Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela

Transkriptio

1 Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela

2 Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening effect Kolme lajiketta: Voitto Einar Edel Kolme käsittelyä ja verrokkina käsittelemätön: Tilt 0,5 l/ha Acanto 1 kg/ha Acanto 0,25 l/ha + 0,25 l/ha Lannoitus lietteellä 28 tn/ha + Suomensalpietari 112 kg/ha Rikkakasvitorjunta ja kasvunsääde: T 50 Classic, 2 tablettia/ha + Sito 0,1 l/ha + Moddus 0,15 l/ha Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

3 Käytetyt kasvinsuojeluaineet Tilt Kaikkien viljojen sienitautien torjuntaan Heikko, korkeintaan hyvä teho esim. verkko- ja rengaslaikkuun Acanto Viljojen kasvitautien torjuntaan Hyvä erinomainen teho härmään, verkko- ja rengaslaikkuun Acanto + Kasvitautien torjuntaan viljoille, sekä rypsille ja rapsille Acanto on strobiluriinivalmiste, joten käyttö seoksena toisen tauteihin hyvin tehoavan aineen kanssa Seoksen teho vähintään hyvä tai erinomainen esim. verkko- ja rengaslaikkuun Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

4 Sato ja HLP lajikkeittain , , , , ,0 61,0 SATO HLP , ,0 0 Acanto + Acanto + Edel Einar Voitto Acanto + 55,0 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

5 Sato ja HLP käsittelyittäin , , , , ,0 61,0 SATO HLP , ,0 0 Edel Einar Voitto Edel Einar Voitto Edel Einar Voitto Edel Einar Voitto Acanto + 55,0 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

6 Satotasot Pelkästään lajikkeita tarkasteltaessa satotasojen erot nousevat suuntaa antaviksi, mutta eivät tilastollisesti merkitseviksi 1 Käsittelyjen välillä satotasoissa tilastollinen merkitsevyys 2, eriteltynä: Acanto + käsittelyllä saavutettu satotaso oli ei käsiteltyä suurempi 3 Acanto käsittelyllä saavutettu satotaso oli ei käsiteltyä suurempi 4 Muiden vertailuparien välille ei löytynyt merkitsevää eroa Lajikkeiden ja käsittelyjen yhteisvaikutuksia vertailtaessa satotasoissa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa 5 Yksittäisille pareille kylläkin, Edel näytti hyötyvän eniten tautitorjunnasta p = 0,0811 p = 0,0012 p = 0,0008 p = 0,0139 p = 0,1283 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

7 HLP Hehtolitrapainoissa lajikkeiden välillä tilastollisesti merkitsevät erot 1 Edelillä selvästi kahta muuta korkeammat tulokset Samoin lajikkeiden ja käsittelyjen yhteisvaikutuksia tarkasteltaessa erot ovat merkitseviä 2 Erot tulevat lähinnä Edelistä, Voitolla ja Einarilla ei tilastollisesti merkitseviä eroja eri käsittelyiden välillä Pelkillä käsittelyillä suuntaa antavat vaikutukset hehtolitrapainojen välisiin eroihin 3 Ainut merkitsevä ero: Acanto + verrattuna ei käsiteltyyn p = 0,0093 p = 0,0046 p = 0,0533 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

8 Lako, % Valkuainen, % Lako-% ja valkuainen ,5 14,0 13,5 13, , , , , ,5 0 Acanto + Acanto + Acanto + 10,0 Edel Einar Voitto Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

9 Lako ja valkuainen Lako-%: ei tilastollisesti merkitsevää eroa lajikkeiden, käsittelyjen tai näiden yhteisvaikutuksilla Valkuaisen osuudessa merkitsevät erot lajikkeiden 1 ja käsittelyjen 2 välillä Erityisesti Edelin ja Voiton välillä 3 Käsittelyistä Acanto + erosi alhaisemmalla valkuaispitoisuudellaan merkitsevästi Tiltistä 4 ja ei käsitellystä p = 0,0079 p < 0,0001 p = 0,0065 p = 0,0015 p = 0,0001 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

10 Lakoa rankkasateiden seurauksena Kuva: MTT/Jarkko Kekkonen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

11 Tautihavainnot verkkolaikkua runsaasti 3 Esiintyminen kasvustossa (vain suuntaa antava): 0 = ei yhtään, 1 = vähän, 2 = jonkin verran, 3 = paljon Erityisesti Acanto + näyttäisi vähentävän esiintymistä Acanto + Acanto + Acanto + Edel Einar Voitto Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

12 Verkkolaikku Merkittävimpiä ohran tauteja Suomessa Esiintyy kaikilla ohranviljelyalueilla Drechslera teres sienen aiheuttama Oireet Verkkotyyppi: pieniä tummia pisteitä, jotka kehittyessään muodostavat verkkomaisen kuvion; ympäröivä solukko kellastuu ja voimakas tartunta kuivattaa koko lehden Pistetyyppi: pistemäisiä tummanruskeita laikkuja, jotka kellastuvat reunoiltaan; oireet ohran tyvi- ja lehtilaikun kaltaisia Otolliset olosuhteet: viileä + märkä kylvöä seuraava kuukausi, yksipuolinen ohranviljely, rehevä kasvusto, liika typpi Torjunta: terve kylvösiemen (+peittaus), viljelykierto, olkien poiskeruu, kestävät lajikkeet, torjuntaruiskutukset Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

13 Korjuu ja muut havainnot Kasvuaika (kylvöstä keltatuleentumiseen) Voitto, 99 vrk Einar ja Edel, 108 vrk Puinti Voitto, Einar ja Edel, Voimakkaiden sateiden ja lakoontumisen seurauksena kaikki käsittelyt puitiin lajikkeittain samana päivänä Laosta huolimatta sato saatiin hyvin talteen Varsinaisesti ei voida sanoa kasvitautiainekäsittelyjen jatkaneen kasvuaikaa, haasteina lähinnä: Sateet ja lako, verkkolaikku, Edelillä lisäksi tyvi- ja lehtilaikkua, Einarilla vastaavasti eniten stressioireita (fysiologista laikkua) Satotasot kuitenkin hyviä, HLP:t alhaisia Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

14 Koe uusitaan vuonna 2013 Lajikkeiksi kaavailtu samat Voitto Einar Edel Tautiainekäsittelyiksi samat Tilt Acanto Acanto + Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

15