Nurmikasvituottajapäivä Nurmikasvien viljelytekniikka

Samankaltaiset tiedostot
Timotein ja natojen viljelytekniikka kokemuksia koekentiltä ja käytännöstä

Lannoitus- ja kasvinsuojelukokeiden tuloksia nurmikasvien siementuotannossa. Joensuu Tutkija Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus

NURMIKASVILAJIKKEET JA SIEMENTUOTANNON KEHITTÄMINEN. Hämeenlinna Mika Isolahti

Puna-apilan ja natojen siementuotannosta. Agrimarket Nurmipäivä Aulanko Oiva Niemeläinen LUKE Luonnonvarat ja biotalous

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

Myllyvehnän lannoitus AK

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN

Nurmiheinien ja puna-apilan siementuotanto

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Lisälannoitus kasvukaudella

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

Väkevät nestelannoitteet luomuun. Sampo Järnefelt Luomutimotein ja nadan siementuotanto

Nurmikokeiden havaintoja 2013

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Kasvintuotanto kannattaa

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Tuloksia puna-apilan siementuotantokokeista ja ehdotuksia siementuotannon virkistämiseksi

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN. #Kaura8000. Knowledge grows

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää

Siemenviljelijän puheenvuoro. Siementuottajapäivä Heikki Perho

Nurmen huikea satopotentiaali tuoreita tuloksia typpilannoituskokeelta

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Modduksen vaikutus kasviin

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla

Nurmisiementuotanto lisää gluteenittomia kasvilajivaihtoehtoja Keskisen Mylly Oy Vilppula

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

Tutkimustuloksia kuminan viljelystä -lajikekokeen tuloksia

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Käytettävissä olevat nurmi- ja valkuiskasvilajit ja -lajikkeet

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

MIKSI NURMISIEMENTUOTANTOA. Hämeenkyrö Jukka Saarinen

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Lannoituksen tarkentaminen Lahti Anne Kerminen

Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä hybridiruisillassa

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Kaura vaatii ravinteita

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Nurmisiementen käyttöarviosta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

VILJELYRATKAISU. Boreal Kasvinjalostus Oy Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

The Scandinavian Way

Siemenen laatu ja punahome. Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa

Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 2015

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

Nurmien fosforilannoitus

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Nurmikokeiden tuloksia ja uusia oivalluksia keskiössä N, P ja K

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen

Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä Lahti

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

ILMASE-hanke Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Lehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Transkriptio:

Nurmikasvituottajapäivä 12.3.215 Nurmikasvien viljelytekniikka Tutkija Markku Niskanen, Seinäjoki Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja Biotalous/Tuotantojärjestelmät

Nurmikasvien siementuotantokokeet Erikoiskasvihanke 28-212 Etelä-Pohjanmaa Lannoitus, kasvunsääde ja tautitorjuntakokeet Laatusiemenhanke 211-215 Jokioisten ympäristö ja Etelä-Pohjanmaa Korjuutapakokeet

Siemenviljelyn kevätlannoitus Timotei (Iki), nurminata (Kasper) ja ruokonata (Retu) Koe 1 A) Lannoitus toukokuun ensimmäinen viikko B) Lannoitus toukokuun toinen viikko C) Lannoitus toukokuun kolmas viikko Koe 2 Lannoitustaso A) 6 kg N/ha B) 8 kg N/ha C) 1 kg N/ha D) 12 kg Lannoitus aika A) 17.5.21 ja 12.5.211 B) 26.5. ja 23.5.211

Kevätlannoituksen ajoitus siementuotannossa 8 7 6 Sato kg/ha 5 4 3 2 1 1. viikko 2.viikko 3.viikko 29 21 211 29 21 211 29 21 211 Timotei Nurminata Ruokonata

Kasvuston pituus 29-211 Timotei Nurminata 3 35 25 3 Pituus cm 2 15 1 5 1. viikko 2. viikko 3.viikko 29 21 211 Pituus cm 25 2 15 1 5 1.viikko 2.viikko 3.viikko 29 21 211 Ruokonata 35 3 Pituus cm 25 2 15 1 29 21 211 5 1.viikko 2.viikko 3.viikko

