Tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA

Transkriptio

1 Tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA Raija Suomela ja Essi Saarinen MTT Ruukki 2011 Kuva: Maria Honkakoski

2 Esityksen runko Nurmesta satoa Korjuustrategiat: Karpe-hanke Kasvilajit ja lajikkeet Täydennyskylvö Rikkakasvien syystorjunta Innovatiiviset rehukasvit Lyhyet pohdinnat härkäpapu-vehnäseos Muut Inno-kasvit Lannoitus NPK

3 KARPE Korjuustrategia Karjatilan kannattava peltoviljely Auvo Sairanen Elina Juutinen Kirsi Pakarinen Perttu Virkajärvi Raija Suomela

4 Naudanlihan tuottajahinta (Matilda 11/2011)

5 Säilörehun tuotantokustannus Lohkotietopankki 2008, sadon kasvaessa tuotantokustannus pienenee

6 Miten lisään satoa? Pellon kasvukunto Maalaji Vesitalous Kalkitus Viljavuus (ph, reservi ravinteet) Lannoitus Laji- ja lajikevalinnat Kasvuston tiheys Nurmen ikä Korjuuaikastrategia Ensimmäisen korjuun myöhästyttäminen lisää satoa Vaste 200 kg N/ha 10,6 17,3 kg ka/ha 1 kg N 4. Vuotena N- lannoitus hukkaan Satotaso romahtaa 4 nurmivuotena Parhaan ja huonoimman lajikkeen välillä 4 nurmivuoden aikana eroa jopa 6000 ry/ha -> 1500 ry/v. Kuvat Perttu Virkajärvi MTT

7 Nautakarjan vaatimukset säilörehulle Nurmirehun tärkein (märehtijät) ominaisuus on energia-arvo (kuvaa D-arvo) Rehun syönnin täytyy olla suuri Sulavuus Säilönnällinen laatu Rehun sulavuudelle olennaista on korjuuhetki Vanha kasvusto sisältä enemmän korsia ja vähemmän lehtiä Korren kuitu lisääntyy Kuidun rakenne muuttuu Taudit lisääntyvät laon lisääntyessä = KUOLLUT KASVIMASSA! Suopeltojen tarkkailu heinä-elokuussa!

8 Yksi korjuuaikasuositus? Nykyinen korjuuaikasuositus D-arvo on ruokinnansuunnittelun kannalta hyvä vaihtoehto Maittava, sulava Helppo täydentää väkirehulla Väkirehuprosentti ei nouse liian korkeaksi Hyvin sulavan rehun sato jää myöhään korjattua pienemmäksi Myöhästetyssä niitossa laatu heikkenee Kolme niittokertaa Sato ei lisäänny, laatu paranee

9 ry/ha Yksi korjuuaikasuositus? y = 299,6x D-arvo % Kun D-arvo alenee 1 yksiköllä, lisääntyy sato n 400 kg ka/ha

10 Koeasetelma (D-arvot ruutukoe v. 2009) Touko Kesä Heinä Elo Syys Kolme niittoa Tavanomainen Myöhästetty Erittäin myöhäinen Kasvu alkaa D-arvo, % kuiva-aineessa Kasvu päättyy

11 Korjuustrategiat KARPE-hanke MTT Maaninka & Ruukki 2009 Ry-sadot v Niittopäivät Niitto1 MAA RUU 3 Niittoa Maa Ruu Maa Ruu Maa Ruu Maa Ruu erittäin 3 niittoa aikainen myöhäistetty myöhäinen sato 2. sato 1. sato Aikainen Myöhästetty Erittäin myöhäinen Niitto Niittoa Aikainen Myöhästetty Erittäin myöhäinen Niitto Niittoa Kolme niittoa aika hyvä! -Onko taloudellista riippuu suuresti -kesän sääoloista -rehun tarpeesta

12 kg ka/ha Maaninka ja Ruukki v.2010 ka-sadot ruutukokeelta Maaninka Siikajoki aikainen myöhäinen erit.myöh. 3. niittoa

13 Lohkon sisällä vaihtelua sadon määrän ja laadun suhteen Lohkojen välillä ja sisällä eroa: Maalaji Vesitalous Kasvilajit Säteily (metsä varjostaa) Lannoitus

