Pöyry Finland Oy Juhana Herttuan puistokatu 21 20100 Turku Kotipaikka Vantaa Y-tunnus 0625905-6 Puh. 010 33310 www.poyry.fi Siilinjärven kunta Kehvo-Väänälänranta rantaosayleiskaava Liito-oravaselvitys 2017 Alustavat tulokset (lopullinen raportti valmistuu syksyllä 2017) Päiväys 21.7.2017 Sivu 1 (6) Yhteyshlö Soile Turkulainen Puh. 010 33 31525 soile.turkulainen@poyry.com LIITO-ORAVASELVITYS 1. JOHDANTO Tämä liito-oravaselvitys on tehty Siilinjärven kunnan lounaisosan ranta-alueille ranta-osayleiskaavoitusta varten. Selvitykseen sisältyivät ne ranta-alueet, joiden arvioitiin soveltuvan liito-oravan elinympäristöiksi kaavaa varten vuonna 2016 tehdyssä luontoselvityksessä (Pöyry Finland Oy 2017). Selvityksen teki biologi FM Soile Turkulainen Pöyry Finland Oy:stä. 2. MENETELMÄT Liito-oravaselvityksen maastokartoitukset tehtiin 25.-29.4.2017. Maastokartoituksissa etsittiin liito-oravan papanoita selvitysalueen metsäisistä osista puiden juurelta liito-oravaselvitysohjeiden mukaisesti (Nieminen & Ahola 2017). Liito-oravat merkitsevät elinpiirejään ulostepapanoilla erityisesti keväisin. Liito-oravan talvipapanat ovat kellanruskeita ja kesäpapanat tummia. Havaittujen papanapuiden sijaintitiedot talletettiin GPS-laitteeseen, ja niistä kirjattiin ylös puulaji ja papanoiden määrä suurin piirtein. Myös havaitut pesäkolot, risupesät ja liito-oravalle sopivat pöntöt kirjattiin ylös. Pesäpuiden osalta tarkastelu ei kuitenkaan ole kattava, vaan selvitystä tulee niiden osalta tarvittaessa täydentää. Lisäksi maastossa tarkasteltiin liitooravien kulkuyhteyksiä. Liito-orava kuuluu luontodirektiivin IV(a) liitteen lajeihin, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain (49 ) perusteella kielletty. Viimeisimmässä nisäkkäiden uhanalaisuusarvioinnissa liito-orava arvioitiin silmälläpidettäväksi (NT) lajiksi (Liukko ym. 2016). Liito-oravan tyypillisintä elinympäristöä ovat varttuneet kuusivaltaiset sekametsät. joissa on sopivia pesäpaikkoja ja lehtipuiden lehtiä, norkkoja ja silmuja ravinnoksi (Nieminen & Ahola 2017). Liito-oravan tärkeimpiä pesäpaikkoja ovat tikkojen tekemät kolot haavoissa sekä oravan rakentamat risupesät kuusissa. Pesä voi olla myös pöntössä tai rakennuksessa. Liito-oravaurosten elinpiirit ovat kooltaan useita kymmeniä hehtaareja, ja niiden alueilla voi olla useita naaraiden elinpiirejä. Naaraiden elinpiirien koko on tyypillisesti 3 10 hehtaaria. 3. TULOKSET Liito-oravaselvityksessä löytyi useita liito-oravan elinpiirejä (kuva 1). Elinpiirien rajaukset ovat alustavat ja tarkentuvat myöhemmin. Elinpiireille sijoittuu tavallisesti useampia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja.
2 Kuva 1. Liito-oravien elinpiirit (1-16) kaava-alueella. Kuvaan on merkitty oransseilla soikioilla ne alueet, jotka kartoitettiin keväällä 2017, mutta joista ei löytynyt papanoita. Seuraavassa on esitetty lyhyet kuvaukset elinpiireistä ja niiden kartat (kuvat 2-17). 1. Lyhyenjärven pohjoispuoli. Lähteen ympäristöstä löytyi liito-oravan papanoita melko runsaasti noin kymmenen kuusen alta. Alueen reunalla kasvaa muutamia haapoja, joiden alla ei kuitenkaan ollut papanoita. 2. Pitkäjärven länsipuoli. Rinteen kuusivaltaisen sekametsän alueella oli liito-oravan papanoita useiden järeiden kuusten alla ja osassa runsaasti. Papanoista löytyi myös muutamien koivujen, raitojen ja haapojen alta. Pesäpaikat saattavat olla kuusissa risupesissä. Alueella on myös muutamia pönttöjä. Metsä rajoittuu pihapiireihin, peltoihin ja lammaslaitumeen. 3. Pitkäjärven itäpuoli. Pienessä metsikössä pihapiirin ympäristössä oli runsaasti liito-oravan papanoita etenkin länsiosan kuusten ja haapojen alla. Länsiosasta löytyi kolo koivusta, ja itäosassa on useita kolohaapoja. Länsiosassa on ruokailupuustoksi sopivaa harmaalepikkoa. Metsiköstä kaakkoon sijaitsevasta Pitkäjärven rinteen kuusikosta on tiedossa aikaisempia liito-oravahavaintoja, mutta keväällä 2017 sieltä ei löytynyt papanoita. 4. Pitkäjärven Neulaniemi. Liito-oravan papanoita oli erittäin runsaasti rannassa kahden järeän haavan alla. Ainakin toisessa niistä on koloja. Lisäksi papanoita löytyi haaparyhmästä tien eteläpuolelta. Ympärillä on nuoria kuusimetsiä ja taimikoita. Niemen eteläreunan vanhasta kuusikosta ei löytynyt keväällä 2017 papanoita, mutta myös se soveltuu liito-oravien elinympäristöksi. 5. Räimäjärven Tamppijoki. Puronvarren metsä on hyvää liito-oravametsää ja papanoita löytyi runsaasti sekä järeiden kuusten ja että haapojen alta. Alueella kasvaa myös harmaa- ja tervaleppiä ruokailupuiksi.
