Kuva: Matti Teittinen

Transkriptio

1 Kansallinen siementuotannon tuki päättyi 21. (Timotein siementuen alasajo meneillään.) EU:n siemen ja lisäysmateriaalilainsäädännön uudistuminen. Sertifioidun siemenen alhainen käyttöaste. Kuva: Matti Teittinen 1

2 Työryhmän tehtävänä oli Selvittää siemenalan nykytilaa, ongelmia ja toimintaympäristön muutoksia. Asettaa sektorin strategiset linjaukset ja tavoitteet vuodesta 211 alkaen ottaen huomioon toimintaympäristön muutokset ja kehitysnäkymät. Laatia toimenpideohjelma vuosille ja toimenpide ehdotukset tavoitteisiin pääsemiseksi. Toimenpiteiden käytännön toteuttaminen ja seuranta EU:n siemen ja lisäysmateriaalilainsäädännön lainsäädäntöehdotus valmis? Lainsäädännön kansallinen toimeenpano ? Siemenstrategian toteutus alkoi Strategiaa toteuttavat hankkeet (MTK & MTT) Strategian välitarkastelu Strategian tavoitteiden onnistumisen arviointi 2

3 Siementuotannossa 2 luvulla aleneva trendi, pari edellisvuotta nousua. Kevätvilja ala lisääntyi viime vuonna, erityisesti ohran ja kauran osalta. Nurmien siementuotantoala on pysynyt suunnilleen ennallaan, öljykasvien siemenala pienentynyt Ruis Rypsi Ruokaherne Puna apila Nurminata Timotei Vehnä Kaura Ohra Siemenviljelijöiden lukumäärä on selvästi alentunut 2 luvulla. Tilojen siementuotantoala vastaavasti noussut, mutta rakennekehitys hitaampaa kuin kasvintuotantotiloilla keskimäärin. Sertifioidun siemenen kysyntä on kasvussa ja kova tarve lisätä tuotantoaloja Viljelijöiden lkm. kokonaisala Hehtaaria Lukumäärä

4 milj.kg 3 Sertifioidun siemenen käyttöaste (%) % Kokonaissiemenenkäyttö (milj. kg) Sertifioidun siemenen käyttö (milj. kg) 1 Varsinais Suomi Etelä Pohjanmaa Häme Uusimaa Pohjanmaa Pohjois Pohjanmaa Satakunta Pirkanmaa Kaakkois Suomi Pohjois Savo Keski Suomi Pohjois Karjala Etelä Savo Kainuu Ahvenanmaa Lappi 64% 21% 83% 61% 5% 5% 53% 22% 14% 36% 42% 26% 27% 24% Sertifioidun siemenen ala, ha Muu siemenala, ha % tuhat ha 26% 22% Sertifioidun siemenen käyttöaste on korkein 24% karja Suomen ja alhaisin vilja Suomen 14% alueella. 21% Käyttöaste on alle maan keskiarvon juuri suuren volyymin viljantuotantoalueilla. 33% Sertifioidun siemenen käyttöaste, % alle 3 % 3 % 39 % 4 % 49 % 5 % 59 % yli 6 % 24% 36% 33% 42% 5% 83% 61% 53% 24% 64% 5% 4

5 Rehuohra 38% Kaura 3% Kevätvehnä 2% Mallasohra 18% Syysvehnä Syysruis Kevätruis 25% 25% 46% Sertifioidun siemenen ala, ha Muun siemenen ala, ha Sertifioidun siemenen käyttöaste, % tuhat ha Käyttöaste korkein rehuviljoilla. Matalin käyttöaste mallasohralla ja myös vehnällä alhaiset käyttöasteet. Viljakasvien siementen varastomäärät ovat selvästi pienentyneet viime vuosina. Sama kehitys on nähtävissä koko Euroopassa. Nurmi ja öljykasvien siementen varastomäärät ovat pysytelleet kohtuullisella tasolla. tuhat t Kuva: YLE/Kalevi Pitkäkangas 5