Timotein kevätlannoitus ja ajoitus siementuotannossa 21-211 21 211 Kg /ha 6 5 4 3 2 1 442 528 6 kg N/ha 511 489 5551 444 457 8 kg N/ha 1 kg N/ha 12 kg N/ha 17.5. 26.5. Kg/ha 7 6 5 4 3 2 1 5254 6 kg N/ha 558 578 566 8 kg N/ha 457 1 kg N/ha 522 596 12 kg N/ha 12.5. 23.5. 21-211 Kg/ha 6 5 4 3 2 535 516 511 528 481 457 548 513 Kg/ha 6 5 4 3 2 1 499 523 492 531 514 58 1 6 kg N/ha 8 kg N/ha 1 kg N/ha 12 kg N/ha 1. lannoitusaika 2.lannoituaika

Nurminadan kevätlannoitus ja ajoitus siementuotannossa 21-211 21 211 Kg/ha 5 4 3 2 399 378 428 451 363 37 438 358 Kg /ha 35 3 25 2 15 241 193 2421 199 265 31 172 1 6 kg N/ha 8 kg N/ha 1 kg N/ha 12 kg N/ha 17.5. 26.5. 1 5 6 kg N/ha 8 kg N/ha 1 kg N/ha 12 kg N/ha 12.5. 23.5. 21-211 Kg/ha 4 35 3 25 2 15 1 5 358 296 39 319 283 284 6 kg N/ha 8 kg N/ha 1 kg N/ha 334 35 12 kg N/ha 1.lannoitus 2.lannoitus Kg/ha 3 25 2 15 1 5 33 31 321 319 292 33

Timotein ja nurminadan lannoituskokeet K-koetilalla Hauholla 26-29 Lajikkeet Timotei: Grindstad ja Jonatan Nurminata: Revansch ja Kasper Typen käyttöaika Timotei N kg/ha Nurminata N kg/ha A B A B C Kasvuunlähtö 9 3 11 9 45 Korrenkasvuvaihe 6 45 Tähkälle/röyhylle tulo 2 2

Timotein tulokset K-koetilalla Päätelmät 14 Effects on yield (kg/ha), timothy Jaettu typen käyttö (3+6 kg/ha alensi timotein satoa 12 1 8 6 988 148 148 988 126 951 122 114 4 Jaettu typen käyttö vähensi lakoa 8-1% 2

Nurminadan tulokset K-koetila Päätelmät 1 9 89 Effects on yield kg/ha, meadow fescue 863 944 Jaettu typen käyttö (45 + 45 +2 kg N/ha ) lisäsi nurminadan satoa keskimäärin 6% kerralla annettuun lannoitukseen verrattuna 8 7 6 5 4 3 2 1 76 812 8 712

Yhteenveto lannoituskokeista Lannoitusajankohdalla ei suurta vaikutusta nurmikasvien siemensatoihin Normaalikeväänä lannoitusta voi siirtää yli toukokuun puolenvälin Timotei hyötyy jonkin verran aikaisemmasta lannoituksesta Vuodet vaihtelevat Nurminadalla lannoitusta voi myöhästyttää enemmän Lannoitusajankohta säiden mukaan Kuiva ja kylmä kevät Lannoitusta voi myöhästyttää Erityisesti kuivana keväänä lannoitus kannattaa ajoittaa juuri sateen alle Timoteilla satohyöty voi helposti olla 15-2 kg/ha Kasvuston korkeus 15-2 cm Timotein ja nurminadan optimilannoitus 8-1 kg/ha Kevätlannoituksen jakaminen Timoteillä kevätlannoituksen jakaminen alensi satoja Nurminadalla kevätlannoitus kolmessa osassa tuotti parhaan sadon

Siemenviljelyn tehokkuuskoe Timotei, nurminata, ruokonata Koesuunnitelma 1) Ei käsittelyä 2) Moddus,8 l/ha (yksisolmuaste-lippulehtiaste) 3) Moddus (,4 l/ha +,4 l/ha) 1) Korrenkasvuvaihe 2) Lippulehtiaste 4) Zenit,6 l/ha (lippulehtiaste) 5) Tilt,5 l/ha (lippulehtiaste) 6) Moddus,8 l/ha+ Zenit,6 l/ha (yksisolmuaste-lippulehtiaste) 7) Moddus,8 l/ha+ Tilt,5 l/ha (yksisolmuaste-lippulehtiaste)

