Siemenviljelijän puheenvuoro. Siementuottajapäivä Heikki Perho

Transkriptio

1 Siemenviljelijän puheenvuoro Siementuottajapäivä Heikki Perho

2 Myllykylän tila Ypäjällä, Ypäjänkylässä Historia ulottuu 1540 luvulle saakka, tilan 17. jatkaja Kasvinviljelytila, pinta-ala vuokramaineen 235 ha Pääasiassa siemenviljelyä, heinän ja viljansiementä Koneyhteistyötä tehdään paljon, yhteiskoneita esim. äkeet, aurat, iso traktori ja swather niittokone Yhteistyötä tehdään muutenkin laajalti Bed&Breakfast toimintaa,

3 Kasvinviljely -viljat ja rapsi Viljapinta-ala ollut laskussa huonon kannattavuuden tähden Kevätvehnää, ohraa ja kauraa siemeneksi sekä mallasohraa keskisadot 5000 kg/ha Kevätrapsia Ei joka vuosi Keskisadot kg/ha Syysviljoja ei ole ollut muutamaan vuoteen Iso potentiaali, mutta myös isot riskit Puintiaika osuu usein samaan hetkeen heinien kanssa Kylvöaikana kova kiire Nurmien avulla viljelykierto on hyvä ilman syysviljojakin

4 Kasvinviljely -nurmisiemenet Tilalla pitkä historia nurmisiemenviljelystä Timoteitä, nurminataa ja englannin raiheinää sekä uutena apilaa Kannattavuus parempi kuin viljoilla, siksi siihen on erityisesti panostettu etuna myös pienempi varastotarve, viljelykierto yms. Pinta-alasta jo yli puolet nurmensiementä, vuonna 2017 n. 130 ha Helppoa hommaa tämä ei kuitenkaan ole, riskejä on hukkakaura markkinat, vuosittainen vaihtelu suurta ja kuitenkin monivuotinen kasvi plus ns. normaalit viljelyn riskit myös sadonkorjuu ja kuivaus tuottavat haastetta Muutenkin koko nurmisiementuotantoalalla on ongelmia tutkimusta tai muuta panostusta tähän alaan ei juurikaan käytetetä, maailmaltakaan on vaikea löytää tietoa meidän pääkasveista timoteista ja nurminadasta uusia lajikkeita harvoin ja jalostuksessa keskitytään vain rehupuoleen, viljoilla asia toisin siemeniä tuodaan ulkomailta ja niillä saadaan markkinat sekaisin pitkäksi aikaa => miksei ole myös vientiä?

5 Kasvinviljely -nurmisiemenet Timotei Keskisadot n. 600 kg/ha, ensimmäisen vuoden sato paras 3-4 vuotta otetaan satoa Typpilannoitus kg/ha, muita ravinteita lähinnä kylvön yhteydessä ja ensimmäisenä satovuonna Korrensääde ruiskutetaan aina Tauti- ja tuholaisaineita on kokeiltu, vaikutusta hyvin vaikea arvioida Hiveniä ruiskutetaan myös Puidaan yleensä karholta Sadonkorjuun jälkeen sänki silputaan, jos ei nurmea lopeteta

6 Kasvinviljely -nurmisiemenet Nurminata Keskisato n. 450 kg/ha Yleensä 3 vuotta otetaan satoa Typpilannoitus kg/ha, muita ravinteita lähinnä kylvön yhteydessä ja ensimmäisenä satovuonna Korrensäädettä ei rutiininomaisesti Tauti- ja tuholaisaineita on kokeiltu, vaikutusta hyvin vaikea arvioida Hiveniä ruiskutetaan myös Puidaan yleensä karholta Sängen poltto keväisin

7 Kasvinviljely -nurmisiemenet Englannin raiheinä Keskisato n. 800 kg/ha 1-2 vuotta otetaan satoa Typpilannoitus kg/ha, muita ravinteita lähinnä kylvön yhteydessä ja ensimmäisenä satovuonna Korrensäädettä ei ole aina annettu, mutta otetaan jatkossa rutiiniksi Tauti- ja tuholaisaineita on kokeiltu, vaikutusta hyvin vaikea arvioida, tutkimustietoa löytyy maailmalta kyllä Hiveniä ruiskutetaan myös Sadonkorjuu sekä karholta, että tavanomaisesti. Lakoutuu yleensä aina pahasti, mutta leikkuupuinti silti helppoa. Sängen murskausta on tehty, samoin paalausta

8 Karholle niitto ja puinti noukinpöydällä Edut Edistää siemenen ja korren kuivumista ja tuleentumista => helpottaa ja nopeuttaa puimista ja sadonkäsittelyä Irtipuinti parempaa ja hellävaraisempaa => parempi sato ja itävyys Helpottaa sääriskiä Haitat Ylimääräinen ajokerta Kalusto sitoo pääomia => yhteiskoneet! Noukinpöydän rikkoutumisriski Sääriski

9 Karholle niitto ja puinti noukinpöydällä

10 Karholle niitto ja puinti noukinpöydällä

11 Kiitos!