6 tuhat kg Kuitukasvit Öljykasvit Viljakasvit Palkokasvit Nurmi ja nurmikkokasvit Muut rehukasvit Mauste ja vihanneskasvit Juurikasvit tuonti on ollut pääosin (nurmi ) ja nurmikkosiemeniä Viljoja on tuotu satunnaisesti ja on ollut pääosin kantasiemeniä. Tuontilajikkeiden osuus kuitenkin lisääntynyt erityisesti mallasohralla ja kevät ja syysvehnällä. tuhat kg Englanninraiheinä Rypsi Timotei Ohra Kevätvehnä Kaura Vienti on ollut kasvussa ja erityisesti viime vuosina Norjaan ja Ruotsiin, joissa on ollut itävyysongelmia. 6

7 Norja Ruotsi Saksa Muut EU maat Tanska Hollanti Ukraina Viro Belgia Venäjä tuhat t Suuntautunut pääasiassa Suomen lähialueille ja Keski Eurooppaan. Lähialueille ohraa ja kauraa, Keski Eurooppaan kevätvehnää Siemenohra Siemenkaura Siemenkevätvehnä Siementimotei Rehuohra Kaura Kevätvehnä Kate A Siemenviljelyn taloudellinen tulos parempi paremman satotason ja tuottajahinnan vuoksi. Siementimoteilla tulos siemenviljaan verrattuna samaa tasoa tai hieman heikompi, mutta siemenviljaa tasaisempi ja muuta viljantuotantoa parempi. Siemenviljan kannattavuuden kehitys peilaa viljamarkkinoiden hintojen muutosta. 7

8 1 4 hukkakauraa: lohko hylätään muut lohkot hyväksytään yli 4 hukkakauraa yhdellä lohkolla koko lajikkeen tuotanto hylätään hukkakaura esiintyy kahdella lohkolla koko lajikkeen siementuotanto hylätään Hukkakauraisesta lohkosta tulee tarkkailulohko. Siementuotannon jatkaminen viljelmällä: Jos vanhalla siementilalla esiintyy hukkakauraa yhdellä kasvulohkolla (yksi tarkkailulohko) siementuotanto sallittu kaikilla lajeilla. Tuotanto on sallittu muilla kuin tarkkailulohkolla. Jos hukkakauraa esiintyy kahdella lohkolla, tuotanto sallittu timoteilla, puna apilalla, rypsillä ja rapsilla. Tuotantoa sallittu muilla kuin tarkkailulohkoilla. Kolmen lohkon tapauksessa tuotantoa ei hyväksytä ennen kuin tila on vapautunut hukkakaurasta ja kunnan hukkakaurarekisteristä. Kuva: Evira 8

9 2 metriä yli 1 ha Viljelystä ei hylätä ensimmäisistä hukkakauroista, vaan kitkennän jälkeen voidaan tehdä uusintatarkastus. Jos kasvusto tällöin puhdas, se hyväksytään. Uusintatarkastukseen mahdollisuus, mikäli viljelykseltä löytyy ensimmäisellä tarkastuksella enintään 12 hukkakaurayksilöä 2 m säteellä yli 1 ha lohkolla edellisen lisäksi vielä toinen 5 hukkakaurayksilön ryhmä. Saastuneesta lohkosta ei muodosteta tarkkailulohkoa. Peltopinta alan jakauma maakunnittain Varsinais Suomi Etelä Pohjanmaan Pohjois Pohjanmaa Pohjanmaa Häme Uusimaa Pirkanmaa Pohjois Savo Satakunta Kaakkois Suomi Keski Suomi Pohjois Karjala Etelä Savo Lappi Kainuu Ahvenanmaa Tyyppi 1 Tyyppi 2 Tyyppi 3 Tyyppi tuhat ha Selite Tyyppi 1: ei hukkakauraa Tyyppi 2: ei hukkakauraa, tilaan hukkakaurattomuustarkastuksen Tyyppi 3: vähäinen saastunta, rajattavissa olevina pesäkkeinä Tyyppi 4: voimakas saastunta, esiintymää ei voida peruslohkolla rajata 9