Siemenviljelyn tehokkuuskoe 29-21 Timotei Nurminata Ruokonata Sato kg/ha Sato kg/ha Sato kg/ha 29 21 Ka Sadonlisä 29 21 Ka Sadonlisä 29 21 Ka Sadonlisä Ei käsittelyä 597 425 511 385 66 522 655 433 544 Moddus,8/lha Yksisolmuaste -lippulehtiaste 729 636 682 171 349 667 58-15 867 498 682 139 Moddus(,4 l/ha+,4 l/ha) a),4 l/ha korrenkasvun alku b),4 l/ha lippuaste 71 584 647 136 378 717 547 25 883 6 742 198 Zenit,6 l/ha Lippulehtiaste 575 47 491-2 398 655 527 4 82 439 63 86 Tilt,5 l/ha Lippulehtiaste 589 526 558 47 326 58 453-69 721 268 495-49 Moddus,8 l/h + Zenit,6 l/ha Yksisolmuaste -lippulehtiaste 653 639 646 135 466 789 627 15 766 63 684 141 Moddus,8 l/h + Tilt,5 l/ha Yksisolmuaste -lippulehtiaste 689 537 613 12 488 897 692 17 898 56 72 158

Siemenviljelyn tehokkuuskoe 211 Timotei 211 Nurminata 211 Ruokonata 211 Sato Sadonlisä Sato Sadonlisä Sato Sadonlisä Kg/ha Kg/ha Kg/ha Kg/ha Kg/ha Kg/ha Ei käsittelyä 514 113 24 Moddus,8/lha Yksisolmuaste -lippulehtiaste 499-15 244 131 52 298 Moddus(,4 l/ha+,4 l/ha) a),4 l/ha korrenkasvun alku b),4 l/ha lippuaste 738 224 298 185 629 425 Zenit,6 l/ha Lippulehtiaste 437-77 141 28 243 39 Tilt,5 l/ha Lippulehtiaste 455-59 137 24 25 46 Moddus,8 l/h + Zenit,6 l/ha Yksisolmuaste -lippulehtiaste 471-43 271 158 627 423 Moddus,8 l/h + Tilt,5 l/ha Yksisolmuaste -lippulehtiaste 54-1 298 185 487 283

Ylin lämpötila kesäkuussa 211 35 3 Vrk:n ylin lämpötila 25 2 15 1 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kesäkuu 211 Nurminadan kasvunsäädekäsittely Timotein kasvunsäädekäsittely

Siemenviljelyn tehokkuuskoe Timotei Nurminata Ruokonata Itävyys % Itävyys % Itävyys % 29 21 Ka Muutos 29 21 Ka Muutos 29 21 Ka Muutos Ei käsittelyä 95 99 97 95 93 94 86 92 89 Moddus,8/lha Yksisolmuaste -lippulehtiaste 83 99 91-6 92 94 93-1 85 87 86-3 Moddus(,4 l/ha+,4 l/ha) a),4 l/ha korrenkasvun alku b),4 l/ha lippuaste 87 96 91-5 97 92 94 88 93 9 1 Zenit,6 l/ha Lippulehtiaste 94 94 94-3 95 93 94 91 95 93 4 Tilt,5 l/ha Lippulehtiaste 93 96 94-3 95 93 94-1 92 93 92 3 Moddus,8 l/h + Zenit,6 l/ha Yksisolmuaste -lippulehtiaste 84 94 89-8 95 92 93-1 86 95 9 1 Moddus,8 l/h + Tilt,5 l/ha Yksisolmuaste -lippulehtiaste 85 96 9-6 96 95 95 1 86 94 9 1

Siemenviljelyn tehokkuuskoe Timotei Itävyys % Muutos Nurminata Ruokonata Itävyys % Muutos Itävyys % Muutos 211 211 211 Ei käsittelyä 97 94 9 Moddus,8/lha Yksisolmuaste -lippulehtiaste 1 3 85-1 88-2 Moddus(,4 l/ha+,4 l/ha) a),4 l/ha korrenkasvun alku b),4 l/ha lippuaste 1 3 93-2 93 4 Zenit,6 l/ha Lippulehtiaste 1 3 92-3 93 3 Tilt,5 l/ha Lippulehtiaste 1 3 92-3 93 4 Moddus,8 l/h + Zenit,6 l/ha Yksisolmuaste -lippulehtiaste 1 3 9-4 83-7 Moddus,8 l/h + Tilt,5 l/ha Yksisolmuaste -lippulehtiaste 1 3 84-1 94 4

