Tmo Tarvanen PUROSEDMENTANALYYSEN HAVANNOLLSTAMNEN GEOSTATSTKAN KENON Outokumpu Oy Atk-osasto
PUROSEDMENTTANALYYSEN HAVANNOLLSTAMNEN GEOSTATSSTKAN KENON 1. Johdanto Nn sanotulla SKALAn alueella (karttaleht 1144) on analysotu yl 6000 purosedmentthavantoa. Analyystulokset ol estetty alkuanekohtasna peteprroksna, john ol merktty naytteen ottopakan kohdalle ptosuutta kuvaava symbol. Esmerkks nkkelptosuutta ol kuvattu laatkolla; rkas analyyspste merkttn suurella laatkolla, k8yha penella. Tehdylla kokelulla pyrttn havannollstamaan analyystuloksa esttamalla ptosuudet symbolen sjasta ptosuustasa-arvokayrlla. Kayraestys tuo mahdollset jatkuvuudet paremmn eslle kun symbolkartta. Ptosuuskayren antamaa kuvaa vodaan helpommn verrata esmerkks alueen topografseen karttaan. Kaytossa olevat tasa-arvokayraohjelmat evat pysty kayttamaan hyvakseen satunnasest sjatseva naytteenottopsteta. Sks alueen paalle.kuvteltn saannallnen verkko, jonka solmupsteden etasyys on 200 metra. Verkon solmupsteden ptosuudet estmotn geostatstkkaan perustuvalla krgng-estmontmenetelm~lla. Jos alkuperanen havanto on juur solmupsteen kohdalla, menetelma antaa solmupsteen arvoks sts analysodun ptosuuden. Muuten pyrtaan kayttsmaan kahdeksaa ympar8vaa naytetta, joden panokertomet maaraytyvat nden sjannn ja tunnetun avaruuskorrelaaton perusteella.
X X = X x x x x x! X X x x x X X X x W X X X X x X J X X X Kuva 1. Alkuperanen nkkeln symbolkartta ja yhden solmupsteen estmontn kaytetyt havannot.
2. Geostatstnen struktuuranalyys Tutkttava alue jaettn geologsen tedon perusteella kolmeen osaan, joden ptosuusjakaumen ja ptosuudellsen jatkuvuuden arveltn pokkeavan tosstaan. Kokeluun valttn SKALAn NW-osa, karttaleht 1144 03. Tutkttvalle osalle laadttn snkn ja nkkeln horsontaalvarogrammt ta-lanssuuntaan ja pohjos-etelgsuuntaan. Varogrammen laadntaan kaytettn Outokumpu 0y:n atk-osaston hankkmaa FORTRAN-kelsta GEOSLB-alohjelmapaketta. Kaytetty alohjelma on nmeltaan GAM2V. Varogarmmen laatmsta varten havantoanestosta jatettn pos non kymmenen selvast muuta anestoa suurempaa ptosuushavantoa. Solmupsteden ptosuuksa estmotaessa kaytettn kutenkn koko havantoanestoa. Er suuntn ja er alkuanelle laadtut varogrammt mustuttvat paljon tosaan. Seka nkkel etta snkk antavat tsestaan ptosuusnformaatota kakkn suuntn 1800 metrn paahan. Varogrammen laadntaan kaytetty askelval ol 200 metra. Snklls ol havattavssa ns. hole-efekt 500 metrn valen pohjos-etelasuuntasessa varogrammssa. Alueella vo olla esmerkks topografssta systa tata suuntaa vastaan kohtsuorassa suunnassa kulkeva ptosuusvy8hykkets, "kerroksa". Kvlajen kulku ja maaston muodot ovatkn talla alueella ts-lanssuuntasa. 3. Teoreettsen malln sovtus Seka snklle etts nkkellle sovtettn pallomaset (sphercal) mallt. Sovtus tehtn graafsest APLymparst8ssa. Varogrammfunktot: Snkk Nkkel )r(h) = 35 + 78 SPH (1.8)
1 Kuva 2. Snkn teoreettnen horsontaalvarogramm. Kokeellset arvot on merktty ympyrana. 150! 100 5 0 - O VAEANSS c> 0 0 0 /< 0, 0 0./. 0 -,.'.- 9 5,f', '3 7 " / -,/ -,a' 0," - / ;/ C, - - a',' " 0 0 1 3 7 Kuvs 3. Nkkeln teoreettnen horsontaalvarogramm. 0 0 (1. J. L 3 4 ETASYYS (KM! 0 1
4. Solmupsteden estmont Verkon solmupsteden ptosuudet estmotn PTEST- -nmsella koeohjelmalla. Varogrammfunktona kaytettn edella sovtettuja lausekketa. Tuloksena ol tedosto, jossa ol solmupsteden koordnaatt ja yhden alkuaneen estmodut ptosuudet. Estmont tehtn ja kartta prrettn erkseen snklle ja nkkellle. 5. Lopputulokset Verrataessa tasa-arvokayrakarttoja symbolkarttohn, havattn symbolen ptosuuksen vastaavan hyvn ptosuuskayren arvoja. Karttalehdella oleva jok ja jarven ranta nakyvat hyvn snkn ptosuuskayren huppukohtna. Naytteen ottopakka vakuttaakn vomakkaast purosedmenttnaytteen ptosuuteen. Kokelussa havattn, etta solmupsteen estmontn kaytettavat naytteet kannattaa hakea korkentaan varogrammn vakutussateen (1800 metra) etasyyden paasta arvontpsteesta. Matrsn kaantoohjelma vo muuten tuottaa kaukaa haetulle nayttelle penen negatvsen panokertomen. Kaytetty PTEST-ohjelma jatko estmonta myas sellaslle aluelle, jossa e ollut naytteta. Karttalehden 1144 03 SW-ladassa oleva jarv sa korketa ptosuusarvoja rannalta otettujen naytteden taka. Tallaslle naytteettdmlle aluelle jatkettu ptosuusarvont vo aheuttaa vrhetulkntoja, joten kayren prtamnen tallaselle alueelle tuls estaa jonknlasella masklla.
Kuva 4. PenennBs osasta snkn ptosuuskzyrakarttaa. Jok nakyy selvast suurna ptosuuksna, samon jarven ranta.