Lammalan asemakaava Luontoselvitys

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KEMIÖNSAAREN KUNTA Lammalan asemakaava Luontoselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY..0 P0P00

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu, 00 Tampere Puh. 00 00, fax 00 0 00, www.fcg.fi Y-tunnus 0-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo Johdanto... Selvitysalue... Työn suorittaminen ja menetelmät.... Lähtöaineisto ja maastoinventointi.... Kohteiden arvottaminen.... Lajien uhanalaisuusluokitus.... Luontotyyppien uhanalaisuusluokitus.... Epävarmuudet... Luonnonympäristö.... Topografia, kallio- ja maaperä.... Vesiolot.... Suojelualueet.... Kasvillisuus ja luontotyypit.... Linnusto, uhanalaiset lajit ja direktiivilajit.... Arvokkaat luontokohteet... Johtopäätökset ja suositukset... Lähteet... Liitteet Liite. Arvokkaat luontokohteet Kartta-aineisto Maanmittauslaitos Valokuvat: FCG / Marja Nuottajärvi. Kansikuvassa näkymä Västergårdin rantavyöhykkeen laidalta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu, 00 Tampere Puh. 00 00, fax 00 0 00, www.fcg.fi Y-tunnus 0-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kemiönsaaren kunta ()..0 Kemiönsaaren kunta Johdanto Selvitysalue Työn tavoitteena on laatia asemakaavoitusta palveleva luontoselvitys Lammalan alueelta Kemiönsaaren kunnassa. Luontoselvityksen tarkoituksena on selvittää alueen luonnonympäristön perustekijät sekä määritellä luonnonarvoiltaan edustavimmat, suojelua tarvitsevat alueet ja kohteet sekä esittää suosituksia maankäyttöön. Lähtökohtana on, että kaavassa voidaan huomioida luonnonsuojelun kannalta arvokkaat luontotyypit ja elinympäristöt sekä edistää kasvillisuudeltaan merkittävien alueiden sekä eläimistölle ja kasvistolle tärkeiden alueiden ominaispiirteiden säilymistä kaava-alueella. Nämä tavoitteet on mainittu maankäyttö- ja rakennuslaissa (asemakaavan sisältövaatimukset MRL ). Kaavaa laadittaessa on otettava huomioon muun muassa ympäristöhaittojen vähentäminen sekä rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen. Selvityksen on laatinut Kemiönsaaren kunnan toimeksiannosta FM, biologi Marja Nuottajärvi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä. Kuva. Selvitysalueen yleissijainti on osoitettu kuvassa punaisella rajauksella. Selvitysalue (kuva ) sijaitsee Kemiönsaaren kunnassa Västanfjärdin alueella Lammalan taajamassa. Alue sijoittuu Lammalantien () varrelle ja ulottuu myös Väs-tanfjärdintien, Sundvikintien ja Västerillontien varsille. Alueella on Lammalan kunnanosakeskus palveluineen, maa- ja metsätalousalueita, asuinalueita ja satamaalueita ja Västanfjärdin uuden ja vanhan kirkon ympäristön valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. Alueen laajuus on noin 0 hehtaaria.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kemiönsaaren kunta ()..0 Työn suorittaminen ja menetelmät. Lähtöaineisto ja maastoinventointi Selvitysaluetta on inventoitu aiemmin seuraavissa selvityksissä: Lehtomaa Leena & Matikainen Jyrki : Västanfjärdin luontoinventointi, jossa arvokohteina on esitetty - Kalkholmen - Västergårdin kallioketo - Jatulintarha Hietaranta Jari 00: Kalkholmenin luontoinventointi, jossa on todettu Kalkholmenin luontoarvot merkittävästi heikentyneiksi. Ekologisesti huomionarvoisina alueina on mainittu - Kallioselänteen lakialueet ja rinteiden yläosat - Itärannan rantapuusto Hietaranta Jari & Lammi Petri 00:, joka on sisältänyt linnustoselvityksen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja