Valkuaiskasvit kestävän tehostamisen keskiössä

Transkriptio

1 Valkuaiskasvit kestävän tehostamisen keskiössä Pirjo Peltonen-Sainio Tutkimusprofessori Luonnonvarakeskus Luke

2 Gm (%) Soija dominoi valkuaismarkkinoita 2 Pirjo Peltonen-Sainio

3 Gm (%) Rapsi Euroopan vaihtoehto 3 Pirjo Peltonen-Sainio

4 Palkoviljat paikallisesti 4 Pirjo Peltonen-Sainio

5 Suurten muutosten aika North Canada Alaska Greenland North Pole Finland Siberia 70 N 60 N Piirros: Jaana Nissi/MTT Satokuilut ja satoisuuden hiipuminen Maatalouskorvausjärjestelmä ja seurantaohjelma Meidän tulee edelleen kehittää järjestelmistä ympäristöllisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäviä ja hyväksyttäviä Ilmaston muuttuessa: Tuotantokyvyn kasvu Viljelyn monipuolistaminen Kasvipeitteisyysalojen laajentaminen Peltojen erot suuria tuotantokyvyssä Mahdollisuus kestävään tehostamiseen ja laajamittaiseen pellon käytön optimointiin Arvokkaita ekosysteemipalveluita, luonnonhaittoja ja haavoittuva ympäristö 5 Pirjo Peltonen-Sainio

6 Kasvukauden piteneminen Todennäköisyys eri lämpösummakertymille kylvöstä korjuuseen. Kertymät ovat olleet merkittävästi suurempia kuin Vaalean vihreä kuvastaa todennäköisyyden olevan joko yli 90 % tai alle 10 %. Aineisto: Ilmatieteenlaitos 6 Pirjo Peltonen-Sainio

7 Monimuotoistaminen Viljalajimonokulttuurikierto sama viljalaji ollut viljelyssä neljänä tai viitenä vuotena Viljamonokulttuurikierto kierrossa mukana vähintään kaksi eri viljalajia, jotka voivat olla kevät- tai syysviljoja, mutta siten, ettei viljalajimonokulttuurin ehdot täyty Kierto katkaisukasvilla kierto viljavaltainen, mutta yhtenä vuonna jokin muu kasvilaji katkaisemassa yksipuolisen viljan viljelyn Monimuotoinen kierto kevätviljoja yhtenä tai kahtena vuotena, samoin syysviljoja, mutta lisäksi kahta muuta eri kasvilajia vähintään kahtena vuotena Nurmikierto tuotantonurmi vähintään kolmena vuotena Viherkesantokierto viherkesanto, luonnonhoitopelto tms. vähintään kolmena vuotena 7 Pirjo Peltonen-Sainio

8 Monimuotoistaminen 8 Pirjo Peltonen-Sainio

9 Monimuotoistaminen 475 rypsi/rapsilohkoa Yleensä <30 prosentilla vakavia juuren kasvuhäiriöitä Pahimmillaan >70 prosentilla lohkon kasveista vakavia juurten kasvuhäiriöitä 9 Pirjo Peltonen-Sainio

10 Monimuotoistaminen Pirjo Peltonen-Sainio

11 Monimuotoistaminen Pirjo Peltonen-Sainio

12 Monimuotoistaminen Pirjo Peltonen-Sainio

13 Monimuotoistaminen Viljelykiertojen monipuolistaminen Jatkuva kasvipeitteisyys Pirjo Peltonen-Sainio

14 Monimuotoistaminen Ilmastokestävyyden ja tuotantovarmuuden parantaminen Viljelykiertojen monipuolistaminen Jatkuva kasvipeitteisyys Pirjo Peltonen-Sainio

15 Ilmastokestävyys Hetkelliset säähaitat kuten kuivuus, helle, halla ja liikasadanta sekä kasvintuhoojariskit Mitä lähempänä kasvilajit ovat toisiaan, sitä yhtenäisemmin ne reagoivat satovaihtelua aiheuttaviin säätekijöihin 15 Pirjo Peltonen-Sainio

16 OMAVARA-hanke Alueelliset tuotantoriskit huomioiden valkuaiskasvien tuotantoalat voisivat hetimmiten kasvaa ha Vuosisadan puolivälissä ala voisi olla ha Viljelykiertovaatimusten vuoksi alaa ei voisi enää lisätä, vaikka kasvukaudet edelleen pitenisivät Rypsi- ja rapsivalkuaisten omavaraisuus nousisi nykyisestä neljänneksestä kolmannekseen ja 60 prosenttiin vuosisadan puoliväliin mennessä Rypsi ja rapsi soveltuvat erinomaisesti kotieläinten valkuaisen lähteeksi ja soijan korvaajaksi Ne ovat viime vuosien tuotantoepävarmuudesta huolimatta potentiaalisin lyhyellä aikavälillä lisättävä valkuaiskasvi Tuotannon merkittävä kasvu edellyttäisi myös satotason nousua