14 Korjuun myöhästyttämisen etuja RY-sadon kasvaminen Työhuippujen tasaaminen Urakoitsijan saatavuus sesonkihuipun ulkopuolella helpompaa Sääriskin hallinta, ei ole niin suurta merkitystä milloin pellolla ollaan Veden säilöminen ja siirto lisää merkittävästi tuotantokustannusta, myös korjuu hidastuu Märän rehun säilyvyys tuo omat riskinsä etenkin pyöröpaaleissa Sadekelillä rikkoontuva pellon pinta aiheuttaa mullan kulkeutumista rehuun Nurmen pinta-alatarve pienenee Lisääntynyt satotaso yhdessä vähentyneen syönnin kanssa vähentävät pinta-alatarvetta Väkirehukäytön lisääminen Sopii maatiloille, joilla on vähän peltoalaa eläinmäärään nähden

15 Huomioita Voimassaoleva D-arvosuositus 690 g/kg ka pitää edelleen paikkaansa ruokintasuunnitelman näkökulmasta katsottuna Mutta se ei ota huomioon viljelyteknisiä kohtia; sääolosuhteita, tilakohtainen eläinpaine, työn porrastus (esim. urakoitsijan saatavuus) Taloudellisesti tarkasteltuna tila voi melko vapaasti valita 1. sadon korjuuajan, Kuitenkaan erittäin matalaa D-arvoa ei voida kompensoida väkirehun valkuaisella Sama väkirehu käy sulavuudeltaan erilaisille säilörehuille, yksinkertaistaa rehukauppaa Hanke jatkuu ja tulokset tarkentuvat hankkeen aikana

16

17 Käytettävissä olevat nurmi- ja valkuiskasvilajit ja -lajikkeet 2011 Arjo Kangas Markku Niskanen Raija Suomela Essi Saarinen

18 Virallisten lajikekokeiden koepaikat

19 Pohjois-Suomen yleisimmät nurmiheinälajit Timotei (Pleum pratense) Maittava Hyvä talvenkestävyys Matalajuurinen Vaatimaton Korjuuajankohta hieman nurminataa myöhäisempi Etelän ja pohjoisen lajiketyypit: E:jälkikasvukyky, talvenkestävyys P: talvenkestävyys, jälkikasvu Seoksiin: nurminata, ruokonata, puna-apila Nurminata (Festuca pratensis) Viljelyvarma (vähälumisilla alueilla saattaa olla ongelmia) Maittavuus timoteitä heikompi Jälkikasvultaan ja kuivuudenkestoltaan timoteitä parempi Sulavuus laskee timoteita nopeammin Ruokonata (Festuca arundinacea) Syvä juuristo Voimakas jälkikasvu Hitaampi perustuminen Laatuominaisuuksiltaan nurminadan veroinen (?) Rainata?

20 GRINDSTAD RIGEL NUUTTI TRYGGVE TUURE TENHO NOKKA TAMMISTO II HAUKILA TUUKKA UULA NIILO JONATAN ALMA IKI SAGA BOTTNIA II VÄHÄSÖYRINKI VEGA Timoteilajikkeiden jälkikasvukyky Timoteilajikkeiden jälkisadot (2. ja 3. niitto) virallisissa lajikekokeissa Kg ka/ha

21 Timotei talvituho pohjoisessa Virallisten lajikekokeiden tuloksia vyöh. 4. vyöh VEGA NIILO VÄHÄSÖYRINKI UULA IKI TUURE NUUTTI JONATAN TUUKKA TENHO TAMMISTO II TRYGGVE RIGEL ALMA GRINDSTAD SAGA HAUKILA NOKAN TIMOTEI

22 Timotein viralliset lajikekoetulokset

23 Timoteilajikkeiden sulavuus D-arvo niitto 1. niitto 64 TUURE NUUTTI TRYGGVE UULA TAMMISTO II NIILO TENHO TUUKKA HAUKILA RIGEL IKI GRINDSTAD