kohteiden (luontotyypit, kasvillisuus) inventoinnin. Arvoalueina ja kohteina on esitetty - yksi lintudirektiivin liitteen I laji ja kaksi uhanalaista lajia (vuoden 000 uhanalaisluokituksen mukaan) - Vestanvikin rantahaka - Västänbergin metsäalue - Ankargrundin, Västergårdin ja Timmernäsetin ranta-alueet - Kyrkbäckenin niitty - Klockaottsbergetin sulavesiuoma - Maisemallisesti huomionarvoinen on myös Prästgårdenin pelto- ja viljelyalue Muina selvityksen lähtöaineistoina on käytetty aluetta koskevia kallio- ja maaperätietoja, peruskarttaa ja ilmakuvia sekä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen uhanalaistietokannan tietoja alueelta. Lähtöaineiston koonnin ja analysoinnin jälkeen alueella suoritettiin maastokäynti. Alueen luontotyypit ja kasvillisuus (putkilokasvilajisto) inventoitiin..0. Maastossa keskityttiin tarkistamaan aiemmissa selvityksissä esille tuodut arvokkaat luontokohteet, niiden nykytila ja rajaukset. Maastotyöskentelyyn käytettiin aikaa yhteensä tuntia. Kalkholmenin keskiosien kallioalueet eivät sisälly nyt asemakaavoitettavaan alueeseen, mutta alueella käytiin maastoinventoinnin yhteydessä ja tulokset on esitetty tässä raportissa. Alueen linnustoa tai muuta eläimistöä koskien ei suoritettu havainnointia ja näiden osalta on tukeuduttu aiempiin selvityksiin.. Kohteiden arvottaminen Tunnetut ja maastotyössä löydetyt arvokkaat kohteet arvotetaan luontoarvojen perusteella. Kohteiden arvotuskriteereinä käytetään kohteen edustavuutta, luonnontilaisuutta, harvinaisuutta ja uhanalaisuutta, luonnon monimuotoisuutta lajitasolla sekä kohteen toiminnallista merkitystä lajistolle. Alueen arvoa nostaa sen toimiminen eläimistön lisääntymis- tai ravinnonhankinta-alueena. Mitä harvinaisemmasta ja uhanalaisemmasta lajista on kyse, sitä arvokkaampi alue on. Metsien luonnontilaisuutta arvioitaessa huomioidaan metsän metsähoidollinen tila, lahopuujatkuvuus ja lahopuun määrä sekä elävän puuston rakenne ja puulajisuhteet.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kemiönsaaren kunta ()..0 Arvoluokitus pohjautuu seuraavaan jaotukseen: a) kansainvälisesti arvokkaat kohteet, b) kansallisesti arvokkaat kohteet, c) maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet, d) paikallisesti arvokkaat kohteet sekä e) muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet. Vesilain. luvun mukaiset suojeltavat luontotyypit arvotetaan tapauskohtaisesti poikkeuksena fladat ja kluuvijärvet, jotka luokitetaan kansallisesti arvokkaiksi kohteiksi. Kansainvälisesti arvokkaat kohteet. Tähän ryhmään kuuluvat Natura 000 verkoston alueet, Ramsar -alueet ja kansainvälisesti merkittävät kosteikot ja lintualueet (IBA alueet). Kansallisesti arvokkaat kohteet. Kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kansallispuistot, luonnonpuistot, suojeluohjelmien kohteet, erämaa-alueet, koskiensuojelulain mukaiset vesistöt, valtakunnallisten suojeluohjelmien kriteerit täyttävät kohteet, kansallisesti tärkeät lintuvesialueet (FINIBA -alueet), kohteet, joilla on luonnonsuojelulain luontotyyppejä (LsL ), äärimmäisen ja erittäin uhanalaisten sekä vaarantuneiden lajien esiintymispaikat, erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikat ja muut arvokkaat luonnonsuojelualueet. Lisäksi kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaat perinnemaisemat ja kulttuurimaisemat. Maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet. Tähän ryhmään kuuluvat valtakunnallisissa suojeluohjelmissa maakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut kohteet, seutu- ja maakuntakaavan suojelualuevaraukset, alueellisesti uhanalaisten lajien esiintymispaikat ja maakunnallisesti/seudullisesti merkittävät muut luontokohteet. Lisäksi alueet, joilla esiintyy useita edustavuudeltaan hyviä uhanalaisia luontotyyppejä. Paikallisesti arvokkaat kohteet. Paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kohteet, joilla on metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MeL 0 ), yleis- ja asemakaavojen suojeluvaraukset, paikallisesti uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintymispaikat sekä muut paikallisesti harvinaiset ja edustavat luontokohteet. Lisäksi alueet, joilla esiintyy uhanalaista luontotyyppiä. Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet. Kohteet, jotka eivät ole edellä mainituissa luokissa mutta, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta tärkeitä, esimerkiksi suuret yhtenäiset tavanomaisen luonnon alueet, silmälläpidettävät luontotyyppit ja ekologiset käytävät. Lisäksi tähän luokkaan kuuluvat luonnonmuistomerkit.. Lajien uhanalaisuusluokitus Luontoselvityksen uhanalaisuusluokitus pohjautuu uuteen vuonna 00 julkaistuun uhanalaisuusarviointiin, joka on laadittu IUCN:n uhanalaisuusluokkien ja kriteerien mukaisesti (Rassi ym. 00). Tässä mietinnössä määriteltiin kaikille uhanalaisille lajeille uhanalaisuusluokan lisäksi elinympäristötyyppi ja uhkatekijät. Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) lajit. Silmälläpidettävät (NT) lajit eivät ole uhanalaisia lajeja. Alueellinen uhanalaisuusluokitus on uusimpien alueellisten uhanalaisuusarvioiden mukainen (mm. Ryttäri ym. 0). Alueellisesti uhanalaisten lajien osalta uhanalaisuusluokituksen aluejakona käytetään metsäkasvillisuusvyöhykkeitä osaalueineen. Lajit jaetaan kahteen luokkaan: alueellisesti hävinneet (RE) ja alueellisesti uhanalaiset (RT).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kemiönsaaren kunta ()..0. Luontotyyppien uhanalaisuusluokitus Luontotyyppien uhanalaisuusluokitus pohjautuu Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarviointiin (Raunio ym. 00). Arviointi auttaa kohdentamaan suojelua, hoitoa, ennallistamista, tutkimusta ja seurantaa tarkoituksenmukaisesti. Uhanalaisuuden arvioinnissa Suomi on jaettu kahteen osa-alueeseen. Pohjois-Suomi vastaa pohjoisboreaalista metsäkasvillisuusvyöhykettä ja Etelä-Suomi hemi-, etelä- ja keskiboreaalista vyöhykettä. Luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnissa käytetyt uhanalaisuusluokat vastaavat pääpiirteissään lajien uhanalaisuustarkastelussa käytettyjä luokkia. Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) luontotyypit. Uhanalaisen luontotyypin esiintymiin tai sen keskeisimpiin laadullisiin piirteisiin kohdistuu äärimmäisen suuri välitön uhka, erittäin suuri uhka lähitulevaisuudessa tai suuri uhka keskipitkällä aikavälillä hävitä tarkastelualueelta. Uhanalaisten luontotyyppien esiintymiä voi uhata pelkästään laadullinen heikkeneminen. Luontotyyppi on silmälläpidettävä (NT), jos sen esiintymät ovat taantuneet tai se on harvinainen. Säilyvän (LC) luontotyypin esiintymiin ei kohdistu merkittävää häviämisen uhkaa keskipitkällä aikavälillä. Luontotyyppi kuuluu luokkaan hävinnyt (RE), jos sen kaikki esiintymät ovat hävinneet tarkastelualueelta.. Epävarmuudet Luonnonympäristö Selvitystyön epävarmuustekijät liittyvät luonnon vuotuiseen vaihteluun sekä maastoinventointien rajalliseen kestoon. Inventointitulokset ilmentävät aina hetkellistä luonnon tilaa, joka