Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja

OMAVARA miksi? Kotimaisen valkuaisomavaraisuuden parantaminen globaalimuutosten paineessa Väestön kasvu Elintason nousu väkirikkailla alueilla Peltobioenergian tuotannon kasvu Ilmastonmuutoksen potentiaaliset haitat maailman valkuaiskasvien suurtuotantoalueilla Euroopan ja Suomen alhainen omavaraisuus 5% EU:ssa käytetystä valkuaisrikkaasta rehuraaka-aineesta on soijaa EU tuottaa käyttämästään soijasta vain % Pääosa gm-soijaa, gm-vapaa soija kallista

Soija globaali ykkönen Miljoonaa hehtaaria Gm:n osuus tuotannosta (%) Tuottajat 7-11 USA 35 % Brasilia 7 % Argentiina 19 % Kiina % Intia 5 % Paraguay 3 % Kanada %

Rapsi Euroopan vastine Miljoonaa hehtaaria Gm:n osuus tuotannosta (%)

1971 1973 1975 1977 1979 191 193 195 197 199 1991 1993 1995 1997 1999 1 3 5 7 1971 1973 1975 1977 1979 191 193 195 197 199 1991 1993 1995 1997 1999 1 3 5 7 Palkokasvit paikallinen vaihtoehto Soijan tuotanto suhteessa muihin palkoviljoihin maailmassa 1971-,5 Soijan tuotanto suhteessa palkoviljoihin ja rapsiin maailmassa 1971-3 1,5 1 1,5

OMAVARA miksi? Kotimaisen valkuaisomavaraisuuden parantaminen globaalimuutosten paineessa Väestön kasvu Elintason nousu väkirikkailla alueilla Peltobioenergian tuotannon kasvu Ilmastonmuutoksen potentiaaliset haitat maailman valkuaiskasvien suurtuotantoalueilla Euroopan ja Suomen alhainen omavaraisuus 5% EU:ssa käytetystä valkuaisrikkaasta rehuraaka-aineesta on soijaa EU tuottaa käyttämästään soijasta vain % Pääosa gm-soijaa, gm-vapaa soija kallista Soijan tuonnin myötä virtuaaliveden virta arideilta viljelyalueilta Suomeen massiivista

Virtuaaliveden virta Suomeen Soijarouhetta tuotiin Suomeen 7-1 noin 11. tonnia vuodessa Alankomaista (53 %), Saksasta ( %), Norjasta (19 %), Tanskasta ( %) ja tuottajamaa Brasiliasta ( %) Näihin sitä tuotiin pääosin Argentiinasta, Brasiliasta tai edelleen muista EU-maista Soijakilon tuottaminen vaatii kasvuoloista ja tuotantomenetelmistä riippuen hyvin erilaisia määriä vettä (koetulosten perusteella esim.) Argentiina: 1.-1. m³ vettä per soijakilo USA: 1.7-9.1 m³ vettä per soijakilo Intia:.-7.9 m³ vettä per soijakilo Suomeen kuljetetaan soijarouheen mukana vähimmilläänkin.. m³ virtuaalivettä 1 m³ vettä per suomalainen per vuosi

Tavoitteet Löytää kokonaisvaltaiset keinot ja rakentaa ratkaisut nykyisellään huolestuttavan alhaisen kasviperäisen rehuvalkuaisen omavaraisuuden merkittäväksi parantamiseksi ottaen huomioon tuotantovarmuus (riskien hallinta) ja siinä tapahtuvat muutokset tuotantojärjestelmien kehittämistarve vaihtoehtokasvien viljeltävyys ja alueellisuus tuotetun kotimaisen valkuaisrehun käytettävyys soijan korvaajana ja kotieläinten tuotosvasteet verrattuna soijaan viljelyn taloudellinen kannattavuus ja kotimaisen valkuaisrehun vaikutus kotieläintuotannon taloudelliseen ylijäämään Tehdä tarkastelut kolmella aikajänteellä: nykyhetki, pari lähintä vuosikymmentä ja vuosisadan puoliväli

Mitä? Rypsiä ja rapsia Rapsi tuottaa rypsiä suuremmat valkuaissadot Kasvinjalostuksen keinoin ei voi pyrkiä parantamaan öljykasvien valkuaisen tuotantokykyä öljypitoisuuden kustannuksella - kg valkuaista hehtaarilta Hernettä, härkäpapua ja muita palkoviljoja Herne potentiaalisin laajennettava laji Härkäpapu sisältää haitta-aineita Herneellä 75-95 kg valkuaista hehtaarilta Härkäpavulla 97 kg valkuaista hehtaarilta (vähän tuloksia) Valkuaisrikkaita viljoja Etuna tuotantovarmuus Parhailla vehnillä 9 kg valkuaista hehtaarilta (7 kg)

