OMAKOTITALON KUNTOTARKASTUS TERVAJÄRVENTIE 26 58260 KUMPURANTA LAATIJA: RAKENNUSMESTARI SUHONEN ILKKA PETÄIKÖNKATU 29 78210 VARKAUS 040-704 3557 1
Sisällysluettelo 1. Yhteenveto 1.1 Yleiskuvaus kohteesta 1.2 Oleellisemmat havainnot 2. Lähtötiedot kohteesta 3. Rakennusteknisiä tietoja kohteesta 4. Havainnot kohteesta ja toimenpidesuositukset 5. Liitteet 6. Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot 2
1. Yhteenveto 1.1 Yleiskuvaus kohteesta Tarkastuksen kohteena oli v. 1950-luvulla rakennettu ja v. 1972 ja v. 2004 laajennettu kaksi kerroksinen omakotitalo. Kohde on rakennettu nurmikkotontille. Siinä on käytetty rakentamisaikakaudelleen tyypillisiä rakenteita ja materiaaleja. Viimeisin rakennuslupa on myönnetty 31.5.2004. Rakennusluvan mukaan rakennuslupa raukeaa, jos rakennustöitä ei ole saatettu loppuun viiden vuoden kuluessa päätöksen antamisesta. Tämän mukaan rakennuslupa on rauennut, ellei sille ole haettu jatkolupaa. Kohde on peruskorjattu ja laajennettu v. 2004. Omistajalta saadun tiedon mukaan hirsiseinät ja betonilaatta sekä savupiippu ovat alkuperäistä, muilta osin rakenteet ovat uusittu. Alapohjarakenteena on maanvarainen betonilaatta, jonka päällä on kuivissa tiloissa puukorokelattia. Ulkoseinät ovat vanhalla osalla hirsirakenteiset ja muilla osin puurankarakenteiset. Julkisivuverhouksena on lautaverhous. Ikkunat ovat 3-lasiset(MSE-tyyppiset). Ulko-ovet ovat puukehysrakenteisia lämpöovia. Vesikattomuotona on harjakatto ja vesikatteena palahuopakate. Lämmitysmuotona on suorasähkölämmitys ja ilmalämpöpumppu. Lisälämmönlähteenä on leivinuuni. Ilmanvaihtojärjestelmänä on koneellinen poistoilmanvaihto. Huoltotoimenpiteitä vaatia töitä ovat mm: sokkelin pinnoitus. Lisätutkimustarpeita ovat: salaojajärjestelmän korkeusaseman tarkastus. Ulkoseinien lämmöneristeiden ja rakenteiden tarkastus päätyjen osalta. Ikkunoiden alapuolelta lämmöneristeiden ja rakenteiden kunnon tarkastus. Yläkerran sivuonteloiden ja laajennusosan yläpohjan tarkastus. Valurautaviemäreiden kunnon tarkastus esim. kuvaamalla. Korjaustarpeita ovat mm: maanpinnan kallistusten korjaus tarvittavilta osin, kattovesien johtaminen pois rakennuksen vierustalta, ulkoverhouksen tekeminen valmiiksi, ikkunoihin vesipeltien asentaminen, sivuonteloihin ja yläpohjaan käyntiluukkujen tekeminen, talo- ja lapetikkaiden asentaminen, wc-istuimen ja viemärin liittymään läpivientikumin asentaminen. Yläkerta tulisi tehdä valmiiksi. Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot löytyvät raportin lopussa olevasta taulukosta. 3
1.2 Oleellisimmat havainnot Taulukkoon on koottu olennaisimmat, lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat kohdat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisimmät asiat on käsitelty havaintojen yhteydessä, kohta 5. Kaikkia rakenteiden sisällä mahdollisesti piilevien vaurioiden mahdollisuutta ei tarkastuksen pintapuolisuuden vuoksi voida sulkea pois. VIITE HAVAINTO Huollon tarve Lisätutkimustarve Korjaus/ uusiminen 4.1 Maanpinta ei vietä takapihan puolella poispäin x rakennuksesta. 4.1 Salaojaputki ei ollut tarkastuskaivoissa anturan x alapinnan alapuolella. 4.1 Kattovedet valuvat rakennuksen vierustalle. x 4.1 Sokkeli on pinnoittamatta. x 4.1 Kuivissa tiloissa on osittain betonilaatan päällä puukorokelattia. 4.2 Ulkoverhous on keskeneräinen. x x 4.4 Ikkunoissa ei ole vesipeltejä. x x 4.6 Yläkerran sivuonteloihin ja laajennusosan x x yläpohjaan ei ole käyntiluukkuja. 4.6 Vesikatolta puuttuvat talo- ja lapetikkaat. x 4.8 Wc-istuimen viemäriputken liittymästä oli vuotanut x vettä lattialle. 4.8 Yläkerta on keskeneräinen. x 4.10 Viemäriputket ovat osittain alkuperäiset. x Riskirakenne x 4
