Käytettävissä olevat nurmi- ja valkuiskasvilajit ja -lajikkeet

Transkriptio

1 Käytettävissä olevat nurmi- ja valkuiskasvilajit ja -lajikkeet Pudasjärvi Arjo Kangas Markku Niskanen

2 Virallisten lajikekokeiden koepaikat

3 Timotei (Pleum pratense) Eniten viljelty nurmiheinä Suomessa Maittavuus heinälajeista paras Hyvä talvenkestävyys vyys Menestyy myös s pohjoisessa Kestää happamuutta Vaatimaton laji Matalajuurinen Poudanarka Satovuoden alkukehitys Korjuuajankohta hieman nurminataa myöhemmin Jälkikasvukyky kohtalainen Seokset Puna-apila apila Nurminata Ruokonata Lajikevalikoima runsas

4 Timoteilajikkeet Lajikelistalla 2 lajiketta Suomi, Ruotsi ja Norja Uusimmat lajikkeet Tryggve (Kesko 29) Rigel (Bor 27) Niilo (Bor 26) Eteläisen tyypin lajikkeet Jälkikasvu erinomainen Talvenkestävyys heikohko Pohjoisen tyypin lajikkeet Jälkikasvu heikohko Talvenkestävyys erinomainen

5 Timotei kokonaissatoisuus Virallisten lajikekokeiden tuloksia NUUTTI RIGEL TUURE TRYGGVE TENHO NIILO TUUKKA TAMMISTO II HAUKILA UULA NOKAN TIMOTEI JONATAN IKI VÄHÄSÖYRINKI ALMA VEGA SAGA GRINDSTAD

6 ALMA VEG A SAGA VÄHÄSÖYRINKI Timotei talvituho % Virallisten lajikekokeiden tuloksia TRYGGVE TENHO NIILO TUUKKA TAMMISTO II HAUKILA UULA NOKAN TIMOTEI JONATAN IKI TUURE RIGEL NUUTTI GRINDSTAD

7 IKI ALMA NOKAN TIMOTEI SAGA Timotei satoisuus pohjoisessa Tammisto II = 1 Virallisten lajikekokeiden tuloksia vyöh 1 =883 kg/ha 5. vyöh. 1 =717 kg/ha 4. vyöh 5. vyöh RIGEL NUUTTI NIILO TENHO UULA VÄHÄSÖYRIN KI TRYGGVE TAMMISTO II JONATAN TUURE TUUKKA HAUKILA VEG A GRIN DSTAD

8 SAGA HAUKILA NOKAN TIMOTEI GRINDSTAD Timotei talvituho pohjoisessa Virallisten lajikekokeiden tuloksia IKI TUURE NUUTTI JONATAN TUUKKA TENHO TAMMISTO II TRYGGVE RIGEL ALMA UULA VÄHÄSÖYRINKI 5. vyöh. 4. vyöh. NIILO VEG A

9 115 Timotei lajikkeiden kestävyys 3. vuoden sato vert. 1 vuoden sato Virallisten lajikekokeiden tuloksia Grinstad 11 Nuutti Sato 3. vuosi 15 1 Rigel Tuure Tammisto II -- mittari Haukila 95 Saga Nokan timotei Sato 1. vuosi

10 Timoteilajikkeiden jälkikasvukyky Timoteilajikkeiden jälkisadot (2. ja 3. niitto) virallisissa lajikekokeissa Kg ka/ha VEGA GRINDSTAD RIGEL NUUTTI TRYGGVE TUURE TENHO NOKKA TAMMISTO II HAUKILA TUUKKA UULA NIILO JONATAN ALMA IKI SAGA BOTTNIA II VÄHÄSÖYRINKI

11 Timoteilajikkeiden sulavuus D-arvo UULA TAMMISTO II NIILO TENHO TUUKKA HAUKILA RIGEL IKI GRINDSTAD TRYGGVE 2. niitto 1. niitto NUUTTI TUURE

12 Timoteilajikkeiden sulavuuden muutos Lippulehti vaihe Tähkimisen alku Täysi tähkiminen Tammisto II Tuukka Iki Jonatan Bottnia II Grinstad

13 Lajikkeen valinta Kokonaisato ja jälkikasvukyky Tuure Grindstad Tenho Tuukka Tammisto II Nuutti Rigell Talvehtiminen Iki Uula Vega Vähäsöyrinki Tammisto II

14 Timotein serdifioidut siemenmäärät lajikkeittain % Tenho Jonatan Tuukka 2, ,9 3, 4,5 1,9 2,4 Yht. milj kg Muut Nokka Vähäsöyrinki Saga 6 Nuutti Tuure Grindstad Tammisto II Iki Lajke % Lähde: Evira

