2 JÄRVELÄN ASEMAKAAVA KORTTELIT 29-30 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alueen määrittely: Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä tammikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee Kärkölän kunnan Järvelän taajaman kortteleita 29-30, sekä niihin liittyviä virkistys, liikenne- ja kaavatiealueita. Asemakaavan muutoksella muodostuvat Kärkölän kunnan Järvelän taajaman kortteli 29-30, sekä niihin liittyvät virkistys, liikenne- ja kaavatiealueet. 1.2 Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee Järvelän keskustassa. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Nimi Järvelän asemakaava korttelit 29-30. Tarkoitus Varata tila alikululle asemalaiturille. Muuttaa rautatieasema uusiokäyttöön. Varata puisto. Varata rautatieseisakkeelle pysäköintialue. Tarkistaa rautatiehen rajoittuva liiketontti. KAAVA-ALUE
3 JÄRVELÄN ASEMAKAAVA KORTTELIT 29-30 1.4 Selostuksen sisällysluettelo JÄRVELÄN ASEMAKAAVA 2 KORTTELIT 29-30 2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2 1.1 Tunnistetiedot 2 1.2 Kaava-alueen sijainti 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 4 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 4 2. TIIVISTELMÄ 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 5 2.2 Asemakaava 5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen 5 3. LÄHTÖKOHDAT 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 6 3.1.2 Luonnonympäristö 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö 6 3.1.4 Maanomistus 10 3.2 Suunnittelutilanne 10 3.2.1 KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT, PÄÄTÖKSET JA SELVITYKSET 11 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 12 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 12 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 12
4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 12 4.4 Asemakaavan tavoitteet 12 4 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 13 5.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 13 5.1.1 Mitoitus 13 5.1.2 Palvelut 13 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 14 5.3 Aluevaraukset 16 5.3.1 Korttelialueet 16 5.4 Kaavan vaikutukset 18 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 18 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 18 5.4.3 Muut vaikutukset 18 5.5 Ympäristön häiriötekijät 18 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset 18 5.7 Nimistö 18 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 18 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 18 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus 18 6.3 Toteutuksen seuranta 18 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liitteet: 1 Asemakaavan seurantalomakkeet 19 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
5 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kunnanhallitus päätti kaavan laatimisesta X. Kärkölän tekninen lautakunta päätti kokouksessaan X asemakaavan laatimisesta. Päätöksestä pyydettiin lausunto ympäristölautakunnalta. Asemakaavamuutosluonnos on laadittu Yhdyskuntasuunnittelu Tapio Sillfors Oy:ssä keväällä 2008 2009. Tekninen lautakunta hyväksyi kokouksessaan X.X.2009 nähtäville asemakaavaluonnoksen ja pyysi lausunnon ympäristölautakunnalta. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä X.X. - X.X.2009. Tekninen lautakunta hyväksyi asemakaavaehdotuksen x.x.2009. Kunnanhallitus hyväksyi X X asemakaavaehdotuksen ja asetti sen nähtäville muistutuksia varten x. - x.2009 MRL 65 :n ja MRA 27 1 ja 2 momentin mukaisesti ja pyysi siitä viranomaislausunnot. Kunnanhallitus hyväksyi X.2009 asemakaavaehdotuksen päivätty X nähtävillä olon jälkeen muutoksitta. Kärkölän kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavamuutoksen X.2009. 2.2 Asemakaava Rataosan liikennemäärät ovat henkilöliikenteen osalta supistumassa. Liikenneturvallisuuden vaatimukset ovat nousseet, periaatteena on poistaa pääratojen kaikki tasoristeykset. Kärkölän asemalla on sattunut henkilöliikenteen onnettomuuksia asemalaitureiden kohdalla. Aseman miljöö on vanhinta Järvelän keskustaa 1800-luvulta. Rakenteet tulee sovittaa miljööseen ohjeellisten kaavamääräysten avulla. Paikkakunnan identiteetille on tärkeätä perinteisten ympäristöjen ja historiallisen kerrostuneisuuden eheänä säilyminen. Lisäksi asemakaavan muutosalueen pohjoisosa on keskusristeykseen rajoittuva rakentamaton liiketontti, jonka rakentamisessa tulee myös huomioida rata-vyöhykkeen miljöö. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Kaava-alue 2,72 ha, josta asuminen 0,47 ha, liikerakentaminen 0,52 ha ja puisto 0,16 ha. Rakentamistehokkuudet: asuminen e t = 0,15, liikerakentaminen e t = 0,40 ja alue e al = 0,10. Asumiskerrosala 300 k-m 2, 6 asukkaalle 50 k-m 2 /asukas. Liikerakentamisen kerrosala on 2100 k-m 2, 20 työpaikkaa, 100 k-m 2 / työpaikka. Autopaikkoja n. 60 kpl.
