Hyviä ja vaikuttavia käytäntöjä erityisesti riskiryhmille
|
|
- Hilkka Niemi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hyviä ja vaikuttavia käytäntöjä erityisesti riskiryhmille Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto Sirkkaliisa Heimonen, PsT, toimitusjohtaja, Aspa Palvelut Oy
2 Oikeus mielenterveyteen ikään katsomatta
3 Nykyisellään yhdenvertaisuus ei toteudu riittävästi mielenterveyspalveluissa Iäkkäiden ihmisten mielenterveysongelmat jäävät herkästi tunnistamatta, koska peruspalveluissa ei ole riittävästi osaamista riskiryhmien sekä esimerkiksi lievien masennus- ja ahdistusoireiden tai päihdeongelmien tunnistamiseen jopa terveydenhuollon ammattilaiset saattavat ajatella masennuksen kuuluvan vanhuuteen kunnissa ei useinkaan ole erityisesti ikäihmisille suunnattuja mielenterveyspalveluita ikäihmisten mielialaongelmien hoito on lääkekeskeistä iäkkäiden ihmisten ei uskota hyötyvän esimerkiksi psykoterapiasta Aikuisten mielenterveyspalveluissa korostuvat työikäisen väestön tarpeet. Kelan kuntoutuspsykoterapia on tarkoitettu työikäisille ja opiskelijoille Vanhuspalveluissa pienituloiset ikäihmiset jäävät parempituloisia useammin ilman riittävää apua. (van Aerschot 2014). Sama pätee mielenterveyspalveluihin
4 Vanhuus ei ole enää sama kuin ennen
5 Vanhuus rakentuu uudelleen uudistuvatko palvelut? Vanhuus, jos se ymmärretään vanhuuseläkeläisyytenä, kattaa parhaimmillaan neljä vuosikymmentä elämää Vanhuus ei ole yhtenäinen elämänvaihe, vaan monimuotoinen sosiaalinen ja kulttuurinen kenttä => ikäihmiset muodostavat hyvin heterogeenisen joukon erilaisine tarpeineen ja toiveineen Menneitä sukupolvia koskeva gerontologinen tieto ei välttämättä auta ymmärtämään nykypäivän suomalaista vanhuutta => tiedon jatkuva päivittäminen on tarpeen Tieto psyykkisestä vanhenemisesta, psyykkisistä häiriöistä ja mielenterveyden rakentumisesta lisääntyy esimerkiksi aivotutkimuksen myötä jatkuvasti, mutta uusinta tietoa ei hyödynnetä ikäihmisten palveluissa riittävästi
6 Riskit?
7 Riskit? Jopa % yli 65 vuotiaista ihmisistä kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. Erityisen yleisiä ovat lievät masennusja ahdistushäiriöt. Väestön ikääntyessä mielenterveysongelmiin apua tarvitsevien ikäihmisten määrä lisääntyy. Elämänkulun myöhäisvaiheiden siirtymäkohdissa (esimerkiksi kolmannesta neljänteen ikään) ihmiset voivat tarvita erityistä tukea Eräät vanhuudessa yleiset sairaudet ja toimintakyvyn vajeet altistavat ihmisiä vanhuusiän masennukselle Tietoyhteiskunta asettaa uusia vaatimuksia myös iäkkäille ihmisille Menetykset, toimintakyvyn muutokset, aktiivisuuden väheneminen, yksinäisyyden ja tarpeettomuuden kokemukset sekä ongelmat sosiaalisissa suhteissa ja psyykkinen stressi ovat mielenterveyden riskitekijöitä ikääntyessä Lievilläkin mielialahäiriöillä on vakavia seuraamuksia, kuten lisääntyvää sairastavuutta, toimintakyvyn alenemista ja kuolleisuutta sekä runsasta perusterveydenhuollon palveluiden käyttöä. Ne lisäävät myös itsemurha-alttiutta. Ikäihmisten mielenterveysongelmat heijastuvat myös läheisiin.