15 Nurminata (Festuca pratensis) Viljelyvarma Vähälumisilla rannikoilla ongelmia Runsaslumisilla alueilla talvehtii jopa timoteitä paremmin Timoteitä nopeampi alkukehitys Maittavuus timoteitä heikompi Jälkikasvultaan ja kuivuudenkestoltaan timoteitä parempi Säilörehu- ja laidunnurmet Heinänurmissa kuivuu muita heiniä heikommin Inkeri (23), SW Rewansch (27) ja Valtteri (21)

16 Ruokonata (Festuca arundinacea) Nurminadan lähisukulainen Viljelyvarma koko Suomessa Nurminataa 15-2 prosenttia satoisampi Syvä juuristo Poudankestävä Erittäin voimakas jälkikasvukyky Hitaampi perustuminen Säilyy nurmissa hyvin (jopa 5-6 vuotta) Laatuominaisuuksiltaan nurminadan veroinen Laidun- ja säilörehunurmet Lajikkeet Suomalainen Retu ja Karolina Tanskalainen Kora

17 Rainata (Festulolium) Lupaava uusi nurmikasvi Ruokonadan/nurminadan ja Italian raiheinän risteytys Hyva laatu ja voimakas jälkikasvu (raiheinä) Talvehtimisominaisuudet (Nadat) Lyhytkestoiset nurmet Aika paljon talvituhoja Etelä- ja Keski-Suomi Lajikkeet Felina (24) ja Hykor (27)

18 Ruoko- ja nurminadan kevätsato ja jälkikasvu nurmen iän mukaan vuosina Nurminata Ruokonata niitto 1. vuosi Jälkikasvu 1.niitto 2. vuosi Jälkikasvu 1. niitto 3. vuosi Jälkikasvu

19 Natalajikkeiden satoisuus Viralliset lajikekokeet kok. sato sato 1. niitto ILMARI KALEVI KASPER INKERI FURE REVANSCH KAROLINA * RETU * HYKOR ** FELINA ** VALTTERI KORA *

20 ILMARI KALEVI KASPER INKERI REVANSCH VALTTERI Natalajikkeiden kestävyys Viralliset lajikekokeet Kasper 1. v 1 = v 1 = vuosi 1. vuosi KORA * KAROLINA * RETU * HYKOR ** FELINA ** FURE

21 FELINA ** HYKOR ** Natalajikkeiden talvituho % pohjoisessa Viralliset lajikekokeet vyöhyke 5. vyöhyke VALTTERI INKERI ILMARI RETU * KASPER FURE KALEVI KAROLINA * KORA * REVANSCH

22 Natalajikkeiden satoisuus pohjoisessa Viralliset lajikekokeet vyöh 5. vyöh KALEVI HYKOR ** RETU * KORA * KAROLINA * VALTTERI REVANSCH FURE INKERI ILMARI KASPER FELINA **

23 BO RIS SALTEN KALEVI Natalajikkeiden jälkikasvukyky Kg ka/ha KO RA* HYKO R** KAROLINA* FELINA** RETU* FURE PREVAL SW REVANSCH INKERI KASPER ANTTI ILMARI

24 Nurmi-, ruoko- ja rainatalajikkeiden sulavuus niitto 2. niitto 1. niitto 64 INKERI REVANSCH KAROLINA* VALTTERI ILMARI KASPER RETU* KORA* HYKOR** FELINA**

25 Natojen serdifioidut siemenmäärät lajikkeittain % Lähde: Evira Lajke % Kasper Ilmari Karolina* 16 Kora* Kalevi Inkeri Retu* Fure Hykor** 1 Sigmund Felina** 1 1 Yht. milj. kg,69,95 1,82,88,92 * Ruokonata ** Rainata

26 Koiranheinä(Dactylis glomerata) Aikaisin nurmiheinämme korsiutuu herkästi ei sovellu seoksiin Laidun- ja säilörehunurmet savi- ja hiesumaat Kestää kuivuutta Talvehtii nurminataa ja timoteitä heikommin Talvituhosienet ja jääpolte Pakkanen Niitto kolme kertaa kesässä Maittavuus ei timotein ja nurminadan luokkaa Sopii Etelä-Suomeen

27 Englanninraiheinä Edulliset kasvupaikat Etelä-Suomessa Satoisa hikevillä mailla Huono talvehtija Pitkä lumipeite Roudaton maa Jääpolte Jälkikasvukyky hyvä