2. LÄHTÖTIEDOT KOHTEESTA Tarkastusajankohta 13.8.2015. Rakennustyyppi Kohteen osoite Omakotitalo Tervajärventie 26, 58260 Kumpuranta Laskutusosoite - Omistaja - Omistusaika Käyttöönottovuosi Kohde on ollut nykyisellä omistajalla v. 2004 alkaen. Vanhaosa on rakennettu 1950-luvulla ja laajennukset v. 1972 ja v. 2004. Pinta-alat Kokonaisala 122,0 m 2 ja kerrospinta-ala 86,0 m 2 Tilavuus 225 m 3 Kerrosten 2 lukumäärä Käyttötarkoitus Tarkastuksen tarkoitus Tarkastuksen tilaaja Tarkastuksessa läsnä olleet Tarkastuksen sisältö ja laajuus Asuinrakennus Kiinteistökauppa Etelä-Savon Ulosottovirasto Savonlinnan toimipaikka Olavinkatu 24, 57130 Savonlinna Omistaja ja muuta perhettä sekä Jaana Puustinen/kihlakunnan ulosottomies Asuntokaupan kuntotarkastus Käytettävissä olleet Pääpiirustukset. asiakirjat Rakennuslupapäätös 24.4.1972. Rakennuslupapäätös 28.5.2004. Loppukatselmukset Tarkastushetken olosuhteet Haastattelut Omistajalta saadun tiedon mukaan käyttöönottokatselmus on pidetty. Loppukatselmus on pitämättä, koska rakennus on keskeneräinen. Aurinkoinen poutasää Sisäilma RH 47,5 % / 23,8 C/ 10,3 g/m 3 Kohteen tietoja antoi omistaja. 5
Tarkastuksessa käytetyt Pintakosteudenosoitin Trotec T2000E ja Ts 300 apuvälineet Vaisala HMI ja mittapää HMP42. Merkkisavu. Rajaukset ja epävarmuustekijät Maan alla olevia järjestelmien toimintaa ja rakenteiden kuntoa ei voida luotettavasti tarkastaa maan päältä. Yläpohjaa ja vesikattoa ei voitu tarkastaa, koska talotikkaita ei ole asennettu. Yläkerran sivuonteloita ja laajennusosan yläpohjaa ei voitu tarkastaa, koska sinne ei ole käyntiluukkuja. Muuta - 3. RAKENNUSTEKNISIÄ TIETOJA KOHTEESTA Tiedot perustuvat rakennussuunnitelmista, asiakirjoista, omistajalta ja käyttäjiltä saatuihin tietoihin. Rakennustapa Kohde on paikalla rakennettu. Rakennusosien päämateriaalit Perusmuuri Perustamistapa Kosteuseristys Routasuojaus Alapohjarakenteet Salaojat ja tarkastuskaivot Ulkoseinärakenteet Julkisivupinnoite Väliseinät Ikkunat ja ulko-ovet Yläpohja Vesikate Kattomuoto Betonirakenteinen ja laajennusosalla kevytsoraharkko Betoniantura Omistajalta saadun tiedon mukaan perusmuurilevy on asennettu (Ei havainnoitu) Omistajalta saadun tiedon mukaan routasuojaus on asennettu (Ei havainnoitu) Märkätiloissa, kodinhoitohuoneessa, eteisessä sekä wc:ssä on maanvarainen teräsbetonilaatta. Kuivissa tiloissa on betonilaatan päällä puukorokelattia. Salaojajärjestelmä on asennettu ja tarkastuskaivot oli näkyvillä kahdella kulmalla. Vanhalla osalla on hirsiseinät ja laajennusosilla on puurunko Lautaverhous Saunan ja pesuhuoneen seinät ovat tiilirakenteiset, muut väliseinät ovat puurakenteiset. Ikkunat ovat 3-lasiset(MSE- tyyppiset). Ulko-ovet ovat puukehysrakenteisia lämpöovia. Kattokehäristikot Palahuopakate Harjakatto 6
Märkätilojen runkorakenne ja Pesuhuoneen seinät ovat tiilirakenteiset ja lattiat ovat vedeneristys betonirakenteiset. Märkätilat ovat rakennettu v. 2004. Märkätilat, kodinhoitohuone ja wc ovat vedeneristetty. Yleistiedot LVISA- järjestelmistä Lämmitysjärjestelmä Suorasähkölämmitys ja ilmalämpöpumppu Lämmönjako Patterit. Saunassa, pesuhuoneessa, eteisessä, wc:ssä ja kodinhoitohuoneessa on lattialämmitys. Lämpöisen vedentuotto Kunnallistekniikka Varaajassa Kiinteistöllä on porakaivo ja jätevesijärjestelmä. Jätevesijärjestelmässä on kolme sakokaivoa ja imeytyskenttä. Vesi- ja viemäri laitteet Näkyvillä olevat käyttövesiputket ovat muoviputkia suojaputkissa. Viemärit ovat muovia. Ilmanvaihtojärjestelmä Koneellinen poistoilmanvaihto Sähköjärjestelmä Pääsulakekoko on 3x25 A. Tiedot kohteen erityisjärjestelmistä (hälytys- tms. järjestelmät) Tulisijat Ei ole Leivinuuni ja saunan kiuas. Erityistilat(esim. kylmiöt) - Tehdyt korjaus- ja muutostyöt Suunnitellut korjaukset Kohteessa on tehty peruskorjaus laajennusosan rakentamisen yhteydessä v. 2004. Rakennustöiden saattaminen valmiiksi. Omistajan havaitsemat puutteet - ja vauriot Tuhoeläimet ja -hyönteiset - Poikkeavat hajuhavainnot ja - niiden esiintymisajankohta Huolto-, vaurio- ja korjaushistoria Ei ole ollut. 7