24 Timoteilajikkeiden sulavuuden muutos Lippulehti vaihe Tähkimisen alku Täysi tähkiminen Tammisto II Tuukka Iki Jonatan Bottnia II Grinstad

25 Sato 3. vuosi 115 Timotei lajikkeiden kestävyys 3. vuoden sato vert. 1 vuoden sato Virallisten lajikekokeiden tuloksia Grinstad 110 Nuutti Rigel 105 Tuure 100 Tammisto II -- mittari Haukila 95 Saga Nokan timotei Sato 1. vuosi

26 Lajikevalinnalla lisätehoja tuotantoon Rehun D-arvossa jo kahden prosenttiyksikön erolla on selkeä taloudellinen vaikutus Lajikkeissa on valinnan varaa, ja uudet lajikkeet ovat selvästi vanhempia satoisampia ja kestävämpiä Timotei maittavin ja sulavin heinä!

27 Timotein serdifioidut siemenmäärät lajikkeittain % Lajke % Tuukka Iki Tammisto II Jonatan Grindstad Tuure Nuutti Saga Tenho Vähäsöyrinki Nokka Muut Yht. milj kg 2,4 1,9 4,5 3,0 2,9 2,9 Lähde: Evira

28 Natalajikkeiden jälkikasvukyky Kg ka/ha KORA* HYKOR** KAROLINA* FELINA** RETU* FURE PREVAL SW REVANSCH INKERI KASPER ANTTI ILMARI BORIS SALTEN KALEVI

29 Natalajikkeiden talvituho % pohjoisessa Viralliset lajikekokeet vyöhyke vyöhyke REVANSCH VALTTERI INKERI ILMARI RETU * KASPER FURE KALEVI KAROLINA * KORA * FELINA ** HYKOR **

30 Nadat, viralliset lajikekokeet v

31 Natalajikkeiden kestävyys Viralliset lajikekokeet Kasper 1. v 100 = v 100 = vuosi 1. vuosi KORA * KAROLINA * RETU * HYKOR ** FELINA ** FURE VALTTERI REVANSCH INKERI KASPER ILMARI KALEVI

32 Nurmi-, ruoko- ja rainatalajikkeiden sulavuus niitto 2. niitto 1. niitto 64 INKERI REVANSCH KAROLINA* VALTTERI ILMARI KASPER RETU* KORA* HYKOR** FELINA**

33 Natojen serdifioidut siemenmäärät lajikkeittain % Lähde: Evira Lajke % Kasper Ilmari Karolina* Kora* Kalevi Inkeri Retu* Fure Hykor** Sigmund Felina** Yht. milj. kg 0,69 0,95 1 0,82 0,88 0,92 * Ruokonata ** Rainata

34

35 Siemenseos esimerkkejä Tilalle esimerkiksi 2 eri seosta eri lohkoille Aggressiivinen 3 niiton taktiikka Grinstad, (Switch) -timotei 80% G:paras sadontuotto ja vahva jälkikasvu sekä 2 että 3 sadossa. Switch, uusi lajike. Ilmari, Revanch, (SW Minto?) nurminata 20% hyviä sadontuottajia, sulavuudet sopivat 3 niittoon. Kora /Karolina ruokonata? Rainata?

36 Siemenseos esimerkkejä Tilalle esimerkiksi 2 eri seosta eri lohkoille 2 niiton seos Nuutti, Tuure tai Niilo -timotei 80% Pitkään sulavuutensa säilyttäviä lajikkeita Valtteri/Ilmari nurminata 20% hyviä suomalaisia sadontuottajia, 2.sadossa hieman hitaampi kehitys Retu /Karolina ruokonata Retu hitaampi 2.sadon kehitys

37 Siemenseos esimerkkejä Tilalle esimerkiksi 2 eri seosta eri lohkoille Apilanurmi, 2 niittoa 60 % timoteita, esim. Nuutti/Tuure 20 % nurminataa, Valtteri/Ilmari/Revanch? 20 % puna-apilaa, Betty (?) Ruokonata (Karolina/Retu) jos halutaan massaa Puna-apilalle vahva kilpailija kesäsadolle, jotta apilapitoisuus hallinnassa