Mitä? Vehnä Suhteellinen Relative area ala (%) (%) Sadon CV (%) CV for (%) yield Relative Suhteellinen area (%) ala (%) Sadon CV (%) for CV yield (%) 5 3 1 5 3 1 5 3 1 Denmark Tanska 19 197 19 199 1 France Ranska 19 197 19 199 1 Spain Espanja 19 197 19 199 1 Vuosi Year 5 3 1 5 3 1 5 3 1 5 3 1 5 3 1 5 3 1 Finland Suomi 19 197 19 199 1 Germany Saksa 19 197 19 199 1 Sweden Ruotsi 19 197 19 199 1 Vuosi Year 5 3 1 5 3 1 5 3 1

Mitä? Suhteellinen Relative area (%) ala (%) Sadon CV (%) CV for (%) yield Relative Suhteellinen area (%) ala (%) Sadon CV (%) for CV yield (%) 1 1 1 Denmark Tanska 19 197 19 199 1 France Ranska 19 197 19 199 1 Spain Espanja 19 197 19 199 1 Vuosi Year Rapsi 5 3 1 5 3 1 5 3 1 1 1 1 Finland Suomi 19 197 19 199 1 Germany Saksa 19 197 19 199 1 Sweden Ruotsi 19 197 19 199 1 Vuosi Year 5 3 1 5 3 1 5 3 1

Mitä? Suhteellinen Relative area (%) ala (%) Sadon CV (%) CV for (%) yield Relative Suhteellinen area (%) ala (%) Sadon CV (%) for CV yield (%) 1 1 1 Denmark Tanska 19 197 19 199 1 France Ranska 19 197 19 199 1 Spain Espanja 19 197 19 199 1 Vuosi Year Herne 5 3 1 5 3 1 5 3 1 1 1 1 Finland Suomi 19 197 19 199 1 Germany Saksa 19 197 19 199 1 Sweden Ruotsi 19 197 19 199 1 Vuosi Year 5 3 1 5 3 1 5 3 1

Missä ja milloin? Alueelliset tuotantoriskit huomioiden valkuaiskasvien tuotantoalat voisivat hetimmiten kaksinkertaistua. hehtaariin Vuosisadan puolivälissä ala voisi nousta. hehtaariin Viljelykiertovaatimusten vuoksi alaa ei voisi enää kestävästi lisätä, vaikka kasvukaudet edelleen pitenisivät Rypsi- ja rapsivalkuaisten omavaraisuus voisi nousta nykyisestä neljänneksestä kolmannekseen kuluvana vuosikymmenenä ja prosenttiin vuosisadan puoliväliin mennessä Rypsi ja rapsi soveltuvat erinomaisesti kotieläinten valkuaisen lähteeksi ja soijan korvaajaksi Ne ovat viime vuosien tuotantoepävarmuudesta huolimatta potentiaalisin lyhyellä aikavälillä lisättävä valkuaiskasvi Tuotannon merkittävä kasvu edellyttää myös satotason nousua

Missä ja milloin? Herneellä ja härkäpavulla on pienien tuotantoalojen vuoksi suuri viljelyn lisäämispotentiaali Panostamalla herneen tuotantoriskien hallintaan, sen roolia valkuaiskasvina voitaisiin lisätä härkäpapua enemmän Härkäpavun haitta-aineiden vuoksi soijan korvaaminen sillä yksimahaisten ruokinnassa on rajallista, vaikka se on hernettä valkuaisrikkaampi Soijarouheen nykyisestä 7 miljoonasta valkuaiskilosta voitaisiin palkoviljojemme viljelyä laajentamalla korvata noin 5 miljoonaa valkuaiskiloa Herneen ja härkäpavun viljelyalojen suhde ratkaisee korvattavuuden Ilmaston lämpenemisen myötä soijavalkuainen voitaisiin teoriassa kokonaan korvata kotoisilla palkoviljoilla Palkokasvien typensidonta parantaa typpiomavaraisuutta

Miten? Kasvinjalostuksen tulisi: lisätä aikaisen rapsin jalostusta parantaa herneen viljelyvarmuutta tuottaa haitta-aineettomia härkäpapu-lajikkeita valita valkuaissadoiltaan nykyistä kilpailukykyisempiä viljalajikkeita tuottaa taudinkestäviä valkuaiskasvilajikkeita tuotantovarmuuden merkittäväksi ja kustannustehokkaaksi lisäämiseksi

Miten? Viljely- ja tuotantojärjestelmien kyky puskuroida ja palautua säävaihteluiden haitoista paranee pellonkäytön monimuotoistuessa sekä esimerkiksi kasvinviljely ja kotieläintuotannon paremman integroinnin myötä Suomen kasvintuotanto on puoli-intensiivistä tai puoliekstensiivistä, mikä on kestävän tuotannon kehittämisen kannalta epäkiitollista Valkuaiskasvit tuottavat tärkeitä ekosysteemipalveluja Viljelykiertojen aito monipuolistuminen, hyvä ja monin tavoin mitattavissa oleva esikasviarvo Typensidonta Hyödyt pölyttäjille Valkuaiskasvit luontevimpia viljelyn monipuolistajia, mutta vaativat pitkäjänteistä kehittämistä