8 Mielenterveyden vaaliminen kannattaa vanhuudessakin
9 Ikäihmisten mielenterveyteen kannattaa satsata Aivojen muovautuvuus säilyy koko elämän ajan kognitiivisista ikämuutoksista huolimatta => terapeuttiseen pessimismiin ei ole syytä Mielenterveyden edistäminen ja ongelmiin tarttuminen varhaisessa vaiheessa parantaa iäkkään väestön toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä ja on myös taloudellisesti kannattavaa Iäkkäiden mielialaongelmia hoidetaan enimmäkseen lääkkeillä, vaikka he hyötyvät eniten psykoterapian ja lääkehoidon yhdistämisestä (esim. Masennuksen Käypä hoito-suositus) Sekä ikäihmisten mielenterveysongelmien hoitoon että psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseen ja ongelmien ehkäisemiseen on tutkittuja ja vaikuttavia menetelmiä Kun ikäihminen saa tukea mielenterveyteensä, hyötyvät myös läheiset ja koko yhteiskunta
10 Tutkittua tietoa ja vaikuttavia käytäntöjä
11 Vaikuttavia hoitomalleja ja menetelmiä ikäihmisten masennukseen Tehokkaimpia ovat monitekijäiset räätälöidyn hoidon mallit, joille on ominaista hoidon koordinaattori, näyttöön perustuvien menetelmien (esim. psykoterapia) hyödyntäminen, yhteistyö perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken ja aktiivinen seuranta (Unützer ym. 2003; Oishi ym. 2003; Simon 2006) MielenMuutos masennuksen hoidossa on suomalainen esimerkki räätälöidyn monitekijäisen hoidon vaikuttavuudesta ikäihmisten masennuksen hoidossa. (Saarenheimo & Pietilä 2011) Näyttöön perustuvia terapiamuotoja ovat kognitiivinen käyttäytymisterapia, kognitiivinen terapia, ongelmanratkaisuterapia, psykodynaaminen lyhytterapia sekä muisteluterapia (Scogin & Yon 2006) Liikunta ja fyysinen harjoittelu ovat tehokkaita mielialaongelmien hoidossa (mutta eivät välttämättä riitä ainoana hoitona) Myös musiikista, taidetoiminnasta, tietoisuustaitoharjoittelusta, kognitiivisesta harjoittelusta ja psykososiaalisesta ryhmätoiminnasta on saatu hyviä tuloksia masennuksen lievittämisessä (Pitkälä ym. 2009)
12 Ikäihmisten psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen ja preventiivinen työ Psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuudesta on kasvavaa näyttöä sekä Suomessa että kansainvälisesti (Forsman ym 2011) Kohdennetulla kognitiivisella harjoittelulla ja meditaatiolla on saatu siirtovaikutuksia arjen elämänhallintaan (erityisesti etuaivokuoren aktivoinnilla on vaikutuksia mielialan säätelyyn) (Lustig ym 2009, Kawashima) Liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia erityisesti toiminnanohjaukseen
13 Järjestöt hyvien käytäntöjen kehittäjinä
14 Järjestöissä 2000-luvulla toteutettuja ikäihmisten mielenterveyshankkeita Vanhustyön keskusliitto: Ystäväpiiri-toiminta (jatkuvaa toimintaa vuodesta 2006) ja MielenMuutos-malli ikäihmisten masennuksen hoidossa( ) Suomen Mielenterveysseura: Mirakle-hanke ( ) Ikäinstituutti: Vanhuuden mieli hanke ( ) Eläkeliitto: TunneMieli hanke ( ) Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö: Seniori Vamos ( ) Markku Juhani Fingerroosin säätiö: Löytävä-hanke( ) Turun kaupunkilähetys: Ikätuki-hanke ( )