38 Täydennyskylvö Neljäntenä vuonna ollaan täydennyskylvössä jo myöhässä Toisen vuoden keväällä tai syksyllä, kolmannen vuoden keväällä Nurmen siemen täytyy saada maakosketukseen ja kosteus Levitys täydennyskylvökoneella tai itse keksimillä laitteilla (mönkijä + levitin ) Rikkakasvintorjunta ennen täydennyskylvöä Uudelle oraalle ei tule turhaa varjostusta 3. niiton systeemi vähentää uuden oraan varjostusta Syystorjunta uusi mahdollisuus? Kustannukset kohtuullisia: esim. 10 kg siementä/ha * 2,5 5 => /ha + työ Vain tiheä nurmi tuottaa korkean sadon eli täydennyskylvö suositeltavaa aina, kun aukkoja nurmessa!

39 Täydennyskylvö + lajit ja lajikkeet Timotei ensisijaisesti, erityisesti jos seoksessa on aiemmin natoja Puna-apila kun halutaan puna-apilan osuuden säilyvän/lisääntyvän nurmessa Timotei-nurminataa jos kasvusto tasapainoinen Ruokonataa ei juuri koskaan! Lajit ja lajikkeet korjuustrategian mukaan

40 Kevättorjunta jäi, mitä vaihtoehtoja korjata tilanne? Kesäkuu 2009

41 Syystorjunta mahdollisuutena 1. Syyskuulla karjatilan kiireisin sesonki jo takana 2. Ruiskutusolosuhteita löytyy yleensä kohtuullisen hyvin 3. Peltojen kantavuus yleensä vielä hyvä 4. Kuollut rikkakasvimassa hajoaa talven aikana eikä joudu ruokintapöydälle 5. Rehun säilönnän onnistumiseen lisäedellytyksiä?

42 Syystorjunnan tulos lokakuussa 2009

43 Syystorjunta Torjunnan ajankohta Ruukissa Noin +10 C Starane XL täysi käyttömäärä (1,8 l /ha) Voikukkia noin kpl /m2

44 Touko-kesäkuu 2010

45 Ei torjuntaa alkukesä 2010

46 Torjunta ruutu alkukesä 2010

47 Ennen 1. niittoa kesäkuu 2010

48 Ennen 1. niittoa kesäkuu 2010

49 Satotulokset Kuiva-ainesato Ei torjuntaa Torjunta ka-sato1 ka-sato2 KOK_SATO

50 Puhdas nurmisato Puhdas timotei-sato Ei torjuntaa Torjunta Ti-sato1 Ti-sato2 TIMOTEI SATO

51 Lannoittamalla lisää rehua ja laatua Perttu Virkajärven koottuja ajatuksia NPK ravinteista

52 N tase kg/ha/v Typpilannoitus ja typpitase MTT & Yara 2007 Tase muuttuu positiiviseksi lannoituksen noustessa (ns. vähenevän rajatuoton laki) Tasolla 200 kg/ha/v tase voi olla negatiivinen (Ruukki) tai 0 (Maaninka tai positiivinen (Rovaniemi) eli vaikea arvioida etukäteen mikä tase tulee olemaan Typpilannoitus ja typpitase 2007 (MTT&Yara) Maaninka Ruukki Rovaniemi Maalaji Maaninka: m hshht Ruukki rm KHt Rovaniemi m HtMr Typpilannoitus kg/ha/v 53

53 Fosforin varastolannoitus nurmella Tausta Idea: antaa nurmikierron fosfori maan sisään Hidasliukoiset P-lannoitteet Kaksi koepaikkaa (Maaninka ja Ruukki), 4 koetta Useita käsittelyjä: 0 P, nykyinen suositus, varastovaihtoehdot, lietekoejäsen Aloitettu 2003 Menossa toinen nurmijakso ja 3 nurmivuosi Kattavat maa-analyysit Pintakerros/muokkauskerros Vesiliukoinen P (Totaali-P) Nämä valmiustuvat vasta helmikuussa Vuosi Kasvi 2003 Kokovilja 2004 Nurmi Nurmi Nurmi Kokovilja 2008 Nurmi Nurmi Nurmi Nurmi 4

