Ohjeet fosforilaskurin käyttöön
|
|
- Jussi Pakarinen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ohjeet fosforilaskurin käyttöön 1. Fosforilaskuri ja sen käytössä tarvittavat tiedot 2. Ravinteiden yksikköhintojen laskenta seoslannoitteista 3. Satovasteiden ja taloudellisen optimin laskenta 4. Lannoituksen vaikutus viljavuustutkimuksen P-lukuun 5. Laskurin käyttö näkymä näkymältä 6. Kirjallisuusviittaukset
2 1. Fosforilaskuri ja sen käytössä tarvittavat tiedot Fosforilaskuri on tehty auttamaan viljelijää fosforilannoituksen taloudellisen kannattavuuden arvioinnissa. Laskuriin sisältyy kolme osaa: (i) laskenta yksittäisten ravinteiden (N, P, K) kilohinnalle eri lannoitemyyjien valikoimissa, (ii) sadon määrän, P-lannoituksella saatavan satohyödyn ja P-lisäysten taloudellisen vaikutuksen ennustaminen, sekä (iii) maan fosforitilan (viljavuustutkimuksen P-luvun) kehityksen ennustaminen taloudellisesti optimaalisella, tai muulla valitulla P-lannoitustasolla. Käyttäjän tulee syöttää tai valita seuraavat tiedot, joista välttämättömiä ovat tähdellä (*) merkityt: - * lannoitetoimittaja ja lannoitteen ostokuukausi, tai vaihtoehtoinen hinta fosforille (jos valintaa ei tehdä, laskuri käyttää P:n hintana etusivun taulukossa ensimmäisenä näkyvää hintaa). Jos syötät vaihtoehtoisen hintatiedon fosforille, merkitse vaihtoehto valituksi myös valintanapilla. Huomaa, että hinnan on oltava nimenomaan P:n kilohinta. - ELY-keskus (tietoa käytetään satotason korjaamiseksi, ks. tarkemmin alla) - lohkon nimi (tunnistetieto, jonka avulla käyttäjä erottaa tulosnäkymistä eri lohkot) - lohkon koko (jos halutaan tehdä laskenta koko lohkolle; jos arvoa ei syötetä, laskuri olettaa lohkon koon olevan 1 ha) - * maalaji (valitaan alasvetovalikosta) - * viljavuustutkimuksen P-luku - * lohkolta tyypillisesti saatu satotaso tietyllä kasvilla, ja tällöin käytetty lannoitus - tulevan satokauden kasvi (valitaan alasvetovalikosta, vaihtoehdot listattu edempänä ohjeessa) - * arvio sadon myyntihinnasta Laskuri antaa tuloslistauksissa seuraavat arviot: - satoarvio - taloudellisesti kannattavin P-lisäys - optimilisäyksellä ja vaihtoehtoisella P-lisäyksellä saatu sadonlisä (laskuri laskee myös vaihtoehtoisen P-lisäyksen ja optimilisäyksen välisen erotuksen) - P-lisäyksellä saatavan lisätulon määrä - lohkon P-tase - ennuste maan P-luvun muutoksesta Fosforilaskuri ei tallenna mitään käyttäjän syöttämiä tietoja ja palatessaan uuteen istuntoon käyttäjän on siten syötettävä vaadittavat lähtötiedot uudemman kerran. Jos käyttäjä haluaa säilyttää laskelmat, voi näkymät tulostaa selaimen tulostus-toiminnolla.