voi jossain määrin vaihdella vuosittain. Arvolajiston esiintyminen vaihtelee sekä vuodenajan että vuosien välillä, lajille sopivan elinympäristön asettamissa rajoissa. Huomioon ottaen selvitysalueen koon ja rakennetun ympäristön osuuden sekä alueelta ja lähiympäristöstä tehdyt aiemmat inventoinnit voidaan todeta, että tämän selvitysraportin tuloksiin ei liity merkittäviä epävarmuustekijöitä. Asemakaava-alueen luonnonoloja on tutkittu nyt useana vuonna kattavasti siten, että todennäköisesti alueelta ei ole jäänyt havaitsematta merkittäviä arvokohteita.. Topografia, kallio- ja maaperä Suunnittelualueen topografian ylimmät osat ovat kallioytimiset ja lakiosistaan laajalti avokallioisia. Niiden väliin jää kapeita viljeltyjä savikkolaaksoja. Osaksi mäkialueet ovat asuttuja kuten Ankarigrundin alueella tai Kyrkbackensin alueella. Toisaalta on vielä avoimia peltoviljelyalueita kuten Labbiksen pohjoispuolella tai Västänbergetin alueella suunnittelualueen länsiosassa. Varsinkin Labbiksen ja Norsklintenin rinnealueella on myös laajempia kangasmetsäkalliomaastoja. Maaston korkeustaso vaihtelee suunnittelualueella merenpinnantasosta n., metriin. Suunnittelualueen kallioperä koostuu pääosin porfyyrisistä graniiteista ja granodioriiteistä. Kallioperä on näkyvissä aika laajalti suunnittelualueen keskiosassa. Maaperä on kallioperän päällä lähinnä moreenia. Moreenin ja osin myös sen lajittuneisuuden aste kasvaa rannan tuntumassa. Selvitysalueelle sijoittuu osittain kallioperän arvokohde eli Jatulintarhan arvokas kallioalue, jota on kuvattu tarkemmin kappaleessa Arvokkaat luontokohteet.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kemiönsaaren kunta ()..0. Vesiolot Selvitysalueelle ei sijoitu pohjavesialueita. Lähin pohjavesialue on noin hehtaarin laajuinen Kemiönsaaren Högmon vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue noin, kilometriä selvitysalueesta luoteeseen. Selvitysalueella ei sijaitse lähteitä. Selvitysalue kuuluu Saaristomeren rannikkoalueen vesistöalueeseen (). Selvitysalueen pintavesiuomat laskevat Suomenlahden Hangon läntisen selän pohjoisrannan Västanfjärdsvikeniin (kuva ), jonka lisäksi selvitysalueelle ei sijoitu muita vesistöjä. Selvitysalueella sijaitsevia merkittävimpiä pintavesiuomia ovat Lammalabäcken sekä muutamat muut uomaltaan muokatut pelto- ja metsäojat. Selvitysalueella ei sijaitse luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia purouomia.. Suojelualueet Kuva. Näkymä Västanfjärdsvikenille. Selvitysalueelle tai välittömästi siihen rajautuen ei sijoitu Natura-alueita, suojeltuja alueita tai suojeluohjelmien mukaisia alueita. Lähin Natura-alue on Kemiönsaarten kallioiden Natura 000 alue (FI000, aluetyyppi SCI) noin, kilometriä selvitysalueen kaakkoisosasta kaakkoon. Lähin luonnonsuojelualue on Svinbergetin yksityinen suojelualue (YSA0) noin, kilometriä selvitysalueen itäosasta koilliseen. Selvitysalueen länsiosaan sijoittuu osittain Jatulintarhan arvokas kallioalue, joka on kuvattu tarkemmin kappaleessa Arvokkaat luontokohteet.