Mesikasvinurmet. Lauri Ruottinen

Transkriptio

1 Mesikasvinurmet Lauri Ruottinen

2 Maankäytön mahdollisuudet hunajan tuotannossa ha viljelemätöntä peltoalaa v Meden tuotanto jopa kg / ha 1 % tehokkuudella saatavissa n. 0,5 milj. kg hunajaa -> -> osa erittäin suurta potentiaalia Peltojen lisäksi mettä antaa muu maankäyttö: ketojen ylläpito, kosteikot ja muu metsähoito, kukkivat puut ja pensaat, suojakaistat, houkutinkasvit, maisemointi ym. ym.

3 Maankäytön mahdollisuudet hunajan tuotannossa Hunajan tuotannon kannattavuus riippuu Hinnasta Tuotantokustannuksista Keskisadosta Vasta kg:n jälkeen pesä alkaa kerätä tuottoa tarhaajan kukkaroon Voidaanko keskisatoa kohottaa satokautta mesikasveja viljelemällä? Voivatko mehiläiset lisätä mesikasviviljelmän tuottoa?

4 Maankäytön mahdollisuudet hunajan tuotannossa Kasvien mesisato syntyy kukkimisvaiheessa -> mesikasveilla lyhyt viljelysykli, tuotanto mahdollista monilla kasvilajeilla Porrastettu kylvö -> sadon ajoittaminen oikein Siemenseokset - > porrastettu kukinta Niittäminen > sivuversokukinta Monivuotiset ja siementävät lajit -> helppoja Lajihunajatuotanto -> vaatii riittävät peltoalat

5 Maankäytön ongelmia(?) hunajan tuotannossa Tukipolitiikka saattaa olla este tuotannolle Vaatii kehittynyttä yhteistyötä viljelijöiden ja hunajan tuottajien välillä Viljelymenetelmistä on vähän tietoa Vilajelytekniikka? Siemenseokset? Kasvinsuojelu? Tuotantopotentiaali?

6 Pieni koe mesikasvinurmilla Kaksi koealaa Pohjois-Karjalassa Joensuun länsipuoli Sotkumassa 1,9 ha ja itäpuolella Heinävaaralla 0,5 ha 1. Pölyttäjien esiintymien kasvustossa 2. Pölytyksen vaikutus alsikeapilan siemensatoon 3. Kasvuston vaikutus hunajasatoon

7 LOHKO V, Heinävaara Kasvusto perustettu äestys kyntö - 3. ja 6.6. äestys kylvö ja jyräys 5kg valkoapilaa ja 5 kg alsikeapilaa / ha , niitto

8 LOHKO H, Sotkuma Kasvusto perustettu nurmi päätetty RoundUpilla kyntö kylvö ja valkoapilaa, puna-apila ja alsikeapilaa sekä päällyskasvina hunajakukka niitto ja täydennyskylvö

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21 Ennen pölyttymistä Pölyttymisen jälkeen Siementuotanto

22

23

24

25

26

27 Kg 8.7. Lohkon H sato päättyi aikaisin

28 Kg 8.7. myös Joensuussa

29 8.7. ja Mikkelissäkin

30 Hyönteisten määrä metriä kohden laskentalinjalla Ketkä pörräsivät Heinävaaralla 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 mehiläiset kimalaiset perhoset kukkakärpäset 1,00 0,00 15.heinä 20.heinä 25.heinä 30.heinä 4.elo Ajankohta

31 Hyönteisten määrä metriä kohden laskentalinjalla Ketkä pörräsivät Sotkumassa (linja a)? 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 10.heinä 15.heinä 20.heinä 25.heinä 30.heinä Ajankohta mehiläiset kimalaiset perhoset kukkakärpäset

32 Hyönteisten määrä metriä kohden laskentalinjalla Ketkä pörräsivät Sotkumassa (linja b)? 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 10.heinä 15.heinä 20.heinä 25.heinä 30.heinä Ajankohta mehiläiset kimalaiset perhoset kukkakärpäset

33 Vielä kimalaiset erikseen 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Lohko V, kimalaisia / jm 10.heinä 15.heinä 20.heinä 25.heinä 30.heinä 4.elo 9.elo 14.elo 19.elo 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 Lohko H1 ja H2 kimalaisia / jm Oliko näitä nyt sitten paljon vai vähän?? 0,0 10.heinä 15.heinä 20.heinä 25.heinä 30.heinä

34 mehiläisiä 3 5 kpl / metri kimalaisia 0,2 0,8 kpl / metri

35 kpl/neliömetri Seppo laski kimalaiset Kimalaisten määrä rypsillä (Korpela 1988) 0,25 0,2 0,15 0,1 0,

36 mehiläisiä 3 5 kpl / metri kimalaisia 0,2 0,8 kpl / metri Seppo laski kimalaisia rypsillä ,01 0,23 / m 2. no niitähän oli ihan HIRVEÄN paljon!

37 Tuliko koeruutuihin siemeniä Heinävaaralla? 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 67,2 46,4 46,0 11,6 1, avoin alue suljettu alue 41,4

38 Tuliko koeruutuihin siemeniä Sotkumassa? 60,0 55,4 57,1 56,5 50,0 40,0 30,0 33,3 35,5 31,0 20,0 10,0 0,0 avoin alue suljettu alue 1 2 3

39 Mistä mehiläiset keräsivät hunajasadon Heinävaaralla (% osuus siitepölyistä, kaikki näytteet)

40 Keskikesän hunajanäyte (sp %) kevätkasvit vadelma apilat Loppukesän hunajanäyte (sp %) loppukesän kasvit medettömät

41 Pesä 3 siirtyi apilaan

42 mutta pesä 2 lisäsi vadelman keruuta

43 kevätkasvit vadelma apilat loppukesän kasvit medettömät

44 Kg 8.7. Lohkon H sato päättyi aikaisin

45 Johtopäätökset: 1.Koelohkojen kukinta houkutteli valtavan määrän pölyttäjiä 2.Mesikasvien viljelyllä voi olla suuri merkitys sekä monimuotoisuuden ylläpidolle että mehiläistaloudelle 3.Luonnonpölyttäjiä esiintyi koealoilla poikkeuksellisen runsaslukuisesti 4.Mehiläisiä oli kavustsossa kesän aikana 3 8 kertaa enemmän kuin muita pölyttäjäryhmiä yhteensä 5.Pölyttäjien yhteisvaikutus kaksinkertaisti aliskeapilan siemensadon ja tasoitti hyvin paljon sadon tuleentumista

46 Johtopäätökset: 1.Heinäkuun huonot sato-olosuhteet lopettivat hunajasadon kertymisen mennessä ja hunajan pääsato kertyi vadelman kukinnan aikana 2.Mesikasvinurmien antama sato kului mehiläispesien omaan tarpeeseen, vaakapesän paino ei mittauspisteessä alentuntu 3.Yksi hunajanäytteistä kertoi mehiläisten hyödyntäneen voimakkaasti koealueen kasvustoa 4.Tarvitaan lisää tietoa viljelystä, ajoituksista, siemenseoksista ja politiikasta

47 Kiitokset: PROAgria Pohjois-Karjala Sanna-Mari Hartikainen Allan Vatanen Heikki Härkönen Tarja Ollikka