Henkilökohtainen kasvu ja omien mahdollisuuksien toteuttaminen

4 Vanheneminen on elämänkulun luonnollinen elementti Vanheneminen on yksilöllistä ja kulttuurista iäkkäät eivät ole yhtenäinen ryhmä Vanheneminen sinänsä ei aiheuta mielenterveysongelmia, mutta eräät siihen liittyvät ilmiöt ovat psyykkisen hyvinvoinnin kannalta haasteita, joita vanheneva ihminen joutuu kohtaamaan nuorempia todennäköisemmin

5 Biologinen alttius Psykologiset tekijät (esim. kognitiivinen tyyli, kyky käsitellä tunteita jne) Elämänhistoria ja sosiaaliset suhteet Ajankohtaiset elämäntapahtumat Kulttuuriset tekijät Ihmisen oma toiminta, joka ylläpitää ongelmia

6 Ruumiilliset ikääntymismuutokset ja sairaudet Kognitiiviset ikääntymismuutokset Elämäntilanteeseen liittyvät tekijät Sosiaalisiin suhteisiin liittyvät ongelmat Yhteiskunnan negatiiviset asenteet Autonomian menetys

7 Kehon ja mielen vanhenemisen eriaikaisuus Eräisiin fyysisiin sairauksiin liittyy kohonnut mielialaongelmien riski Mielialaongelmat toisaalta lisäävät sairastumisalttiutta Kivun vaikutus mielialaan Fyysiset sairaudet vaikuttavat usein mielialaan aktiivisuuden vähentymisen kautta Vanheneva keho häpeän aiheena

8 Tiedonkäsittelyn hidastuminen Tarkkaavaisuuden ja muistin muutokset Toiminnanohjauksen ongelmat Muistisairaudet ja lievä kognitiivinen heikkeneminen Arkielämän uudet vaatimukset (esim. teknologian hallinta) Ongelmat syntyvät usein välillisesti, kun nuoremmat pyrkivät auttamaan liikaa ja tekemään iäkkään puolesta asioita, joihin tämä itsekin kykenee

9 Leskeytyminen ja suru Muut menetykset (esim. ikätoverien kuolemat) Oma sairastuminen Puolison sairastuminen omaishoito Muutto Laitoshoito

10 Ihmissuhteiden absoluuttinen tai suhteellinen puute yksinäisyys Perheen ja suvun sisäiset ristiriidat Hyväksikäyttö ja kaltoinkohtelu Ongelmalliset suhteet ammattilaisiin

11 Ikäsyrjintä ja toiseus Negatiiviset vanhuuden stereotypiat Ennaltaehkäisyn ja hoidon laiminlyöminen Psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen liittyvän tiedon puuttuminen Toiminnan areenoiden väheneminen Tarkoituksellisuuden kokemuksen oheneminen

12 Valinta autonomian ja turvallisuuden välillä Häpeällisenä koettu riippuvuus muiden ihmisten avusta Ristiriidat palvelujärjestelmän kanssa oman identiteetin ja toimintatapojen säilyttäminen

13 Yleisen hyvinvoinnin lasku Lisääntynyt sairastumisalttius Toimintakyvyn ongelmat Aktiivisuuden väheneminen ja itsenäisen selviytymisen ongelmat Ravitsemusongelmat Päihteiden liikakäyttö Perusterveydenhuollon palveluiden runsas käyttö Muistisairauden riski Kasvanut laitoshoitoon joutumisen riski Kasvanut kuoleman riski (myös itsemurhariski)

14 Jopa puolet ikäihmisten masennuksista ja ahdistushäiriöistä jää tunnistamatta koskee erityisesti lievää oireilua Tunnistamisen esteitä: Ikäihmisten vaikeus tai haluttomuus puhua mielialaongelmistaan Psyykkisen sairauden stigma Ammattilaisten asenteet: masennus kuuluu vanhuuteen tai alavireisyys on ominaista tälle ihmiselle Keskittyminen fyysisiin ongelmiin Muistiongelmat

15 Liian usein hoidetaan pelkästään lääkkeillä ilman riittävää seurantaa Lääkkeettömät hoidot, joilla osoitettu olevan vaikuttavuutta masennuksen hoidossa: kognitiivinen psykoterapia, käyttäytymisterapia muisteluterapia interaktiivinen psykoterapia psykodynaaminen lyhytterapia liikunta

16 Lähtökohtana asiakkaan yksilöllinen tilanne ja sen kokonaisvaltainen arviointi Hoito tapahtuu luontevimmin perusterveydenhuollossa, mutta yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa tärkeää Keskeinen toimija hoidon koordinaattori, asiakasohjaaja tai depressiohoitaja Lääkehoidon ja psykososiaalisten työmuotojen yhdistäminen Räätälöity hoito ja intensiivinen seuranta

17 Pohjautuu tutkimusnäyttöön ja tietoon vaikuttavista elementeistä ikäihmisten palveluiden järjestämisessä Kehitetty ja tutkittu Vanhustyön keskusliiton tutkimushankkeessa

