Palkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta

Transkriptio

1 Palkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta Edellytykset Suomen valkuaisomavaraisuudelle Ilmo Aronen, Raisioagro

2 Kaikki eläimet tarvitsevat täydennysvalkuaista Täydennysvalkuaisella tarkoitetaan rehuvalkuaista, jota eläimet tarvitsevat perusrehujensa lisäksi: Märehtijöillä perusrehuja ovat nurmirehujen lisäksi viljat ja viljaa korvaavat sivujakeet (tärkeimpiä ovat leseet ja juurikasleike). Yksimahaisilla perusrehuja ovat viljat ja viljaa korvaavat sivujakeet. Tällä hetkellä tärkeimmät lisävalkuaislähteet ovat rypsirouhe märehtijöillä ja soijarouhe yksimahaisilla. Myös ohravalkuaisrehulla ja mäskillä on merkitystä.

3 Valkuaisomavaraisuus on heikko Täydennysvalkuaisesta noin 20 % on kotimaista Rypsirouhe/-puriste on märehtijöiden tärkein valkuaisrehu Yksimahaisilla soijarouhe on tärkein valkuaisrehu Muualla Euroopassa tilanne ei ole oleellisesti parempi Näin ollen voidaan sanoa, että eurooppalainen kotieläintuotanto on amerikkalaisen soijan varassa Rypsi-/rapsirouheen merkitys on myös huomattava. Suurin osa siitä on ulkomaista.

4 Märehtijä hyödyntää tehokkaasti elintarviketeollisuuden sivujakeita Monet elintarviketeollisuuden sivujakeet, joita ihminen ei suoraan pysty käyttämään ravintonaan, muuntuvat lehmän rehuna arvokkaaksi ihmisravinnoksi: Juurikasleike ja melassi Leseet Perunarehu Mäski Etanolirankki Rypsirouhe

5 Kotimaista valkuaista tarvitaan lisää! 1000 tn tuotetta 1000 tn valkuaista Osuus valkuaisesta,% Rypsin-/rapsinsiemen, kotimainen ,1 Rapsinsiemen, tuonti ,8 Rapsirouhe, tuonti ,1 Soijarouhe, tuonti ,0 Herne, kotimainen ,7 Härkäpapu, kotimainen ,6 Ohravalkuaisrehu ,7 Yhteensä Valkuaisomavaraisuus, % 23,1

6 Seitsemän tapaa lisätä valkuaisomavaraisuutta 1. Lisätään rypsinviljelyä 2. Lisätään palkokasvien viljelyä 3. Tuotetaan viljasta etanolia/tärkkelystä ja saadaan sivutuotteena viljavalkuaisrehua 4. Nostetaan viljojen valkuaispitoisuutta? 5. Nostetaan nurmisatoja 6. Tuotetaan yksisoluvalkuaista 7. Tarkennetaan ruokintaa, digitaaliset ratkaisut apuna

7 Rypsi/rapsi on tärkein kotimainen valkuaisrehukasvi Sadasta kilosta rypsiä/rapsia saadaan noin 40 kiloa öljyä ja 60 kiloa valkuaisrouhetta/- puristetta. Öljy sopii erinomaisesti elintarvikekäyttöön. Öljyä käytetään myös rehuna ja biodieselin raaka-aineena. Rypsi/rapsi on tärkein kotimaisen rehuvalkuaisen lähde.

8 Rypsi lypsättää paremmin kuin soija Maitotuotos kg/kg lisättyä rehuvalkuaista 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Rypsi Soija Lähde: Huhtanen, Hetta & Swensson, 2011

9 Rypsin valkuaisella parempi hyväksikäyttö 160 Maitovalkuaistuotos/raakavalkuaisen syönti Rypsi/rapsirouhe Soijarouhe Lähde: Huhtanen 2017

10 Öljykasviala EU:n alueella (miljoonaa hehtaaria) Lähde: European Comission: EU Agricultural Outlook, 2015

11 Valkuaisrouheiden lähteet EU:n alueella (miljoonaa tonnia) Lähde: European Comission: EU Agricultural Outlook, 2015

12 Viljasta tärkkelystä ja etanolia Viljasta voidaan valmistaa tärkkelystä ja etanolia. Sivutuotteena saadaan ohravalkuaisrehua, joka on valkuaispitoinen rehuraakaaine. Valkuaispitoisuus on noin 36 % (kun kuiva-aine 88 %). Suomessa muodostuu nykyisin noin miljoonaa kiloa ohravalkuaisrehua. Suomessa ohravalkuaisrehua syötetään pääasiassa sioille. Aminohappotäydennys on välttämätöntä.

