Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus -hanke Ympäristötuen kehittäminen, Ravinteet -alatyöryhmä 24.2.1012
Ravinnetaseiden ja ravinteiden hyväksikäytön tarkastelua TEHO Plus -hankkeessa Tarkastelut perustuvat tilojen toimittamiin lohkokirjanpitoaineistoihin Tarkastelussa aineistot vuosilta 2007, 2008 ja 2009 Laskennan tuloksista ensimmäinen raportointi TEHO-hankkeen julkaisussa 3/2011 Mukana 70 tilaa, kolmen vuoden aineistossa yhteensä n. 10 000 ha Pääasialliset maalajit savi, hiesu ja karkea kivennäismaa 2007 (ha) 2008 (ha) 2009 (ha) Eloperäinen 149 152 128 Karkea kivennäismaa 1000 1024 681 Savi ja hiesu 2941 2703 1733 24.2.2012
Laskelmat peltotaseena ympäristötuen sääntöjen mukaan Ympäristötuen sääntöjen mukaan Lannasta vain liukoinen typpi Syksyllä levitetyn lannan liuk. typestä 75 % Lannan fosforista 85 % Olkien ravinteet huomioitu mikäli oljet ilmoitettu korjatuksi sivusatona Sadon valkuaispitoisuus ravinnetaseet-lisätoimenpiteen taulukkoarvojen mukaan syysvehnä 12,5 % kevätvehnä 13,4 % Laskennassa mukana hankkeen tavanomaiset tilat 24.2.2012
Satotasot eri aineistoissa
Taselaskennan keskiarvojen kertomaa Viljelykasvien väliset erot taseluvuissa suuria - Suurimmat typen ylijäämät syysvehnällä, rukiilla, öljykasveilla ja juurikkaalla - Pienimmät typen ylijäämät kauralla, mallasohralla ja ohralla - Fosforin ylijäämää perunalla, kaikilla muilla kasveilla fosforitase alijäämäinen Vuosien väliset erot taseluvuissa suhteessa pienempiä kuin eri viljelykasvien väliset erot 24.2.2012
N poistuma N hyväksikäyttöaste Vuosi N-lannoitus sadossa N-tase % Syysvehnä 2007 147 100 47 68 2008 139 90 49 65 2009 149 87 62 58 Ruis 2007 96 55 41 57 2008 113 65 48 58 2009 86 57 29 66 Kevätvehnä 2007 104 76 28 73 2008 100 79 21 79 2009 112 87 25 78 Ohra 2007 94 82 12 87 2008 93 83 10 89 2009 90 81 9 90 Mallasohra 2007 88 78 10 89 2008 91 78 13 86 2009 92 87 5 95 Kaura 2007 87 84 3 97 2008 84 85-1 101 2009 85 89-4 105 Rypsi 2007 94 50 44 53 2008 102 66 36 65 2009 100 63 37 63 Rapsi 2007 104 51 53 49 2008 112 65 47 58 2009 Sokerijuurikas 2007 115 88 27 77 2008 127 77 50 61 2009 24.2.2012 124 77 47 62 Ravinteiden hyväksikäyttöasteita TEHOtilojen aineistosta Vuotuiset kasvilajikohtaiset keskiarvosatotasot ja -lannoitustasot
Lannoituksen ja satotason suhde kevätvehnällä 24.2.2012
Lannoituksen ja typpitaseen suhde kevätvehnällä
Lannoituksen ja satotason suhde syysvehnällä
Lannoituksen ja typpitaseen suhde syysvehnällä
Lannoituksen ja satotason suhde ohralla
Lannoituksen ja typpitaseen suhde ohralla
Kevätvehnän satotaso eri P-luokissa
Syysvehnän satotaso eri P-luokissa
Ohran satotaso eri P-luokissa
Kevätvehnän sato eri ph-tasoilla
Syysvehnän sato eri ph-tasoilla
Ohran sato eri ph-tasoilla
