VANHENEMISEN TAITO. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto, Eloisa ikä -ohjelma

Transkriptio

1 VANHENEMISEN TAITO Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto, Eloisa ikä -ohjelma

2 Mitä vanheneminen tuo mukanaan? vs Mitä minä voin viedä mukanani vanhuuteen?

3 Kyse ei ole hyvän vanhenemisen resepteistä vaan sen perustan tutkimisesta, jonka pohjalta voimme tehdä omaa elämäämme ja vanhenemistamme koskevia valistuneita valintoja biologisten ja elämänkulullisten väistämättömyyksien asettamissa rajoissa.

4 PERUSTAN TUTKIMINEN Lähtökohtana jatkuvasti uudistuva monitieteinen ikääntymistutkimus Huomion suuntaaminen keskimääräisistä ikämuutoksista kohti mahdollisuuksien ylärajaa Käytännön kokemukset inhimillisen toiminnan luonteesta

5 KAHDEN MAAILMAN RAJALLA Ulkoinen todellisuus Sisäinen todellisuus

6 MIHIN VANHENEMISESSA TARVITAAN TAITOA? Vanhenemiseen liittyvien väistämättömyyksien tunnistamiseen ja niihin suhtautumiseen => sen tunnistaminen, mihin voi itse vaikuttaa Mielen sisäisten tapahtumien tunnistamiseen ja säätelemiseen Haasteiden kohtaamiseen, ongelmien ratkaisemiseen ja kriiseistä palautumiseen Huolenpitoon muista ja itsestä

7 MILLAISIA TAITOJA TARVITAAN? 1. Mielen taidot Tunnetaidot Epämukavuuden sietäminen Ajattelutaidot Tietoisuustaidot 2. Sosiaaliset taidot Vuorovaikutustaidot Vastuu itsestä ja toisista Myötätunto ja ystävällisyys 3. Käytännölliset elämän järjestämiseen ja arjen sujumiseen liittyvät taidot

8 MISSÄ MIELI ON? Mieli rakentuu alati suhteessa muuhun maailmaan sen mukaan, millaisten ihmisten ja muun ympäristön kanssa kulloinkin ollaan tekemisissä. (Ihmisen mieli, Gaudeamus 2015) Ikääntyvien aivojen kannalta parhaat olosuhteet sisältävät riittävästi haasteita sekä mahdollisimman paljon läheisyyttä ja kiintymystä. (L. Gozolino: The healthy aging brain, 2008)

9 OSTAISITKO TÄLTÄ MIEHELTÄ KÄYTETYT AIVOT? Käyttö ei kuluta vaan parantaa aivoja Tärkeintä, mitä voimme tehdä aivojemme hyväksi, on 1) säilyttää uteliaisuutemme, 2) ottaa vastaan haasteita ja 3) pitää huolta läheisistä ihmissuhteistamme

10 EI KANNATA USKOA, ETTÄ KOGNITIIVINEN VANHENEMINEN OLISI PELKKÄÄ RAPPEUTUMISTA TAI ETTÄ VANHA KOIRA EI OPI UUSIA TEMPPUJA, SILLÄ samalla kun jotkut mielen toiminnot heikkenevät, jotkut pysyvät suhteellisen vakaina ja jotkut paranevat mitä suurempi kognitiivinen reservi meillä on, sitä vastustuskykyisempiä olemme erilaisille rappeuttaville muutoksille aivot säilyttävät muovautuvuutensa ainakin jossain määrin koko elämämme ajan

11 IKÄMUUTOKSET TAPAHTUVAT ERI TAHTIA ERI AIVORAKENTEISSA tarkkaavuuteen, mieleen painamiseen ja nopeaan päättelyyn liittyvät valmiudet heikkenevät iän myötä (etuotsalohkon dorsolateraalinen alue) tunteiden säätely ja arjen ongelmanratkaisu paranevat ainakin suotuisissa olosuhteissa (etuotsalohkon ventromediaalinen alue) lievä tiedonkäsittelyn hidastuminen on sekä etu että haitta kun kyky suodattaa pois epäolennaista informaatiota(inhibitio) heikkenee, saattaa aueta lisää tilaa sekä luovuudelle että hulluudelle

12 ETUOTSALOHKO ON AIVOJEN KAPELLIMESTARI Jos se jää eläkkeelle, on syytä varautua siihen, että koko orkesteri soittaa epätahdissa

13 LUOVUUS Ikääntyvät aivot eivät ehkä taivu työskentelemään yhtä nopeasti ja suuntaamaan tarkkaavuuttaan yhtä tehokkaasti kuin nuoret aivot, mutta vastapainoksi ne voivat hyödyntää laaja-alaisemmin erilaisia sinänsä irrallisia informaation palasia ja muodostaa niistä uusia luovia ja kekseliäitä kokonaisuuksia.

14 VANHUUS JA VIISAUS? Viisaus on kykyä yhdistellä uutta ja vanhaa eli soveltaa aikaisempaa kokemusta uusien ongelmien ratkaisemiseen Paljon kokeneen ihmisen mieli on täynnä toimintaohjeita, jotka aktivoituvat samaan luokkaan kuuluvissa uusissa tilanteissa (ns. hiljainen tieto tai intuitio) toimintaohjeet eivät kuitenkaan välttämättä ole aina fiksuja Tällaiset toimintatapamuistot ovat hyvin kestäviä ja niiden aktivoituminen kuluttaa vain niukasti energiaa