13 Mikä on viljojen valkuaisen merkitys? Viljojen rehukäyttö Suomessa on noin 2 miljardia kiloa vuodessa. Yksi prosenttiyksikkö viljan valkuaispitoisuudessa merkitsee siten noin 20 miljoonaa valkuaiskiloa. Tämä on vajaa kolmannes maahan tuotavan soijan valkuaissisällöstä. Viljan valkuaisen hyväksikäyttöä rajoittaa eläimen tarpeisiin nähden puutteellinen aminohappokoostumus Vehnä Ohra Kaura Teollinen rehukäyttö, milj. kg Rehukäyttö tiloilla, milj. kg

14 Hehtaarisadon ja valkuaispitoisuuden välinen yhteys eri ohralajikkeilla 6500 Sato, kg/ha Lähde: Viralliset lajikekokeet Valkuaispitoisuus

15 Härkäpavun viljelyn taloudellinen arvo Suomelle v (Sitra, 2015)

16 EU:n palkokasviala (1000 ha) Lähde: European Comission: EU Agricultural Outlook, 2015

17 Rypsin, härkäpavun ja herneen käytön rajat (%) sikojen ruokinnassa Rypsirouhe - vähän glukosinolaatteja - paljon glukosinolaatteja Porsaat < 25 kg 0-2 7,5 3 Lihasiat kg Lihasiat > 25 kg Tiineet emakot Härkäpapu* Herne* *ilman lämpökäsittelyä - lämpökäsitelty Imettävät emakot 6 3

18 Typpipäästöt pienemmiksi Lehmien ruokinnassa pienennetään raakavalkuaisen saantia ja lisätään energiaa Pienennetään pötsin NH 3 -piikkiä / valkuaisen pötsihajoavuus / Säilörehun rv % riittää Tehostetaan aminohappojen hyväksikäyttöä: Varmistetaan glukoosin saanti, ei aminohappoja glukoosin lähteeksi Valitaan tehokkaammat valkuaisraaka-aineet; esim rypsi soijan sijaan Pienennetään maidon ureapitoisuutta suhteessa maidon valkuaiseen (ureaindeksi)

19 Maitovalkuaistuotos g/kg rv Karkearehun valkuaistason nousu ei lisää maitovalkuaistuotosta Aineisto kokeista, joissa tutkittiin lisävalkuaisen vaikutusta 12 % Lähde: Huhtanen 2017 Karkearehun raakavalkuainen g/kg ka

20 Dieetin raakavalkuaispitoisuus ja typen hyväksikäyttö Dieetin RV 13,5 % 15 % 16,5 % 17,9 % 19,4 % Typen hyväksikäyttö % 36, ,8 27,5 25,4 Lähde: Olmos ja Broderic, 2006 Maitoa 35 kg erilaisilla säilörehuilla Dieetin RV 13,8 % 15,5 % 16,6 % Typen hyväksikäyttö % 35, ,5 Säilörehun rv % Lähde: Luke, Maaninka

21 Säilörehun (D-arvo 690) OIV ja PVT / RV % OIV PVT RV %

22 Kuoritun kauran tehosta on tieteellistä näyttöä Tutkimuksesta vahvat näytöt kuoritun kauran tehosta Kontrollirehu Kuorittua kauraa sisältävä koerehu A Kuorittua kauraa sisältävä koerehu B Täysrehussa valkuaista, % kuiva-aineesta Maitotuotos kg/pv 36 38,1 37,2 Lähde: Helsingin yliopisto 2016, julkaisematon tutkimus

23 Ruokintakoe Green-rehulla Koeryhmä ennen koetta 27.4 Koeryhmä 23.5 Kontrolli ennen kokeen alkua 27.4 Kontrolliryhmä 23.5 Maito kg 40,5 43,9 42,6 43,0 KM 39,1 42,1 40,3 41,2

24 Lypsyrobotit keräävät valtavasti tietoa!

25 Tietoa ei hyödynnetä täysimääräisesti

26 Digitaalinen verkko Lehmät Robotit Internet Raisioagro

27 BIG DATA

28 Älykäs ruokinta ja mittaaminen tarkoittavat tarkempaa ruokintaa, pienempiä päästöjä ja isompaa tuotosta.

29 Jatkuva vuorovaikutus yli 200 lypsyrobottitilan kanssa

30 Itämeren tila paranee kala kerrallaan Meillä on mahdollisuus syödä Itämeri parempaan kuntoon Ab Salmonfarm Oy:n kalajauhotehdas Kasnäsissa Silakasta ja kilohailista tehdään kalajauhoa ja -öljyä Raisioaqua valmistaa rehuja Ruokakaloja kasvatetaan ravinnoksi Kuluttajille tuoretta kalaa BALTIC BLEND Silakkaa/kilohailia pyydystetään Itämerestä ja lähialueilta Silakka syö eläinplanktonia Fosforia ja typpeä poistuu merestä Eläinplankton syö kasviplanktonia Kasviplankton sitoo kasvatuksen vapauttamaa fosforia Fosforia palautuu mereen vähemmän kuin pyydetyn kalan mukana on nostettu Fosforia ja typpeä poistuu kasvatetun kalan mukana

31 Kiertotalouden mahdollisuudet proteiinien tuotannossa (Sitra, 2015)

32 Yhteenveto Suomen ja koko Euroopan valkuaisomavaraisuus on luvattoman heikko. Suomen oloissa nopein tapa kehittää valkuaisomavaraisuutta on panostaa rypsin ja rapsin jalostukseen ja viljelyyn. Viljojen potentiaali valkuaislähteenä vaatii tutkimusta. Herne ja härkäpapu ovat potentiaalisia rehuvalkuaisen lähteitä ja niiden jalostusohjelmat ovat käynnissä. Erilaisista kehitteillä olevista bioprosesseista voidaan tulevaisuudessa saada käyttökelpoista rehuproteiinia tulevaisuudessa.

33 Pisaroista tulee puroja, puroista meriä.