15 Meillä on jo tietoa taitoa näkemyksiä
16 Miksi ei aloitettaisi?
17 Miten liikkeelle? Olemassa olevan tiedon, vaikuttavien hoitomallien ja hyvien käytäntöjen kokoaminen ja saattaminen käyttökelpoiseen ja helposti levitettävään muotoon Psyykkisen hyvinvoinnin edistämisen ja ongelmien varhaisen hoidon kustannusvaikutusten selvittäminen Julkisten palveluiden ja järjestöjen roolien selkiyttäminen ja yhteistyömallien levittäminen Mielenterveysosaamisen vahvistaminen kuntien hyvinvointistrategioista vastaavat henkilöt terveyskeskuslääkärit, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat palveluneuvojat mielenterveysammattilaiset, kuten psykologit, psykiatrit ja psykiatriset sairaanhoitajat kotihoidon ammattilaiset järjestötoimijat kansalaiset ja kanssaihmiset Asenteisiin vaikuttaminen
18 Kirjallisuus Forsman A, Nordmyr J & Wahlbeck K: Psychosocial interventions for the promotion of mental health and the prevention of depression among older adults. Health Promotion International 26, 2011, ss Kawashima R: Neuroscience and smart aging. shima.pdf Lustig C, Shah P, Seidler R & Reuter-Lorenz PA: Aging, Training, and the Brain: A review and Future Directions. Neuropsychol Review Oishi SM, Shoai R, Katon W, Callahan C, Unützer J, Arean P ym.: Impacting late life depression: Integrating a depression intervention into primary care. The Psychiatric Quarterly 2003: 74(1), Pitkälä H, Routasalo P, Kautiainen H, Tilvis RS. Effects of Psychosocial Group Rehabilitation on Health, Use of Health Care Services, and Mortality of Older Persons Suffering From Loneliness: A Randomized, Controlled Trial. Journal of Gerontology 2009:64, Saarenheimo M & Pietilä M (toim.): MielenMuutos masennuksen hoidossa. Mielialaongelmista kärsivien iäkkäiden ihmisten psykososiaalinen tukeminen. Vanhustyön keskusliitto Simon G: Collaborative care for depression is effective on older people, as the IMPACT trial shows. BMJ 2006: 332, Scogin F & Yon A: Evidence-based psychological treatment with older adults. Kirjassa SH Qualls & BG Knight (roim.): Psychotherapy for depression in older adults (ss ). New Jersey: John Wiley & Sons Inc. Unützer J, Katon W, Callahan CM, Williams JW Jr, Hunkeler E, Harpole L ym. : Depression treatment in a sample of 1801 depressed older adults in primary care. Journal of the American Geriatrics Society, 2003: 51(4), ss
19 Hyviä käytäntöjä Ystäväpiiri: Mirakle: TunneMieli: Vanhuuden Mieli: den+mieli/ Seniori-Vamos: Ikätuki: Löytävä:
Toimenpiteet ikääntyneiden ja iäkkäiden ihmisten mielenterveyden edistämiseksi
Toimenpiteet ikääntyneiden ja iäkkäiden ihmisten mielenterveyden edistämiseksi Mielenterveys osana terveyttä on jokaisen ihmisen oikeus ikään katsomatta. Sen edistäminen ja tukeminen myös vanhuudessa turvataan
LisätiedotMitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?
Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen
LisätiedotIkäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen
Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön
LisätiedotEloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä
Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014 Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä 1 Asenteet Ilmentävät tunne- ja arvopohjaista suhtautumista johonkin sosiaaliseen
LisätiedotMarja Saarenheimo, FT, tutkija Ravitsemusfoorumi 11.11.2011
Marja Saarenheimo, FT, tutkija Ravitsemusfoorumi 11.11.2011 Mielenterveyden tarkastelu monitekijäisenä ja monimutkaisena prosessina, jossa limittyvät toisiinsa biologiset, psykologiset ja elämänhistorialliset
LisätiedotSisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen
5 Sisällys Johdanto 11 Sirkkaliisa Heimonen, Hannu Pajunen 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo Elämänkulku ja vanheneminen 21 Itsesäätely ja toimijuus ikääntyessä 25 Kognitiivisen vanhenemisen
LisätiedotEloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti
Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio
LisätiedotProjektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013
Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Eloisa ikä -ohjelma Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Eloisa ikä Livfullt liv Movdegis
LisätiedotIkäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki
Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki Mielenterveystyö Psykiatria Kunnat Järjestöt Kansalaiset Peruspalvelut Ehkäisevä
LisätiedotKognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa
Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck
LisätiedotEhkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus
Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja
LisätiedotMaahanmuuttajien mielenterveystyön haasteet ja hyvät käytännöt
Maahanmuuttajien mielenterveystyön haasteet ja hyvät käytännöt Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Helsinki 9.6.2015 kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Maahanmuuttajien mielenterveystyö haasteiden
LisätiedotMielen hyvinvointi ikääntyessä Marja Saarenheimo, FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/terapiahuone MielenTila
Mielen hyvinvointi ikääntyessä Marja Saarenheimo, FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/terapiahuone MielenTila Mielellään-seminaari Tampereellla 7.10.2015 Mielen hyvinvoinnin ylläpito
LisätiedotEloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo
Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta
LisätiedotHyvällä yhteistyöllä ja pehmeällä ryhmäkuntoutuksella kovia tuloksia
Hyvällä yhteistyöllä ja pehmeällä ryhmäkuntoutuksella kovia tuloksia Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014, Tampere-talo Anu Jansson Vanhempi suunnittelija (toimintaterapeutti, TtM) Vanhustyön keskusliitto ry
LisätiedotIkäihmisten mielenterveys ja hyvinvointi
Ikäihmisten mielenterveys ja hyvinvointi Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyö 2010 messut Keskeiset ikäihmisiä koskevat huolenaiheet Fyysinen toimintakyky Erilaiset somaattiset sairaudet Tapaturmat
LisätiedotLöydettynä yksin asuvat ikäihmiset ja etsivä vanhustyö. Minna Pietilä
Löydettynä yksin asuvat ikäihmiset ja etsivä vanhustyö Minna Pietilä 8.11.18 MIKSI tehdä etsivää vanhustyötä?! Etsitään ja tuetaan vaikeissa elämäntilanteissa olevia ikäihmisiä, jotka ovat palvelujen
LisätiedotRAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! Säätytalo
RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikätyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! 27.9.2013 Säätytalo Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi
LisätiedotEläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto
Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Täyttä elämää eläkkeellä 7.2.2015 Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Notkistunut
LisätiedotKansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke
Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-
LisätiedotKOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI
KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista
LisätiedotNuoret tarvitsevat apua aikaisemmin
Nuoret tarvitsevat apua aikaisemmin KAIKISTA MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ ALKAA 50 % ennen14. ikävuotta ja 75 % ennen24. ikävuotta Lähde: Lifetime prevalence and age-of onset distributions of DSM-IV disorders
LisätiedotMikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL
Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja
LisätiedotHaasteita ja mahdollisuuksia
Haasteita ja mahdollisuuksia Klaus Lehtinen Psykiatrian toimialuejohtaja TAYS 10.3.2010 1 Muut Liikuntaelins. Vammat Hengitys Neurologia Psykiatria Syöpä Sydän ja veris. Psykoosit Vaikeat persoonallisuushäiriöt
LisätiedotRAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja
RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Eloisa ikä Livfullt liv - Movdegis ahkki
LisätiedotAjankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Tallink Silja, 11.5.2017 Anne Taulu, Ylitarkastaja, FT, TtM, sh Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1 Hyvinvoinnin
LisätiedotRisto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)
Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee
LisätiedotALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS
ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 65
05.06.2013 Sivu 1 / 1 2572/02.07.02/2013 65 Espoon kaupungille testamentatun omaisuuden käyttäminen Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Norlamo, puh. (09) 816 23053 Maria Rysti, puh. (09) 816 23320 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotMielekästä ikääntymistä
Mielekästä ikääntymistä Koko kylä huolehtii vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Psykologi Mervi Fadjukov Alueelliset mielenterveys-ja päihdepalvelut PHHYKY 20.3.2019 Vanhuus yksi elämänvaihe Yksilöllinen
LisätiedotDepression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli
Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -
LisätiedotEloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014
Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Vanhustyön keskusliitto
LisätiedotIKÄÄNTYVIEN IHMISTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN 2.0
1 IKÄÄNTYVIEN IHMISTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN 2.0 Ilka Haarni, Maria Viljanen ja Maija Hansen JOHDANTO Suomalaisten eläkeikäisten keskuudessa mielenterveyttä pidetään keskeisenä ja tärkeänä hyvinvoinnin
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotHyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi
Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma
LisätiedotMielenterveyden edistäminen on kustannus vaikuttavaa. mieli.fi
Mielenterveyden edistäminen on kustannus vaikuttavaa Mielenterveyden häiriöt maksavat Suomelle joka vuosi yli 11 miljardia Työmarkkinat 4,7 mrd Terveyspalvelut 2,6 mrd Lähde: Health at a Glance: Europe
LisätiedotPsykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö
Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama
LisätiedotEloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi
Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa Ikä - Livfullt Liv - Active Age Raha-automaattiyhdistyksen avustusohjelma 2012-2017, joka
LisätiedotSeniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa
1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa RAY rahoitus; Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa RAY rahoitus; Löytävä vanhustyö 2014-2017,
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
Lisätiedotikääntyessä FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto
Yhteiskunta ja ihmisen osallisuus ikääntyessä Marja Saarenheimo FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto Tämän alustuksen kysymykset 1. Millainen elämänvaihe vanhuus on nyky- käsitysten t mukaan? 2. Mistä iäkkään
LisätiedotNäyttöön perustuva väestön mielenterveyden edistäminen
Tiedosta hyvinvointia Mielenterveyden edistäminen 1 Näyttöön perustuva väestön mielenterveyden edistäminen Kristian Wahlbeck Tutkimusprofessori, Stakes Professori, Helsingin yliopisto Sosiaali ja terveysalan
LisätiedotIkääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009
Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007
LisätiedotAivosairaudet kalleimmat kansantautimme
Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain
LisätiedotIkääntyminen ja henkiset voimavarat
Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä
LisätiedotTerveydenhoitajat opettajien työn tukena
Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)
LisätiedotPsykiatrian sähköiset potilaspalvelut. Matti Holi, Dos. Klinikkaryhmän johtaja / HYKS Psykiatria
Psykiatrian sähköiset potilaspalvelut Matti Holi, Dos. Klinikkaryhmän johtaja / HYKS Psykiatria Kelnet - hankkeet Hyvinkään sairaanhoitoalueelta vuonna 2006 käynnistyneet projektit. Pääosin virkatyönä
LisätiedotOmaisen hyvinvointi tutkimusten valossa
Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Valtakunnallinen omaisseminaari Seinäjoki 9.10.2008 Eija Stengård, PsT WHO:n mielenterveysalan yhteistyökeskus Stengård, E. (2005). Journey of Hope and Despair.
LisätiedotWHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä
Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa
LisätiedotIKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINTIPALVELUJEN UUSI SUUNTA. Aulanko Hämeenlinna to Heikki Roilas, ylilääkäri, Ilveskoti yleislääket.
IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINTIPALVELUJEN UUSI SUUNTA Aulanko Hämeenlinna to 6.9.2012 Heikki Roilas, ylilääkäri, Ilveskoti yleislääket.erikoislääkäri, LT MOTTO Hyvinvointivaltio SUOMI on rikas maa, mutta sittenkin
LisätiedotKlubitalossa jäsenten ja henkilökunnan suhde on tasavertainen. Klubitalo EI ole hoitopaikka.
Asemakatu 2, 24100 Salo www.salonklubitalo.fi Puh.: 044 727 5150 ma-pe 8.30-16.00 Salon Klubitalo on tarkoitettu Salossa asuville työikäisille henkilöille, joilla on tai on ollut haasteita mielenterveyden
LisätiedotYstäväpiiri-toiminta: koetusta yksinäisyydestä kohti yhteenkuuluvuutta
Ystäväpiiri-toiminta: koetusta yksinäisyydestä kohti yhteenkuuluvuutta 9.11.2017 Laura Rautiainen Alueohjaaja, Länsi-, ja Sisä-Suomi, Lounais-Suomi Twitter @RautiainenLaura sähköposti: laura.rautiainen@vtkl.fi
LisätiedotVanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan?
Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan? Marja Jylhä Terveystieteiden yksikkö ja Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC) Tampereen yliopisto Luentosarja Tutkimuksen näkökulmia ikääntymiseen
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotTukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa
Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotKysely sote-järjestöille marraskuussa 2018
Kysely sote-järjestöille marraskuussa 2018 Tavoitteena kartoittaa järjestöjen roolia mielenterveys- ja päihdetyössä Vastaus saatiin 16 järjestöltä Toiminnan kohderyhmät Järjestön toiminta pääsääntöisesti
LisätiedotIKÄIHMISEN TOIMINTAKYKY TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI JA ARVIOINTITIEDON KÄYTTÄMINEN
Eheä Elämän Ehtoo Ikäihmisen vireä huominen - Pohjois-Suomen gerontologinen -kongressi 18.4.2013 IKÄIHMISEN TOIMINTAKYKY TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI JA ARVIOINTITIEDON KÄYTTÄMINEN Arja Veijola, TtT, yliopettaja
LisätiedotStigma, itsestigmatisaatio ja mielenterveyden edistäminen. Ha(ll)ussa hyvä elämä
Stigma, itsestigmatisaatio ja mielenterveyden edistäminen PETE-VERKOSTO, HEINOLA 10.10.2018 Ha(ll)ussa hyvä elämä Stigma, itsestigmatisaatio ja toipumisorientaatio (Recovery) Stigma on mielenterveyden
LisätiedotForskningssamarbete i Österbotten-projektet. Pohjanmaa-hankkeen tutkimusyhteistyö
Forskningssamarbete i Österbotten-projektet Pohjanmaa-hankkeen tutkimusyhteistyö Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health Prof.
LisätiedotKuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotMUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012
MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HESINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HIKKA HEÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 Kotihoidon tilastoa v.2010 Asiakkaita 17 091 Käyntejä 2 043 649 Vakanssirakenne 7/2011
LisätiedotIKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta
AIJJOOS-HANKE Päätösseminaari 21.11.2012 IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto
LisätiedotToimiva Kotihoito Lappiin Seminaari
Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari 24.1.2017 Liikkumisen ongelmat ja niiden tunnistaminen vanhustyössä Sari Arolaakso, lehtori, Geronomi-koulutus Monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Selviytyminen
LisätiedotAnitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija
Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona
LisätiedotHenkinen hyvinvointi- voiko karikkoja välttää- miten tukea karikkoon ajautunutta. Paasitorni 19.3.200. Pirjo Juhela vanhuspsykiatri, psykoterapeutti
Henkinen hyvinvointi- voiko karikkoja välttää- miten tukea karikkoon ajautunutta Paasitorni 19.3.200 Pirjo Juhela vanhuspsykiatri, psykoterapeutti Suomi 2006 1 Henkinen hyvinvointi ikääntyessä -miten välttää
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö
LisätiedotSenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA
SenioriKaste Lapin toiminnallinen osakokonaisuus JOHTAJAT 9.4.2015 PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA Vanhuspalvelulaki Kunnalla on velvollisuus lli järjestää j hyvinvointia, i terveyttä, toimintakykyä ja
LisätiedotMielenterveysongelmien kuntoutus. HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala
Mielenterveysongelmien kuntoutus HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala Luennon rakenne Käypä hoito suositusten Depressio Kaksisuuntainen mielialahäiriö Epävakaa persoonallisuus Skitsofrenia Traumaperäiset
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotSÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.
SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,
LisätiedotKunnan rooli mielenterveyden edistämisessä
Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta
LisätiedotAlkukartoituksen yhteenvetoa Tämän tiedämme teistä Ulla & Heli. Osallisuutta, elämänhallintaa ja hyvää arkea järjestöjen yhteistyöllä
Alkukartoituksen yhteenvetoa Tämän tiedämme teistä Ulla & Heli Osallisuutta, elämänhallintaa ja hyvää arkea järjestöjen yhteistyöllä Alkukartoitus Alkukartoituksen avulla kartoitettiin hankkeiden työskentely-
LisätiedotYstäväpiiri-toiminta Tutkimuksesta käytäntöön
Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Ystäväpiiri-toiminta Tutkimuksesta käytäntöön Heidi Rytky, projektityöntekijä, Vanhustyön keskusliitto Centralförbundet för de gamlas väl ry Yksinäisyys
LisätiedotNUORTEN DEPRESSION HOITO
NUORTEN DEPRESSION HOITO Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Käyvän nuorten mielenterveysongelmien hoidon lähtökohtia (1) Alkuarvio Hoitoon tulon syy Perusteellinen
LisätiedotMielenterveyskuntoutuksen kysymyksiä järjestönäkökulmasta - erityiskysymyksenä syömishäiriöt
Mielenterveyskuntoutuksen kysymyksiä järjestönäkökulmasta - erityiskysymyksenä syömishäiriöt Kirsi Broström, toiminnanjohtaja, Syömishäiriöliitto SYLI ry KUVE 19.3.2019 Mielenterveyskuntoutus mistä on
LisätiedotMitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään?
Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään? Jenni Kulmala TtT, Erikoistutkija Hyvä vanhuus? Millainen? Kenen mielestä? Terve vanheneminen? Aktiivinen vanheneminen? Onnistunut vanheneminen? Terveysgerontologinen
LisätiedotOmaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen
Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden
LisätiedotMIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti
MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista
Lisätiedot21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015
Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys suuri: työkyvyttömyys eläköityminen itsemurhakuolleisuus (n. 20 x riski) Suomessa
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotTOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa
TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn
LisätiedotKulttuurisote. slidepohjia KULTTUURISOTE ETELÄ-POHJANMAA. Ikäihmisten kulttuuripalvelut järjestetään kuntien, maakuntien ja järjestöjen yhteistyöllä
slidepohjia KULTTUURISOTE ETELÄ-POHJANMAA Ikäihmisten kulttuuripalvelut järjestetään kuntien, maakuntien ja järjestöjen yhteistyöllä Esa Vienamo 9.11.2018 Etelä-Pohjanmaa Ikäihmisten yksinäisyyden ehkäiseminen
LisätiedotKansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM
Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä
LisätiedotMiksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?
Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
LisätiedotVoimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014
Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA
LisätiedotMasto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi
Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön
LisätiedotTerveyden edistämisen neuvottelukunta
Terveyden edistämisen neuvottelukunta 1.4.2016 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Aiheet Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus 2017-2020:n perustana käytettävät kansalliset ja alueelliset suunnitelmat,
LisätiedotYhdessä olemme enemmän
Yhdessä olemme enemmän Ystäväpiiri-toiminta vähentää yksinäisyyttä ja vahvistaa toimintakykyä Veljeskotipäivät 1. 2.10.2015 Anu Jansson Vanhempi suunnittelija, toimintaterapeutti, TtM Vanhustyön keskusliitto
LisätiedotSeniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa
1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa Löytävä vanhustyö 2014-2017, Turussa Palvelukatveet
LisätiedotMielenterveysbarometri 2015
Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia suomalaisten käsityksiä mielenterveysongelmista ja mielenterveyskuntoutujista,
LisätiedotMielenterveys on olennainen osa ikäihmisen toimintakykyä
Mielenterveys on olennainen osa ikäihmisen toimintakykyä Kaatumisseula-päätösseminaari 15.2.2017 Merikeskus Vellamo, Kotka Suunnittelija Sonja Maununaho, Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys on hyvinvoinnin
LisätiedotPitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa
Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pirjo Kotkamo hanketyöntekijä psyk.esh, psykoterapeutti, TtM-opiskelija Vantaalaisen hyvä mieli hanke 11.10.2011 Tampere Luennon sisältö Pitkäaikaisesti
Lisätiedot2/10/2015 YLEISKATSAUS MIKSI NETTIPALVELUT OVAT OK? HISTORIAA SUOSITUKSIA JA PALKINTOJA
YLEISKATSAUS eterveys on täällä nyt Terveys/hyvinvointiteknologian hurja kasvu (Suomi on kärkimaita) Netin käyttö on arkipäivää, myös ikäihmisillä : Yli neljännes 75-89-vuotiaista suomalaisista käyttää
LisätiedotEdistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta
Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Etunimi Sukunimi 28.11.2016 2 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tavoitteet: 1. Lisätään
LisätiedotTakaako uusi vanhuspalvelulaki arvokkaan vanhuuden?
Takaako uusi vanhuspalvelulaki arvokkaan vanhuuden? Kaakkois-Suomen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.11.2012 Matti Mäkelä 8.11.2012 Vanhuspalvelulaki / Matti Mäkelä 1 Vanhuspalvelulaki:
LisätiedotHoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015
Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta
LisätiedotPäämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..
Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,
LisätiedotVOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus
VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus TARVE AIKAISELLE INTERVENTIOLLE LAPSUUDEN MIELENTERVEYS- ONGELMAT YHTEYDESSÄ
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
Lisätiedot