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kemiönsaaren kunta ()..0. Kasvillisuus ja luontotyypit Selvitysalue sijaitsee hemiboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä (Kalliola ). Tälle vyöhykkeelle tyypillisin metsätyyppi on kuivahko kangasmetsä, jota suunnittelualueellakin on runsaasti. Aivan rannassa on monin paikoin rehevämpää kulttuurivaikutteista metsää; lähinnä lehtomaista kangasta mutta myös lehtoa. Metsät ovat pääosin talousmetsäkäytössä ja maapuita tai pystypökkelöitä ei yleensä tavata juuri lainkaan. Lehtipuuston määrä on myös melko vähäinen, tosin rantojen ja pihapiirien tuntumassa kasvaa paikoin komeaa tervaleppää ja muita lehtipuita yksittäisiä puina tai pieninä puuryhminä. Alueen kasvillisuutta luonnehtii selkeä kaksijakoisuus erittäin karujen kalliometsien ja mäkien alarinteiden sekä rantaviivan rehevämpien kasvupaikkatyyppien välillä. Näiden luontotyyppien väliin sijoittuu rakennetun ympäristön läheiset kulttuurivaikutteiset kasvupaikkatyypit (kuva ) sekä perinnebiotooppien arvoja omaavat ympäristöt. Kuva. Lammalantien pientareella kasvavaa neidonkieltä. Kallioiden lakialueilla kasvillisuus on hyvin niukkaa, mutta omaleimaista. Avokalliolaikuilla kasvaa yleisesti rannikon kalliomaille luonteenomaista jäykkärölliä, sekä paikoitellen kalliokohokkia, sianpuolukkaa ja kalliohatikkaa, soistumapainanteissa mm. suopursua, juolukkaa, jouhivihvilää, siniheinää ja variksenmarjaa. Osalla kallopaljastumista kasvaa ketolajistoa. Merenrannan lehtomaisissa alaltaan usein pienissä tervalepikoissa esiintyy runsaasti puna-ailakkia, musta- ja punaherukkaa sekä mesiangervoa. Pellonreunojen lehtipuuvaltaisilla kaistaleilla esiintyy yleisesti jalopuita, erityisesti vaahteraa ja tammea, myös hiukan pähkinäpensasta ja saarnea.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kemiönsaaren kunta ()..0 Suunnittelualueella vanhoja metsiä ei juuri ole ja alueella on viime vuosina toteutettu hakkuita mm. Labbiksen alueella suunnittelualueen itäisemmässä osassa. Muista luontotyypeistä mainittakoon Västergårdin ranta-alueen laaja hakamainen Vestanvikin laidunalue. Myös alueen ranta-alueet ovat kasvistollisesti monimuotoisia, joissa mosaiikkimaisesti esiintyy ruovikkoa, rantaniittyä eri kosteusvaiheluineen, peltojen laidunniittyjä ja niiden reunavyöhykkeitä (mm. Timmernäset, Ankargrund). Linnusto, uhanalaiset lajit ja direktiivilajit Linnusto Alueen linnustoa selvitettiin maastokäynnin yhteydessä kesäkuun alussa 00 (Hietaranta ja Lammi). Lammalan maa- ja vesialueella havaittiin kartoituksen aikana yhteensä lintulajia, joista yksi oli lintudirektiivin liitteen I laji ja kaksi Suomen uhanalaisluokituksen lajia. Linnusto on runsainta Kyrkbackenin ja Västanbergin rantaalueilla. Uhanalaisten ja erityisesti suojeltavien kasvilajien (LSL ja ) esiintymät Peltorusojuuri (Lithospermum arvense), erittäin uhanalainen, EN Peltorusojuuri on maanviljelytapojen ja ympäristöjen muutosten myötä voimakkaasti harvinaistunut kasvilaji, jonka kasvuympäristöjä ovat viljapellot, kyläkalliot, satamat ja lastauspaikat. Peltorusojuuresta on Varsinais-Suomen ELY-keskuksen uhanalaistietokannan mukainen havainto Kalkholmenista, missä lajia on kasvanut entisen telakan ja laiturin välisellä tasoitetulla hiekkakentällä. Lajia etsittiin vuoden 0 luontoinventoinnissa sen kukinta-aikaan, lajia ei kuitenkaan löydetty. Keltamatara (Galium verum), vaarantunut uhanalainen VU Keltamatara (kuva ) on kuivien ketojen, niittyjen ja pientareiden laji, joka on perinneympäristöjen voimakkaan vähenemisen myötä harvinaistunut. Keltamataraa uhkaa myös risteytyminen lähisukuisen paimenmataran (G. album) kanssa. Keltamataraa kasvaa kaava-alueen kalliokedoilla, jotka on kuvattu kohdassa Arvokkaat luontokohteet. Uhanalaisten- ja erityisesti suojeltavien eläinlajien (LSL ja ) esiintymät Lähtöaineistoissa tai vuosien 00 ja 0 inventoinneissa ei havaittu uhanalaisia tai erityisesti suojeltavia eläinlajeja. Luontodirektiivin IV (a) tarkoittaminen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikat Lähtöaineistoissa tai vuosien 00 ja 0 inventoinneissa ei havaittu Luontodirektiivin IV (a) tarkoittaminen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Liito-oravan esiintymistä havainnoitiin maastossa, mutta muista direktiivilajeista (mm. lepakot, viitasammakko) ei suoritettu laji- tai lajiryhmäkohtaisia inventointeja.