3 2. Ravinteiden yksikköhintojen laskenta seoslannoitteista Ravinteiden (N, P ja K) kilohintojen laskenta perustuu Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä julkaistaviin lannoitteiden hintatietoihin, jotka päivitetään MTT:n toimesta fosforilaskurin käyttämään tietokantaan. Itse laskenta tapahtuu niin kutsutun pienimmän neliösumman menetelmällä, jossa yksittäisten ravinteiden hinnoille etsitään sellaiset arvot, joiden summat vastaavat mahdollisimman tarkasti seoslannoitteiden myyntihintoja annetuilla ravinnepitoisuuksilla. Ravinteiden hinnat lasketaan erikseen kunkin lannoitemyyjän valikoimille. Yksittäisten ravinteiden hinta-arvion ja viljelijän käyttämän seoslannoitteen hintojen vastaavuuden voi tarkistaa laskemalla etusivun taulukossa annettujen ravinteiden hintojen ja valitun lannoitteen todellisen hinnan avulla. Oletetaan että viljelijä käyttää seoslannoitetta, jossa ravinnepitoisuudet ovat N 20 %, P 5 % ja K 10 %, ja etusivun taulukossa ravinteiden hinnat ovat N 1,0 eur/kg, P 1,5 eur/kg ja K 1,75 eur/kg. Laskurin mukaan NPK seoslannoitteen hinnaksi muodostuisi tällöin 450 eur/tn (200 kg/tn*1,0 eur/kg + 50 kg/tn*1,5 eur/kg kg/tn*1,75 eur/kg = 450 eur/tn). Koska myyjä voi kuitenkin ottaa erisuuruisia katteita eri lannoitteista, laskennalliset ja todelliset hinnat voivat erota jonkin verran toisistaan. Laskurin etusivulla näkyvät viimeisimmän hintapäivityksen tiedot, mutta laskurin tietokantaan on tallennettu vanhempiakin hintatietoja (vuoden 2011 alusta lähtien). Käyttäjän valitessa lannoitetoimittajan ja lannoitteen ostokuukauden etusivulla olevasta alasvetovalikosta, tehdään laskenta valitun ajankohdan hintojen perusteella. Laskenta tehdään siis lannoitteen todellisen ostoajankohdan hinnoilla, jos lannoite on hankittu aiemmin. Toisena vaihtoehtona käyttäjä voi itse antaa fosforin hinnan, esimerkiksi käytettäessä jotain orgaanista lannoitusainetta. Kotieläinten lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden ravinnepitoisuudet ovat vaihtelevia ja niiden levityksen kustannuksiin vaikuttaa esimerkiksi levityskaluston koko. Tämän vuoksi fosforilaskuri ei pysty laskemaan valmiiksi tällaisten tuotteiden sisältämien ravinteiden arvoja, vaan käyttäjän on itse arvioitava hintatieto. 3. Satovasteiden ja taloudellisen optimin laskenta Satovasteen arviointi perustuu kaavoihin, jotka on johdettu Suomessa tehtyjen P-lannoituskokeiden tulosten yhteenvedosta (Valkama ym., 2011). Arvioitaessa Fosforilaskurin avulla sadon ja satovasteiden suuruutta tietyllä P-lannoitustasolla lähtötiedoiksi tarvitaan lohkon maalaji, viljavuustutkimuksen P-luku, sekä lohkolta tyypillisesti saatavan sadon määrä. Fosforilaskurin luokittelussa maalajivaihtoehdot ovat: savimaat, hiesut, karkeammat kivennäismaat, multamaat, sekä turvemaat. Fosforin antamien satovasteiden on pitkäaikaisissa kokeissa havaittu kasvavan mainitussa maalajijärjestyksessä. Samoin suurimmat fosforilannoituksen satovasteet saadaan vähän fosforia sisältävillä mailla, viljavuusluokissa Huono, Huononlainen ja Välttävä. Tätä korkeammissa viljavuusluokissa P-lisäyksillä saatavat satovasteet ovat epätodennäköisiä. Lohkon perussatotaso Jotta satoarvio olisi mahdollisimman realistinen, laskuri tarvitsee tiedon lohkon sadontuottokyvyn tasosta. Tällaisen tiedon käyttäjä syöttää lähtötiedoksi, jonka tulisi perustua useana vuotena toteutuneisiin satoihin.
4 Sato, kg/ha Lähtökohtana voi käyttää toteutuneita satoja esimerkiksi viitenä sellaisena vuotena, jolloin lohkolla on viljelty samaa kasvia ja käytetty muutaman kilon tarkkuudella samansuuruisia P-lisäyksiä. Kasvivaihtoehtoina laskurissa on tällä hetkellä seuraavat kasvit: ohra, mallasohra, kevätvehnä, syysvehnä, kaura ja ruis. Siinä tapauksessa, että suunnitellun satovuoden kasvi on toinen kuin perussatotason määrittelyssä käytetty kasvi, Fosforilaskuri korjaa suunnitellun kasvin satoarviota eri kasvien keskisatojen eron perusteella (perustuu MMM/Tike:n tilastoimiin keskisatoihin). Tämä satoarvion korjaus tehdään kertoimilla, jotka huomioivat eri kasvien alueelliset satotasoerot 1. Taloudellisen optimin laskenta Taloudellisesti optimaalisen fosforilannoitusmäärän laskenta perustuu siihen, että P-lisäyksellä saadun sadonlisän arvon ja P-lisäyksen kustannusten välinen ero muodostuu