Lannoitus- ja kasvinsuojelukokeiden tuloksia nurmikasvien siementuotannossa. Joensuu Tutkija Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus

Samankaltaiset tiedostot
Nurmikasvituottajapäivä Nurmikasvien viljelytekniikka

Timotein ja natojen viljelytekniikka kokemuksia koekentiltä ja käytännöstä

Käytettävissä olevat nurmi- ja valkuiskasvilajit ja -lajikkeet

Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä Lahti

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013

Puna-apilan ja natojen siementuotannosta. Agrimarket Nurmipäivä Aulanko Oiva Niemeläinen LUKE Luonnonvarat ja biotalous

Nurmikokeiden havaintoja 2013

Nurmisiementen käyttöarviosta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

Nurmiheinien ja puna-apilan siementuotanto

NURMIKASVILAJIKKEET JA SIEMENTUOTANNON KEHITTÄMINEN. Hämeenlinna Mika Isolahti

Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta

SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

Tuloksia puna-apilan siementuotantokokeista ja ehdotuksia siementuotannon virkistämiseksi

Viralliset lajikekokeet 2017

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA

Raisioagro. Nurmiopas 2014

SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Viralliset lajikekokeet 2016

Nurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa

Tutkimustuloksia kuminan viljelystä -lajikekokeen tuloksia

Nurmen huikea satopotentiaali tuoreita tuloksia typpilannoituskokeelta

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Kasvintuotanto kannattaa

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla

Lisälannoitus kasvukaudella

Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua

MIKSI NURMISIEMENTUOTANTOA. Hämeenkyrö Jukka Saarinen

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Väkevät nestelannoitteet luomuun. Sampo Järnefelt Luomutimotein ja nadan siementuotanto

Siemenviljelijän puheenvuoro. Siementuottajapäivä Heikki Perho

Nurmisiementen tuotanto- ja tuontitilanne sekä info Sieppari pellossa -hankkeesta

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Nurmisiementuotanto lisää gluteenittomia kasvilajivaihtoehtoja Keskisen Mylly Oy Vilppula

Kuminan perustaminen suojakasviin

Siemensopimustuottajat Hankkija-Maatalous Oy. Katri Haavikko Loimaa

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

LOUNAIS-SUOMEN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 9

Myllyvehnän lannoitus AK

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Siemenen laatu ja punahome. Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa

Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

K-maatalous kevät Joensuu

Saatekirje nurmikasvisopimukset 2017

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

Alustavaa nurmen satotilastotietojen tarkastelua

Nurmisiemenet Peltosiemen -pakkaamoiden myynnissä olevat nurmikasvit

Inga Heikkinen & Linda Hyötylä TIMOTEIN JA PUNA-APILAN LAJIKESUOSITUKSET POHJOIS- POHJANMAALLE

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Nurmikokeiden tuloksia ja uusia oivalluksia keskiössä N, P ja K

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Lannoituksen tarkentaminen Lahti Anne Kerminen

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

Monivuotisten viljelykasvien viljeleminen / talviaikaisen kasvipeitteisyyden keinot

Nurmisiementuottajat Jarmo Tervala Aulanko, Hämeenlinna

Kuva: Matti Teittinen

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Nurmilajit. Talvi Piirrettyjen kuvien lähde:

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Virallisten lajikekokeiden suunnitelma Kevätkylvöt 2019

Palkokasvinurmien siemenseokset. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Mesikasvinurmet. Lauri Ruottinen

Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään?

ILMASE-hanke Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus

Transkriptio:

Lannoitus- ja kasvinsuojelukokeiden tuloksia nurmikasvien siementuotannossa Joensuu 8.12.2011 Tutkija Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus 9.12.2011

Rehunurmien viljelyn kokonaisala on pysynyt vakaana siemenen tuotanto kotimarkkinoille 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Nurmiviljelyalat (ha) v. 1991-2009. (Ilm an ruokohelpeä) 800000 700000 600000 500000 400000 300000 200000 100000 0 Siemen Yli 4 v. nurmet Laidun Tuorerehu Säilörehu Heinä

Nurmisiementuotannon kg-määräinen jakautuminen Suomessa Timotei Nurmin. Ruokon. Eng.raih. Puna-apila Eng.raih. Alsikeap.