15 JÄRKI JA TUNTEET Tunteita ja järkeä eli kognitiota ei ole mielekästä ajatella toisilleen vastakkaisina tai erillisinä prosesseina, sillä ne ovat linkittyneet tiukasti toisiinsa jo keskushermoston tasolla. Nämä vastavuoroiset yhteydet mahdollistavat sen, että järkemme voi ohjata tunteita silloin, kun tunnemekanismit eivät sopeuta käyttäytymistämme parhaalla mahdollisella tavalla, ja toisaalta sen, että tunteemme voivat ohjata toimintaamme sellaisissa kriittisissä tilanteissa, joissa järkemme olisi yksinkertaisesti liian hidas reagoimaan ja päättämään, mitä meidän tulisi tehdä. (L. Nummenmaa: Tunteiden psykologia)

16 MIKSI KÄYTTÄYDYMME JOSKUS JÄRJETTÖMÄSTI? Tunteet viriävät usein automaattisesti ilman että olemme tietoisia, mikä tunteen herätti Tunnereaktiot ovat osittain vaistomaisia ja osittain oppimisen kautta automatisoituneita Ikääntyessä reaktiivisuus usein vähenee sekä hidastumisen että kokemusten karttumisen seurauksena Tyynempi suhtautuminen vastoinkäymisiin ja epämukavuuksiin Passiivisempien strategioiden käyttö tunteiden säätelyssä (kielteisiä tunteita herättävien tilanteiden välttely; ristiriitojen sietäminen; tunnekuohun asettumisen odottaminen)

17 TUNNETAITOJA VOI HARJOITELLA Tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen Tunteiden, ajatusten ja toimintayllykkeiden erottaminen toisistaan Tunteiden kanssa ystävystyminen niin että niitä ei tarvitse tukahduttaa Tunteiden ilmaiseminen ja niistä kertominen rakentavalla tavalla

18 AJATTELUTAITOJEN KEHITTÄMINEN JA AJATTELUANSOJEN VÄLTTÄMINEN Tyypillisin ajatteluansa on uskomus, että omia ajatuksia täytyy aina uskoa ( Jos mieleeni tulee ajatus, se varmasti pitää paikkansa ) Muita tyypillisiä ajatteluansoja: henkilökohtaistaminen ( ystäväni näytti tänään nyrpeältä; hän on tietenkin kyllästynyt minuun ja pitää minua tyhmänä ) ajatustenluku ( lääkäri sanoi, että verikokeissa ei löytynyt mitään selitystä oireilleni; hän ajattelee tietysti, että vika on korvien välissä ) mustavalkoajattelu ( jos en saa kiitosta töistäni, olen varmaan muiden mielestä täysi luuseri ) märehtiminen tai vatulointi

19 TIETOISUUS OMISTA AJATUKSISTA, TUNTEISTA JA TUNTEMUKSISTA Tietoinen läsnäolo rauhoittuminen tähän hetkeen Oivallus, että ajatukset ovat vain ajatuksia, tuntemukset tuntemuksia ja tunteet tunteita niiden mukaan ei ole pakko lähteä eikä niitä ole pakko uskoa Säännöllisen meditaation on tutkimuksissa havaittu virittävän otsalohkon toiminnanohjausalueita, auttavan tunteiden ja toimintayllykkeiden säätelyssä ja epämukavuuden sietämisessä sekä jopa vaikuttavan suotuisasti kromosomien päässä sijaitsevien ja niitä suojaavien telomeerien pituuteen

20 VANHENEMINEN TEORIASSA JA KÄYTÄNNÖSSÄ SOPEUTUMISTA, VALINTAA JA VASTARINTAA Eri aikoina sosiaali- ja psykogerontologiset teoriat ovat pyrkineet ymmärtämään ja selittämään vanhenevien ihmisten tyypillisiä kokemuksia sekä itse psyykkisen ja sosiaalisen vanhenemisen tyypillistä prosessia Aina esiin nousee kysymys siitä, mikä vanhenemisessa on geenejä, mikä psykologiaa, mikä sosiaalista ja mikä kulttuuria sekä mitä oikeastaan voimme valita tai vastustaa ja mihin on vain sopeuduttava. Yksittäisen ihmisen näkökulmasta vanhenemisen (psykologiset) teoriat ovat linssejä, joiden läpi voi katsoa ulkoista ja sisäistä todellisuutta. Ne tarjoavat välineitä oman kokemusmaailman ymmärtämiseen, ennustamiseen ja muuttamiseen.

21 PSYKOLOGISTEN VANHENEMISEN TEORIOIDEN VALINTAMYYMÄLÄ Minäintegraatio Erik H. Erikson Gerotranssendenssi Lars Tornstam SOC selective optimization with compensation Baltes Harmonious aging (Liang & Luo) Senior coolness /Zimmerman & Grebe)

22 Me emme tee valintoja vain itseämme varten, sillä tulevien sukupolvien onni ja hyvinvointi ovat riippuvaisia meidän valinnoistamme samoin kuin meitä nuorempien ikäpolvien tekemät valinnat vaikuttavat meidän onneemme ja hyvinvointiimme.

23 KUINKA MINÄ HALUAISIN VANHETA? Yritän säästää energiaa tärkeisiin asioihin automatisoimalla vähemmän tärkeitä Työllistän kapellimestaria aina kun voin esimerkiksi toivottamalla tervetulleeksi uusia haasteita Kun jotain epämukavaa tapahtuu, kokeilen vaihtaa näkökulmaa ja fokusoida tilanteen tarjoamiin mahdollisuuksiin Yritän hyväksyä sen, että mitä on tapahtunut, on jo tapahtunut ja olla tuhlaamatta aikaani ja voimiani harmitteluun ja vatkaamiseen Pidän huolen, että minulla on joku, jota tarvitsen ja että joku tarvitsee minua Harjoitan myötätuntoa Aloitan päiväni runolla niin usein kuin mahdollista

24 Kiitos!