Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Transkriptio

1 Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie Ylistaro merja.hognasbacka@mtt.fi

2 MTT Ylistaro Nimi Calciprill ohralla, OMYA Koepaikka Ylistaro Vyöhyke 3 ph 5,8 Lannoitus: Koemalli satunn.lohkot Koe 650 Maalaji m HHt Ca 809 N 97 Kerranne 4 Vuosi 2013 Esikasvi ohra P 21 P 11 Lohko Ruuskala 1 Kylvöpvm K 166 K 11 Kasvi oh, 14 Korjuupvm Mg 140 YaraMila Pellon Y1 (27-3-3) 360 kg/ha S 7 Lisätietoja Rikat: Logran (20 g/ha) Plus Oxitril (0,5 l/ha) + MCPA 1,0 l/ha Edvin, monitahoinen Jyväsato Hlp Maan ph-arvot, näytesyvyys 0-15 cm ennen 1 kk kylvöstä 2 kk kylvöstä 3 kk kylvöstä Käsittely kg/ha Sl kg kylvöä 1 Käsittelemätön ,0 5,8 5,4 a 5,6 a 5,8 a 2 Calciprill 300 kg/ha ,7 5,8 5,7 ab 5,9 b 5,9 a 3 Calciprill 600 kg/ha ,6 5,8 5,9 b 6,1 b 5,9 a 4 Calciprill 900 kg/ha ,3 5,8 5,8 b 6,0 b 5,9 a Minimum Significant Difference 643,9 2,1 0,19 0,18 p-arvo 0,28 0,32 0,005 0,002 0,15 Streif, kaksitahoinen Jyväsato Käsittely kg/ha Sl kg 1 Käsittelemätön ,9 2 Calciprill 300 kg/ha ,8 3 Calciprill 600 kg/ha ,9 4 Calciprill 900 kg/ha ,1 Hlp Minimum Significant Difference 301,7 1,7 p-arvo 0,14 0,28

3 MTT Ylistaro Nimi Calciprill nurmella, OMYA I kerr II kerr III kerr IV kerr Koepaikka Ylistaro Vyöhyke 3 ph 6,9 6,8 6,8 6,8 Koe 651 Maalaji m HHt Ca Vuosi 2013 K Lohko A. Mattila P Kasvi Timotei Mg Nurmen ikä 2 S 12 8,1 8,6 8,5 Maanäyte otettu Lisätietoja Niitto Niitto Niitto Niitto Ka-sato K-a Maan ph-arvot, näytesyvyys 0-15 cm Kalkitus kg/ha sl % keväällä 1 kk kylvöstä 2 kk kylvöstä 3 kk kylvöstä 1 käsittelemätön a 23,0 6,8 6,8 a 6,8a 6,7 a 2 Calciprill 300 kg/ha a 22,0 6,8 6,9 a 6,8a 6,7 a 3 Calciprill 600 kg/ha a 23,2 6,8 6,7 a 6,8a 6,7 a 4 Calciprill 900 kg/ha a 22,0 6,8 6,8 a 6,8a 6,7 a 1 käsittelemätön a 19,9 2 Calciprill 300 kg/ha a 18,0 3 Calciprill 600 kg/ha a 18,3 4 Calciprill 900 kg/ha b 22,7 1 käsittelemätön a 23,9 2 Calciprill 300 kg/ha a 22,5 3 Calciprill 600 kg/ha a 22,6 4 Calciprill 900 kg/ha a 23,4 1 käsittelemätön Calciprill 300 kg/ha Calciprill 600 kg/ha Calciprill 900 kg/ha Niitto 1. MSD 354,2 0,18 0,16 0,21 p-arvo 0,76 0,09 0,53 0,86 Niitto 2. MSD 371,5 p-arvo <.0001 Niitto 3. MSD 144,9 p-arvo 0,39