mahdollisimman suureksi. Laskennan eri vaiheiden tarkastelussa käytämme tässä esimerkkinä Mietoisissa, Varsinais-Suomessa tehdystä P- lannoituskokeesta saatuja tuloksia (Saarela, 1995; kuva 1) P-lisäys, kg/ha Kuva 1. Kevätvehnän viiden vuoden keskisato Mietoisten aitosavimaalla, jonka viljavuustutkimuksen P-luku oli kokeen alussa 3,9 mg/l. Palkit näyttävät satomäärän keskiarvon ja niiden yli kulkeva katkoviiva satovasteyhtälön sovitteen. Kuvan 1 esimerkissä vehnän sato oli keskimäärin 3540 kg/ha, kun lohkolle ei lisätty lainkaan fosforia. Kokeessa käytetyllä suurimmalla P-lisällä (60 kg P/ha) saatiin 292 kg:n sadonlisä. Kuvasta voidaan nähdä, että 60 kg:n P-lisäyksellä satomäärä tuli maksimoitua, mutta oliko tämä taloudellisesti kannattavaa? Lannoitusoptimin laskentaa varten tarvitaan kuvaan 1 piirretyn sovitteen yhtälön lisäksi arvio sadon myyntihinnasta (käyttäjän tekemä arvio) ja tieto fosforin hinnasta (fosforilaskurin tekemä laskenta tai 1 Esimerkki: lohkon perussatotaso on ollut ohraa viljeltäessä 3700 kg/ha, mutta tulevana satokautena viljelijä aikoo kylvää lohkolle kauraa. Satoarvion laskennassa Fosforilaskuri korjaa perussatotasoksi Uudenmaan alueella kauralle 3443 kg/ha sadon, mutta Kainuun alueella satomäärän 3974 kg/ha. Satotason muunto tehdään sen mukaan, minkä ELY-alueen käyttäjä on valinnut alasvetovalikosta ensimmäisellä sivulla ( Vaihe 1/3 ). Jos käyttäjä kuitenkin tietää kyseiseltä lohkolta saatavan samansuuruisia satoja valituilla kasveilla (tässä: ohralla ja kauralla), kannattaa perussatotason syötön yhteydessä valita sama viljelykasvi kuin suunniteltavalla satokaudella tullaan kylvämään.
5 Sadonlisän arvo / P-lisäyksen kustannus, eur/ha käyttäjän syöttämä vaihtoehtoinen hinta). Jos sadonlisän arvo olisi 220 eur/tn ja lannoitefosforin hinta 1,8 eur/kg, voitaisiin jo näillä tiedoilla laskea, että suurin käytetty P-lisä (60 kg P/ha) aiheuttaisi selvän taloudellisen tappion. Esimerkin tapauksessa sadonlisästä saataisiin tuloja 64 euroa (292 kg/ha*220 eur/1000 kg = 64 eur/ha), mutta käytetystä fosforimäärästä koituisi hehtaaria kohden 108 euron kustannus (60 kg P/ha*1,8 eur/kg = 108 eur/ha). Näin ollen 60 kg/ha P-lisäyksestä seuraava taloudellinen menetys olisi 44 eur/ha (64 eur/ha 108 eur/ha = 44 eur/ha). Kannattavaa P-lisäyksen tekeminen on luonnollisesti silloin, kun P-lisäyksellä saadun sadonlisän rahallinen arvo on suurempi kuin lisätyn P:n hankintaan kuluneen rahan määrä. Kuvassa 2 on laskettu yllä olevan esimerkin tiedoilla hehtaaria kohden saadut tulot sadonlisästä ja käytetyn P-lisäyksen kustannukset eri P- lannoitustasoilla. Nuolella merkityssä optimikohdassa sadonlisän arvon ja P-lisäysten kustannusten ero on mahdollisimman suuri (positiivinen luku), ja taloudellinen tuotto siten kaikkein paras. Taloudellisesti kannattavin fosforilisäys olisi tämän esimerkin tapauksessa 10,5 kg P/ha. Tämä P-lisä antaa 110 kg:n sadonlisän hehtaaria kohden ja tuottaa taloudellista voittoa 5,3 eur/ha. Fosforilaskuri laskee aina taloudellisesti kannattavimman P-lisäysvaihtoehdon, minkä lisäksi kullekin lohkolle voi antaa vaihtoehtoisen P- lisäysmäärän. Näin käyttäjä voi arvioida oman lannoitusstrategiansa tai ympäristötuen fosforilannoituksen maksimien käytön taloudellisuutta P-lisäyksen kustannus 50 Sadonlisän arvo P-lisäys, kg/ha Kuva 2. Esimerkki sadonlisän arvon ja P-lisäyksen kustannuksen välisestä yhteydestä (molemmat yksikössä eur/ha), kun satovaste on kuvan 1 esimerkin mukainen, sadon rahallinen arvo on 220 eur/tn ja lisättävän lannoitefosforin hinta on 1,8 eur/kg. Taloudellisesti kannattavin P-lisäysmäärä on merkitty nuolella, ja tässä esimerkissä se olisi 10,5 kg P/ha. Lannoitustasolla 22 kg P/ha koko P-lisäyksestä saatu satohyödyn arvo kuluisi fosforilannoitteen maksamiseen. 4. Lannoituksen vaikutus viljavuustutkimuksen P-lukuun Kolmannessa vaiheessa Fosforilaskuri laskee satoarvion ja fosforin lisäysmäärien perusteella lohkon fosforitaseen (P-tase = P-lisäyksen määrä sadon mukana korjattu P-määrä). Taseen ja alkuperäisen P-luvun perusteella arvioidaan sen jälkeen kuinka viljavuustutkimuksen P-luku muuttuu ajan kuluessa. Maan P-luvun muutosten arviointi perustuu kaavoihin, jotka on johdettu pitkäaikaisissa fosforilannoituskokeissa havaituista P-luvun muutoksista.
