Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Transkriptio

1 Lannoitus ja Laatu Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

2 Miten hyödynnät laatutietoja lannoituksessa? Puhtaus Sokeri K Na Amino-N % %

3 lannoite typen käyttö kg/ha N kg/t Amino-N Tehtaan keskimääräinen Amino-N (mg/g juur.) Amino-N-pitoisuus laskenut vuosien aikana. ka. 13,9 mg/g juurikasta. (v) Vuosi Typen käyttö Pitoisuuden vähenemiseen vaikuttaneet tekijät: Kasvinjalostus typenkäytön vähentäminen -4 kg N/ha N kg/t

4 Amino-N mg/g juurikasta Sokerisato t/ha ,6 8,9 Typpitason vaikutus Amino-Npitoisuuteen vuosina ,9 11,8,1 12,9,4 13,7,6 14,5,4, N-taso kg N/ha 15,7 Amino-N ka. Amin-N Sokerisato t/ha 16, Mikäli Amino-N-luku alle, Käy lävitse kasvukauden sääolot ja käyttämäsi N- taso. Mikä on pellon kasvukunto? alle 5 Varaudu lisäämään juurikkaan N-lannoitusta seuraavan kerran samalla lohkolla Hyödynnä typenkerääjää viljelykierrossa Lisää maan orgaanista ainesta

5 Juurisato t/ha Tämän hetkinen N-lannoitus ja sen vaikutus? 5 t juurikassadon tuottamiseen Tarvitaan noin 25 kg N/ha Maasta vapautuu Suomessa kasvukauden aikana kasville käyttökelpoista typpeä noin 5-14 kg N/ha Riippuu täysin: maaperästä orgaanisen aineen määrästä säästä pellon vesitaloudesta lannoitushistoriasta esikasvista Juurikkaan lannoitustarve 1-16 kg N/ha Typpitason vaikutus juurisatoon N-taso kgn/ha Sijoitus kylvössä N-jaettu Täysi kasvusto = 3m 2 lehteä /m 2 Karkeasti tarvitaan 3 kg N/ha tuottamaan 1m 2 lehteä /m 2 Koetuloksia vuosilta Typen jakamisella vaikutusta satoon

6 Amino-N mg/g juurikasta Miten N-lannoituksella voidaan vaikuttaa? Ruiskutus 4 kertaa Ruiskutus 3 kertaa Ruiskutus 2 kertaa Heinäkuun alku Kesäkuun loppu Kesäkuun puoliväli Jaetun N-käsittelyn vaikutus Amino-N pitoisuuteen Kerralla Jaettu 14,5 13,7 12,9 11,8 12,1 12,1 12, N taso kg N/ha Amino-N mg/ g juurikasta Jaetussa N-lannoituksessa Amino-N -luvut jäävät alhaisemmiksi. Jaetun lannoituksen ajankohdalla on tärkeä merkitys tee jaettu typpikäsittely viimeistään ennen heinäkuun puoltaväliä Lehtilannoitus ja myöhäisempi fungisidiruiskutus viherryttävät lehtiä, jolloin typpi ei välttämättä siirry juureen. Kylvössä kaikki 12,8 13, 13,2 13,4 13,6 13,8 14, 14,2 14,4 14,6 14,8

7 Typen otto kg/ha K ja Na K (me/g juur) Na(me/g juur),9,8,7,6,5,4,3,2,, K ja Na käyttö kg/ha juurikkaalla K- ja Na-pitoisuudet laskeneet jonkin verran K ka. 4,8 me/g juurikasta Na ka.,42 me/ g juurikasta Pitoisuuden vähenemiseen vaikuttaneet tekijät: Typpi/Kali-riippuvuus K-lannoituksen väheneminen Kasvinjalostus kg K/ha kg Na/ha N ja K oton suhde juurikkaalla 5 15 Kalin otto kg/ha

8 Kalium-tilanne juurikaslohkoilla Kivennäismaat Savimaat Huono Huononlainen Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Hyvä Korkea Arveluttavan korkea Arveluttavan korkea SjT 218

9 K (me/g juurikasta) K (me/g juurikasta) Maan K-luku ja laatu 9 8 Savimaat 9 8 Kivennäismaat K (mg/l) K (mg/l) Tietoja SjT:n kokeista vuosilta

10 Juurisato t/ha K-luku ja Sato K (me/g juurikasta) Sato kivennäismaat Sato savimaat

11 Juurisato t/ha Juurisato t/ha Juurisato t/ha Juurisato t/ha Satotiedot yhdistettynä maanperän K-lukuun Savimaat Kivennäismaat K (mg/l) k (mg/l) 9 Savimaat Kivennäismaat Maan K (kg/ha ) + lannoite K (kg/ha) maan K (kg/ha) + lannoit K (kg/ha)

12 Juurisato t/ha Savimaa ja Kivennäismaat Sokerijuurikkaan kaliumtarve kivennäismailla 45 kg/ha Sokerijuurikkaan kaliumtarve savimailla 6 kg/ha 2 Savimaat Kivennäismaat Kokonais Kali (maa + lannoite) kg/ha Maan K mg/l Tarve kg K ha -1 Maan K mg/l Tarve kg K ha -1 Savimaa Kivennäismaat huononlainen välttävä tyydyttävä hyvä korkea

13

14

15 Sokerisato t/ha K ja Na Sokerisato t/ha K ja Na Vuosi 217 Vuosi ,5 7 12, ,5 11 4,5 4,3 5,1 4,5 4,5 4,6 4, ,5 11 5,4 5,3 6,4 5,3 5,6 5,4 5,8 5, ,5 2,5 2 9,5,56,4,32,36,5,57, /5 /5 15/5 15/ 1 9,5,62,59,67,69,81,64,72, /5 /5 15/5 15/ 2/5 1 K ja Na lannoitus kg/ha K ja Na lannoitus (kg/ha) Sokerisato (t/ha) K Na Sokeri sato (t/ha) K Na Maan K-luku 157 mg/l, typpilannoitus 12 kg N/ha Maan K-luku 193 mg/l, typpilannoitus 13 kg N/ha

16 Eli mitä laatutiedoista näkee mitä teen Mikäli kasvukaudessa ei ollut mitään suurta poikkeavaa säätekijää: Amino-N-pitoisuuden ollessa alle, mieti lohkon orgaanisen aineksen lisäämistä. Amino-N-pitoisuuden ollessa alle 5, pohdi lohkon orgaanisen aineksen lisäämistä ja tarkista typpilannoitus Amino-N-pitoisuuksien ollessa yli 25, harkitse typpikäsittelyn jakamista seuraavina vuosina K-lukujen osalta tarkastele enemmän lohkon viljavuuslukuja ja toimi niiden perusteella K-lukujen ollessa todella korkeita ja viljavuusarvojen ollessa silti alhaisia, korvaa osa kalilannoitteesta suolalla Käytä suolaa juurikkaan lannoituksessa kalin lisänä, mikäli Na ei ole osana peruslannoitetta