Pesäpuuna on ainakin yksi kolohaapa itäpuolen rinteen yläosassa. Sen alla oli papanoita hyvin runsaasti. Papanoita löytyi myös etelämpää rantakuusikosta, johon ainakin liito-oravauroksen elinpiiri ulottuu. 6. Räimänkoski. Peltojen ympäröimältä metsäiseltä mäeltä löytyi runsaasti liito-oravan papanoita. Enimmäkseen papanapuut olivat kuusia, mutta joukossa oli myös joku koivu ja haapa. Pääosa alueesta on käytössä metsälaitumena. Myös rannan loma-asunnon pihapuiden alla oli papanoita. Sekä mäellä että rannassa on ruokailupuiksi harmaaleppiä, rannassa myös tervaleppiä. 7. Räimänlahti. Rannan loma-asuntojen väliin jää metsäsaarekkeita, joista etenkin pohjoisimmassa kuusimäntysekametsässä oli muutamien kuusten alla runsaasti papanoita, vaikka se ei yleispiirteiltään ole parasta liito-oravametsää. Papanoita oli myös sen eteläpuolella pienellä hakkuualueella kasvavan haavan alla, jossa saattaa olla sopiva pesäkolo, vaikka sitä ei pystytty havaitsemaan. Eteläosan vanhassa kuusivaltaisessa rantametsässä papanoita oli niukemmin. Rantapuuston kautta on niiden välillä heikohko yhteys. Etelämpänä Räimänlahden rannasta ei ollut papanoita ainakaan keväällä 2017, vaikka rantametsässä paikoin kasvaa haapoja ja on kolohaapojakin. 8. Kourulampi. Liito-oravan papanoita löytyi eniten rannan ja tien välisestä varttuneesta talousmetsäisestä kuusikosta. Pääosa niistä oli kuusia, mutta joukossa oli myös muutamia rannan tervaleppiä, jotka sopivat ruokailupuiksi. Pesäpaikat saattavat olla kuusissa risupesissä ja loma-asunnon pihapiirin rakennuksissa tai linnunpöntöissä. Kauempana idässä on hyvin liito-oravalle sopivaa vanhaa kuusivaltaista metsää ja kolohaapoja, mutta vain yhden puun alta löytyi vähän papanoita. Elinpiirin rajaus on ulotettu sinne. 9. Kuivinniemi. Niemessä on osittain hylättyjen pihapiirien välissä toisiinsa liittyviä metsiköitä, joissa kasvaa järeitä kuusia ja runsaasti haapoja. Papanoita oli useiden puiden alla runsaasti. Kolohaapoja on ainakin kaksi, ja pesiä saattaa olla myös kuusissa ja pihapiirien rakennuksissa. Keskellä aluetta on vanha pelto, jonka reunoilla on liito-oraville sopivaa ruokailupuustoa. 10. Kannaslahti. Lahden pohjoispuolella on tehty äskettäin hakkuu. Liito-oravan papanoita löytyi hakkuun ja pellon välissä kasvavien neljän haavan alta. Keskemmällä on harmaaleppiä ruokailupuiksi, ja haapoja kasvaa myös rannassa. Hakkuu on pienentänyt elinpiirin pinta-alaa ja sen säilyminen on epävarmaa. 11. Puiroolahti eteläinen. Pienessä niemessä lomarakennusten ympäristössä kasvaa järeitä haapoja ja kuusia. Liito-oravan papanoita oli niiden alla sekä pohjoisempana pihapiirien rakennusten, pellon ja tien väliseen kulmaan jäävässä kuusimetsikössä. Kummallakin alueella on kolohaapoja, joista ainakin kolmen alla oli runsaasti papanoita. Alueet on rajattu yhdeksi elinpiiriksi, vaikka yhteys rannan pajukon kautta ei olekaan kovin hyvä. Niemessä on ruokailupuiksi sopivia rannan tervaleppiä ja nuori haavikko. Elinpiiri liittyy puustoisella yhteydessä pohjoisempaan Puiroolahden elinpiiriin, ja ne saattavat olla samaa liito-oravauroksen elinpiiriä. 12. Puiroolahti pohjoinen. Tien ja pihapiirien välissä on varttunutta kuusivaltaista sekametsää, jossa kasvaa myös haapoja. Osittain metsä on mäntyvaltaisempaa, Liito-oravan papanoita löytyi ympäri aluetta etenkin järeiden kuusten ja muutamien haapojen alta. Kolopuina havaittiin yksi haapapökkelö, jonka alla ei ollut papanoita. Pesäpaikat saattavat olla kuusissa risupesissä ja loma-asunnon pihapiirin rakennuksissa tai linnunpöntöissä. Elinpiiri liittyy eteläisempään Puiroolahden elinpiiriin. 