Timotein puintikosteus 21 ja 211 35, Puintikosteus % 3, 25, 2, 15, 1, 5, 29 21,

Nurmikasvien siemenviljelyn tehokkuuskoe Lako 29 Lako 21 1 1 8 8 6 6 4 Timotei 4 Timotei 2 Ei käsittelyä Moddus,8/lha Moddus(,4 l/ha+,4 l/ha) Zenit,6 l/ha Tilt,5 l/ha Moddus Moddus,8 l/h +,8 l/h + Zenit,6 Tilt,5 l/ha l/ha Numirnata Ruokonata 2 Ei käsittelyä Moddus,8/lha Moddus(,4 l/ha+,4 l/ha) Zenit,6 l/ha Tilt,5 l/ha Moddus,8 l/h Moddus,8 l/h + Zenit,6 l/ha + Tilt,5 l/ha Numirnata Ruokonata

Nurmikasvien siemenviljelyn tehokkuuskoe Lako 211 7 6 Timotei 12 1 Nurminata Lako % 5 4 3 2 1 Ei käsittelyä Moddus,8/lha Moddus(,4 l/ha+,4 l/ha) Zenit,6 l/ha Tilt,5 l/ha Moddus,8 l/h + Zenit,6 l/ha Moddus,8 l/h + Tilt,5 l/ha 6.7. 9.8. Lako % 8 6 4 2 Ei käsittelyä Moddus,8/lha Moddus(,4Zenit,6 l/ha Tilt,5 l/ha Moddus,8 l/ha+,4 l/ha) l/h + Zenit,6 l/ha Moddus,8 l/h + Tilt,5 l/ha 6.7. 9.8. 8 7 Ruokonata 6 Lako % 5 4 3 2 1 Ei käsittelyä Moddus,8/lha Moddus(,4 l/ha+,4 l/ha) Zenit,6 l/ha Tilt,5 l/ha Moddus,8 l/h + Zenit,6 l/ha Moddus,8 l/h + Tilt,5 l/ha 6.7. 9.8.

Nurminata 28.6.211,8 l/ha Ei käsitelty

Siemenviljelyn kasvunsäädekoe 21-211 Timotei ja nurminata Koesuunnitelma A) Ei käsittelyä B) Jaettu CCC-käsittely (1,2 l/ha + 1,2 l/ha) A) 1,2 l/ha versoutumisen alku B) 1,2 l/ha versoutumisen loppu C) Jaettu Moddus käsittely (,4 l/ha +,4 l/ha) A),4 l/ha korrenkasvu alku B),4 l/ha lippulehtiaste D) CCC-käsittely 2,4 l/ha versoutumisen loppu E) Moddus-käsittely,8 l/ha lippulehtiaste 23.3.21

Nurmikasvien viljely kasvunsäädekoe 21-211 Timotei CCC Moddus 1 4 7 1 2 6 Sato kg/ha 1 8 6 4 2 - CCC ja Moddus CCC ja Moddus A B C D E 21 211 Lako % 5 4 3 2 1 A B C D E 21 211 Itävyys % 1 98 96 94 92 9 88 86 84 82 A B C D E 21 211 A B C D E Ei Käsittelyä Jaettu CCC-käsittely a) 1,2 l/ha (versoutumisen alku) b) 1,2 l/ha (versoutumisen loppu) Jaettu Moddus-käsittely a),4 l/ha (korrenkasvun alku) b),4 l/ha (lippulehtiasta) 4 CCC-käsittely 2,4 l/ha versoutumisen loppu Moddus,8 l/ha, lippulehtiaste

Nurmikasvien viljely kasvunsäädekoe 21-211 Nurminata 5 4 Sato Kg/ha 3 2 1 - A B C D E 21 211 12 A Ei Käsittelyä Lako % 1 8 6 4 2 A B C D E 21 211 B C D E Jaettu CCC-käsittely a) 1,2 l/ha (versoutumisen alku) b) 1,2 l/ha (versoutumisen loppu) Jaettu Moddus-käsittely a),4 l/ha (korrenkasvun alku) b),4 l/ha (lippulehtiasta) 4 CCC-käsittely 2,4 l/ha versoutumisen loppu Moddus,8 l/ha, lippulehtiaste