Tuonnin osuus siemenen käytöstä v. 2006-2010 eri kasvilajeilla 120 Tuonti% keskim. viim. 5 v 100 80 60 40 20 0 Timotei Nurmin. Ruokon. Rainata Koiranh. Eng.raih. Punanata Niittyn. Puna-apila Alsikeap.

Erikoiskasvihanke (Vipu) Nurmikasvien siementuotanto Vahvistaa nurmisiementuotantoa Etelä-Pohjanmaalla Alueen siemenviljelijöiden kilpailukyvyn parantaminen - Satotasojen nostaminen - Satovaihteluiden vähentäminen Uusien nurmikasvilajien siementuotantomahdollisuudet Nuorien yrittäjien innostaminen alalle Kohteet - Siementuotantotilat - Siemenpakkaamot - Siemenliikkeet 9.12.2011

Siemenviljelyn kevätlannoitus Timotei, nurminata, ruokonata Koe 1 A) Lannoitus toukokuun ensimmäinen viikko (7.5.) B) Lannoitus toukokuun toinen viikko (14.5) C) Lannoitus toukokuun kolmas viikko (22.5) Koe 2 Lannoitustaso A) 60 kg N/ha B) 80 kg N/ha C) 100 kg N/ha D) 120 kg Lannoitus aika A) 17.5. B) 26.5. 9.12.2011

Sato kg/ha Pituus cm Sato kg/ha Pituus cm Kevätlannoituksen ajoitus siementuotannossa 800 700 Timotei 80 kg N/ha 30 25 Timotei 600 500 20 400 15 2009 300 10 2010 200 100 0 7.5. 14.5. 22.5. 2009 2010 5 0 7.5. 14.5. 21.5. 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Ruokonata 80 Kg N/ha 7.5. 14.5. 22.5. 2009 2010 35 30 25 20 15 10 5 0 Ruokonata 7.5. 14.5. 21.5. 2009 2010

Sato Kg/ha Pituus cm Kevätlannoituksen ajoitus siementuotannossa 700 600 Nurminata 80 Kg N/ha 35 30 Nurminata 500 25 400 300 200 100-7.5. 14.5. 22.5. 2009 2010 20 15 10 5 0 7.5. 14.5. 21.5. 2009 2010

Nurmikasvien kevätlannoitus ja ajoitus siementuotannossa 2010 Sato kg/ha Sato kg/ha 550 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Timotei 60 N kg/ha 80 N kg/ha 100 N kg/ha 120 N kg/ha 17.5. 26.5. 550 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Nurminata 60 N kg/ha 80 N kg/ha 100 N kg/ha 120 N kg/ha 17.5. 26.5.

Timotein ja nurminadan lannoituskokeet K-koetilalla Hauholla 2006-2009 Lajikkeet Timotei: Grindstad ja Jonatan Nurminata: Revansch ja Kasper Typen käyttöaika Timotei N kg/ha Nurminata N kg/ha A B A B C Kasvuunlähtö 90 30 110 90 45 Korrenkasvuvaihe 60 0 45 Tähkälle/röyhylle tulo 20 20 9.12.2011

Timotein tulokset K-koetilalla Päätelmät 1400 Effects on yield (kg/ha), timothy Jaettu typen käyttö (30+60 kg/ha alensi timotein satoa 1200 1000 800 600 988 1048 1048 988 1026 951 1022 1014 400 Jaettu typen käyttö vähensi lakoa 8-10% 200 0

Nurminadan tulokset Päätelmät Jaettu typen käyttö (45 + 45 +20 kg N/ha ) lisäsi nurminadan satoa keskimäärin 6% kerralla annettuun lannoitukseen verrattuna 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 890 Effects on yield kg/ha, meadow fescue 760 812 800 Kasper Revansch 110+0+090+0+2045+45+20 No PGR PGR 863 712 944

