KASVINJALOSTUKSEN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SUOMEN VALKUAISOMAVARAISUUTEEN. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy

Transkriptio

1 KASVINJALOSTUKSEN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SUOMEN VALKUAISOMAVARAISUUTEEN Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy

2 ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Viljojen jalostus Valkuaiskasvien jalostus Yhteenveto

3 KASVINJALOSTUS PERUSTUU PERINNÖLLISEEN MUUNTELUUN VALINTA UUDELLEEN YHDISTELY MUUNTELU

4 MIHIN KASVINJALOSTUKSELLA VOIDAAN VAIKUTTAA? Omavaraisuuden kasvattaminen Yksittäinen kasvilaji Lajivalikoiman määrä ja viljeltävyys Viljelyominaisuudet Valkuaisen määrä Valkuaisen laatu

5 KASVINJALOSTUKSEN KOHTEENA KOTIMAISET KASVIPERÄISEN VALKUAISEN LÄHTEET Rehu Rehu Nurmikasvit Rypsi Palkokasvit Viljat Rehu Elintarvike Rehu Elintarvike

6 VILJAT

7 LÄHES PUOLET SUOMESSA TUOTETUSTA KASVIPERÄISESTÄ PROTEIINISTA SAADAAN VILJOISTA Valkuaisomavaraisuuden kannalta viljat tärkeitä Leipävehnältä ja myös rehuvehnältä odotetaan korkeaa valkuaispitoisuutta Kauralta sekä mylly- että rehuteollisuudessa toivotaan korkeampia pitoisuuksia Ohra perinteinen energiakasvi, tärkkelystä paljon ja valkuaista

8 VALKUAISPITOISUUS (%) VALKUAISPITOISUUDEN JA SADON NEGATIIVINEN RIIPPUVUUS DATA: BOREALIN JALOSTUSAINEISTO / MONITAHOINEN OHRA y = -0,0005x + 16,002 r = 0, SATO (kg/ha)

9 TÄRKKELYSPITOISUUS (%) VALKUAIS- JA TÄRKKELYSPITOISUUDEN NEGATIIVINEN RIIPPUVUUS DATA: BOREALIN JALOSTUSAINEISTO / MONITAHOINEN OHRA y = -1,0824x + 74,859 r = 0, VALKUAISPITOISUUS (%)

10 TYPPILANNOITUS NOSTAA REHUOHRAN VALKUAISPITOISUUTTA ,2 8 8,4 8,9 9, N_Kaarle 80 N_Kaarle 100 N_Kaarle 120 N_Kaarle 150 N_Kaarle Sato Jokioinen Sato Vihti Valk Jokioinen Valk Vihti 4 Lähde: Boreal-YARA yhteistyökokeet 2014

11 VILJOJEN VALKUAISPITOISUUS Juuristo 1. Ominaisuus johon ympäristön vaikutus on suuri 2. Satotason ja valkuaispitoisuuden välillä on negatiivinen korrelaatio Typen käytön tehokkuus 3. Valkuaispitoisuuden ja typpilannoituksen välillä on positiivinen korrelaatio Valkuaispitoisuus

12 UUSIEN JALOSTUSMENETELMÄ TARVITAAN VILJOJEN VALKUAISPITOISUUDEN NOSTOON Juuriston ominaisuuksien mittaamiseen,skriinaukseen ja valintaan Genomivalinnan hyödyntäminen Uuden perinnöllisen muuntelun aikaansaamiseksi

13 VILJOILLA VÄHÄN VÄLTTÄMÄTTÖMIÄ AMINOHAPPOJA TAPAUS OHRAN LYSIINI Yritetty lisätä ohralla kasvinjalostuksen keinoin jo 1960-luvulla Lysiinimutaatioita (pitoisuus jopa + 50% tavanomaiseen ohraan verrattuna) löydetty alkukantaisista ohrista esim. Hiporly Mutaatioiden todettu häiritsevän jyvän tärkkelyssynteesiä -> kurttujyväisyys, alhainen HLP ja sato Geenieditointimenetelmien käyttö tulevaisuudessa?

14 VALKUAISKASVIT

15 HÄRKÄPAPU KOTIMAISEN KASVINJALOSTUKSEN MENESTYSTARINA Laatu Viljelyominaisuudet Visiini Kasvuaika Konvisiini Sato Tanniinit Varrenlujuus

16 PUNA-APILA KASVATTAA NURMIEN VALKUAISPITOISUUTTA Puna-apila maistuu ja lypsättää sekä parantaa maidon rasvahappokoostumusta ihmisravitsemuksen kannalta Ongelma: Puna-apilan säilyminen ja talvehtiminen monivuotisissa nurmissa

17 UUSIEN PUNA-APILALAJIKKEIDEN TALVENKESTÄVYYS PARANTAA PUNA-APILAN SATOA JA PYSYVYYTTÄ REHUNURMISSA Betty Saija Raisa Selma Talvituho % 11,9 18,9 1,3 5, Sato 1. vuosi Sato 2. vuosi Sato 3.vuosi Viralliset lajikekokeet

18 TUTKIMUSYHTEISTYÖ TUO KASVIN- JALOSTUKSEEN UUSIA TYÖKALUJA VALKUAISOMAVARAISUUDEN KASVATTAMISEKSI BREEDING FORAGE AND GRAIN LEGUMES to increase EU s and China s protein self-sufficiency

19 JOHTOPÄÄTÖKSET Valkuaiskasvien viljelyominaisuuksien ja laadun jalostus on keskeistä valkuaisomavaraisuuden parantamiseksi Kasvinjalostuksessa tasapainotellaan eri ominaisuuksien välillä ja haetaan optimi viljeltävyyden ja sadon käytön kannalta Kasvinjalostuksen uudet tekniikat voisivat mahdollistaa valkuaisen laadun ja määrän täsmäjalostuksen

20 KIITOS!