Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset Suomessa

Transkriptio

1 Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset Suomessa Perttu Virkajärvi & Kirsi Järvenranta, LUKE, Maaninka FootPrintBeef-hankkeen loppuseminaari Helsinki

2 Naudanlihantuotannon ympäristöhaitat Kasvihuonekaasupäästöt Rehevöityminen P Rehevöityminen N Happamoituminen N Vedenkäyttö Monimuotoisuus Ylilaidunnus Kasvinsuojelu Maatalousmaan vaihtoehtoinen käyttö Hiilitase Globaali tilanne Suomen tilanne Miksi Suomi poikkeaa globaalista Naudanlihantuotannon osuus vähäisempi Liukoinen P, herkät vedet N merkitys vähäisempi Laskeuma pieni ja 70% ulkomailta Vesitase, runsaat vesivarat Nurmi ja ekstensiivinen laidun Ei juurikaan Nurmilla vähän, ei käytetä soijaa Nurmi sopii hyvin Suomen ilmastoon Hidastaa maan C varojen vähenemistä Tilanne Suomen osalta suhteessa globaaliin Yksi keino vähentää globaaleja ongelmia on valita suomalaista (pohjoismaista) lihaa

3 Paxa, Brasilia Tacna Arizona, eläintä (kannatta katsoa: Google Maps..) Amarillo Tascosa, Texas, eläintä

4 Argentina Switzerland Ireland Ireland Ruukki, Finland

5 Vesijalanjälki naudanlihan tuottamien tuhlaa niukkaa resurssia? Sininen vesi: tuotantoon kuluva pinta- ja pohjavesi Vihreä vesi: sadevesi, kasvien haihduttamaa ja kuljettamaa vettä Pesonen, M. & Huuskonen, A naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset kirjallisuusselvitys. MTT raportti 156

6 Suomessa vesi ei ole niukkuustekijä sadanta ylittää haihdunnan muodostuu pohjavettä runsaat makean veden varat, joiden määrää tulee ennusteiden mukaan kasvamaan ilmastonmuutoksen myötä pitäisikö paljon vettä kuluttavaa elintarviketuotantoa ohjata alueille, joilla vedestä ei ole pulaa?

7 Nurmen edulliset ympäristövaikutukset 1. Eroosion vähentäminen 2. Maan rakenteen ylläpito 3. Maan hiilivarojen ylläpito 4. Tehokas ravinteiden otto 5. Nurmipalkokasvien typensidonta 6. Pienentää peltomaan N2O-päästöjä 7. Lisää biodiversiteettiä (flora, fauna) 8. Lisää maiseman esteettisyyttä 9. Vähäinen kasvisuojeluaineiden käyttö

8 Nurmen edulliset ympäristövaikutukset 1. Eroosion vähentäminen 2. Maan rakenteen ylläpito 3. Maan hiilivarojen ylläpito 4. Tehokas ravinteiden otto 5. Nurmipalkokasvien typensidonta 6. Pienentää peltomaan N2O-päästöjä 7. Lisää biodiversiteettiä (flora, fauna) 8. Lisää maiseman esteettisyyttä 9. Vähäinen kasvinsuojeluaineiden käyttö

9 1. Eroosion vähentäminen Kaltevuus % Lähde: Markku Puustinen, RAVI-Seminaari Luumäki Lähde: Puustinen et al Agricuture, Ecosystems and Environment 105:

10 2. Maan rakenteen ylläpito Ruokonata Nurminata Vehnä Kuiva maa Vehnä Kasteltu

11 Viljalla ainakin 17 vuotta Sama pelto, toinen puoli ollut koko ajan nurmella Kuvat: Arja Seppälä

12 Pienentää peltomaan N 2 O-päästöjä Monivuotiset nurmet ottavat maasta tehokkaasti typpeä Huolimatta suuremmasta lannoituksesta (kg/ha/v) mitatut ja mallinnetut päästöt ovat säilörehunurmella tyypillisesti pienemmät kuin yksivuotisilla kasveilla Kasvi Lannoitetyyppi N- lannoitus, Kg/ha/v Malli 2 Malli 4 Yksivuotinen Mineraali 100 3,8 3,8 Monivuotinen Mineraali 180 1,6 1,7 Yksivuotinen Orgaaninen 100 4,3 4,8 Monivuotinen Orgaaninen 180 1,1 1,4 Lähde: Regina et al Emissions of nitrous oxide from boreal agricultural mineral soils Statistical models based on measurement. Agriculture, Ecosystems and Environment 164:

13 4. Tehokas ravinteiden otto Ohran ja nurmen typpi- ja fosforitase kun viljelyssä käytetty lietelantaa (Virkajärvi ym. käsikirjoitus) Kokonaistyppi (N) ja kokonaisfosfori (P) Ohran taseet positiiviset, nurmen selvemmin negatiiviset Satotason vaikutus Huom! Lisää N lannoitusta parantaa P tasetta, mutta heikentää N tasetta Nurmilla hyvä N ja P hyväksikäyttö (monivuotinen, vegetatiivinen sato)

14 5. Nurmipalkokasvien typensidonta Vähentää lannoitetypen käyttöä - potentiaali Suomessa Nurmitilat tn N/v (Känkänen ym. 2012) Kasvinviljelytilat tn N/v (Känkänen ym. 2012) Parhaillaan puna-apila sitoo jopa 300 kg/ha, mutta tämä ei ole sellaisenaan seuraavan kasvin käytettävissä Vähentää lannanlevitysalaa > kärjistääkö lannanlevityksestä aiheutuvia ongelmia? Kasvi Typpilannoitusvaikutus kg N/ha Herne Härkäpapu 20 Puna-apila 70 Lähde: Känkänen ym Biologinen typensidonta fossiilisen energian säästäjänä. MTT raportti 76

15 7-8. Lisää biodiversiteettiä ja maiseman esteettisyyttä A. Huuskonen A. Huuskonen P Virkajärvi A. Huuskonen

16 P Virkajärvi P Virkajärvi P Virkajärvi P Virkajärvi

17 Vaihtoehtoinen pellonkäyttö Suomi vs Ranska Rypsisato: FAO stat, FactFish.com Nurmisato maatiloilla, Ranska Dairyman -project, Suomi ProAgria, lohkotietopankki Nurmeen perustuvan ruokinnan muita vaikutuksia Lajinmukainen ruokinta Hyvinvointi Terveys, vähäinen antibioottien käyttö

18 Nauta ja nurmi ovat erottamattomat - niiden vaikutuksia tulee arvioida aina yhdessä K I I T O S! K Järvenranta