Satotason, lannoituksen ja taseiden yhteys tarkastelussa Typpilannoituksen ja satotason välillä ei selvää yhteyttä Sama sato saavutettu eri lohkoilla hyvin erilaisilla lannoitustasoilla Typpilannoituksen ja typpitaseen välillä sen sijaan selvä yhteys Mitä suurempi typpilannoitus, sitä suurempi typen ylijäämä lohkolla Fosforiluokalla ja ph:lla ei vaikutusta saavutettuun satoon Johtopäätös: Muut tekijät kuin lannoitus tai lohkon P-luokka ratkaisevia sadonmuodostuksen kannalta Maan vesitalous ja fysikaalinen tiivistyminen heikentävät ravinteiden kotiutusta! Sääolosuhteet Tautitilanne Ym. 24.2.2012
Fosforitaseiden kertomaa Kaikilla viljelykasveilla joka vuosi negatiiviset fosforitaseet hajontakin huomioiden (perunaa lukuunottamatta) Fosforitaseet negatiivisia myös kaikissa fosforiluokissa Pohdintaa: onko pitkällä tähtäimellä syytä tehdä negatiivista fosforitasetta kaikkein alimmissakin fosforiluokissa? Pitäisikö fosforitaseen laskenta ja tavoitteenasettelu nykyistä selvemmin sitoa lohkon nykyiseen P-lukuun? 24.2.2012
Fosforitaseet eri P-luokissa
TEHO Plus hankkeen ehdotukset (1/3) Typen osalta tilakohtainen ravinnekiintiö voisi ohjata nykyistä parempaan typen hyväksikäyttöön ja lannoituksen tarpeenmukaiseen kohdentamiseen Viljelykasvi- ja lohkokohtaiset typpitaselaskennat voivat toimia tilakohtaisena työkaluna typpikiintiön kohdentamisessa Tärkeä osa typpitaseiden hyödyntämisessä on kasvikohtaisten vertailuarvojen saatavuus Typpikiintiön laskennan haasteita: Suuret erot eri viljelykasvien typpilannoitusintensiteetissä, taseissa ja hyväksikäyttöasteissa Lannan typen laskenta: kokonaistyppi vai liukoinen typpi, suuri merkitys kasveilla ja tiloilla joilla käytetään paljon lantaa Esikasvivaikutuksen ja biologisen typensidonnan huomiointi 24.2.2012
TEHO Plus hankkeen ehdotukset (2/3) Fosforin tilakohtaisen ravinnekiintiön huomioitava P-luokka Fosforilannoituksen lähtökohtana tulee aina olla kunkin lohkon P-luku tai P-luokka Fosforilannoituksen vapaa tasaus tilan kaikkien lohkojen kesken ei perusteltua fosforilannoitusta ei tule käyttää lohkolla jonka P-luku luokassa arveluttavan korkea tai korkea Myös vuokralohkojen osalta lähtökohtana tulee olla lohkon P-luku Fosforilannoituksen ja fosforitaseen laskennassa lähtökohtana lohkon fosforiluokka: Korkean fosforiluokan lohkoilla tavoitteena negatiivinen fosforitase Keskimääräisen fosforiluokan lohkoilla tavoitteena tasapainoinen tase Alhaisen fosforiluokan lohkoilla pitkän tähtäimen tavoitteena ylijäämäinen fosforitase 24.2.2012
TEHO Plus hankkeen ehdotukset (3/3) Jos lohkon / tilan ravinnetaseet ovat liian korkeita, tulee tilalla selvittää, mitä on tehtävissä maan rakenteen parantamiseksi (viljelykierto yms.) Tilakohtaisen fosforikiintiön määrittämisen apuna voi käyttää kartta-aineistoa, mistä näkyy lohkojen kaltevuustiedot, eroosioherkkyys ja vesistöjen läheisyys 24.2.2012
Kiitos! Lisätietoja TEHO Plus-hankkeesta: Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu, puh. 040-769 9055 Anu Lillunen, puh. 0400-394 229 Kaisa Riiko, puh. 0400-341 332 Varsinais-Suomen ELY-keskus Lemminkäisenkatu 14-18 B, PL 523 20101 TURKU Puh. 020 636 0060 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ymparisto.fi/tehoplus