Yhteenveto lannoituskokeista Lannoitusajankohdalla ei suurta vaikutusta nurmikasvien siemensatoihin Normaalikeväänä lannoitusta kannattaa siirtää yli toukokuun puolenvälin Lannoitusajankohta säiden mukaan Kasvuston korkeus 15-20 cm Varsinkin nadat näyttävät hyötyvän jonkin verran myöhäisemmästä lannoituksesta Timotein ja nurminadan optimilannoitus 80-100 kg/ha Kevätlannoituksen jakaminen Timoteillä kevätlannoituksen jakaminen alensi satoja Nurminadalla kevätlannoitus kolmessa osassa tuotti parhaan sadon 9.12.2011

Siemenviljelyn tehokkuuskoe Timotei, nurminata, ruokonata Koesuunnitelma 1) Ei käsittelyä 2) Moddus 0,8 l/ha (yksisolmuaste-lippulehtiaste) 3) Moddus (0,4 l/ha + 0,4 l/ha) 1) Korrenkasvuvaihe 2) Lippulehtiaste 4) Zenit 0,6 l/ha (lippulehtiaste) 5) Tilt 0,5 l/ha (lippulehtiaste) 6) Moddus 0,8 l/ha+ Zenit 0,6 l/ha (yksisolmuaste-lippulehtiaste) 7) Moddus 0,8 l/ha+ Tilt 0,5 l/ha (yksisolmuaste-lippulehtiaste) 9.12.2011

Siemenviljelyn tehokkuuskoe Timotei Nurminata Ruokonata Sato kg/ha Sato kg/ha Sato kg/ha 2009 2010 Ka Sadonlisä 2009 2010 Ka Sadonlisä 2009 2010 Ka Sadonlisä Ei käsittelyä 597 425 511 385 660 522 655 433 544 Moddus 0,8/lha Yksisolmuaste -lippulehtiaste 729 636 682 171 349 667 508-15 867 498 682 139 Moddus( 0,4 l/ha+0,4 l/ha) a) 0,4 l/ha korrenkasvun alku b) 0,4 l/ha lippuaste 710 584 647 136 378 717 547 25 883 600 742 198 Zenit 0,6 l/ha Lippulehtiaste 575 407 491-20 398 655 527 4 820 439 630 86 Tilt 0,5 l/ha Lippulehtiaste 589 526 558 47 326 580 453-69 721 268 495-49 Moddus 0,8 l/h + Zenit 0,6 l/ha Yksisolmuaste -lippulehtiaste 653 639 646 135 466 789 627 105 766 603 684 141 Moddus 0,8 l/h + Tilt 0,5 l/ha Yksisolmuaste -lippulehtiaste 689 537 613 102 488 897 692 170 898 506 702 158 9.12.2011

Siemenviljelyn tehokkuuskoe Itävyys % Timotei Nurminata Ruokonata Itävyys % Itävyys % 2009 2010 Ka Muutos 2009 2010 Ka Muutos 2009 2010 Ka Muutos Ei käsittelyä 95 99 97 95 93 94 86 92 89 Moddus 0,8/lha Yksisolmuaste -lippulehtiaste 83 99 91-6 92 94 93-1 85 87 86-3 Moddus( 0,4 l/ha+0,4 l/ha) a) 0,4 l/ha korrenkasvun alku b) 0,4 l/ha lippuaste 87 96 91-5 97 92 94 0 88 93 90 1 Zenit 0,6 l/ha Lippulehtiaste 94 94 94-3 95 93 94 0 91 95 93 4 Tilt 0,5 l/ha Lippulehtiaste 93 96 94-3 95 93 94-1 92 93 92 3 Moddus 0,8 l/h + Zenit 0,6 l/ha Yksisolmuaste -lippulehtiaste 84 94 89-8 95 92 93-1 86 95 90 1 Moddus 0,8 l/h + Tilt 0,5 l/ha Yksisolmuaste -lippulehtiaste 85 96 90-6 96 95 95 1 86 94 90 1 9.12.2011

Puintikosteus % Timotein puintikosteus 2010 ja 2011 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 2009 2010 9.12.2011