6 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Korttelissa 29 on Kärkölän rautatieasema ja kortteli 30 on rakentamaton, tilapäisrakennuksena korttelissa toimi 1980-90-luvuilla kauppa. 3.1.2 Luonnonympäristö Kasvillisuus Asemarakennuksen puutarha on ollut aiemmin puistona ja nykyisin osittain yksit5yisenä pihana (asemarakennus ja sen lähialue on erotettu itsenäiseksi tilaksi ja myyty yksityiskäyttöön. Maaperä Mäntsäläntien alikulku on leikattu harjanteeseen ja on samalla laskenut alueen pohjaveden tason. Maaperä on kantavaa ja kuivaa, sopivaa rakentamiseen. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Rautatieasema korttelissa 29 on rakennettu standardipiirustuksilla v. 1856 samanaikaisesti Riihimäki - Lahti rautatien kanssa. Asemarakennukset sisältäen tulopihan, hevospuomit, puiston, odotusaulan, lipunmyynnin, entisen ravintolan, junailijan konttorin ja asunnon puutarhoineen, sadekatoksen ja verannan sekä makasiinin on Suomen vanhimpia. Samoilla piirustuksilla on rakennettu Juhani Ahon Matti ja Maija romaanissa kuvattu Lapinlahden asema. Rakennukset ovat valtakunnallisesti kulttuurihistoriallisesti arvokaita. Miljöön tunnelma on säilynyt lähes koskemattomana, radan sähköistys ja asemarakennuskiinteistön aidat ovat näkyvimmät muutokset Liikenneturvallisuus Rataosan liikennemäärät ovat henkilöliikenteen osalta supistumassa. Liikenneturvallisuuden vaatimukset ovat nousseet, periaatteena on poistaa pääratojen kaikki tasoristeykset. Kärkölän asemalla on sattunut henkilöliikenteen onnettomuuksia asemalaitureiden kohdalla. Aiemmin radan eteläpuolella sijaitsi S-market jonne jalankulun pääreitti oikaisi seisakkeen jalankulkureitin kautta. Samoin osasta keskustaa on houkutuksena koululaisilla oikeista aseman seisakkeen kautta Vuokkoharjun koulun suuntaan. Eritasoliittymä on tarpeellinen huomioiden turvallisuusvaatimuksien nousun tulevaisuudessa. Eritasoliittymän käytön varmistamiseksi tulisi toteuttaa esteaita tasossa tapahtuvan kulun estämiseksi.
7 Kortteli 29 HO Risto matkalla Lahteen Salpausselän MM-kilpailuihin 1999. Järvelän asema tammikuussa 2009. Korttelissa 29 on Rakennetun kulttuuriympäristön kohde (Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt, Museo- ja Ympäristöministeriö 1993), joiden suojelusta Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen 5.1.1995. Ote kuvaus s. 138: Järvelän rautatieasema on rakennettu 167-1869 III luokan aseman tyyppipiirustusten mukaan. Sitä on myöhemmin jatkettu pariin otteeseen. Aseman ympärillä on puistoistutuksia.
8 Järvelän asema etelästä 2009. Meijerin rakennukset asemaa vastapäätä radan toisella puolella ovat osa miljöötä. Järvelän asema Hähkäniementieltä Järvelän keskustan suunnasta 2009.
9 Näkymä korttelista 30 Järvelän keskustan suuntaan. Rautatieaseman pohjoispuoli korttelin 30 suunnasta katsoen. Korttelissa 30 puusto korttelin etelä ja länsirajalla on nuorta, sitä tulisi säästää rakennustoimenpiteissä. Korttelin pohjoispuoli on avoin, suurin osa puustosta sijoittuu puistikon reunamille. Hähkänimentien varren vanhat havupuut ovat tärkeitä tilanjakajina ja tuulisuuden poistajina. Korttelien 29 ja 30 väliseltä rajalta on pääosa suurista havupuista kaadettu.