4. HAVAINNOT KOHTEESTA JA TOIMENPIDESUOSITUKSET NIMIKE HAVAINNOT Otsikon alle on kirjattu havainnot, johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset sekä mahdolliset perusteet suositellulle toimenpiteelle. Raportti on toteava ja ohjaa jatko toimenpiteitä. Johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset, perusteet on kirjoitettu kursivoituna ja lihavoituna. 4.1 Rakennuksen vierusta, salaoja- ja sadevesijärjestelmä, perustukset, alapohja Rakennus on rakennettu nurmikkotontille. Maanpinta ei vietä takapihan puolella poispäin rakennuksesta (kuva 1). Muilla sivuilla maanpinta viettää poispäin rakennuksesta (kuva 2). Maanpinnat rakennuksen vierellä tulisi olla muotoiltu rakennuksesta poispäin viettäviksi, jotta pinta- ja sulamisvedet eivät pääse ohjautumaan eivätkä lammikoitumaan rakennuksen vierelle. Nykyisten ohjeiden mukaan suositeltava maanpinnan vähimmäiskallistus on kolmen metrin etäisyyteen sokkelista on 1:20 (korkeusero vähintään 0,15 m). Kuva 1, yleiskuva takapihan puolelta Kuva 2, yleiskuva etupihan puolelta Salaojajärjestelmän tarkastuskaivot ovat luoteen ja kaakon puoleisilla kulmilla. Salaojajärjestelmä on uusittu v. 2004. Kh-kortin 90-00403 mukaan salaojajärjestelmän tekninen käyttöikä on 50 vuotta. Salaojaputket ovat luoteen puoleisessa päädyssä olevassa tarkastuskaivossa n. 500 mm:ä maanpintaa alempana ja kaakon puoleisessa päädyssä olevassa kaivossa n. 800 mm:ä maanpintaa alempana. Omistajalta saadun tiedon mukaan sokkelin korkeus on 1200 mm:ä. Salaojaputkisto ei ole anturan alapinnan alapuolella mikäli perustuskorkeus on omistajan ilmoituksen mukainen. Salaojaputkiston ylin kohta tulisi olla anturan alapinnan alapuolella. 8
Salaojaputkissa ei havaittu lietettä (kuva 3). Kuivatusvedet on johdettu molemmista tarkastuskaivoista maastoon. Kuva 3. Sokkelissa on omistajalta saadun tiedon mukaan perusmuurilevy. Toimiva salaojajärjestelmä ja ulkopuolinen kosteudeneristys vähentävät rakenteisiin kohdistuvaa kosteusrasitusta. Rakennuksessa on metalliset räystäskourut. Kattovedet valuvat sokkelin läheisyyteen. Räystäskouruihin tulisi asentaa syöksytorvet ja ohjata kattovedet vähintään kolmen metrin päähän rakennuksesta. Sadevesijärjestelmän kunnossa ei havaittu puutteita. Sokkeli on pinnoittamatta. Kevytsoraharkot olisi hyvä tasoittaa ja pinnoittaa tarkoitukseen soveltuvalla pinnoitteella. Näkyvillä olevan sokkelin korkeus on noin 200 300 mm:ä. Sokkelissa ei havaittu merkkejä sen haitallisesta painumisesta tai liikkumisesta. Alapohjarakenteena on maanvarainen teräsbetonilaatta, jonka päällä on kuivissa tiloissa puukorokelattia. Lämmöneristeenä on mineraalivilla. Puukorokelattia on uusittu v. 2004. Betonilaatan alla olevasta lämmöneristeestä ei omistajalla ollut tietoa. Puukorokelattian eristetilan kosteus mitattiin jääkaapin takaa. Kosteusarvo oli 52,3 Rh % / 23,5 C. Lattian eristetilassa ei ollut kohonnutta kosteutta, eikä siellä aistittu vaurioitumiseen viittaavaa hajua. Kh-kortin 90-00394 mukaan alapohjarakenteissa tyypillisiä riskirakenteita ovat betonilaatan päälle koolatut puurakenteiset lattiat. Lattioissa ei havaittu aistinvaraisesti tarkastettuna merkkejä painumista. Lattiat ovat n. 450 550 mm:ä ulkopuolista maanpintaa ylempänä. 9