18 MielenMuutos malli R y h m ä t Asiakas Mielenterveysohjaaja Psykologi Konsultoiva vanhuspsykiatri Fysioterapeutti

19 Yksilöllinen ohjaus ja neuvonta Tieto ja käytännön apu Liikunta ja kehotietoisuus Psykososiaaliset ryhmät (laulu, taide, muistelu, mielialan hallinta) Ravitsemusneuvonta Terapeuttiset keskustelut Psykoterapia Tietoisuustaitoharjoittelu

20 Tutkia, auttaako kokonaisvaltainen psykososiaalinen interventio lievittämään ikäihmisten masennusta, parantamaan elämänlaatua ja elämänhallintaa sekä optimoimaan sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä Tarkastella intervention toimivuutta, yksilöllisiä hoitoprosesseja sekä sitä, miten osallistujat merkityksellistävät saamaansa apua ja arvioivat sen vaikutuksia elämässään Luoda malli masennuksesta kärsivien ikäihmisten tukemiseen

21 Osallistujien rekrytointi alueittain interventio- ja vertailuryhmiin (N= ) Terveyskeskukset, kotihoito, päiväsairaala, muistipoliklinikka, sosiaalityö, diakoniatyö Vertailuryhmä Interventioryhmä GDS 30-seula > 10p Tutkimushoitajan haastattelu 0 kk Tutkimushoitajan haastattelu 6 kk Tutkimushoitajan haastattelu 12 kk Yksilöllinen ohjaus ja neuvonta Tieto ja käytännön apu Liikunta ja kehotietoisuus Psykososiaaliset ryhmät (laulu, taide, muistelu, mielialan hallinta) Ravitsemusneuvonta Terapeuttiset keskustelut Psykoterapia Tietoisuustaitoharjoittelu Hoitoprosessien analyysi

22 Tuloksia MielenMuutos - masennushankkeesta

23 GDS masennuspisteiden muutokset interventio ja vertailuryhmässä GDS Vertailu Interventio 0 kk 6 kk 12 kk 0kk 6 kk 12 kk

24 WHOQOL Bref elämänlaadun psyykkisen ulottuvuuden muutokset interventio ja vertailuryhmässä WHOQOL 2, Psychological Vertailu Interventio 0 kk 6 kk 12 kk 0kk 6 kk 12 kk

25 Haitallisena koetun yksinäisyyden muutokset interventio ja vertailuryhmässä Yksinäisyyden haitta Vertailu Interventio 0 kk 6 kk 12 kk 0kk 6 kk 12 kk

26 Fyysisen harjoittelun lisääminen => mielialan hetkellinen kohoaminen motivoi Jonkin mielihyvää ja merkityksellisyyden kokemusta tuottavan toiminnan aloittaminen tai elvyttäminen => tuottaa onnistumisen kokemuksia, antaa toivoa Psykoedukaatio Riittävästä päivittäisestä aktiivisuudesta huolehtiminen

27 Fyysinen terveydentila Lääkitys Ravitsemustila Unen laatu ja määrä

28 Liikunta ja fyysinen harjoittelu tuottavat välitöntä mielialan kohenemista (vaikuttavat aivojen välittäjäaineisiin) Säännöllinen (päivittäinen) fyysinen harjoittelu lisää muiden hoitomuotojen tehoa Ryhmässä tapahtuva liikunta on mielialan kannalta tehokkainta Parantaa kehonkuvaa Parantaa unen laatua ja ruokahalua

29 Fyysisten sairauksien ja mielialaongelmien välittävänä tekijänä aktiivisuuden aste Aktiviteettien sovittaminen kunkin hetkiseen toimintakykyyn (valmiuksia saatetaan usein aliarvioida pikemmin kuin yliarvioida) Positiiviset odotukset lisäävät motivaatiota Myönteinen palaute tärkeää Ihmisen tulisi voida muistisairaanakin osallistua arjen tuottamiseen voimiensa ja kykyjensä mukaan

30 Merkityksellisyyden kokemukset lisäävät motivaatiota toipua masennuksesta Merkityksellisyys syntyy usein esimerkiksi muiden auttamisesta tai osallisuudesta arjen toimintaan Mielekäs ja kiinnostava toiminta voi synnyttää tiloja, joissa kielteisten ajatusten vatvominen väistyy takaalalle Eri ihmisille eri asiat tuottavat mielihyvää yksilöllisten kiinnostuksen kohteiden ja halujen selvittäminen tärkeää

31 Etuaivokuoren stimulointi tärkeää kognitiivisten toimintojen, vuorovaikutusvalmiuksien, tunteiden ja käyttäytymisen säätelyn sekä mielialan kannalta Harjoittelussa keskeistä säännöllisyys, tehtävien sopiva vaikeustaso, kannustava ohjeistaminen sekä myönteisen palautteen antaminen

32 Aikuisia ihmisiä myös muistisairaita - useimmiten motivoivat tietyt arvot ja arvostukset, joiden mukaan he haluaisivat toimia Arvojen ja arvostusten selvittäminen edellyttää ihmisen elämänhistorian tuntemista ja kykyä kuunnella sekä havainnoida ihmistä arjen tilanteissa

33 KIITOS! Kiitos! Kiitos!