10 3.1.4 Maanomistus Kaava-alueen pinta-ala on 2,73 ha, josta kunta omistaa katu- ja puistoalueita x ha, Ratahallintokeskus x ha ja yksityiset X x ha. 3.2 Suunnittelutilanne Hämeen lääninhallitus on X vahvistanut rakennuskaavan korttelit 29-30. Rakennuskaavamerkintänä ovat AL Asuin- ja liikerakennusten korttelialue. korttelialue, sekä LR Rautatiealue. Rakennusjärjestys Kärkölän rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 11.11.1991. Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa.
11 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Seutukaava Päijät-Hämeen maakuntakaava hyväksytty 20.2.2006 ja YM vahvistanut 11.3.2008. Seutukaavamerkintä on C Keskustatoimintojen alue A Taajamatoimintojen alue. Ohjeellinen pääkaasu-linja Yleiskaava tai vastaava Kärkölän taajamien osayleiskaava 1:20000 on hyväksytty kunnanvaltuustossa 13.12.2004 (oikeusvaikutteinen osayleiskaava). Yleiskaavamerkinnät C Keskustatoimintojen alue. R Rautatiealue. Rautatieasemarakennus suojeltavaksi. Meluntorjunta.
12 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Ratahallintokeskus on parantanut rataosuuden turvallisuutta liikenteen eritasojärjestelyin. Asemarakennus on käynyt tarpeettomaksi junansuorituksen keskittyessä automatisoinnin kautta. Jalankulku laitureille haluttiin muuttaa eritason kautta ja suora kulku kiskojen yli halutaan katkaista. Paikalla on viime vuosina tapahtunut useita kuolemaan johtaneita onnettomuuksia. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Ratahallintokeskuksen aloite alikulun suunnittelemiseksi X Kunnanhallitus päätti kaavan laatimisesta X. Kärkölän tekninen lautakunta päätti kokouksessaan X asemakaavan laatimisesta. Päätöksestä pyydettiin lausunto ympäristölautakunnalta Asemakaavamuutosluonnos on laadittu Yhdyskuntasuunnittelu TS Oy:ssä 2009. Tekninen lautakunta hyväksyi kokouksessaan X.X.2009 nähtäville asemakaavaluonnoksen ja pyysi lausunnon ympäristölautakunnalta. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä huomautuksia varten X.X. - X.X.2009. Tekninen lautakunta hyväksyi asemakaavaehdotuksen x.x.2009. Kunnanhallitus hyväksyi X X asemakaavaehdotuksen ja asetti sen nähtäville muistutuksia varten x. - x.2009 MRL 65 :n ja MRA 27 1 ja 2 momentin mukaisesti ja pyysi siitä viranomaislausunnot. Kunnanhallitus hyväksyi X.2009 asemakaavaehdotuksen päivätty X nähtävillä olon jälkeen muutoksitta. Kärkölän kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavamuutoksen X.2009. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.4 Asemakaavan tavoitteet Päätavoite Muita tavoitteita Varata tila alikululle asemalaiturille. Muuttaa rautatieasema uusiokäyttöön. Varata puisto. Varata rautatieseisakkeelle pysäköintialue. Tarkistaa rautatiehen rajoittuva liiketontti.
13 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Rautatieasema on osa Kärkölän miljöötä, kaava turvaa sen säilyttämismahdollisuuksia.. Pääristeykseen rajoittuva kortteli 30 on ympäristöään korkeammalla ja tarjoaisi ainutlaatuisen mahdollisuuden toteuttaa radan varteen II-kerrokseen lasikkoravintola / -skybar, josta avautuisi näkymä historialliseen ratamiljööseen, Kärkölän torille, pääristeykseen ja pääteille. 5.1.1 Mitoitus Kaava-alue 2,72 ha, josta asuminen 0,47 ha, liikerakentaminen 0,52 ha ja puisto 0,16 ha. Rakentamistehokkuudet: asuminen e t = 0,15, liikerakentaminen e t = 0,40 ja alue e al = 0,10. Asumiskerrosala 300 k-m 2, 6 asukkaalle 50 k-m 2 /asukas. Liikerakentamisen kerrosala on 2100 k-m 2, 20 työpaikkaa, 100 k-m 2 / työpaikka. Autopaikkoja n. 60 kpl. 5.1.2 Palvelut Ympärillä ovat kaikki peruspalvelut kävelyetäisyydellä alle 200 m: koulut: peruskoulu ala-aste, peruskoulu yläaste ja lukio kaupat: päivittäistavarakaupat, erikoisliikkeet, korjaamot, huoltoasemat, baarit ja ravintola kunnalliset palvelut: terveyskeskus, kirjasto, kunnanvirasto, päiväkoti ja nuorisotalo urheilupalvelut: urheilukenttä, uimahalli, kuntosali, valaistut pururadat ja hiihtoladut kuljetuspalvelut: rautatie- ja linja-autoasema sekä posti harrastukset: kerhot, toimintapiirit ja järjestöjen yhteistilat Alueella ovat kaikki kunnalliset verkostot.