Yhteenveto kasvinsuojelukokeista Timotein ja ruokonadan lako laskee kasvunsääteillä merkittävästi Nurminadalla vaikutus ei näy enää kovin selvästi puinnin aikaan Ruiskutusten jälkeen kukinta-aikaan vaikutus näkyy selvästi Timoteillä kahtena ensimmäisenä koevuonna kaikki kasvunsäädekäsittelyt nostivat satoa Kolmantena koevuonna ei sääteillä ollut vaikutusta siemensatoon Ainoastaan jaettu Moddus (,4 +,4 ) nosti satoa Sääolot ruiskutuksen aikaan Älä ruiskuta helteen/muun stressin vaivaamaa kasvustoa täydellä annoksella Nurminadalla kasvunsääteillä ei saatu sadonlisää kahtena ensimmäisenä koevuotena Ainoastaan kasvunsääteen ja tautiaineen yhdistäminen lisäsi nurminadan satoa Kolmantena koevuonna kaikki kasvunsäädekäsittelyt nostivat nurminadan siemensatoa Ruiskutus hieman aikaisemmin kuin timoteillä Moddus voi joissain olosuhteissa alentaa itävyyttä Puintikosteus? Kasvitautitorjunnalla ei saatu sadonlisää tässä kokeessa millään lajilla 23.3.21

Forsøksopplegg: To storskala forsøk gjennomført i serien, begge i frøeng av Grindstad timotei i Vestfold i 29 og 21, med to gjentak etter følgende plan: Ledd Tid Behandling 1 1+3 Skårlegging ved 4-45 % vanninnhold i frøet. Tresking ved tid 3. 2 2+3 Skårlegging ved 3-35 % vanninnhold i frøet, ca. 4 dg etter Tid 1. Tresking ved tid 3. 3 2 +3 To gangers tresking. Første tresketid utføres ved 3-35 % vanninnhold i frøet samtidig med siste skårlegging (ledd 2). Andre tresketid utføres ca 3 dager seinere (Tid 3). 4 3 En gangs tresking ved 2-25 % vanninnhold i frøet.

Luo olle niito kosteus Puintikosteus Vanninnhold i frøet ved skårlegging /tresking: Luo olle niitto siemenkosteudessa 4-45%. Puinti noin 8 päivän päästä niitosta År Led d Skårlegging Frøtresking Nedbør Dat o Vanninnhol d i frøet (%) Dato Vanninnhol d i frøet (%) (mm), fra skårlegging til frøhøsting Luo olle niitto siemenkosteudessa 3-35%. Puinti noin 8 päivän päästä niitosta Kaksi puintia. Ensimmäinen puinti siemenkosteudessa 3-35 % samaan aikaan toisen niiton kanssa. Toinen puinti 6-8 päivän päästä Yksi puinti siemenkosteudessa 2-25% 29 1 29/7 43,9 6/8 28,8 67 2 5/8 37,3 12/8 17,1 12 3 6/8 (1. g.) 12/8 (2. g.) 36, 19,4 4 12/8 2,8 21 1 31/7 46,8 8/8 19,6 17 2 8/8 32,6 16/8 2,4 51 3 8/8 (1. g.) 16/8 (2. g.) 32,6 2,7 4 16/8 19,7

Frøavling (kg/ha): Luo olle niitto siemenkosteudessa 4-45%. Puinti noin 8 päivän päästä niitosta Luo olle niitto siemenkosteudessa 3-35%. Puinti noin 8 päivän päästä niitosta Høstemetode Frøavling (kg/ha) 29 21 Middel Rel. Antall felt 1 1 2 2 1. Skårlegging ved 4-45% vann 1222 111 1166 1 2. Skårlegging ved 3-35% vann 148 829 938 8 Kaksi puintia. Ensimmäinen puinti siemenkosteudessa 3-35 % samaan aikaan toisen niiton kanssa. Toinen puinti 6-8 päivän päästä Yksi puinti siemenkosteudessa 2-25% 3. To-gangers tresking, 1.g. 915 82 858 2. g. 348 329 338 Totalt (sum 1. + 2. tresking) 1263 113 1197 13 4. En-gangs tresking 118 685 852 73 P% 5 3 3 LSD 5% 18 293 226 Mest frø ble berget på ruter som var tidlig skårlagt (ledd 1) og på ruter som var høstet i to omganger (ledd 3). Viktig med tidlig skårlegging