28 Puna-apila (Trifolium pratense) Apilapitoisuus Oikean korjuuajankohdan arvioiminen Sulavuus laskee nurmiheiniä hitaammin Apilapitoisuus nousee Myöhempi korjuu Seoksessa mukana oleva puna-apila ei paranna heinien sulavuutta Typensidonnan määrä ja ravinnetase Typensidonta 4-1 kg N/vuosi 4 % apilapitoisuus Typpitase positiivinen Apilapitoisuus 25-5% 3-6 kg N/ha

29 Typpitase eri apilapitoisuuksilla N-tase, kg/ha Apilapitoisuus, % kuiva-aineesta Lähde: Arja Nykäsen väitöskirja: Nitrogen dynamics of organic farming in a crop rotation based on red clover (Trifolium pratense) leys

30 Puna-apila (Trifolium pratense) Viljelypaikkavaatimukset ph 5,7-5,9 Hivenravinteiden parempi saatavuus Kylvösiemenen ymppäys Orgaanisen aineen määrä maassa Apilanurmen kasvu parantuu Suojaa apilaa taudeilta Poudankestävä Ei kestä vesipeittoa eikä hapenpuutetta Viljelykierto Apilamätä Seoskylvö

31 Puna-apila (Trifolium pratense) Runsaasti talvituhoja Säilyy nurmissa yleensä 2 vuotta Korkea ph ja ymppäys alentavat talvituhoja Niitto syksyllä viimeistään elokuun lopulla Säilörehunurmet Soveltuu parhaiten seoksiin timotein kanssa Laatu heikkenee heiniä hitaammin Siementuotanto - Siementuotantoa ja tuontia ylivoimaisesti eniten Bjursele-lajikkeesta - Myös Betty, Ilte, Isomäki ja Saija ovat siementuotannossa - Siementuotantoa myös paikalliskannoista - Myös lajikeluettelon ulkopuolisia lajikkeita tuodaan (Altaswede, SW Ares, Suez jne)

32 Virallisten lajikekokeiden tuloksia Puna-apila Lajike Lajikeluetteloon Satoisuus koko maa kg/ha Kokonaissatoisuus kg/ha Talvituho % 3. vyöh. 4. vyöh. 5. vyöh. 3. vyöh. 4. vyöh. 5. vyöh. BETTY =C 2 597= =1 531 =1 369 = SW TORUN ILTE VARTE LONE JESPER SAIJA ISOMÄKI BJURSELE JOKIOINEN PUNA-AP

33 Palkokasvivertailu MTT Rovaniemi 23 ja 26 Puna-apila, valkoapila, vuohenherne, sinimailanen Puna-apila viljelyvarmin Sietää parhaiten erilaisia niittoaikoja Toinen korjuu elokuussa Vuohenherne ja sinimailanen kärsivät eniten elokuun toisesta niitosta Sinimailanen epävarma talvehtija Vuohenherneen satoisa vanhoissa nurmissa heikkolaatuisin Valkoapila heikkosatoinen mutta laadukas

34 Viljelyalat koko maassa härkäpapu rehuherne ruokaherne

35 Peltokasvien kasvuaika Kasvi Ohra Kaura Herne Kevätrypsi Härkäpapu Kevätrapsi Kasvuaika vrk Tehoisa lämpösumma astepäivää

36 Herneen kasvuaika Herneen kasvuajat näyttävät kohtuullisilta, mutta.. koko maan tulokset eivät anna oikeaa kuvaa Pohjanmaan oloista herneen kasvuaikaan vaikuttaa voimakkaasti kasvukauden viileys/sateisuus tai toisaalta lämpö maan typpi > jatkaa kasvuaikaa lakoutuminen > jatkaa kasvuaikaa, epätasainen tuleentuminen

37 Karitan sato Ylistarossa (25 ei koetta)

38 Hernelajikkeiden satoisuus viralliset lajikekokeet SATO KG/HA KARITA 3967 ROKKA 3765 PERTTU 4138 STOK 3972 HULDA 3734 ZEKON 3793 NITOUCHE 4169 BRUTUS 486

39 Valkuaiskasvit Kasvilaji Korjuu siemeneksi Vihantarehuksi Siemenmäärä viljaseoksessa viljaseoksessa Herne 1,2, (3) vyöh. Lajikeluettelon lajikkeet Karita jne Lehtevät, myöhäiset lajikkeet Timo, Arvika, Lisa, Florida 3-7 Härkäpapu 1-2 vyöh. Vaatelian ja myöhäisin (vehnä, kaura) Ukko, Kontu Puhtaana kpl/m 2 Rehuvirna - Sopii seoksiin 3-6 Ebena Ruisvirna - Rehuvirnaa vaatimattomampi, kärsii vähemmän varjostuksesta 3-5 Hungvillosa Lupiinit Kokemukset vähäisiä Herkkiä varjostukselle => eivät sovi seoksiin