14 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Järvelän aseman miljöö, oikealla osuusmeijeri, ylikulkusilta sijoittuu valaisinpylväiden kohdalle. Miljöön voidaan huomioida ylikulkua toteutettaessa rakenteissa ja materiaaleissa, jotka tulee sovittaa ympäristöön. Asemakaavassa annettiin määräys JALANKULUN YLIKULUKUSILLAN RAKENTAMISESSA SUOSITELLAAN NOUDATETTAVAKSI PUUTALORAKENTAMISEN HENKEÄ: - RAKENNE TULEE JAOTELLA PIENIMITTAKAAVAISIIN OSAKOKONAISUUKSIIN JA SOMMITELLA ASEMARAKENNUKSEN TYYLIIN SOPIVAKSI. - RAKENTEET EIVÄT SAA OLLA MASSIIVISIA JA MILJÖÖTÄ HALLITSEVIA. - VÄREINÄ TULEE KÄYTTÄÄ VALKOISTA TAI VAALEITA SÄVYJÄ KUTEN LÄHEISISSÄ ASEMA- JA MEIJERIRAKENNUKSISSA. - YLIKULUN MILJÖÖTÄ TULEE PEHMENTÄÄ ISTUTUKSIN. Kärkölän aseman miljööseen ei sovi tavanomaisesti yleispiirustusten mukainen ylikulkusilta. Uuden ja vanhan vastakkainasettelu rikkoisi miljöön ko. kohdassa. Pysäköintiä laajennettaessa ja rakennustoimenpiteissä tulee jättää komeat lehti- ja havupuut miljöötä pehmentämään Hähkäniementien ja pysäköintipaikalle johtavan tien varressa, sekä korttelin 30 rajalla esim. lumitilan kohdalle. Kaavassa ne merkittiin istutettavaksi alueen osaksi. Pensaita tulee istuttaa kuvassa näkyvien pysäköityjen autojen ja aidan väliin.
15 Yleiskaavassa alueelle on merkitty melueste. Asemakaavassa varattiin kulkureitti asemalaitureille sekä vanhan asemarakennuksen kohta jätettäväksi ilman meluestettä. Melueste tulisi rakentaa pysäköintipaikan ja korttelin 30 kohdalle. Aseman käyttö edellyttää riittäviä pysäköintipaikkoja. Kaavaluonnoksessa nykyisen pysäköinnin laajennuksena on varattu 16 uutta autopaikkaa. Rautatieaseman pysäköinnin laajuus on n. 25 ap. Tarvittaessa voidaan sopia viereisen korttelin 30 autopaikkojen käytöstä, joita on n. 40kpl ja avata yhteys AP-alueen autopaikoituksen ja K-alueen välille. Eritasoliittymälle varattiin laaja suunnittelualue joka mahdollistaa tarvittaessa myös jalankulun alikulkutunnelin rakentamisen rautatien kaakkoispuolelta Asemantieltä. Asemantien puolelle rataa varattiin maakuntakaavan mukainen johtoa varten alue kaasulinjalle.