4 Tulokset: Calciprill-kalkkia testattiin kasvukaudella 2013 MTT Ylistarossa. Käyttömäärät olivat 300, 600 ja 900 kg/ha. Tuotetta levitettiin ohrapeltoon ennen kylvöä ja nurmelle pintaan Verranteena oli kalkitsematon koeala. Kokeissa oli neljä kerrannetta. Maan happamuutta seurattiin kasvukauden aikana. Maanäytteet otettiin neljä kertaa kasvukauden aikana, kuukauden välein. Näytesyvyys oli 0-15 cm. Määritykset tehtiin SeiLabissa Seinäjoella. Vaikutusta satoon testattiin kahdella ohralajikkeella, monitahoisella Edvin-lajikkeella ja kaksitahoisella Streiflajikkeella sekä 2. vuoden timoteinurmella. Ohralla määritettiin sato ja hehtolitranpaino. Nurmesta kuiva-ainesato. Ennen kylvöä maan ph oli ohralohkolla 5,8. Kuukausi kylvön jälkeen kalkitsemattomassa maassa ph oli laskenut arvoon 5,4. Calciprill-kalkkia 600 ja 900 kg/ha saaneilla aloilla ph oli pysynyt lähtötasossa. Ero kalkitsemattomaan oli merkitsevä. Kaksi kuukautta kylvöstä kalkitsematon ala oli edelleen merkitsevästi happamampi, keskimäärin 0,4 yksikköä. Kolme kuukautta tuotteen levityksestä maan happamuuserot olivat tasoittuneet, ph:n ollessa keskimäärin 5,9. Nurmikentän ph lähtötilanteessa keväällä oli korkea, 6,8. Kasvukaudella ei käsittelyiden välillä ollut havaittavissa eroja. Edvinin sato ilman kalkitusta oli kg/ha ja Streifin kg/ha. 600 kg/ha annettu Calciprill antoi Edvinillä sadonlisää 8% ja Streifilla 3%. Nämä eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkitseviä. Nurmen 1. ja 3. sadossa ei käsittelyiden välillä ollut eroja. 2. sadossa suurin käyttömäärä 900 kg/ha antoi merkittävän sadonlisän. Kuiva-ainepitoisuus oli tässä käsittelyssä selvästi muita korkeampi. Tulos ei ole linjassa muiden mittausten kanssa, joten tässä on oletettavasti tapahtunut mittausvirhe eikä käsittelyiden välillä ollut eroja. Vähäsateinen ja lämmin toukokuu vaikeutti ohrakokeen tasaista orastumista ja vaikutti myös kalkin liukenemiseen maassa. Kuivuuden vuoksi kasvustojen alkukehitys oli epätasaista ja kasvukaudella koelohkolla oli havaittavissa epätasaisuutta. Tämä osaltaan vaikutti satotuloksiin lisäten vaihtelua. Kalkitsemattomassa maassa oli havaittavissa kasvukaudella lannoituksen happamoittava vaikutus, jota kalkituksella pystyttiin tasapainottamaan.

5 ILMATIETEENLAITOKSEN NORMAALIARVOT Ylistaro Pelmaa Ilmatieteenlaitoksen vuosittaiset kk-arvot: keskilämpötila, sademäärä Mean temperature Precipitation, mm normal value 30-year period normal value 30-year period TAMMI -6,9-13,0-7,2-6,8-5,9 33, HELMI -7,2-10,8-13,2-8,6-3,2 23, MAALIS -3,1-4,1-2,5-0,1-7,9 26, HUHTI 3,0 3,8 4,9 2,2 2,1 28, TOUKO 9,1 11,3 9,8 9,0 12,3 43, KESÄ 13,8 13,4 16,2 12,8 16,1 55, HEINÄ 16,3 20,0 18,6 16,9 16,0 75, ELO 14,3 15,1 15,3 14,3 15,3 67, SYYS 9,3 9,7 11,8 10,0 51, LOKA 4,3 4,1 6,1 3,9 57, MARRAS -1,1-4,9 3,4 1,9 45, JOULU -5,0-12,4 0,6-9,8 39, vuoden k-a 3,9 2,7 5,3 3,

6 Sademäärä Precipitation Regn kumulativt >, mm Ylistaro Ohran kylvö Toukokuun sademäärä 17,7mm (vertailuarvo ,0 mm) kk kylvöstä, sademäärä kylvöstä 43,8 mm. Kesäkuun sademäärä 86,1 mm (vertailuarvo 55,0 mm) kk kylvöstä, sademäärä kylvöstä 104,8mm. Heinäkuun sademäärä 38,0 mm (vertailuarvo 75,0 mm). 206,1 50 Sademäärän vertailuarvo kuun lopussa