54 kg P/ha/year Kumulatiivinen ry-sato MAA ry-sadot ovat alhaisemmat heikompien kokoviljasatojen vuoksi kuin Ruukissa (2003, 2007 sekä lyhytkierto 2005); nurmen sato sama. Ei eroa koejäsenten välillä (0 ruutuihin verrattuna maks + 4 % MAA, ja maks +1% RUU) Kumulatiivinen ry-sato Maaninka Ruukki P 0-0 P norm-norm P nurmivuosien -0 P nurmivuosien hidas -0 P liete- 0 P liete-liete P nurmivuosien hidas 2-0 3v P 0-0 P norm-norm P nurmivuosien -0 P nurmivuosien hidas -0 P liete- 0 P liete-liete P nurmivuosien hidas 2-0 3v

55 kg P/ha/year Kumulatiivinen P-poistuma Kumulatiivinen P poistuma Poistumat nyt hyvin samaa tasoa (MAA vs RUU), vaikka Maaningalla heikommat kokoviljasadot kuin Ruukissa (2003, 2007 sekä lyhytkierto 2005, kj 7) MAA: 0 ruutuihin verrattuna kj 2 ja 4 poistuma 6-8 % suurempi Maaninka Ruukki RUU: 0 ruutuihin verrattuna kj 3 ja 4 poistuma 3% suurempi Poistuma huomattava silloinkin kun ei ole lannoitettu Nor + Nor VaraP + 0 HIDAS VaraP + 0 Liete 1v + 0 Liete + Liete P nurmivuosien hidas 2-0 2v Ruukki 0+ 0 Nor + Nor VaraP + 0 HIDAS VaraP + 0 Liete 1v + 0 Liete + Liete P nurmivuosien hidas 2-0 2v

56 Kumulatiivinen P-tase Koejäsen Input Output Kumul. tase, kg/ha Vuositase kg/ha Maaninka Nor + Nor VaraP HIDAS VaraP Liete 1v Liete + Liete P nurmivuosien hidas 2-0 3v Ruukki Nor + Nor VaraP HIDAS VaraP Liete 1v Liete + Liete P nurmivuosien hidas 2-0 3v

57 4. Maan kaliumtila ja K-lannoituksella saatu suhteellinen (%) sadonlisä Viljavuuskalium Suhteellinen sadonlisä (d50) ja KAAC Reservikalium Suhteellinen sadonlisä (d50) ja KHCL y = Ln(x) R 2 = y = Ln(x) R 2 = mg/l maata mg/l maata Sadonlisä % maksimisadosta lisättäessä K lannoitusta 50 -> 51 kg/ha/v Reservi (= varasto-) K selittää selkeämmin kaliumlannoituksella saatua sadonlisää Reservikaliumin tasolla 500 mg/l suuri hajonta 58

58 Kuiva-ainesato kh/ha/v 3. Kaliumlannoituksen vaikutus nurmisatoon kolmessa kokeessa (Tohmajärvi, Mouhijärvi) Maalaji Viljavuus-K Reservi-K HsS Ht LCt Suosituslannoitukset a.o. kokeissa viljavuuskaliumin perusteella: HsS, viljavuus-k vält => 110 kg/ha K Ht viljavuus-k tyyd => 60 kg LCt => viljavuus-k tyyd =>60 kg/ha + 20 kg/ha 2 ja 3 vuonna Kaliumlannoitus kg/ha/v Ht LCt HsS Kaikissa kokeissa sato ei nouse odotetusti!

59 Talvituho Talvituho% 15. Kaliumlannoitus ja talvituhot Tohmajärvi LCt ja hietamaat heikko kaliumpidätyskyky y = x R 2 = Positiivinen vaikutus 2/13 vuodesta LCt Ht K-lannnoitus kg/ha Meta-aineisto (n=189) Kaliumlannoitus kg/ha v Koikkalainen ym 1990 Usein mainitaan että kalium parantaa talvenkestävyyttä. Tämä harvoin osoitettavissa MUTTA talvehtimisriskiä vaikea ennustaa Pohjois- ja Itä-Suomessa heikon kaliumtilan mailla käytännön havainnot puoltavat kaliumin vaikutusta talvehtimiseen Lietteen syyslevitys: menestyksen takana K? 60