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kemiönsaaren kunta ()..0 Kuva. Keltamatara. Klockaottsbergetin rinteessä sijaitsevalla kasvillisuudeltaan rehevällä muinaisella sulavesiuomalla metsäkasvillisuus on pienellä alalla liito-oravalle soveltuvaa: järeää kuusikkoa ja kookkaita haapoja. Toinen potentiaalinen liito-oravan elinympäristö on Solbackantien pohjoispuolinen metsäalue: puusto on järeää kuusta, joskin tämäkin alue on verraten pienialainen. Liito-oravasta ei tehty havaintoja luontoselvityksen yhteydessä. Lepakoiden kannalta potentiaalisia esiintymisalueita selvitysalueella ovat vanhapuustoiset tuoreet ja lehtomaiset kankaat kolopuineen sekä vanhojen pihapiirien rakennukset. Alueella ei suoritettu lepakkohavainnointia, joten niiden esiintymisestä ei voida tehdä johtopäätöksiä. Viitasammakolle soveltuvia elinympäristöjä ovat matalavetiset, reheväkasvuiset lammet, purot ja ojat, rannat ja suot. Viitasammakon esiintyminen selvitysalueen ojastoissa on mahdollista.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kemiönsaaren kunta ()..0. Arvokkaat luontokohteet Seuraavassa on esitelty selvitysalueelta rajatut luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet ja kohteet. Alueiden sijainnit ja rajaukset on esitetty liitteessä tekstin kanssa yhteneväisellä numeroinnilla.. Jatulintarhan kallioalue Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: - Uhanalaiset luontotyypit: Karut kalliokedot, EN Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Jatulintarhan kallioalue (KAO000) on valtakunnallisen kallioalueinventoinnin mukainen arvoluokkaa oleva kohde, jolla on maa-aineslain mukaisia geologisia arvoja (heikkinen & Husa ). Alueen kivilajeja ovat alueellisesti harvinainen graniittikordieriitti-antofylliitti sekä hapan liuske ja amfiboliitti. Kaava-alueelle sijoittuva arvoalueen osa on vaihtelevan ikäistä, osin nuorta talousmetsätyyppistä kuivahkon kuivan kankaan männikköä. Alueella on muutamia luonnontilaltaan melko hyvää mäntyä kasvavaa kalliota (mahdollisia metsälain 0 mukaisia metsäluonnon erityisen tärkeitä elinympäristöjä) sekä kalliopaljastumia, joiden etelään laskevilla rinteillä (kuva ) on paikoin kallioketokasvillisuutta eli mäkitervakkoa, ahomansikkaa, keltamaksaruohoa, rohtotädykettä, kalliohatikkaa ja kalliokohokkia. Karut kalliokedot on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi luontotyypiksi Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa. Kallioiden välisiin painanteisiin on muodostunut soistumia, joiden lajistoa ovat tupasvilla, raate, suopursu, juolukka ja kaalo. Kuva. Jatulintarhan kallioaluetta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kemiönsaaren kunta 0 ()..0. Peltorusojuuren kasvupaikka, kuvattu kohdassa. uhanalaisten ja erityisesti suojeltavien kasvilajien (LSL ja ) esiintymät. Västergårdin rantavyöhykkeet Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: - Uhanalaiset luontotyypit: Korkeakasvuiset merenrantaniityt, EN Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Västergårdin rantavyöhykkeestä rajattiin luonnon monimuotoisuuden ja luonnonmaiseman kannalta