16 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Kortteli 29 Rautatieasema ja makasiini suojeltiin määräyksellä: RAKENNUKSISSA SUORITETTAVIEN KORJAUS- JA MUUTOSTÖI-DEN, KÄYTTÖ- TARKOITUK- SEN MUUTOSTEN SEKÄ TÄYDENNYS-RAKENTAMISEN JA ALUEELLA TEHTÄVIEN TOIMENPI- TEIDEN TULEE OLLA SELLAISIA, ETTÄ ALUEEN RAKENNUSHISTORIALLISESTI /KULTTUURI- HISTORIALLISESTI/ ARVOKAS LUONNE SÄILYY. RAKENNUKSEN KORJAUS- JA MUUTOSTOI- MENPITEET TULEE TEHDÄ SITEN, ETTEI HÄVITETÄ JULKISIVUJEN ARKKITEHTONI-SESTI AR- VOKKAITA TUNNUSPIIRTEITÄ, JOITA OVAT KOKONAIS-HAHMO, KATTOMUOTO, PINTAMATERI- AALIT, KORISTEELLISET YKSITYISKOHDAT, IKKUNOIDEN RUUTUJAKO (MRL 117 ). ALUEELLA EI SAA TEHDÄ SELLAISIA TOIMENPITEITÄ, JOTKA VÄHENTÄVÄT SEN SUOJELUARVOA. Asemarakennuksen ja makasiinin kunto on kohtuullinen, ne on rakennettu lohkokivisokkeleille. Odotuslaiturien osalta pihan nosto on tuonut talvella rakennuksille kuivatusongelman kun lumi ja vesi ohjautuvat rakennuksien perustuksiin. Rakennukset tulee suojata kosteudelta tehokkaasti ohjaamalla lumi- ja sadevedet viemäriin. Kuivatuksen järjestäminen kuuluu aiheuttamisperiaatteen mukaisesti rautatiestä vastaavalle. Puut ovat vanhoja ja niistä aseman miljööseen liittyvät pylväskuuset (Serbian kuuset) ovat perinteiseen aseman tunnelmaan kuuluvia. Kansikuvassa näkyvät em. puut suojeltiin. Hähkäniementien varressa sekä tontin lounaisrajalla olevat puut merkittiin säilytettävinä ja tarvittaessa istutettavana puurivinä. Rakennushistoriallisena arvona ovat paitsi alkuperäiset asema ja makasiini myös asemaan liittynyt puisto, joka nykyisin on yksityisenä pihaalueena. Puistomainen osa rakennuspaikasta merkittiin istutettavana tontin osana ja alue miljööltään säilytettävänä. Korttelin eteläosaan tulisi toteuttaa melueste, sen sijaan rautatieaseman pääjulkisivun kohta tulisi jättää rautatiemiljööseen kuuluvana avoimeksi radan suuntaan.
17 Kortteli 30 Keskusristeyksen kortteli ei meluisana sovellu asumiseen. Rakennusala merkittiin lähelle rautatietä, koska lisäraiteen varaus nopealle junayhteydelle on tarpeeton, maantiesilta ei mahdollista rata-alueen laajentamista pohjoiseen ja kuivatus jää kiinteistöjen rajalle. Rakennuksen ja radan väliin mahtuu istutuksia. Rautatien sähköistysrakenteet eivät häiriinny. Korttelin pohjoiskulma merkittiin leikki- ja oleskelualueeksi, koska se on pääristeykseen nähden juhlallisessa asemassa ja tulisi huomioida osana Järvelän keskustan tunnusmerkistöä. Rakentamisen sovittamiseksi ratavyöhykkeen miljööseen, kaavaan merkittiin määräys värityksestä, kiellettiin pelti julkisivumateriaalina ja katon tulee näyttää harjakatolta. Kortteli 30 Hähkäniementieltä. Kortteli 30 ja pääristeys Mäntsäläntieltä. Hähkäniementien risteykseen ei merkitty näkemä-aluetta kiertoliittymän ja korttelin pohjoisosan täytön takia. Puut pehmentävät avointa kivipinnoin toteutettua keskusristeystä.
18 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Ei aiheuta oleellisia muutoksia. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Ei aiheuta oleellisia muutoksia. 5.4.3 Muut vaikutukset 5.5 Ympäristön häiriötekijät Asemarakennus ei voi rakenteidensa säilyttämisen takia täyttää asumiselle asetettuja melumääräyksiä. Rakennuksen säilyttämiselle on kuitenkin välttämätöntä sallia asumiskäyttö ja sitä varten tarvittavat restauroivat korjaukset. Rautatieasemarakennusten erityiskohtelusta tulee neuvotella viranomaisten kesken. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset 5.7 Nimistö 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Alue rakennetaan 5 vuoden kuluessa asemakaavan vahvistumisesta. 6.3 Toteutuksen seuranta Lahdessa 28. päivänä tammikuuta 2009 YHDYSKUNTASUUNNITTELU TAPIO SILLFORS OY Tapio Sillfors, dipl. ins, arkkit yo, SNIL, n:o 259
19
20