60 61 VI Naudan lietelannassa tulevat Naudan lietelanta Lähde: Viljavuuspalvelu Ravinteiden hinnat maaseudun tulevaisuus ravinteet Kasveille käyttökelpoista kg/tn Hehtaarille N P K tn/ha N P K /ha Kokonaisravinnepitoisuus N P K tn/ha N P K Huom! Ravinnesisältö vaihtelee tiloittain. Näytteenotto ja analysointi sisältävät myös virhelähteitä

61 Liete nurmen lannoitteena N hyväksikäyttö Mattila 2006 Joki-Tokola ym hieta Multamaa Pintalevitys 19% 22% Letkulevitys 38% 31% Sijoitus 50% 36% Väkilannoitus - 42% Perttu Virkajärvi ja Erkki Joki-Tokola 62

62 Vredo1 Vredo2 Vredo3 Letku1 Letku2 Väkilannoite1 Väkilannoite RV 11,0 RV 10,6 RV 12,2 VREDO testaus MTT Ruukissa 2010 Lannoitus 28 tn liete + SS = N80kg /ha m KHt Korjuu pyöröpaaleihin D 639 D 636 D Letku Vredo NPK Nurmen kuiva-ainesato 2. Niitto ( ) VHBI - tulos Tunkkainen tuoksu /lanta haisi Hyvä, kirkas tuoksu Tässä kokeessa sijoittaminen lisäsi satoa yli 800 ka kg/ha Lisätypellä valkuaispitoisuutta ylös!

63 Tonnit tehdään pellon Kasvukunnosta huolehtimalla Vesitalous Rakenne Kalkitus Karjanlanta Tiheys korjuutekniikka Ravinteet

64 Härkäpapu ja muut innokasvit Essi Saarinen, MTT

65 Viljelyalat koko maassa härkäpapu rehuherne ruokaherne

66 Miksi vilja ja nurmi eivät riitä? KUSTANNUSTEHOKKUUS Viljelykierron monipuolistaminen Kysyntä/tarjonta Omavarainen valkuainen GMO Typen sidonta, esikasviarvo

67 Missä härkäpavun viljely onnistuu? Savi- hietasavi- ja hietamaat, poudanarka mutta kestää kylmää. Tarvitsee noin lämpösumma-asetta tuleentuakseen. Puituna soveltuu lypsylehmille. Tanniinit heikentävät sulavuutta yksimahaisilla. Mahdollisia haitta-aineita muniville kanoille. Termisen kasvukauden keskimääräinen lämpösumma v , lähde: Ilmatieteen laitos

68 Valkuaista härkäpavu-vehnä kokoviljasta? 70:30 kasvusto vko 30 Kuvia korjuun aikana Ruukki kesä 2010

69 Kesä 2011 Fuego Kontu Fuego Kontu Fuego Kuvat Kontu Kuva otettu korjuupäivänä Pavut myöhemmin syyskuulla

70 Korjuuaika vs. valkuaismäärä

71 Härkäpapu-vehnä seoksen korjuuajankohta Maaninka Ruukki Ruukki Kylvö Kukkimisen alku Kontu 5.7. Fuego 3 vko myöhemmin Valkuais% ~11 Kuivat olosuhteet! ~17 ~16-18 Korjuutekniikka rajoitteena? Niittomurskain haasteena myöhästetyssä korjuussa palkojen korjuu Ajosilppuri, suoraniittopää onnistuu myöhäisempi korjuu Korjuu kokoviljana Ohjeena on ollut korjata härkäpapu-viljaseos n. 3-4 vko kukinnasta, tällöin suomalaisten lähteiden mukaan paras rehuarvo. SLU on suositellut Pohjois-Ruotsiin kokoviljan korjuuajankohdaksi: palot ovat saavuttaneet täyden koon ja ovat täyttyneet, suunnilleen syyskuun alku. Siellä prot% 70:30 massalle ollut 16,3%. Ruukissa härkäpapu on korjattu elokuun puolessa välissä, tällöin valkuaispit. on ollut samaa luokkaa kuin Ruosissa, jopa hieman korkeampi.