Nurmikasvien siemenviljelyn tehokkuuskoe Lako 2009 Lako 2010 100 100 80 80 60 60 40 Timotei 40 Timotei 20 Numirnata 20 Numirnata 0 Ei käsittelyä Moddus 0,8/lha Moddus( 0,4 l/ha+0,4 l/ha) Zenit 0,6 l/ha Tilt 0,5 l/ha Moddus Moddus 0,8 l/h + 0,8 l/h + Zenit 0,6 Tilt 0,5 l/ha l/ha Ruokonata 0 Ei käsittelyä Moddus 0,8/lha Moddus( 0,4 l/ha+0,4 l/ha) Zenit 0,6 l/ha Tilt 0,5 l/ha Moddus 0,8 l/h Moddus 0,8 l/h + Zenit 0,6 l/ha + Tilt 0,5 l/ha Ruokonata 9.12.2011

Siemenviljelyn kasvunsäädekoe 2010 Timotei ja nurminata Koesuunnitelma A) Ei käsittelyä B) Jaettu CCC-käsittely (1,2 l/ha + 1,2 l/ha) A) 1,2 l/ha versoutumisen alku B) 1,2 l/ha versoutumisen loppu C) Jaettu Moddus käsittely (0,4 l/ha + 0,4 l/ha) A) 0,4 l/ha korrenkasvu alku B) 0,4 l/ha lippulehtiaste D) CCC-käsittely 2,4 l/ha versoutumisen loppu E) Moddus-käsittely 0,8 l/ha lippulehtiaste 9.12.2011

Lako % Sato kg/ha Itävyys % Nurmikasvien viljely kasvunsäädekoe 2010 700 600 500 400 300 200 100 - Timotei A B C D E 98 96 94 92 90 88 86 84 Timotei A B C D E 35 30 25 20 15 10 5 Timotei A B C D Ei Käsittelyä Jaettu CCC-käsittely a) 1,2 l/ha (versoutumisen alku) b) 1,2 l/ha (versoutumisen loppu) Jaettu Moddus-käsittely a) 0,4 l/ha (korrenkasvun alku) b) 0,4 l/ha (lippulehtiasta) CCC-käsittely 2,4 l/ha versoutumisen loppu 0 A B C D E E Moddus 0,8 l/ha, lippulehtiaste 9.12.2011

Lako % Sato kg/ha Itävyys % Nurmikasvien viljely kasvunsäädekoe 2010 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 - Nurminata A B C D E 94 93 92 91 90 89 88 87 86 Nurminata A B C D E 120 100 80 Nurminata A B Ei Käsittelyä Jaettu CCC-käsittely a) 1,2 l/ha (versoutumisen alku) b) 1,2 l/ha (versoutumisen loppu) 60 40 C Jaettu Moddus-käsittely a) 0,4 l/ha (korrenkasvun alku) b) 0,4 l/ha (lippulehtiasta) 4 20 D CCC-käsittely 2,4 l/ha versoutumisen loppu 0 A B C D E E Moddus 0,8 l/ha, lippulehtiaste 9.12.2011

Yhteenveto kasvinsuojelukokeista Kasvunsäädekäsittelyt nostavat selvästi timotein ja ruokonadan siemensatoja Timoteilla 10-50 %:n sadonlisä vuodesta ja käsittelystä riippuen Ruokonadalla 15-40% sadonlisä vuodesta ja käsittelystä riippuen Timotein ja ruokonadan lako laskee kasvunsääteillä merkittävästi Nurminadalla vaikutus ei näkynyt enää puinnin aikaaan Ruiskutusten jälkeen vaikutus näkyy selvemmin Nurminadalla kasvunsääteillä ei saatu sadonlisää Ainoastaan kasvunsääteen ja tautiaineen yhdistäminen lisäsi nurminadan satoa Kasvunsääteen jakaminen ei vaikuta siemensatoihin Moddus voi joissain olosuhteissa alentaa itävyyttä Puintikosteus? Kasvitautitorjunnalla ei saatu sadonlisää tässä kokeessa millään lajilla 9.12.2011

Sato kg/ha Itävyys % kg/ha itävyys % Nurmikasvien lajivertailu Nurmikasvilajien siemensadot 2008 ja 2009 Itävyydet 2008-2009 1200 95 1000 90 800 85 600 80 400 200 0 Retu, ruokonata Kora, ruokonata Kasper,nurminata Felina, rainata 2008 2009 75 70 Retu Ruokonata Kora Ruokonata Kasper nurminata Felina rainata 2009 2008 300 250 200 150 100 50 0 2010 1.vuoden nurmi Retu Kora Kasper Felina 98 96 94 92 90 88 86 84 82 80 78 Retu Kora Kasper Felina 9.12.2011