17 OMAVARA-hanke Herneellä ja härkäpavulla on pienien tuotantoalojen vuoksi suuri viljelyn lisäämispotentiaali Panostamalla herneen tuotantoriskien hallintaan, sen roolia valkuaiskasvina voitaisiin lisätä härkäpapua enemmän Härkäpavun haitta-aineiden vuoksi soijan korvaaminen sillä yksimahaisten ruokinnassa on rajallista, vaikka se on hernettä valkuaisrikkaampi Soijarouheen 70 miljoonasta valkuaiskilosta voitaisiin palkoviljojemme viljelyä laajentamalla korvata noin miljoonaa valkuaiskiloa Herneen ja härkäpavun viljelyalojen suhde ratkaisee korvattavuuden Ilmaston lämmetessä soijavalkuainen voitaisiin teoriassa kokonaan korvata kotoisilla palkoviljoilla

18 OMAVARA-hanke Viljely- ja tuotantojärjestelmien kyky puskuroida ja palautua säävaihteluiden haitoista paranee pellonkäytön monimuotoistuessa sekä esimerkiksi kasvinviljely ja kotieläintuotannon paremman integroinnin myötä Valkuaiskasvit tuottavat tärkeitä ekosysteemipalveluja Viljelykiertojen aito monipuolistaminen Hyvä ja monin tavoin mitattavissa oleva esikasviarvo Typensidonta Hyödyt pölyttäjille Valkuaiskasvit luontevimpia viljelyn monipuolistajia, mutta vaativat pitkäjänteistä kehittämistä Suomen kasvintuotanto on puoli-intensiivistä tai puoliekstensiivistä, mikä on kestävän tuotannon kehittämisen kannalta epäkiitollista

19 Tuotannon kestävä tehostaminen Pellon käytön optimointi Maankäytön muutokset Panosten kohdennus Kannattavuus Ympäristöhyödyt Hyväksyttävyys Talous Ympäristö Sosiaalinen 19 Pirjo Peltonen-Sainio

20 Monimuotoisuus Viljelykierrot ja kasvinvuorotus Typensitojat Kasvipeitteisyys Maan rakenne Uudet lajikkeet Kasvinjätteet ja lierot Maaperän hiilivarannot Viherryttäminen Energiaa säästävät toimet Kasvukunnon palauttaminen Peruskunnostus 20 Pirjo Peltonen-Sainio

21 Kasvipeitteisyys Viljelykierrot ja kasvinvuorotus Ilmastotekoja Typensitojat Kannattavuutta Uudet lajikkeet Maaperän hiilivarannot Viherryttäminen Maan rakenne Energiaa säästävät toimet Monimuotoisuus Energiatehokkuutta Ympäristötekoja Ilmastokestävyyttä Tuotantokyvyn Kasvinjätteet ja lierot Kasvukunnon palauttaminen kasvua Peruskunnostus Sosiaalista hyväksyttävyyttä 21 Pirjo Peltonen-Sainio/VILKAS

22 Pellon käytön optimointi Korkeatuottoiset peltolohkot Edulliset lohkoominaisuudet Kestävän tehostamisen piiriin Heikkotuottoiset, ominaisuuksiltaan epäedulliset lohkot Laajaperäistettäväksi: viherryttämiseen ja ongelmista palautumaan Metsitykseen, jos ei ruokaturvamerkitystä tulevaisuudessakaan 22 Pirjo Peltonen-Sainio

23 Maalaji Logistiset edut 3. pisteytys Tuotantokyky Vesistön läheisyys 2. pisteytys Koko Peltolohkon perusominaisuudet Etäisyys tilakeskuksesta Muoto Kaltevuus 1. pisteytys Pirjo Peltonen-Sainio Maankäytön toimintasuunnitelma

24 24

25 25

26 1. vaihe: työkalu ehdottaa tilan eri lohkoille monimuotoisen viljelysuunnitelman huomioiden kunkin lohkon viljelyhistorian sekä alueelliset olosuhteet ja viljelijä tekee kasvilajien poisvalintoja esim. konekannan perusteella 2. vaihe: työkalu ehdottaa uuden suunnitelman, jota viljelijä esim. tarkentaa logistiikkatoivein 3. vaihe: suunnitelma Viljelijän päivitys toteumasta Suunnitelma järjestelmään 26 Pirjo Peltonen-Sainio

27 Monimuotoistaminen 27 Pirjo Peltonen-Sainio

28 Monimuotoistaminen 28 Pirjo Peltonen-Sainio

29 Monimuotoistaminen 29 Pirjo Peltonen-Sainio

30 Monimuotoistaminen 30 Pirjo Peltonen-Sainio

31 Kiitos!

32 32 Teppo Tutkija