Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa

Transkriptio

1 Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa Tutkimustuloksia Luomuinfo Suomen maatalousmuseo Sarka Erja Koivunen 1

2 Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa Potentiaalisia kotimaisia valkuaisen lähteitä soijarouheen korvaajina ovat rypsirouhe (-puriste), herne, härkäpapu ja lupiinit (sekä kalajauho) soveltuvat myös luomu-tuotantoon Haasteena luomu-valkuaisrehuruokinnassa aminohappojen optimointi linnun vaatimusten mukaiseksi (kun synteettisiä aminohappoja ei voida käyttää) Erityisesti lihasiipikarjan valkuaistarpeen tyydyttäminen luomurehujen avulla on haasteellista, koska lintujen valkuaisen ja aminohappojen tarve alkukasvatusvaiheessa on erittäin suuri 2

3 Rypsinsiemen ja rypsipuriste Aminohappojen erityisesti lysiinin lisäys on tarpeen Käyttöä rajoittavat (erukkahappo, glukosinolaatit, tanniinit), oligo- ja NSP polysakkaridit, (fytiinihappo), sinapiini ja (kuitu) Prosessoinilla haitta-aineiden pitoisuudet huomattavasti pienemmiksi rypsipuristeessa ei kovin paljon haitta-aineita Erukkahappoa ja glukosinolaatteja, jotka voivat huonontaa kasvutuloksia ja rehunmuuntosuhdetta sekä vaikuttaa negatiivisesti kilpirauhasen toimintaan, on lähinnä prosessoimattomissa rypsin siemenissä Myös tanniineja on lähinnä siemenissä Fytaasi-entsyymi fytiinihapon hydrolysointi Siipikarjan rehuissa rypsipuristetta voidaan kirjallisuuden mukaan käyttää ainakin 5 %, mutta on myös kokeita, joissa sitä on käytetty jopa 20 % ilman tuotantotulosten heikkenemistä 3

4 Palkokasvit Herne ja härkäpapu Sisältävät paljon lysiiniä, mutta vähän rikkipitoisia aminohappoja metioniinia ja kystiiniä Herneen aminohappokoostumus hieman härkäpapua parempi Erityisesti metioniinin lisäys on tarpeen härkäpapua käytettäessä Käyttöä rajoittavat tanniinit, proteaasi- ja trypsiini-inhibiittorit, oligosakkaridit Lisäksi härkäpavun käyttöä rajoittavat myös lektiini ja erityisesti glukosideiksi luokiteltavat visiini ja konvisiini Lupiinit Käyttöä rajoittavat alkaloidit ja kuitu Erityisesti metioniinin lisäys on tarpeen 4

5 Palkokasveissa esiintyvien haittaaineiden inaktivointi Trypsiini-inhibiittorien, lektiinin, oligosakkaridien ja tanniinien inaktivointi Jyvän rakenteen rikkominen Orgaaniset hapot ja kalsiumoksidi sekä riittävän pitkä kuumennuskäsittely Visiini ja konvisiini Sijaitsevat sirkkalehdissä Vaikea poistaa jauhamalla ja kuumentamalla Myöskään happo- kalsiumoksidikäsittelyt eivät ole tutkimuksissa vähentäneet visiinin ja konvisiinin pitoisuutta 5

6 Herne munivien kanojen rehuna 576 LSL kanaa (tavanomainen tuotanto). Kolme rehuvaihetta (21-41, ja vk), joissa herne korvasi sekä soijarouhetta että viljaa: Ryhmä 1: rehuissa 0% hernettä Ryhmä 2: rehuissa n. 10% hernettä Ryhmä 3: rehuissa n. 20% hernettä Ryhmä 4: rehuissa n. 30% hernettä Koerehut optimoitiin energia-, raakavalkuais-, kivennäis- ja vitamiinipitoisuuksiltaan lähes samanlaisiksi Rehujen aminohappoja täydennettiin synteettisillä metioniinilla ja lysiinillä, kun hernettä oli 20 % tai 30 % rehuseoksesta Tuotantotuloksissa, rehunkulutuksessa ja rehunmuuntosuhteessa ei havaittu merkitsevää eroa ryhmien välillä Hernettä voi käyttää munivien kanojen rehussa ainakin 30 %, jolloin soijarouhetta on rehussa noin 5 % 6

7 Herne broilereiden rehuna 3000 Ross 508 -hybridin untuvikkoa, jotka jaettiin kahdeksaan ruokintaryhmään. Kasvatusrehuissa sekä viljaa että soijarouhetta korvattiin herneellä. Kasvatusrehut sisälsivät 0, 15, 30 tai 45 % hernettä. Rehujen laskennallinen valkuaispitoisuus laski herneen määrän lisääntyessä rehussa, mutta tärkeimpien aminohappojen, kalsiumin ja käyttökelpoisen fosforin pitoisuudet optimoitiin samoiksi. Suurikaan hernepitoisuus (45 %) rehussa ei vaikuttanut epäedullisesti broilereiden kasvutuloksiin tai rintalihan makuun, mehukkuuteen ja mureuteen. Hernettä voidaan käyttää broilereiden ruokinnassa jopa 45 %, ilman tuotantotulosten heikkenemistä, kun rehujen tärkeimpien aminohappojen ja kalsiumin ja käyttökelpoisen fosforin pitoisuudet täydennetään lintujen tarpeita vastaaviksi. 7