Rehu- ja siementuotannon yhdistäminen ruokonadalla Jokioinen ja Ylistaro Koejäsenet: 1. vuosi Siemen Siemen ja odelma Kaksi heinäsatoa Kaksi säilörehusatoa Kolme säilörehusatoa viimeinen niitto elokuun lopussa

Ruokonadan ykkösvuoden sadot Jokioisissa 1. vuosi Siemen Siemen ja odelma Kaksi heinäsatoa Kaksi säilörehusatoa Kolme säilörehusatoa (viimeinen niitto elokuun lopussa) Sato 131 kg siementä 154 + 4110 kg ka/ha 5150 + 5990 kg ka/ha 2920 + 7110 kg ka/ha 2320 +3770+4640 kg ka/ha

Ruokonadan 2. vuoden siemensadot Jokioisissa 1. vuosi Siemen Siemen ja odelma Kaksi heinäsatoa Kaksi säilörehusatoa Kolme säilörehusatoa 2 v. Siemensato ja sl 640 kg = 84 765 kg = 100 740 kg = 97 660 kg = 86 790 kg = 103

Ruokonadan ykkösvuoden sadot Ylistarossa 1. vuosi Siemen Siemen ja odelma Kaksi heinäsatoa Kaksi säilörehusatoa Kolme säilörehusatoa Sato 120 kg siementä /ha 137 kg siem.(ei odelmasatoa) 5187 + 2990 kg ka/ha 1948 + 4620 kg ka/ha 2017 + 6232 kg ka/ha

Ruokonadan 2. vuoden siemensadot Ylistarossa 1. vuosi Siemen Siemen ja odelma Kaksi heinäsatoa Kaksi säilörehusatoa Kaksi säilörehusatoa (viimeinen niitto elokuun lopussa) 2 v. Siemensato ja sl 538 kg = 86 627 kg = 100 661 kg = 105 415 kg = 66 527 kg = 84

Timotein siemensatoja voitaneen edelleen kohottaa mm. korjuun varmistaminen karheelleniittokoneella

Pickup laitteisto on eduksi karheelta puitaessa

Norjalaisten tutkimuksia luo olle niitosta Norjassa yleisin korjuumenetelmä suora leikkuupuinti, jossa oljet puidaan uudestaan Koetulosten yhteenveto luo olle niitosta Timotei Luo lle kuivaus (7-8 päivää) hyvä vaihtoehto suoralle puinnille Optimiajankohta luo olle niitolle 40-45 % siemen kosteus Suurempi kosteus: itämisvaurioita Pienempi kosteus: Varisemistappiot ja sadon aleneminen Suurin hyöty kuivauskustannusten aleneminen Puna-apila Luo lle niitolla ei lisäsatoa Paras tulos suora leikkuupuinti, kun mykeröistä noin 80% tuleentunut 9.12.2011

Viljelijäkysely Toteutettiin huhti-toukokuussa 2010 Tarkoitus: Siementuotantotilojen viljelytapojen selvittäminen Ongelmien esille nostaminen Kaikki Etelä-Pohjanmaan alueen siemenviljelijät Kirjeitä 47 kpl Vastauksia 25 kpl Vastaus % 53

Muita kyselyssä esille nousseista kysymyksiä Tutkimusta tarvitaan KASVINSUOJELU Lannoitus Harmaa siemen Ylituotanto Säädöksien tukinta Oikean puintiajankohta Jatkuvasti nousevat kustannukset Eviran kalliit tarkastusmaksut Olkien keruu, kun hyötykäyttö puuttuu Siemen hinta Korkeat kunnostuskustannukset Juolavehnän runsastuminen etenkin multamailla Lajikkeiden vaihtuminen Etäisyydet muihin tuottajiin 9.12.2011

