Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Transkriptio

1 Kestävä ruoantuotanto Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

2 Ilmastomuutos Ekosysteemipalvelujen heikkeneminen Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sään ääri-ilmiöt. Osasta nykyhetken parhaista viljelymaista tulee viljelykelvottomia. Tämä lisää painetta raivata uutta peltoa muualle ja kasvattaa tuottavuutta ja satotasoja olemassa olevilla viljelymailla. Maaperän orgaanisen aineksen väheneminen, maan kasvukunnon heikkeneminen. Pölyttäjien väheneminen. Luonnonvarojen riittävyys ja saatavuus Kulutamme globaalisti 1,6-kertaisesti maapallon luonnonvarat vuosittain. Fosfori EU:n kriittisten raaka-aineiden listalla. Ruoan ja energian lisääntyvä tarve Eriarvoistuminen Etääntyminen ruoantuotannosta 2030 maailmassa tarvitaan 60 % enemmän ruokaa, 45 % enemmän energiaa ja 30 % enemmän vettä kuin nyt. Terveyden ja elämänlaadun erot ovat kansainvälisesti verrattuna suuria eikä niiden kaventaminen ole edennyt toivotusti. Ruoalla on keskeinen merkitys ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelu. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 2

3 Kestävä ruoantuotanto Perustana on tuottava peltomaa, peltoalan resurssitehokas käyttö, ravinteiden kierrätys ja uusiutuvan energian hyödyntäminen. Ylläpitää ja tukee ekosysteemipalveluita ja viljely-ympäristöjen luonnon monimuotoisuutta. On uusiutuviin luonnonvaroihin perustuen energiaomavarainen, ja maaseudulla on monipuolinen energiantuotannon ja -jakelun infrastruktuuri. Paikallisiin resursseihin perustuvat ravinne- ja energiaomavaraisuuteen tähtäävät yritysyhteistyön muodot ovat siirtäneet elintarvikeketjun työpaikkoja maaseudulle ja luoneet uusia työpaikkoja. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 3

4 Ilmastonmuutos Ilmastokestävyys paikallistasolla, valumaaluetarkastelu Pellon käytön optimointi Hyvä vesitalous, maaperän kasvukunto Tiivistämisen välttäminen ja viljelytoimien oikea ajoittaminen Talviaikainen kasvipeitteisyys Aluskasvit, seosviljat, syysviljat

5 Maaperä Hyvä maan rakenne mahdollistaa korkean tuottavuuden vähemmällä ympäristökuormituksella. Peltomaan orgaanisen aineksen väheneminen Pariisin 4 promillen aloite Eloperäinen lannoitus Monivuotiset nurmet Syväjuuriset kasvit Kevyempi muokkaus Viljelykierto Biohiili Esittäjän nimi alatunnisteeseen 5

6 Ravinteet EU 2014: Fosfori kriittisten raakaaineiden listalle. Turvataan kotimaista ruoantuotantoa käyttämällä kierrätysfosforia. Typpilannoitteiden valmistaminen vie paljon energiaa ja aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä. Ravinnepitoisuuteen perustuvan ja maan ominaisuudet huomioivan, kasvien tarpeen mukaisen lannoituksen ansiosta maan kasvukunto ja satopotentiaali on hyvä ja ravinnehuuhtoumat vähäisempiä. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 6

7 Esittäjän nimi alatunnisteeseen 7

8 Esittäjän nimi alatunnisteeseen 8

9 Esittäjän nimi alatunnisteeseen 9

10 Ravinteiden kierrätys Kasvinviljely- ja kotieläintilojen välinen yhteistyö Lannan käsittely, jotta sitä on kannattavampaa kuljettaa sinne, missä ravinteiden tarvetta on Separointi, kompostointi, rakeistus, biokaasutus, pyrolyysi Tarvitaan myös logistiikka, markkinat ja työnjako kuntoon Kotieläinten ruokinta Valkuaisomavaraisuus Ravinne- ja energiaomavaraisuuteen tähtäävä yritysyhteistyö Esittäjän nimi alatunnisteeseen 10

11 Esittäjän nimi alatunnisteeseen 11

12 Maataloustukipolitiikka ohjaa Lainsäädännön taso ja tuettavat ympäristötoimenpiteet. Tuleva ohjelmakausi käynnistyy (vuoden-) kaksi vuotta myöhässä. Rahaa nykyistä vähemmän mm. BREXITin takia. Yhteisesti sovitut ilmasto- ja ympäristötavoitteet, joihin sitoudutaan. Tietoa vesiensuojelutoimenpiteiden vaikuttavuudesta on, uudet keinot käyttöön (kipsi). Toimenpiteiden kohdentaminen. Lisää panostusta nuoriin viljelijöihin ja viljelijöiden yhteistyöhön. Jokainen voi vaikuttaa omilla ruokavalinnoillaan ja vähentämällä ruokahävikkiä. 12

13 Kiitos! 13