4.2 Ulkoseinät ja julkisivut Alkuperäisen rakennuksen seinät ovat hirsirakenteiset. Muut ulkoseinät ovat puurankarakenteiset. Vanhanosan seiniin on asennettu ulkopuolelle lisälämmöneristys(200 mm:ä). Puurakenteet ovat noin 200 300 mm:n korkeudella maasta. Ulkoverhous on keskeneräinen. Ulkoverhous tulisi tehdä valmiiksi pikaisesti. Rakenteiden ja lämmöneristeiden kunto tulee tarkastaa ulkoverhouksen tekemisen yhteydessä. Ulkoseinissä ei havaittu aistinvaraisesti tarkastettuna merkkejä painumista tai suoruuspoikkeamista. Lautaverhouksen takana on tuuletusväli. 4.3 Väliseinät ja välipohjat Väliseinissä ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista, eikä rakenteellisesti merkittäviä halkeamia tai painumia. Välipohjassa ei havaittu merkkejä painumista. 4.4 Ikkunat ja ulko-ovet Ikkunat ovat uusittu v. 2004. Kh-kortin 90-00403 mukaan puu-ikkunoiden tekninen käyttöikä on 40 70 vuotta. Ikkunoiden ulkopuitteissa ei havaittu maalivaurioita. Ikkunoista puuttuivat vesipellit (kuva 4). Vesipellit tulisivat asentaa paikoilleen, jotta sadevesi ei vaurioita rakenteita. Lämmöneristeiden ja rakenteiden kunto tulisi tarkastaa ikkunoiden alapuolelta. Tuuletusikkunoiden toiminta tarkastettiin pistokoemaisesti. Niiden toiminnassa ei havaittu puutteita. Kuva 4 10
Ulko-ovet ovat puukehysrakenteisia lämpöovia. Ulko-ovet ovat uusittu v.2004. Kh- kortin 90-00403 mukaan puu-ulko-ovien tekninen käyttöikä on 30 50 vuotta. Pesuhuoneen ulko-ovesta puuttui tiivistettä. Oven tiivisteet tulisi uusia. Ulko-ovien toiminnassa ei havaittu puutteita. 4.5 Katokset, parvekkeet, terassit Sisäänkäyntikatoksen ja kuistin näkyvillä olevissa rakenteissa ei havaittu merkkejä kosteusvaurioista eikä vesikattovuodoista. 4.6 Yläpohja ja vesikatto Yläpohjaan ei ole käyntiluukkua, koska se on niin matala. Sivuontelot ovat molemmilla puolilla taloa. Niiden leveys on 1200 mm:ä. Sivuonteloita ja laajennusosan yläpohjaa ei voitu tarkastaa, koska niihin ei ole käyntiluukkuja. Niihin tulisi olla käyntiluukut. Ne tulisi tarkastaa. Vesikatteena on palahuopakate. Vesikate on uusittu v. 2004. Kh- kortin 90-00403 mukaan huopakatteen tekninen käyttöikä on 25 40 vuotta. Vesikatteen kuntoa tarkasteltiin maasta käsin, koska kohteesta puuttuivat talotikkaat. Vesikatteen kunnossa ei havaittu puutteita, mutta taitepeltejä puuttui niiltä osin kun ulkoverhous oli keskeneräinen. Talo- ja lapetikkaat tulisi asentaa ja pellitykset saattaa valmiiksi, jotta sadevesi ei pääsisi rakenteisiin. 4.7 Märkätilat Sauna Saunassa on laatoitettu lattia ja sisäkatossa sekä seinissä on paneelit. Palomuurit ovat laatoitettu. Saunan lattiassa ei havaittu kohonnutta kosteutta, eikä rakenteiden pinnoilla päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Lattiakaivon liittymien tiiveydessä ei havaittu puutteita ja lattian kallistus on aistinvaraisesti tarkastettuna riittävä. Palomuurissa on muutama laatta irti alustasta. Ne eivät aiheuta toimenpiteitä. Alin seinäpaneeli on kiinni jalkalistalaatassa. Liittymässä tulisi olla rako, jotta paneelien tausta tuulettuisi. 11