6 Laskurissa esitetään P-luvulle ennusteet 1, 3 ja 5 vuoden kuluttua, olettaen että lohkon P-tase pysyy muuttumattomana koko tarkastelujakson ajan. Yleisesti voidaan todeta, että suuret P-luvut muuttuvat nopeammin kuin pienet. Jos maan P-luvun haluaa pitää muuttumattomana korkeammissa viljavuusluokissa, on P-taseiden oltava useita kiloja ylijäämäisiä. Huomaa, että laskuri ennustaa keskimääräistä P-luvun muutosta annetuilla lähtötiedoilla, mutta lohkon sisäisen vaihtelun vuoksi peräkkäisten viljavuusanalyysien tulokset saattavat vaihdella huomattavastikin. 5. Fosforilaskurin käyttö näkymä näkymältä Vaihe 1/3 Ravinteiden hinnat Valitse lannoitetoimittaja ja lannoitteen ostokuukausi, tai valitse vaihtoehtoinen hintatieto ja kirjoita hinta fosforille. Valitse laskettavien lohkojen lukumäärä, sekä ELY-keskusalue. Hyväksy tiedot valitsemalla Seuraava >>.
7 Vaihe 2/3 Lohkotietojen syöttö Anna lohkoille tunniste (nimi tai numero) ja halutessasi kunkin lohkon koko. Valitse lohkon maalaji ja kirjoita viljavuustutkimuksen P-luvun arvo. Valitse sitten lohkolla usein viljelty kasvi ja kirjoita tällä kasvilla tyypillisesti saatu satotaso, sekä tällöin käytetty lannoitus. Hyväksy tiedot valitsemalla Seuraava >>.
8
9 Vaihe 3/3 Tulevan satokauden tietojen syöttö Valitse lohkokohtaisesti tulevan satokauden kasvi ja anna arvio sadon myyntihinnasta ( /1000 kg). Hyväksy tiedot ja siirry kannattavimman P-lisäystason laskentaan valitsemalla Laske >>.
10 Fosfori Tällä sivulla laskuri näyttää lohkokohtaisesti taloudellisesti kannattavimman fosforilisäyksen (Optimi) ja käyttäjän valitseman vaihtoehtoisen P-lisäysmäärän (Suunniteltu), ja arvioi niillä saatavan sadon ja sadonlisän määrän, sekä näillä P-lisäyksillä saadun tulonlisän euroina (Lisätulo). Negatiivinen Lisätulo merkitsee sitä, että P-lisäys maksaa enemmän kuin sillä saadaan sadonlisän muodossa tuloja. Laskuri näyttää Erotus-rivillä kannattavimman P-lisäyksen eron vaihtoehtoiseen P-lisäykseen (Erotus = Optimi Suunniteltu). Jos esimerkiksi satoarvion Erotus on negatiivinen, tarkoittaa se pienempää satomäärää optimilannoitusta käytettäessä. Suurempi sato ei kuitenkaan tarkoita parempaa taloudellista tulosta, vaan tärkein luku tältä kannalta löytyy Lisätulo-sarakkeesta. Laskenta voidaan tehdä joko hehtaarikohtaisesti tai lohkokohtaisesti (valitsemalla Laske kg/lohko). Lohkokohtaisessa näkymässä saadaan myös kaikkien lohkojen summa-arvot. Lohkon P-luvun kehitystä valituilla arvoilla voidaan arvioida valitsemalla Siirry P-luvun kehitykseen >>.
11 Malli lohkokohtaisesta laskennasta:
12 P-luku Annetuilla lähtötiedoilla ja mallin tekemillä laskelmilla arvioidaan lohkon P-tase. Kyseisen taseen vaikutuksia maan P-lukuun ennustetaan yhden, kolmen ja viiden vuoden tähtäimellä. Näkymästä voidaan palata edelliseen vaiheeseen valitsemalla << Palaa optimaaliseen P-lisäyksen laskentaan. Laskuri voidaan käynnistää uudelleen klikkamalla Vaihe 1/3 -linkkiä.
13 6. Kirjallisuusviittaukset Saarela, I., A. Järvi, H. Hakkola, K. Rinne Fosforilannoituksen porraskokeet Maatalouden tutkimuskeskus. Tiedote 16/95. Maatalouden tutkimuskeskus, Jokioinen. 94 s. ISSN Valkama, E., R. Uusitalo, E. Turtola Yield response models to phosphorus application: a research synthesis of Finnish field trials to optimize fertilizer P use of cereals. Nutrient Cycling in Agroecosystems 91: 1 15.