Timotein puintitapakoe 26-27 26 27 Sato kg /ha 8 7 6 5 4 3 2 1 Puintikosteus 25 2 15 1 5 % Sato Kg/ha 35 3 25 2 15 1 5 Puintikosteus 35, 3, 25, 2, 15, 1, 5, % A B C D E A B C D E, A= Aikainen leikkuupuinti B= Normaali leikkuupuinti ( 5-6 vrk ajankohdasta A) C= Niitto Luo olle (Ajankohta A), puinti 3-4 vrk niitosta D= Niitto Luo olle (Ajankohta A), puinti 7-8 vrk niitosta E= Hellävarainen puinti (Ajankohta A), Uudelleen puinti 3-4 vrk

Nurminadan kasvunsääde ja korjuutapakoe 214 Pääruudut: Korjuutapa A) Normaali leikkuupuinti 25.7. B) Luo`olle niitto 23.7. Puinti Luo`olta 25.7 C) Luo`olle niitto 25.7. Puinti luo`olta 28.8 Osaruudut: Kasvunsääde ja lannoitus 1) Normaali lannnoitus,ei kasvunsääde 2) Normaali lannnoitus, Kasvunsääde Moddus,8 l/ha 3) Lisätyppi 4 kg/ha,ei kasvunsääde 4) Lisätyppi 4 kg/ha,kasvunsääde Moddus,8 l/ha Kevätlannoitus 8 kg N/ha 13.5.214 Lisätyppilannoitus 4 kg N/ha 28.5.214 Moddus,8 l/ha (3 l vettä) 6.6.214

Nurminadan lako ja pituus 214 Lako % 45 4 35 3 25 2 15 1 5 8.7. 16.7. 8.7. 16.7. 8.7. 16.7. Normali leikkuupuinti 25.7. Luo`olle niitto 23.7. Puinti Luo`olta 25.7 Luo`olle niitto 25.7. Puinti luo`olta 28.8 Normaali lannnoitus,ei kasvunsääde Normaali lannnoitus, Kasvunsääde Moddus,8 l/ha Lisätyppi 4 kg/ha,ei kasvunsääde Lisätyppi 4 kg/ha,kasvunsääde Moddus,8 l/ha Korren pituus cm 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Normaali lannnoitus,ei kasvunsääde Normaali lannnoitus, Kasvunsääde Moddus,8 l/ha Lisätyppi 4 kg/ha,ei kasvunsääde Lisätyppi 4 kg/ha,kasvunsääde Moddus,8 l/ha

Nurminadan sadot 214 6 5 4 Normaali lannnoitus,ei kasvunsääde Kg/ha 3 2 Normaali lannnoitus, Kasvunsääde Moddus,8 l/ha Lisätyppi 4 kg/ha,ei kasvunsääde 1 Normali leikkuupuinti 25.7. Luo`olle niitto 23.7. Puinti Luo`olta 25.7 Luo`olle niitto 25.7. Puinti luo`olta 28.8 Lisätyppi 4 kg/ha,kasvunsääde Moddus,8 l/ha

Nurminadan sadot 214 5 45 4 76 kg/ha 35 3 Kg/ha 25 2 15 1 5 Normaali lannnoitus,ei kasvunsääde Normaali lannnoitus, Kasvunsääde Moddus,8 l/ha Lisätyppi 4 kg/ha,ei kasvunsääde Lisätyppi 4 kg/ha,kasvunsääde Moddus,8 l/ha

Nurminadan sadot 214 5 45 4 35 3 Kg/ha 25 2 15 1 5 Normali leikkuupuinti 25.7. Luo`olle niitto 23.7. Puinti Luo`olta 25.7 Luo`olle niitto 25.7. Puinti luo`olta 28.8

Siementen kosteus 214 3, 25, Siementen kosteus % 2, 15, 1, 5,, 22.7. 25.7. 28.7. Normali leikkupuinti 25.7. Luo`olle niitto 23.7. Puinti Luo`olta 25.7 Luo`olle niitto 25.7. Puinti luo`olta 28.8 Keskilämpötila 21.6-22.9 C Vrk:n ylin lämpötila 27.9-3.8 C Suhteellinen kosteus 37-44% Keskilämpötila 22-23.4 C Vrk:n ylin lämpötila 28.2-31 C Suhteellinen kosteus 21-41%

Kiitos!