Kuva 5, yleiskuva saunasta Pesuhuone Pesuhuoneen lattiassa on klinkkerit ja seinissä laatat. Tilan lattiassa ja seinissä ei havaittu kohonnutta kosteutta, eikä rakenteiden pinnoilla päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Lattiakaivon liittymien tiiveydessä ei havaittu puutteita ja lattian kallistus on aistinvaraisesti tarkastettuna riittävä. Saunan vastaisessa väliseinässä oli muutama laatta irti alustasta. Ne eivät aiheuta toimenpiteitä. Kuva 6, yleiskuva tilasta 4.8 Muut sisätilat Wc Tilan lattiassa on klinkkerit ja seinät ovat maalattu. Tilan lattiassa oli korkeampia kosteusarvoja wc-istuimen viemäriputken läheisyydessä ja paineastian/jakotukkien alapuolella (kuvat 7 ja 8). Wc-istuimen viemäriputken juuressa havaittu kosteus johtuu ilmeisesti viemäriputken puutteellisesta tiivistyksestä johtuen. Wc-istuimen viemäriin liittymään tulisi asentaa uusi läpivientikumi. Paine-astian alla ollut kosteus on aiheutunut vesiputkien metalliosiin ja paineastiaan kondensoituneesta kosteudesta. Tilan lattia on vedeneristetty, joten kosteus on ilmeisesti laatoituksen ja vedeneristeen välissä. 12
Seinässä vesipisteen läheisyydessä ei havaittu kohonnutta kosteutta. Rakenteiden pinnoilla ei ollut päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Alustasta irronneita laattoja ei havaittu. Näkyvillä olevissa vesijohdoissa ei ollut merkkejä vuodoista. Lattiakaivon liittymien tiiveydessä ei havaittu puutteita. Varaajan ylivuotovedet on johdettu lattiakaivoon. Kuva 7 Kuva 8 Keittiö Keittiön lattiassa ja seinässä vesipisteen läheisyydessä ei havaittu kohonnutta kosteutta. Kalusteiden välitilassa ei havaittu alustasta irronneita laattoja. Allaskaapin alla näkyvillä olevissa vesijohdoissa ei ollut merkkejä vuodoista. Jääkaapin vierellä oli lattiassa kosteusjälkiä ja sivulevy oli turvonnut alareunasta (kuva 9), mutta niiden kohdalla ei ollut kosteutta. Jäljet ovat ilmeisesti tulleet joskus jääkaapista tulleesta kosteudesta. Jääkaapin alle olisi hyvä asentaa turvaallas. Rakenteiden pinnoilla ei ollut päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Kuva 9 13
Kodinhoitohuone Tilan lattiassa on laatat ja seinät ovat maalattu/laatoitettu. Tila on keskeneräinen. Tilan lattiassa ja seinässä vesipisteen läheisyydessä ei havaittu kohonnutta kosteutta, eikä rakenteiden pinnoilla päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Näkyvillä olevissa vesijohdoissa ja vesimittarissa ei ollut merkkejä vuodoista. Alustasta irronneita laattoja ei havaittu, mutta seinälaatoituksien saumaukset olivat tekemättä. Muut sisätilat 4.8 Muut sisätilat Muiden tilojen lattioissa ei havaittu kohonnutta kosteutta. Rakenteiden pinnoilla ei ollut päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. 2-kerros Muut sisätilat Yläkerta on keskeneräinen (kuva 10). Yläpohjan höyrynsulkumuovi ei ole kiinnitetty tiiviisti savupiippuun (kuva 11). Liittymät tulisivat tiivistää. Yläkerran ulkoseinä ei ole laajennusosan puoleisessa päädyssä piirustusten mukaisessa paikassa (kuva 12). Kuva 10 Kuva 11 14
4.9 Lämmitys Kuva 12 Kohteessa on suorasähkölämmitys ja ilmalämpöpumppu. Lisälämmönlähteenä on leivinuuni. Lämmitysjärjestelmä on asennettu v. 2004. Lämmityspattereiden tekninen käyttöikä on 20 30 vuotta ja lattialämmityskaapelin 40 50 vuotta. Yläkertaan ei ole asennettu lämmitysjärjestelmää. Lattialämmityksessä on termostaatit. Lämmitysjärjestelmän toimintaa ei testattu, mutta omistajalta saadun tiedon mukaan sen toiminnassa ei ole havaittu puutteita. 4.10 Vesi-ja viemärilaitteet Käyttövesijohdot ovat uusittu. Omistajalta saadun tiedon mukaan saunatilan lattian alla on viemärit osittain valurautaiset. alkuperäiset. Kh-kortin 90-00403 mukaan valurauta viemäreiden tekninen käyttöikä on 50 vuotta. Vesi- ja viemärikalusteet ovat uusittu peruskorjauksen yhteydessä. Hanojen vedenvirtaamat olivat aistinvaraisesti tarkastettuna riittävät. Omistajalta saadun tiedon mukaan vesi- ja viemärilaitteiden toiminnassa ei ole havaittu puutteita. 15