13. Läävinniemi. Niemessä oli loma-asunnon pihapiirin kolmen reunakuusen erittäin runsaasti liito-oravan papanoita ja yhden kuusen alla muutamia. Rannassa on ruokailupuiksi sopivia tervaleppiä, joista yhden alla oli papanoita. Lisäksi etelämpänä oli kolohaavan alla muutamia vanhoja papanoita. Liito-oravan pesäpaikka saattaa olla kuusissa tai rakennuksissa. Papanapuita oli vain muutamia eikä niitä löytynyt mistään suunnasta lisää. Pohjoispuolella parinsadan metrin päässä kasvaa järeitä kuusia puron varressa, mutta niiden juurella ei ollut papanoita. 14. Rykiranta. Rantametsiköistä lomarakennusten välistä löytyi liito-oravan papanoita useiden puiden alta. Lähinnä ne olivat järeitä kuusia, mutta joukossa oli myös rannan tervaleppiä ja raitoja. Keskiosassa on liitooravan mahdollinen pesäkolo koivussa. Myös itä- ja länsiosissa voi olla pesäpuita tai pesäpaikkoja rakennuksissa tai linnunpöntöissä. Alue ei ole aivan yhtenäinen, mutta rajattiin kuitenkin yhdeksi elinpiiriksi, josta osa saattaa olla liito-oravanaaraan elinpiiriä ja osa liito-oravauroksen laajempaa elinpiiriä. 3
Siilinjärven kunta: Kehvo-Väänälänranta liito-oravaselvitys 2017 101003427 4 15. Luhtaniemi. Niemessä on tiedossa oleva liito-oravien elinpiiri jo aikaisemmilta vuosilta. Keväällä 2017 alueella oli papanoita lomarakennusten ympäristön kuusten ja haapojen alla. Kolohaapoja havaittiin yksi, mutta mahdollisesti rakennuksissa tai linnunpöntöissä on pesäpaikkoja. Osa pihojen puustosta on mäntyvaltaista, ja ympäristössä on nuorta mäntyvaltaista metsää. 16. Oinasjoki. Joen suiston pohjoispuolella kasvaa järeitä rantahaapoja, joista useiden alla oli runsaasti papanoita. Lisäksi papanoita oli kuusten alla. Kokohaapoja on useita. Myös idempänä jokivarressa on hyvin liito-oravalle sopivaa järeitä kuusia kasvavaa rantametsää, joka on rajattu mukaan elinpiiriin, vaikka sieltä ei löytynyt papanoita. Rannan terva- ja harmaalepät sopivat ruokailupuiksi. Kuvat 2-7. Elinpiirit 1-6. Papanhavainnot on esitetty sinisillä pisteillä.
5 Kuvat 8-13. Elinpiirit 7-12. Papanhavainnot on esitetty sinisillä pisteillä.
6 Kuvat 14-17. Elinpiirit 13-16. Papanhavainnot on esitetty sinisillä pisteillä. 4. JOHTOPÄÄTÖKSET Liito-oravien esiintyminen selvitysalueella tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa ja metsien käytössä Ympäristöministeriön (2016) ohjeistuksen mukaisesti. Elinpiireinä rajatut alueet on suositeltavaa säilyttää yhtenäisinä, niin että niitä ei voimakkaasti muuteta rakentamisella. Elinpiireillä sijaitsevien liitooravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulailla (49 ). Lisäksi tulee huolehtia, että elinpiireiltä säilyy puustoisia liikkumisyhteyksiä. Lähteet: Liukko, U-M., Henttonen, H., Hanski, I. K., Kauhala, K., Kojola, I., Kyheröinen, E-M. & Pitkänen, J. 2016. Suomen nisäkkäiden uhanalaisuus 2015 The 2015 Red List of Finnish Mammal Species. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 34 s. Nieminen, M. & Ahola, A. (toim.) 2017. Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen IV lajien (pl. lepakot) esittelyt. Suomen ympäristö 1/2017: 1 278. Pöyry Finland Oy 2017. Kehvo-Väänlänranta rantaosayleiskaavan luontoselvitys. Ympäristöministeriö 2016. Liito-oravan suojelu.http://www.ymparisto.fi/fi- FI/Luonto/Lajit/Lajiensuojelutyo/Yksittaisten_lajien_suojelu/Liitooravan_suojelu.