Peltojen fosforikierron optimointi ja maan kasvukunto. Risto Uusitalo MTT/Kasvintuotannon tutkimus
Peltojen fosforikierron optimointi ja maan kasvukunto Risto Uusitalo MTT/Kasvintuotannon tutkimus RAVI-hanke/Maatalouden vesiensuojeluseminaari Luumäellä 13.1.211 Sisältö Alkusanat Fosforilannoituskokeiden
LisätiedotYmpäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008
Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen
LisätiedotMiten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää?
Miten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää? Risto Uusitalo Luke, Jokioinen Kiitos: Perttu Virkajärvi, Kari Ylivainio, Riitta Lemola, Eero Sillasto Sisältö Mikä on taloudellinen fosforilannoitustaso?
LisätiedotRavinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa
Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus -hanke Ympäristötuen kehittäminen, Ravinteet -alatyöryhmä 24.2.1012 Ravinnetaseiden ja ravinteiden hyväksikäytön
LisätiedotFosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa
Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa Kari Ylivainio, Risto Uusitalo, Terhi Suojala-Ahlfors MITEN KESTÄVYYTTÄ VILJELYYN? Pellon kasvukunto, ravinnetalous ja rikkakasvien hallinta keinoja peltokasvien
LisätiedotNurmien fosforilannoitus
Nurmien fosforilannoitus Separoitua tietoa lannasta ja ravinteista, Ravinnerenki- ja Lantalogistiikka-hankkeen tulosseminaari Kuopiossa 25.4.2019 Arja Mustonen, Maarit Hyrkäs ja Perttu Virkajärvi, Luke
LisätiedotKannattavuutta ravinnetaseiden avulla
Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka
LisätiedotPellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius
Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria
LisätiedotYmpäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009
Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö
LisätiedotProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö
Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen
LisätiedotRavinnetaseet. Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI
MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI Ravinnetaseet Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan 2008 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin.
LisätiedotVihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus
Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto, Puutarhatuotanto terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Luonnonvarakeskus
LisätiedotFosforilannoituksen satovasteet nurmilla
Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen & Perttu Virkajärvi Luke Maaninka ProAgria Maitovalmennus 2018 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Koetuloksia Fosforilannoituksen pitkäaikaiskoe
LisätiedotMaatalouden uudet kokeilut ravinteiden sieppaukseen
Maatalouden uudet kokeilut ravinteiden sieppaukseen Eila Turtola Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Missä mennään? tapaaminen uusmaalaisille Itämerihaasteen toimijoille, Helsingin kaupungintalo
LisätiedotLaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitus prosessina Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä 2019 Sisällys Lannoitus on merkittävä osa tuotantokustannuksista Miten suunnittelet lannoituksen?
LisätiedotKalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Kalium porraskokeen tuloksia 2013-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Maaperän Kalium-pitoisuus Vuoden 2012 yhteenvedosta voidaan todeta, että juurikasmaiden kaliumin (K) määrä on karkean arvion
LisätiedotTähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010
Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Maanparannuskalkin valmistus Kalkkikivi irrotetaan kalliosta louhimalla. Louhe murskataan ja seulotaan, jolloin syntyvä maanparannuskalkkirouheet ja
LisätiedotLannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen
Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea
LisätiedotTARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari
TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta
LisätiedotMyllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK
Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa
LisätiedotFosforilannoitus nurmituotannossa
Fosforilannoitus nurmituotannossa Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen & Perttu Virkajärvi, Luke Maaninka Miika Hartikainen, Luke Ruukki Ravinnepiika-hankkeen Kevätinfo I Fosforin kierto ja käyttäytyminen pellolla
LisätiedotSIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS
Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS
LisätiedotVihannesten lannoitustutkimus Lukessa v
Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v. 2014-2016 Vihannesviljelypäivä, Laitila 27.1.2016 Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus, Piikkiö terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Taustalla Tiedon puute: vihanneksilta
LisätiedotTyppi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa
LisätiedotOranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon
Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon Tapio Salo, Riikka Keskinen, Helena Soinne, Mari Räty, Janne Kaseva, Visa Nuutinen, Eila Turtola Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn
LisätiedotKannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016
Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä
LisätiedotEila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari
Ravinnetaseilla typpitalous kuntoon (Typpitaselaskuri) Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari 13.3.2019 Tavoite Mitä uutta tietoa? Kehitetään
LisätiedotRavinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE
Ravinnerenki Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo 4.10.2016 Markus Huttunen SYKE RavinneRenki: kuormituksen mallinnus Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) on jo
LisätiedotLOHKO-hankkeen lohkokohtaiset tulokset tilalle
LOHKO-hankkeen lohkokohtaiset tulokset tilalle 762094644 1 Johdanto LOHKO-hankkeessa ( www.mtk.fi/lohko ) tarkennettiin peltojen ravinnekiertoa kuvaavaa laskentamenetelmää ja laskettiin peltolohkokohtaisia
Lisätiedotviljelysuunnittelu, lohkokohtainen kirjanpito ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
viljelysuunnittelu, lohkokohtainen kirjanpito Ympäristötuen sitoumusehdot: : Ympäristökorvauksen vähimmäisvaatimukset koostuvat lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöön liittyvistä vaatimuksista.