Lämpimän käyttöveden lämpötila oli keittiön hanasta mitattuna, noin 47 C. Lämpimän käyttöveden suosituslämpötila on yli 55 C, mutta alle 65 C. Näkyvillä olevissa vesijohdoissa ja viemäriputkissa ja vesi- ja viemärikalusteissa ei havaittu merkkejä vuodoista. Lämminvesivaraaja on wc:ssä. Varaajan tilavuus on 290 litraa. Varaajan valmistusvuosi on v. 2005. Kh-kortin 90-00403 mukaan varaajan tekninen käyttöikä on 30 vuotta. 4.11 Ilmanvaihto Rakennuksessa on koneellinen poistoilmanvaihto. Ilmanvaihdon ohjaus on kodinhoitohuoneessa. Poistoilmanvaihtoventtiilit ovat saunassa, pesuhuoneessa, kodinhoitohuoneessa ja wc:ssä. Tuloilmaventtiileitä ei ole. Tuloilmaventtiileitä olisi hyvä olla makuuhuoneissa ja olohuoneessa, jotta korvausilma tulisi hallitusti, eikä rakenteista vuotoilman mukana. Saunassa on korvausilmaventtiili. Ilmanvaihtoventtiileiden ilmanvirtaus oli merkkisavulla testattuna oikeansuuntainen. Ovien alareunoissa tulee olla korvausilmaraot(15 20 mm), jotka mahdollistavat ilmanvaihdon myös ovien ollessa suljettuina. Ilmanvaihtohormeja ei ole nuohottu. Ilmanvaihtokanavat on suositeltavaa puhdistaa vähintään kymmenen vuoden välein. Sisäilman laadussa ei aistittu poikkeavaa hajua. 4.12 Tulisijat ja hormit Kohteessa on leivinuuni ja puulämmitteinen saunan kiuas. Savupiippu on muurattu tiilistä. Savupiippu on pellitetty vesikaton yläpuolelta. Sen päällä ei ole sadesuojaa. Savupiipun päällä olisi hyvä olla sadesuoja. Hormit on nuohottu kerran vuodessa, viimeksi syksyllä 2014. Hormit tulisivat nuohota kerran vuodessa. Tulisijojen toimintaa ei tarkastettu, mutta omistajalta saadun tiedon mukaan niiden toiminnassa ei ole havaittu puutteita. 16
4.13 Sähköistys Sähköjärjestelmässä ei havaittu käyttöturvallisuuteen vaikuttavia puutteita tai vikoja, eikä sähköjärjestelmän toiminnassa ole omistajalta saadun tiedon mukaan havaittu puutteita. Sähköt on uusittu peruskorjauksen/ laajennuksen rakentamisen yhteydessä. Sähköjärjestelmän toimintaa ei testattu. Sähköt ovat osittain keskeneräiset. Sähköjärjestelmän tekninen käyttöikä on noin 30-50 vuotta. 5. Liitteet Yleistä asuntokaupan kuntotarkastuksesta Varkaudessa 17.8.2015 Ilkka Suhonen Rakennusmestari Asuntokaupan kuntotarkastajan pätevyys (AKK) Puh:040-704 3557 17
5. YLEISTÄ KUNTOTARKASTUKSESTA Kuntotarkastuksen tavoite on antaa puolueetonta tietoa asuntokaupan osapuolille rakennuksen rakennusteknisestä kunnosta, korjaustarpeista, vaurio-, käyttöturvallisuus- ja terveysriskeistä sekä toimenpide-ehdotuksista. Kuntotarkastuksessa käydään kohteesta läpi rakenteet, tilat ja rakennusosat. Kuntotarkastustarkastus tehdään pääosin pintapuolisesti aistinvaraisesti ja rakennetta rikkomattomin menetelmin. Kuntotarkastus koskee tilannetta vain tarkastusajankohtana. Tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. Kuntotarkastus on tekninen arvio kohteen kunnosta, korjaustarpeista ja riskirakenteista tarkastushetkellä. Se perustuu kuntotarkastajan asiantuntemukseen, kuntotarkastajan kohteesta tekemiin havaintoihin sekä kiinteistön käyttäjän haastatteluista ja asiakirjoista saatuihin tietoihin. Tarkastustuloksia arvioitaessa on otettava huomioon aistienvaraisen ja rakennetta rikkomattoman menetelmän aiheuttamat rajoitukset sekä epävarmuustekijät. Aistienvaraisella ja rakenteita rikkomattomalla tarkastusmenetelmällä ei saada täyttä varmuutta kohteen kunnosta. Rakenteiden sisäisiä virheitä ja vaurioita ei voi havaita, ellei rakenteiden pinnoilla ole näkyviä vaurioita tai tarkastelussa ei tehdä riskihavaintoja. Täyttä varmuutta rakenteiden kunnosta ei voi koskaan saada ilman laajoja rakenteiden avauksia. Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa tehty virhe. Kaikista virheistä tilaajan tulee reklamoida kirjallisesti kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa(yleensä neljän kuukauden kuluessa virheen havaitsemisesta tai kun se olisi pitänyt havaita). Talotekniikka arvioidaan näkyviltä osin sekä iän ja käyttäjältä saatavan informaation perusteella. Kuntotarkastuksesta laaditaan aina kirjallinen raportti. Kuntotarkastusraportti ei ole korjaus-, työselostus tai suunnitelma. Tilaajan olisi hyvä tutustua tilaajan ohjeeseen (KH 90-00394) ennen kuntotarkastusta. Tilaaja vastaa kuntotarkastajalle antamiensa tietojen ja asiakirjojen oikeellisuudesta. Kuntotarkastuksen teettäminen ei korvaa tai poista myyjälle tai ostajalle lain mukaan säädettyjä vastuita mm. tiedonantovelvollisuuden ja selonottovelvollisuuden osalta. Kuntotarkastusraportti on apuväline asuntokaupan osapuolille. Se ei korvaa ostajan velvollisuutta tutustua kohteeseen ennen kaupantekoa. Johtopäätöksissä käytetyt viittaukset uusimpiin rakennusmääräyksiin tai ohjeisiin eivät tarkoita, että ne olisivat voimassa takautuvasti ja jälkikäteen velvoittavia, mutta niiden noudattaminen on yleensä ottaen suositeltavaa pyrkiessä hyvään ja turvalliseen rakennuksen ylläpitoon. 18
Vaurioiden korjaaminen ja korjaamatta jättämisen riskit Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista materiaaleista siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja havaittujen vaurioiden korjaaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli vaurioita tai puutteita on tarkastuksessa havaittu, eikä ehdotettuihin korjauksiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio saattaa muodostaa haitan asumiselle tai terveydelle. Asbesti rakennusmateriaaleissa Asbesti on yleisnimitys useille kuitumaisille silikaattimineraaleille. Sitä on käytetty mm. eristeissä, rakennuslevyissä, katemateriaaleissa, kiinnitys- ja saumalaasteissa sekä maaleissa ja liimoissa. Suomessa asbestia on rakentamisessa käytetty vuosien 1910-90 välisenä aikana. Asbestin ja asbestipitoisten materiaalien valmistus ja maahantuonti on kielletty 1.1.1993 lähtien ja myyminen sekä käyttöönottaminen 1.11994 lähtien. Ehjä, kiinteä ja pölyämätön asbestipitoinen materiaali ei sellaisenaan aiheuta altistumisvaaraa eikä ole terveydelle haitallinen. Toimenpiteisiin on ryhdyttävä, jos asbestia sisältäviä rakennusmateriaaleja tai rakennusosia korjataan tai puretaan sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. Mikäli kyseisiä asbestipitoisia materiaaleja tullaan työstämään tai purkamaan, tulee työ suorittaa asbestityönä asbestinpurkuvaltuuden omaavan yrityksen tai yhteisön toimesta. Asuntokaupan kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta. Radon Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvonnasta. Radonmittaus ei sisälly Asuntokaupan kuntotarkastuksen sisältöön. 19
Mikrobikasvusto Mikäli rakenteissa on kosteutta tai kosteusvaurioita, voi rakenteissa mahdollisesti olla mikrobikasvustoa. Mikrobikasvusto rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voi olla terveyshaitta tai esimerkiksi pelkästään ulkonäköhaitta, mahdollinen haitallisuus riippuu mm. mikrobikasvuston sijainnista, laajuudesta ja lajistosta. Rakenteiden suhteellisen kosteuden ollessa yli 70 % RH ovat olosuhteet mikrobikasvuston syntymiselle olemassa. Lisäksi mikrobikasvuston syntymiseen vaikuttaa aika ja lämpötila. Tekniset käyttöiät Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, järjestelmän tai laitteen kestävyydestä. Käyttöiän ollessa lopussa ei välttämättä tarkoita sitä, etteivätkö osat tai järjestelmät olisi käyttökuntoisia tai kelpoisia mahdollisesti pitkänkin aikaa. Riski vaurioille ja vahingoille on suurempi, jotka on tiedostettava. 20