8 Härkäpapu munivien kanojen rehuna 560 Lohmann LSL-kanaa, jaettiin viiteen ruokintaryhmään Kontrolli + 4 härkäpapudieettiä, jotka sisälsivät joko raakaa tai prosessoitua härkäpapu 5 % tai 10 %. Koerehut optimoitiin energia-, raakavalkuais-, aminohappo-, kivennäis- ja vitamiinipitoisuuksiltaan samanlaisiksi. Härkäpavun prosessointi ei vaikuttanut merkittävästi visiinin ja konvisiinin yhteenlaskettuun pitoisuuteen Prosessoimatonta että prosessoitua härkäpapua voidaan käyttää ainakin 5 % munivien kanojen dieetissä. Ulkomaalaisten tutkimustulosten mukaan härkäpapua voidaan käyttää munivien kanojen rehussa jopa 20 %, kun härkäpavun haitta-ainepitoisuudet ovat pienet ja aminohappotäydennyksestä huolehditaan. 8

9 Härkäpapu broilereiden rehuna n Ross 308 hybridiuntuvikkoa, jotka jaettiin kolmeen ruokintaryhmään (soijastartti/soijakasvatusrehut, kotimainen startti/härkäpapuvaltaiset starttirehut, kotimainen startti/rypsirouhevaltaiset starttirehut) %, rypsirouhetta n. 6 % ja härkäpapua 11, 4 13 % tai hernettä %, rypsirouhetta n. 10 % ja härkäpapua n. 6 % Koerehuissa hieman eroja energia-, raakavalkuais-, aminohappo-, kivennäis- ja vitamiinipitoisuuksissa. Tuotantotulokset olivat lähes yhtä hyviä kotimaisista valkuaisista koostuvilla kasvatusrehuilla kuin kasvatusrehuilla, joissa soijarouhe oli ainut valkuaisrehu. Ulkomaalaisten tutkimustulosten mukaan härkäpapua voidaan käyttää broilereiden kasvatusrehuissa jopa 25 %, kun härkäpavun haittaainepitoisuudet ovat pienet ja aminohappotäydennyksestä huolehditaan. Näyttäisi siltä, että härkäpapu soveltuu paremmin broilereiden kuin munivien kanojen valkuaisrehuiksi. Syynä tähän saattavat olla geneettiset erot. 9

10 Lupiinit siipikarjan rehuna Kirjallisuuden mukaan valkolupiinit sopivat paremmin siipikarjan ruokintaan kuin sini- ja keltalupiinit. Kirjallisuuden mukaan siipikarjan rehussa voidaan käyttää ainakin 10 % lupiinia. 108 LSL-kanaa, jaettiin kolmeen ruokintaryhmään 0, 8 ja 16 % sinilupiinia rehussa Tuotantotulokset eivät huonontuneet sinilupiinirehuilla ruokittaessa sinilupiinia voidaan käyttää munivien kanojen dieetissä ainakin 16 % ilman, että tuotantotulokset huononevat. Ulkomaalaisen tutkimuksen mukaan valkolupiinia on käytetty rehussa 15 % ilman, että tuotantotulokset huononevat, mutta käytettäessä valkolupiinia 25 % rehussa munantuotanto (g/pv/kana) huononi. 10

11 Ruotsissa tutkittuja valkuaisrehuja Ruotsissa tehdyssä kokeessa luomubroilereita ruokittiin hampun siemenistä saatavalla puristeella (hempseed cake) Valkuainen g/kg Starttirehu Hamppu Starttirehu Kontrolli Kasvatusrehu Hamppu Rypsi (rapeseed cake) Soija (soybean cake) Hamppu (hempseed cake) Herne Perunaproteiini Kasvatusrehu Kontrolli Hampun sisällyttäminen rehuun ei vaikuttunut tuotantotuloksiin, kuolleisuuteen tai ulosteen mikrobiologiseen laatuun Hamppurehuilla ruokitut lintujen uloste oli löysempää kuin kontrolliryhmän lintujen uloste hamppurehu vaikutti epäedullisesti jalkaterveyteen. Luomurehuilla ruokittaessa on huomioitava rehun kuitupitoisuus Lisäksi Ruotsissa on tutkittu simpukkarehua (mussel meal) 11

12 Lyhyesti (valkuais)rehujen olomuodosta Lintujen luonnollisen syöntikäyttäytymisen ja ruoansulatuskanavan toiminnan vuoksi lintujen rehun tulisi olla karkeaa Lihasmahan luonnollinen toiminta kuivempi uloste Liian jauheinen rehu voi heikentää rehun maittavuutta ja vähentää rehunkulutusta Usein negatiivinen vaikutus tuotantoon Karkeampi rehu viipyy kauemmin ruoansulatuskanavassa (kupu, lihasmaha) ruokasulan ph:n lasku bakteerien kasvua kestävä vaikutus Vasaramyllyllä jauhettu rehu voi olla liian jauhoista erityisesti, jos vasaramylly on uusi ja terävä Valssimylly usein vasaramyllyä parempi vaihtoehto 12

13 Yhteenvetona Kotimaiset valkuaisen lähteet (rypsi, herne, härkäpapu ja lupiini) sopivat hyvin osittain korvaamaan soijarouhetta siipikarjan rehuissa Kasvinjalostuksen ansiosta tulevaisuudessa saadaan Suomen olosuhteissa viljeltävä valkuaiskasvilajikkeita, joissa on nykyisiä lajikkeita vähemmän haitta-aineita Vaihtoehtoisia valkuaisrehujen jauhatuksessa pätee samat seikat kuin viljan jauhatuksessa 13

14 KIITOS KIITOS 14