LisätiedotMegaLab tuloksia 2017
MegaLab tuloksia 2017 Näytteet Kesällä 2017 Sucros ja Yara tarjosivat juurikkaan viljelijöille mahdollisuuden toimittaa analysoitavaksi yhden lehtinäytteen Näytteet kerättiin kesä heinäkuun vaihteessa.
LisätiedotMiten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen
Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen Mikä on viljalla hyvä satotaso? Miten satotasoa voi nostaa? 2 Guinness record Vehnää 16 791 kg/ha 3 1. Maximizing yield potential. 2. Protecting yield potential.
LisätiedotTukiehdot kuminanviljelyssä. Lepaa 8.3.2014 Vanhat ehdot
Tukiehdot kuminanviljelyssä Lepaa 8.3.2014 Vanhat ehdot Kuminanviljely ja ympäristötuki Kumina on ympäristötuessa puutarhakasvi ja kuuluu eräät siemenmausteet -ryhmään Kuminalohkolle maksetaan ympäristötukea
LisätiedotRavinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa
Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa Ari Rajala Luke, Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto-yksikkö Tuotantojärjestelmät Ravinteiden käytöntehokkuus: tuloksia eri kokeista Ohralajikkeiden
LisätiedotLannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen
Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Sato kg/ha 7000 Muokkaustavan vaikutus viljan satoon 6000 5000 4000 3000 Vehnä ohra kaura 2000 1000 0 Kyntö Sänkimuokkaus Suorakylvö Lähde: Yara
LisätiedotPalkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria
Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet
LisätiedotTurvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia
Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen
LisätiedotLaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitussuunnittelu Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä Hyvä lannoitus täydentää kasvin ja maaperän vuorovaikutusta Kasvin ravinnetarve Lohkon ravinnetila Ravinteiden
LisätiedotViljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman
LisätiedotMansikan fosforilannoitus ja mykorritsat
Mansikan fosforilannoitus ja mykorritsat Kalle Hoppula, Kati Hoppula ja Anu Räty, Luke Sotkamo Juho Hautsalo, Luke Laukaa Mikkeli 3.11.2017 Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Ympäristökorvausehdot: Todellisuus
LisätiedotKokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta
Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana
LisätiedotOikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää
Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää Antti Laine ja Merja Högnasbacka MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella keskisato nousuun -seminaari
LisätiedotViljatutkimus 10/2007
Viljatutkimus 10/2007 Tutkimus toteutettiin sähköisenä web-kyselynä koko maassa 9.10-28.10.2007 välisenä aikana Farmit Website Oy:n toimesta yhteistyössä Innolink Research Oy:n kanssa. Toimeksiantaja oli
LisätiedotPeltojen ravinnekierron työkalu. Markus Huttunen ja Inese Huttunen, SYKE
Peltojen ravinnekierron työkalu Markus Huttunen ja Inese Huttunen, SYKE Taustatietoa ICECREAM peltomallista ICECREAM on peltolohkon ravinneprosesseja kuvaava laskentamalli ICECREAM on sovitettu laskemaan
LisätiedotProAgria Oulun, ProAgria Lapin ja ProAgria Kainuun lausuntoon Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma luonnokseen
20.6.2013 Liite ProAgria Oulun, ProAgria Lapin ja ProAgria Kainuun lausuntoon Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 luonnokseen LIITE NURMEN LANNOITUSSUOSITUSTYÖRYHMÄN RAPORTTIIN 19.10.2012
LisätiedotSatotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015
Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015 Totta vai ei? Isojen satojen tuottaminen on kallista Ei ne rahat laskemalla lisäänny Teit mitä tahansa, säät
LisätiedotKuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö
Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö Timo Karhula MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki timo.karhula@mtt.fi TIIVISTELMÄ Suomessa kiinnostus kuminanviljelyyn on lisääntynyt
LisätiedotSatoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!
Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville
LisätiedotLietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013
Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10
LisätiedotViljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp
Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv ivä johdatus päivp ivän n aiheisiin Juha Lappalainen, MTK Keski-Suomi (Markkinoiden osalta tilanne/näkemys 8.2.2012, joka voi muuttua) Viljamarkkinoiden ajankohtaispäivä.