10 Hukkakaura on yleistynyt yksipuolisen viljanviljelyn seurauksena maamme parhailla viljelyalueilla mm. Uudellamaalla, Varsinais Suomessa, Satakunnassa ja Pohjanmaalla. Saastunnat ovat levinneet tasaisen tahtiin. Osaksi johtuen myös valvonnan tehostamisesta ja ilmoittamisien lisääntymisestä (ilmoitetaan aktiivisemmin). Hukkakauralainsäädännön valvonta kohdistuu siementiloihin, mutta ei riittävästi siementilojen naapureihin ja muihin tiloihin. Selite Saastuneiden lohkojen (tyypit 3 ja 4) osuus peltoalasta alle 5 % 1 % 2 % 2 % 3 % yli 3 % 2 % 22 % 28 % 29 % 14 % 12 % 2 % 4 % 19 % 34 % % 2 % 4 % 22 % 1 % 4 % 1

11 Lisätään siementuotantoalaa Edistetään sertifioidun siemenen käyttöä Panostetaan pitkäjänteiseen tutkimustoimintaan ja neuvontaan Avoin ja kunnollinen siemenlisä Raakaerän hinnan lisineen katettava: korkeamman siemenkustannuksen, kiinteän kustannuksen ja kuivauskustannuksen, kaluston ja varastojen puhdistukseen, kasvustojen tarkkailuun ja kitkentään käytetty työaika sekä markkina ja laaturiskin. Kannattavuus ja kustannuslaskelmat sekä tuottajahintavertailut muista EU maista. Sopimusten sisältöön ja hinnoitteluperusteisiin lisää avoimuutta. Kantasiementen hinta laatu suhde. Tuotantoehdot sellaiset, etteivät ehdot rajoita tuotannon kasvua tai anna kilpailijamaille kilpailuetua (hukkakaura asetus). Uusilla siementiloilla tiukemmat hk määräykset kuin jo siementuotannossa olevilla tiloilla. HVK:n rooli: Osa hyvistä siemenviljelijöistä kasvattaa lajikkeellisia siemeniä. Järjestetään viljelijätilaisuuksia ja lisätään siemenalan yhteistoimintaa. 11

12 Parannetaan viljelijöiden siemen ja lajiketietoisuutta viljelijöille suunnatuilla tilaisuuksilla ja seminaareilla. Sertifioidun siemenen myyntihenkilökunnan kouluttaminen, jotta viljelijöiden ostokäyttäminen tiedostetaan paremmin. Hinnoittelun kehittäminen siten, että viljelijän kannattaa panostaa sertifioituun siemeneen. Kannustetaan toimintamalleihin, joilla viljelijät ja satoa jalostava teollisuus sitoutetaan lajikkeisiin ja sertifioidun siemenen käyttöön. Etuna on, että tuotetulle sadolle löytyy osoite ja teollisuus saa haluamansa määrän ja laadun. Lisäksi voidaan varmistaa paremmin sertifioidun siemenen ja lajikkeiden saanti. Vertailtavaa tutkimusta sertifioidun siemenen ja tilan oman siemenen tuotantovaikutuksista ja käytön taloudellisesta kannattavuudesta. Vertailutietoa siemenketjun toimintatavoista ja tuottajahinnoista muissa EU maissa. Sisällytetään kasvintuotannon tutkimusohjelmiin kylvösiemenen vaikutusten arviointia. Tutkimustiedon parempi jalkauttaminen. Panostetaan siementuotannon neuvontaan lisäämällä neuvollista ohjeistusta. Ensimmäisenä vaiheena on siemenviljelijäkoulutusten järjestäminen, toisena vaiheena siemenviljelijäoppaan laatiminen. Kasvintuotantoon liittyvässä koulutuksessa olisi erikseen korostettava laadukkaan siemenen vaikutuksesta sadon laatuun ja määrään. Yhdessä koulutuksen ja neuvonnan avulla tutkimusten tuottama tieto saadaan hyödynnetyksi paremmin käytännössä. 12

13 Siemenviljelyn peltoalan osuus. Siemenviljelytilojen lukumäärä. Sertifioidun siemenen käyttöaste. Viljelijöiden mielikuvat sertifioidusta siemenenestä ja kylvösiementen käyttöön liittyviä tottumuksia ja vaikuttavia tekijöitä (viljelijäkysely) Miten hyvin tutkimukset ja neuvonta ovat palvelleet strategian tavoitteita. 13