LEPPÄMAANTIE 14, ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT. Alueen määrittely:

Transkriptio

1

2 2 MÄNTSÄLÄ LEPPÄMAANTIE 14, ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVATUNNUS PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 20. päivänä huhtikuuta 2010 päivättyä asemakaavakarttaa. Alueen määrittely: Asemakaavan muutos koskee Mäntsälän kunnan kirkonkylän maa- ja metsätalous- ja puistoaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu Mäntsälän kunnan kirkonkylän kortteli Kaava-alueen sijainti Mäntsälän keskustassa 1,2km Vanhan Porvoontien risteyksestä koilliseen. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Nimi Leppämaantie 14 asemakaavan muutos 1:1000 Tarkoitus Asemakaavan muutoksella muodostetaan erillispientalokortteli 267 ASEMAKAAVAN MUUTOS

3 3 MÄNTSÄLÄ LEPPÄMAANTIE 14, ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVATUNNUS PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus 2 MÄNTSÄLÄ 3 LEPPÄMAANTIE 14, ASEMAKAAVAN MUUTOS Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 4 1 Asemakaavan seurantalomakkeet 4 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4 2. TIIVISTELMÄ Käsittelyvaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen Toteutus 5 3. LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Yhdyskuntarakenne Rakennukset Liikenne Kunnallistekniikka Luonnonympäristö Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava, rakennusjärjestys ja -kiellot ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Osallisten tavoitteet Kunnan tavoitteet 13

4 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleiskuvaus Mitoitus Palvelut Tavoitteiden toteutuminen Osallisten tavoitteet Kunnan tavoitteet 15 6 ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Yhdyskuntarakenne ja taloudelliset näkökohdat Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö OHJEET Liikenneturvallisuus Julkisten alueiden viihtyvyyden ja toimivuuden parantaminen Pihojen käyttö Istutukset Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liitteet: 1 Asemakaavan seurantalomake 19 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

5 5 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Käsittelyvaiheet Ympäristölautakunta vireille Kunnanhallitus vireille Ympäristölautakunta luonnos ja OAS nähtäville nähtävillä Ympäristölautakunta Kunnanhallitus Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus ehdotus nähtäville ehdotus nähtäville ehdotus nähtävillä hyväksyntä hyväksyntä Kunnanvaltuusto vahvistaminen 2.2 Asemakaava Kaavamuutoksen pohjaksi on tutkittu rakentamistehokkuuden vaihtoehtoja. Lähtökohtaisesti eteläreunan mäkialuetta ei rakenneta. Lisäksi pyrittiin rakennusten riittävään etäisyyteen joesta ja julkisen kävely-yhteyden toimivana säilyttämiseen. Kaavarunkoluonnokset osoittivat, että alueen tehokkuutta voidaan lisätä säilyttäen voimassa olevan kaavan puistot lähes nykyisessä laajuudessaan. Rakentaminen voidaan liittää luontevasti joenvarsimaisemaan, sekä ympäröiviin pientalo- ja rivitalokortteleihin. Erillispientalojen pysäköinti ja vss-tilat sijoittuvat korttelialueen reunoille. Ajoyhteys tontille on sallittu korttelialueen päistä. Kaava mahdollistaa rivi-, parija erillispientalojen rakentamisen, ratkaisusta riippuen n asuntoa. Rakennusalat on pyritty porrastamaan huomioiden edullisiin ilmansuuntiin avautuvat piha-alueet ja joenvarsinäkymät. Rakennusten kerrosluku vaihtelee I II välillä, siten että taaimmaiset rakennukset voivat olla II-kerroksisia. Kortteli voidaan liittää nykyiseen kunnallistekniikkaan, eikä ratkaisu edellytä uusien katualueiden rakentamista. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Korttelialueen koko on 4369 m2 ja rakennusoikeutta alueelle on osoitettu 1050 k-m2. Kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi tulee rakentaa 6 k-m2 / asunto erillisiä varastotiloja. Kaava mahdollistaa myös erillispientalojen rakentamisen ja kortteliin voidaan sijoittaa ratkaisusta riippuen n asuntoa. Rakennusalat on pyritty porrastamaan huomioiden edullisiin ilmansuuntiin avautuvat piha-alueet ja joenvarsinäkymät. Rakennusten kerrosluku vaihtelee I II välillä, siten että taaimmaiset rakennukset voivat olla II-kerroksen korkuisia. Korttelialue voidaan liittää nykyiseen kunnallistekniikkaan, eikä ratkaisu edellytä uusien katualueiden rakentamista. 2.4 Toteutus Alue toteutuu 5v kuluessa.