Viralliset lajikekokeet Uusien lajikkeiden testaus ennen markkinoille laskemista o o o o o Viljelyarvo testaus MTT kasvintuotannon tutkimus (Ylisaro) Viljat, öljykasvit ym. yksivuotiset Kaksi vuotta Nurmet Kolmivuotiset kokeet Aitoustarkastus (DUS-testi) Evira (Loimaa) Suomen kansallinen lajikeluettelo Suositus lista EU-luettelo Kansallisten lajikeluetteloiden yhdistelmä Siementuotanto Julkaisuja Lajikeopas (ProAgria keskusten liitto) Lajikekokeiden tuloksia (MTT) mtt.fi/lajikekokeet 9.12.2011

Viralliset lajikekokeet Nurmikasvien testaus o 8 koepaikkaa o Kokeet perustettaan joka toinen vuosi Havainnoitavat ominaisuudet o Talvenkestävyys o Kevätsato o o o Jälkikasvukyky Tähkälle tulo Laatu D-arvo Kuidut Valkuainen Kokeissa ei tutkita lajikkeiden siementuotantoa o Jalostajat 9.12.2011

Virallisten lajikekokeiden koepaikat

Viralliset lajikekokeet Uusimpia lajikeluetteloon hyväksyttyjä nurmikasvilajikkeita o Timotei Tenho(2004), Bor Nuutti (2005), Bor Niilo Bor (2006), Bor Rigel (2007), Bor Tryggve (2009), SW Lidar, DLF-trifolium/Graminor o Nurminata SW Revansch (2007), SW Valtteri (2010), Bor Klaara (2011), Bor o Ruokonata Karolina (2005), Bor Kora (2007), DLF-trifolium o Rainata Felina (2004), DLF-trifolium Hykor (2007), DLF-trifolium o Puna-apila Saija (2006), Bor SW Torun (2009), SW 9.12.2011

GRINDSTAD RIGEL NUUTTI TRYGGVE TUURE TENHO NOKKA TAMMISTO II HAUKILA TUUKKA UULA NIILO JONATAN ALMA IKI SAGA BOTTNIA II VÄHÄSÖYRINKI VEGA Timoteilajikkeiden jälkikasvukyky 1989-2010 Timoteilajikkeiden jälkisadot (2. ja 3. niitto) virallisissa lajikekokeissa 1989-2009 Kg ka/ha 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0

Natalajikkeiden satoisuus Viralliset lajikekokeet 1989-2010 12000 10000 8000 6000 4000 2000 kok. sato sato 1. niitto 0 KORA * KAROLINA * RETU * HYKOR ** FELINA ** VALTTERI REVANSCH FURE INKERI KASPER ILMARI KALEVI

Timotein serdifioidut siemenmäärät lajikkeittain % Lajke % 2004-2005 2005-2006 2006-2007 2007-2008 2008-2009 2009-2010 Tuukka 33 18 20 21 20 25 Iki 32 30 29 26 23 20 Tammisto II 12 12 11 12 11 10 Jonatan 6 10 7 8 11 9 Grindstad 6 12 14 17 12 8 Tuure 0 2 4 4 5 8 Nuutti 0 0 0 0 2 6 Saga 3 3 3 3 3 5 Tenho 0 0 0 1 2 4 Vähäsöyrinki 2 2 2 3 2 2 Nokka 3 2 2 2 2 2 Muut 4 14 12 5 7 1 Yht. milj kg 2,4 1,9 4,5 3,0 2,9 2,9 Lähde: Evira

Natojen serdifioidut siemenmäärät lajikkeittain % Lähde: Evira Lajke % 2004-2005 2005-2006 2006-2007 2007-2008 2008-2009 2009-2010 Kasper 34 36 36 34 42 31 Ilmari 10 16 16 15 16 19 Karolina* 0 0 0 0 0 16 Kora* 21 16 18 24 19 11 Kalevi 7 14 13 12 10 9 Inkeri 0 0 1 2 4 5 Retu* 6 5 7 4 3 3 Fure 6 6 9 6 4 3 Hykor** 0 1 0 0 Sigmund 8 1 0 0 0 3 Felina** 0 0 1 1 0 Yht. milj. kg 0,69 0,95 1 0,82 0,88 0,92 * Ruokonata ** Rainata