72 Kontu Sato ja laatu MAANINKA 50:50 MAANINKA 70:30 Vuosi Sato kg ka/ha Härkäpavun osuus Raaka- valkuainen % NDF % ,9 44, ,7 43,9 MJ /kg ka RUUKKI 50: ,0 38,1 RUUKKI 70: ,4 33,7 RUUKKI 50: n. 17 n. 45 RUUKKI 70: n. 16 n. 46 RUUKKI 70:30 Fuego n. 18 n. 46 Huom! Alustavia keskiarvotuloksia

73 Palkoviljoilla yleensä suuret siemenkustannukset Härkäpavun siemenkustannus Siemenkustannus n. 75 /100 kg Puhdaskasvustolle kylvötiheys kpl /m2 Jos tjp kg siementä/ha puhdaskasvusto Puhdaskasvuston siemenkustannus 184e Jos 70/30 suhde vehnän kanssa 170 kg/ha eli n. 130

74 Innovatiiviset rehukasvit Maaninka, Ruukki ja Ylistaro v Alustavia tuloksia

75 Laadukas nurmirehu on suomalaisten märehtijöiden ykkösrehu! Haussa kotoisen rehuntuotannon täydentäjiä: Rehurapsi Rehukaali Laidunkauden pidentäjiä Rehujuurikas Hirssi rehukasvi Kanadassa Sinilupiini laadukasta valkuaista Valkolupiini massaa, valkuaista Härkäpapu-vehnä seos lisää valkuaista, typensidonta

76 Sinilupiinilla? Vaatii pitkän kasvukauden (pidemmän kuin rypsi), siemenkustannus korkea Kylvö toukokuun lopulla 2010, puinti syyskuun lopulla (huom! lämmin kasvukausi) Siemensatoa: Maaninka: 900 kg/ha, valkuaista 30% n. 280 kg/ha Ruukki kg/ha, valkuaista 29% 630 kg/ha Nurmi ka kg/ha valk. 12% 540 kg/ha Ruukki 2010, Maria Honkakoski

77 Valkolupiinilla? Biomassan tuottaja Pärjää kirjallisuuden mukaan happamimmillakin mailla Typensitojakasvi Ruukissa v. 2011: lähes ka kg/ha valk. 9%, NDF 48%

78 Hirssi? Kylvö lämpimään maahan, kesäkuussa Kasvuunlähtö hidasta, vauhti kiihtyi kesän edetessä. Ensimmäinen halla (-1,5 C) elokuussa tuhosi kasvuston v Ruukissa. Maaningalla niitto v v Ruukki ka kg/ha ka kg/ha Maaninka ka kg/ha Ei vielä tietoa Ei vahvaa potentiaalia karkearehuna Suomessa Kuvat Maaninka 2010, Terhi R.

79 Hirssi? Sweet Millet/Prosaro Sweet Millet, Itä-Kanada v Heinäkuun loppu Elokuun puoliväli Seuraava vko Proso, Keski-Kanada v Heinäkuun loppu Elokuun puoliväli syyskuun alku Kuvat: Ruukista, Maria Honkakoski

80 Pidempi laidunkausi Rehurapsilla, -juurikkaalla tai kaalilla? Rehukaali Rehurapsi Rehujuurikas Kuvat , korjuu Ruukki, Raija Suomela

81 Vuonna 2011 Laidunkasvien korjuu Rehurapsi Rehukaali Rehujuurikas Rehujuurikas

82 Maissi? Testattu rehumaissin lannoitusta ja kolme saksalaista lajiketta (Kreel, Kentaurus, Kougar) kasvua Suomen nauta-alueella Energiakasvi, Ruukista ja Maaningalta saatu v keskimäärin ka kg/ha. Vuonna 2011 satoa saatiin Ruukissa keskimäärin jopa ka kg/ha. Huom! Lämmin ja kostea vuosi, ei hallaa elokuussa! Kasvusto kesäkuun lopulla. Korjuu Ruukissa

83 Syysrypsistä satoa! Toholampi 2011

84 Kiitos!