6 6 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kuva 1. Näkymä Leppämaantieltä etelään kaavamuutosalueelle. Kuva 2. Näkymä Leppämaantieltä pohjoiseen kaavamuutosalueelle.

7 7 Kuva 3. Voimassa oleva asemakaava ja pohjakartta ilmakuvalla. Kaava-alue on lehtipuuvaltaista nuorta metsää, eteläpuolinen mäki on kuusikkoa, jokivarressa on lehtipuita. MAANKÄYTTÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, MÄNTSÄLÄ

8 Yhdyskuntarakenne Alueen sijainti on varsin keskeinen ja sen osittainen osoittaminen asuntorakentamiseen eheyttää yhdyskuntarakennetta ja liittää alueen luontevasti olemassa oleviin rivitalokortteleihin ja kunnallistekniikkaan Rakennukset Liikenne Alue ei ole rakennettu. Leppämaantie on asuntoalueen kokoojakatu, joka yhdistää Mäntsäläjoen länsipuolen omakotitaloalueita Kunnallistekniikka Leppämaantiellä ovat kunnallistekniset verkostot valmiina Luonnonympäristö Kasvillisuus Ks. kohta Alueen yleiskuvaus Maanomistus Alue eli kiinteistö RN:o 11:1143 on Helge Gyllenbergin omistuksessa.

9 9 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Liite 1 Ote maakuntakaavasta Uudenmaan maakuntakaavassa alue on keskustatoiminnoille, ja jokivarressa on viheryhteystarve, vahvistettu

10 Yleiskaava Kirkonkylän oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa 2020 alue on merkitty Asuinpientaloalueeksi (AP) kv. hyv , lainvoimainen.

11 Asemakaava, rakennusjärjestys ja -kiellot POISTUVA ASEMAKAAVA Leppäniemen eteläosan rakennuskaava vahvistettu v Tuolloin jäi vahvistumatta nykyisen Leppäniemen korttelit 258, 259 ja 267. Perusteena olivat valitukset Leppäniemen sillasta. Alueelle laadittiin v.1992 rakennuskaavan muutos, jossa asumista laajennettiin pohjoiseen erillispientalojen ja rivitalojen kortteleilla. Rakennuskaavan muutokseen kuului myös edellisessä rakennuskaavassa vahvistumatta jäänyt Leppäniementien katualueen loppuosa, sekä sitä ympäröivät rivitalokorttelit. Vuoden 1992 rakennuskaavan muutoksessa ei palautettu v.1981 rakennuskaavassa vahvistumatta jäänyttä korttelia 267 eli tämä asemakaavamuutosalue.

12 12 Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa.

13 13 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Osallisten tavoitteet Muuttaa maa- ja metsätalousalue asumisen tonteiksi. 4.1 Kunnan tavoitteet Asumisesta keskustaan jokimaisemaan. Mäntsälänjoen rannan kävelytien säilyminen yleisessä käytössä. Jokirannan säilyminen yleisenä puistona. Lähtökohtaisesti eteläreunan mäkialuetta ei rakenneta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Ympäristölautakunta vireille Kunnanhallitus vireille Ympäristölautakunta luonnos ja OAS nähtäville nähtävillä Ympäristölautakunta Kunnanhallitus Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus ehdotus nähtäville ehdotus nähtäville ehdotus nähtävillä hyväksyntä hyväksyntä Kunnanvaltuusto vahvistaminen 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö

14 14 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Yleiskuvaus Kaavamuutoksen pohjaksi on tutkittu rakentamistehokkuuden vaihtoehtoja. Lähtökohtaisesti eteläreunan mäkialuetta ei rakenneta. Lisäksi pyrittiin rakennusten riittävään etäisyyteen joesta ja julkisen kävely-yhteyden toimivana säilyttämiseen. Kaavarunkoluonnokset osoittivat, että alueen tehokkuutta voidaan lisätä säilyttäen voimassa olevan kaavan puistot lähes nykyisessä laajuudessaan. Rakentaminen voidaan liittää luontevasti joenvarsimaisemaan, sekä ympäröiviin pientalo- ja rivitalokortteleihin. Nykyisen kaavan mukainen maa- ja metsätalousalue sekä osa puistoaluetta on muutettu erillispientalojen korttelialueeksi, johon voidaan rakentaa myös paritaloja. Alue muodostuu yhdestä tontista ja ratkaisu edellyttää yhtiömuotoista rakentamista, jossa asuntojen pysäköinti ja vss-tilat sijoittuvat korttelialueen reunoille. Ajoyhteys tontille on sallittu korttelialueen kummastakin päästä. 5.2 Mitoitus Korttelialueen koko on 4369 m2 ja rakennusoikeutta alueelle on osoitettu 1050 k-m2. Kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi tulee rakentaa 6 k-m2 / asunto erillisiä varastotiloja. Kaava mahdollistaa myös erillispientalojen rakentamisen ja kortteliin voidaan sijoittaa ratkaisusta riippuen n asuntoa. Rakennusalat on pyritty porrastamaan huomioiden edullisiin ilmansuuntiin avautuvat piha-alueet ja joenvarsinäkymät. Rakennusten kerrosluku vaihtelee I II välillä, siten että taaimmaiset rakennukset voivat olla II-kerroksen korkuisia. Korttelialue voidaan liittää nykyiseen kunnallistekniikkaan, eikä ratkaisu edellytä uusien katualueiden rakentamista. 5.3 Palvelut Keskustassa lähellä ovat kaikki peruspalvelut etäisyydellä 1 km: koulut: peruskoulu ala-aste, peruskoulu yläaste ja lukio kaupat: päivittäistavarakaupat, erikoisliikkeet, korjaamot, huoltoasemat, baarit ja ravintola kunnalliset palvelut: terveyskeskus, kirjasto, kunnanvirasto, päiväkoti ja nuorisotalo urheilupalvelut: urheilukenttä, uimahalli, kuntosali, valaistut pururadat ja hiihtoladut kuljetuspalvelut: rautatie- ja linja-autoasema sekä posti harrastukset: kerhot, toimintapiirit ja järjestöjen yhteistilat Alueella ovat valmiina kunnalliset verkostot.

15 Tavoitteiden toteutuminen Osallisten tavoitteet Osallisten tavoitteet toteutuivat Kunnan tavoitteet Kunnan tavoitteet toteutuivat. 6 Asemakaavan vaikutukset 6.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Ei aiheuta oleellisia muutoksia. 6.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Ei aiheuta oleellisia muutoksia. 6.3 Yhdyskuntarakenne ja taloudelliset näkökohdat Asemakaavan muutos parantaa Mäntsälän toimivuutta lisätessään rakentamista ja tuo uutta asuntotuotantoa keskustaan. Verkostot ovat valmiina eikä kunnallisia investointeja tarvita. 6.4 Ympäristön häiriötekijät Rantakävelytien häiriöttömyyteen tulee kiinnittää rakennuslupavaiheessa ja puistosuunnittelussa erityistä huomiota Kaavamerkinnät ja -määräykset 6.6 Nimistö

16 16 7. OHJEET 7.1 Liikenneturvallisuus Suositukset: Pihoilla tulee kiinnittää huomioita autopaikoituksen ja oleskelualueiden rajaukseen esim. istutuksin tai aidoin. Kevyen liikenteen väylän ja pihaliittymän näkyvyyteen tulee kiinnittää huomiota ja välttää auton kuljettajan näkökenttään sijoittuvien pensaiden istuttamista liittymien reunoille. 7.2 Julkisten alueiden viihtyvyyden ja toimivuuden parantaminen 7.3 Pihojen käyttö 7.3 Istutukset

17 Toteuttaminen ja ajoitus Alue rakennetaan 5 vuoden kuluessa asemakaavan vahvistumisesta. 7.5 Toteutuksen seuranta Mäntsälässä 20. päivänä huhtikuuta 2010 Tapio Sillfors, dipl. ins, arkkit yo, SNIL, n:o 259