6. TEKNISET KÄYTTÖIÄT JA KUNNOSSAPITOJAKSOT Nimike Tekninen käyttöikä/v Kunnossapitojakso/v Tarkastusväli/v Ulkoalueiden kunnossapito Salaojajärjestelmä rakennettu 1950 2000 40 5 2 Salaojajärjestelmä toteutettu RakMk C2, mukaan 50 5 2 Tontin pintarakenteet Sora 5 10 5 Asfalttipäällystys 10 5 Laattapäällystys 20 40 12 15 5 Nurmikko 30 10 15 3 Ulkovarusteet 10 20 5 10 5 Perustukset Perusmuurin vedeneristys - Kumibitumikermi 30 - Kuumabitumisively - Muovinen perusmuurilevy - Roudaneristys (EPS) Alapohjat Maanvarainen betonilaatta - Lämmöneriste alapuolella, EPS, polyuretaani tms. 1950 20 50 50 Rakennuksen ikä 5 10 - Lämmöneriste alapuolella, mineraalivilla tai lastuvilla.1950 1970 Saavutettu 5 10 - Lämmöneriste yläpuolella, mineraalivilla tai sahanpuru ja koolaus, lämmöneristettä ei ole laatan alla.1950 40 5 10 - Lämmöneriste yläpuolella, mineraalivilla ja koolaus, lämmöneriste myös alla.1990 50 5 10 - Puurakenteinen rossipohja. 1700 Julkisivut - Lautaverhous - Rappaus 50 5 50 5 20 5 50 10 20 5 21
Ikkunat ja ulko-ovet - Puuikkunat - Puu-alumiini-ikkunat - Puu-ulko-ovet Parvekkeet ja terassit - Puurakenteiset parvekkeet - Puiset pihatasot ja terassit Vesikatot ja vesikaton varusteet Kumibitumikermikate - 1- kerroskate - 2- kerroskate, tasakatto - 2- kerroskate, harjakatto - 3- kerroskate - Bitumikermikate(asennettu ennen v. 1980) - Sinkitty ja maalattu rivipeltikate - Profiilipeltikate - Tiilikate - Kuitusementtikate - Räystäskourut ja syöksytorvet - Kattokuvut - Kattoikkunat 50 6-10 2 60 10 5 40 5-15 50 5-20 20 12 kk 25 10 1 30 10 1 30 10 1 35 10 1 Saavutettu Kuivien tilojen pinnoitteet - Muovimatto, vinyylilaatta, linoleum, korkkipinnoite 30 60 10-15 1-5 40 10-15 5 45 10 5 30 5-10 1 25-40 10 12 kk 30 5-7 3 50 5-7 5 - Tekstiilimatto 20 22
- Keraaminen laatta - Lautaparketti - Alustaansa liimattu parketti - Lautalattia - Lattialaminaatti - Seinien tapetointi ja maalaus - Kattojen pintakäsittely Märkätilojen lattiapinnoitteet - Muovimatto - Laatta ja kosteussulkusively(1980 1995 tehty) - Laatta ja bitumivedeneriste(1950 tehty) 50 25 5-15 40 5-15 40 5-15 15 20 30 20 5-10 3 Saavutettu 30 3 - Laatta ja massamainen vedeneriste((1999 jälkeen asennettu) 30 3 Märkätilojen seinäpinnoitteet - Laatoitus ja kosteussulkusively ja levyrakenne 15 3 - Laatoitus ja kosteussulkusively ja kiviainesrakenne 18 3 - Laatoitus ja massamainen vedeneristys - Muovitapetti - Muovipinnoitettu pelti - Pesuhuoneen panelointi - Saunan panelointi Märkätilojen kattopinnoitteet - Katon pintakäsittely Kiintokalusteet - Kuivat tilat - Märkätilat 30 3 12 3 30 3 12 3 20 5 20 10-15 5 25 15 23
Talotekniikka - Öljysäiliö, muovia, sisätiloissa - Öljysäiliö, muovia, maassa - Öljysäiliö, terästä, sisätiloissa - Öljysäiliö, terästä, maassa betonibunkkerissa - Öljysäiliö, terästä ulkona - Öljypolttimet, kevytöljy 50 10 10 40 10 10 40 10 10 30 10 10 40 10 10 15 12 kk - Lämmönvaihdin 10 30 - Teräslevykattila, öljy 30 40 12 kk - Yhdistelmäkattilat - Sähkökattilat - Maalämpöpumput 30 30 25 30 1 kk - Savupiippu, tiili - Savupiippu, elementeistä tehty, keraaminen piippu 50 12 kk 50 12 kk - Lämmitysputkisto, teräsputket, lattialämmitys saavutettu - Lämmitysputkisto, kupariputket, lattialämmitys märkätiloissa 40 12 kk - Lämmitysputkisto, muovipinnoitetut kupariputket, lattialämmitys 50 12 kk - Lämmitysputkisto, muovi- ja komposiittiputkisto 50 12 kk - Vesijohdot, kupari - Vesijohdot, muoviputket - Vesijohdot, galvanoidut teräsputket 40 50 10-15 50 10-15 Saavutettu 24
- Jätevesiputkistot - Betoniputket - Valurautaputket - Muoviviemärit Saavutettu 50 12 kk 40 50 12 kk Ne rakenteet joita ei ole tässä taulukossa mainittu, löytyy Rakennustietosäätiön julkaisemasta käyttöikäjaksotus-ohjeesta(kh-90-00403) 25