LisätiedotRauno Levan & Kimmo Salonen (toim.) GarbageX ohjelman käyttöohje
Rauno Levan & Kimmo Salonen (toim.) GarbageX ohjelman käyttöohje Lahden ammattikorkeakoulun julkaisu Sarja B Artikkelikokoelmat, raportit ja muut ajankohtaiset julkaisut, osa 7 Lahden ammattikorkeakoulu
LisätiedotKarjanlannan käyttö nurmelle
Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta
LisätiedotViljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268
Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA 33 016 Kotielän asiakkaat 1150 Homemyrkyt 6268 Havaintokaistat 8 paikkaa Homemyrkyt kaura DON Alueittain Analyysejä KPL Alle 18 1,8 g /K Kg %Yli 1,8 g / Kg % Suurin arvo
LisätiedotReijo Käki Luomuasiantuntija
7.12.2017 Reijo Käki Luomuasiantuntija Kasvuston typpipitoisuus maahan muokatessa kasvuston palkokasveja 20-25 % palkokasveja 50% palkokasveja 75-80% puhdas palkokasvi typpipitoisuus 20 N kg/tonni 24 N
LisätiedotMTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy
MTK Rokua 8.10.2018 Ilkka Mustonen puh. 0500-387724 Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Yara Suomessa Katsaus erilaisiin kasvukausiin ja lannoituksen merkitys YaraVita lehtilannoitus My Yara työkalut ja
LisätiedotP in Action Fosfori maassa ja maasta kasviin. Kimmo Rasa Vanhempi tutkija, MTT
P in Action Fosfori maassa ja maasta kasviin Kimmo Rasa Vanhempi tutkija, MTT TEHO plus Seminaari 14.2.2012 Esityksen sisältö Jana 200 µm Fosfori maasta kasviin veden mukana Maan kyky ylläpitää maanesteen
LisätiedotApuvälineitä ravinteiden kestävään käyttöön
TEHO Plus Apuvälineitä ravinteiden kestävään käyttöön Anu Lillunen, TEHO Plus -hanke Lantamarkkinat ja ravinteiden kestävä käyttö Paimionjoella -työpaja 19.1.2012 Koski Tl Varsinais-Suomi ja Satakunta
LisätiedotTUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN
1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon
LisätiedotTypestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8
1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)
LisätiedotLOHKO-hanke. Viljelijäaineisto
LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät
Lisätiedot12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita
12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu 5.5. 10.5. 15.5. 20.5. 25.5. 30.5. 4.6. 9.6. 14.6. 19.6.
LisätiedotMAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUSLAITOS. Tiedote N:o
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUSLAITOS Tiedote N:o 10 1980 VILJAVUUSTUTKIMUKSEN TULKINNAN JA NOUSEVIEN FOSFORI- JA KALIUMMÄÄRIEN KOKEIDEN TULOSTEN VERTAILU Jouko Sippola Maatalouden tutkimuskeskus
LisätiedotBiokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena
Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Mari Räty, Ville Pyykkönen, Sari Luostarinen Halola-seminaari 12.2.214 Johdanto Lannan ravinteiden hyötykäytön
LisätiedotMiten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi
Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi
LisätiedotTasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen
Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi
LisätiedotSokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula
Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:
LisätiedotKäytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus
Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä
LisätiedotVuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n
Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*
LisätiedotSatokysely Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2016 TNS
Petri Pethman 8.11.2016 221100472 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=552 Kokonaisvastaajanäyte 2 135 vastaajaa Kohderyhmä ja otanta Aktiivimaanviljelijät Näytelähde:
LisätiedotILMASE-hanke 18.4.2012. Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus
ILMASE-hanke 18.4.2012 Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus Tuloksia ISO-VILJA sopimuksilta 2011 -Ohra -Kaura -Vehnä -Ruis 42110 Analyysiä 1 342 Karjatilojen vilja analyysiä Lämpösumma Kasvukausi josta
LisätiedotKokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin
Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin Tyynelän tila, Joutseno Kevät 2013 www.tyynelantila.fi 2. PÄIVÄ I Investointien järkevyys II Heikon lenkin korjaaminen eloperäisen aineksen lisäämisen
LisätiedotViljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:
Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista
LisätiedotRavinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu
Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Kasvinravinneseminaari 1 Esityksen sisällöstä Taustoja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen alueelta
LisätiedotRavinnetaseet TEHO-tiloilla
Ravinnetaseet TEHO-tiloilla Susanna Kaasinen 31.1.21 Sisältö Sanasto... 2 1. Johdanto... 3 2. Peltotase... 5 2.1. Kasvilajikohtaiset taseet... 7 2.2 Lannoitus...16 2.3 Peltotaseiden luokittelu Typpi...24
LisätiedotViljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista
LisätiedotMaatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
LisätiedotHyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo
Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu Ilkka Mustonen Oulunsalo 28.1.2018 Viljojen satopotentiaali on noussut merkittävästi muutamassa vuodessa Suomen keskisadot eivät ole juurikaan
LisätiedotJuha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat
Juha Salopelto Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat 9 300 Kg /ha NOS kokeiden ka sato 3700-4000 Kg /ha Ohra keskisato 9 300 Kg /ha NOS kokeiden ka sato 200-1000 Kg /ha 3700-4000
LisätiedotLannoitus, ravinnetaseet ja maatalouden vesistökuormitus - taustaa ja tutkimustuloksia
Lannoitus, ravinnetaseet ja maatalouden vesistökuormitus - taustaa ja tutkimustuloksia Eila Turtola Professori MTT (maaperäprosessit ja vesistökuormitus) 28.2.2012 Sisältö Typpitaseiden kehitys MYTVAS
LisätiedotLannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy
Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy Keskimääräinen tilakoko Suomessa 42 ha Sato 8 700 kg/ha = 9 rekkaa Kotkaniemi koe YaraMila Y25 130 kg N/ha (lisää
LisätiedotOljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset
Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi Pellervo Kässi MTT Jokioinen Esityksen sisältö: - korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjut - ketjujen
LisätiedotSäilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys. Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä
Säilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä 22.11.2017, Kitee Tulosta maidosta hanke: Pohjois-Karjalan maakunnallisen maidontuotantotavoitteen
LisätiedotTilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen
LisätiedotVesistövaikutusten arviointi
19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille
LisätiedotVarautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen
Varautuminen kasvukauteen 2018 12.2.2018 Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen Kasvi ja maa tarvitsevat vuosittain fosforia YaraMilalla ravitset kasvia sekä ylläpidät helposti käyttökelpoista fosforia, jonka
LisätiedotAlustavaa nurmen satotilastotietojen tarkastelua
Alustavaa nurmen satotilastotietojen tarkastelua Lauri Jauhiainen ja Oiva Niemeläinen Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat ja biotuotanto Suomen Nurmiyhdistyksen vuosikokous 30.8.2016 Luke/Tike satotilaston
LisätiedotViljelyohjelmalla lisää puhtia
Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina
LisätiedotTukiehdot kuminanviljelyssä AB-alueella. E-P:n ELY-keskus Veikko Tuominen 24.2.2011
Tukiehdot kuminanviljelyssä AB-alueella E-P:n ELY-keskus Veikko Tuominen 24.2.2011 Kuminanviljely ja ympäristötuki Kumina on ympäristötuessa puutarhakasvi ja kuuluu eräät siemenmausteet -ryhmään Kuminalohkolle
LisätiedotLannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus
Lannoitus ja Laatu Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus Miten hyödynnät laatutietoja lannoituksessa? Puhtaus Sokeri K Na Amino-N % % 91.5 16.3 4.77.32 12 93.1 17.5 4.48.26 8 lannoite typen
LisätiedotTaulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus
N:o 3 1553 Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus Etelä ja KeskiSuomi Savi ja PohjoisSuomi Savi ja Kasvi / saavutettu
LisätiedotLuomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa
LisätiedotSatoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )
Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti
LisätiedotMiten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi
Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi
LisätiedotTutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen
Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Suomen maatalouden perusongelma Maatalouden
LisätiedotRavinnetaselaskelmat viljelijän ja neuvojan työkaluna
Ravinnetaselaskelmat viljelijän ja neuvojan työkaluna Ravinnetasepäivä ProAgria Mikkeli 22.11.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG Järki-Lanta -hanke KR 22.11.2013i 1 Esityksen sisältö Miksi taselaskelmia
LisätiedotYMPÄRISTÖ JA TALOUS SEKÄ RAVINNETASEET NURMENVILJELYSSÄ
YMPÄRISTÖ JA TALOUS SEKÄ RAVINNETASEET NURMENVILJELYSSÄ VILJELIJÄN EUROT VIHERTYY -SEMINAARI 14.2.212 Joensuu Perttu Virkajärvi, MTT Maaninka Esityksen sisältö Käsitellään P-, N- ja K-lannoituksen vaikutuksia
LisätiedotKuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.
Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus
LisätiedotNURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli
NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.
LisätiedotLuomutuotteiden elinkaariarviointi. Taija Sinkko ja Merja Saarinen MTT, Kestävä biotalous SustFoodChoice hankkeen loppuseminaari 5.5.
Luomutuotteiden elinkaariarviointi Taija Sinkko ja Merja Saarinen MTT, Kestävä biotalous SustFoodChoice hankkeen loppuseminaari 5.5.2014 Sisältö Luomun elinkaariarviointi Erot tavanomaiseen viljelyyn verrattuna
Lisätiedot12.2.2014. -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG
12.2.2014 -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG Koulutus ja tutkinto kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjille Tutkintovelvoite, mutta koulutus vapaaehtoinen Laki kasvinsuojeluaineista
Lisätiedot