arvokkaat lehtipuuston reunustamat niittyalueet (kuva ). Niittyalueita reunustavaa puustoa ovat koivu, tuomi, harmaa- ja tervaleppä, vaahtera ja saarni. Osittain laidunkäytössä olevan niittyalueen kasvillisuus on heinä- ja mesiangervovaltaista ja vahvasti kulttuurivaikutteista. Korkeakasvuiset merenrantaniityt on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi luontotyypiksi Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa. Niittyalueella on todennäköistä arvoa myös linnuston ja hyönteistön kannalta. Kuva. Näkymä Västergårdin rantaniityille.. Västergårdin kallioketo Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: Keltamatara, VU Uhanalaiset luontotyypit: Kalkkivaikutteinen kallioketo, CR Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Lammalantien pohjoispuolella sijaitsee pieni lajistoltaan melko edustava kalkkivaikutteinen kallioketo, joka on myös tienvarren maisemassa kaunis yksityiskohta. Kedon vaateliainta lajistoa ovat iso- ja keltamaksaruoho, valkomaksaruoho (kuva ), keltamatara (vaarantunut uhanalainen VU laji), syyläjuuri,

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kemiönsaaren kunta ()..0 kyläkellukka, ahdekaunokki, mäkikaura ja verikurjenpolvi. Muuta tavanomaisempaa niittyjen ja ketojen lajistoa kohteella ovat hopeahanhikki, päivänkakkara, heinätähtimö, siankärsämö, paimenmatara, aho- ja niittysuolaheinä, hiirenvirna, pukinjuuri, kurjenkello ja kivikkoalvejuuri. Kalkkivaikutteiset kalliokedot on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi luontotyypiksi Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa. Kuva. Valkomaksaruohon kukintaa.. Klockaottsbergetin kallioketo Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: Keltamatara, VU Uhanalaiset luontotyypit: Kalkkivaikutteinen kallioketo, CR Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Lammalantien vierellä, Klockaottsbergetin etelä-lounaaseen laskevassa rinteessä on pieni kalkkivaikutteinen kallioketo, jolla kasvaa mäkikauraa, iso- ja keltamaksaruohoa, haisu- ja verikurjenpolvea, mäkitervakkoa, keltamataraa (vaarantunut uhanalainen VU laji), karvakiviyrttiä, kurjenkelloa, huopakeltanoa, ahomansikkaa, kivikkoalvejuurta, niitty- ja ahosuolaheinää ja siankärsämöä. Kalkkivaikutteiset kalliokedot on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi luontotyypiksi Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa.. Klockaottsbergetin sulavesiuoma Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: - Uhanalaiset luontotyypit: Vanha kuusivaltainen lehtomainen kangas, NT Arvoluokka: Muu luonnonsuojelullisesti arvokas Lammalantien molemmin puolin, pääasiassa kuitenkin tien itäpuolella, Klockaottsbergetin rinteiden välisessä notkelmassa sijaitsee sulavesiuoma (kuva ). Uoma on kausikuiva noro, jossa on vettä vain ylivirtaamakausina ja lumien sulaessa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kemiönsaaren kunta ()..0 Noro on mahdollinen vesilain. luvun tarkoittama suojeltava luontotyyppi. Uomaa reunustaa luonnontilaltaan hyvä vanha kuusivaltainen lehtomaisen kankaan metsä, joka lukeutuu Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin mukaan silmälläpidettäväksi luontotyypiksi. Puulajistoa ovat kuusi, haapa, tervaleppä ja koivu. Pensaskerroksen lajistoa ovat em. puulajien taimet, tuomi ja vaahtera. Kenttäkerroksen lajistoa ovat mustikka, kivikko- ja metsäalvejuuri, käenkaali, metsäorvokki, valkovuokko, hiirenporras, kalliokielo, kielo, oravanmarja, lillukka ja metsäimarre. Kuva. Klockaottsbergetin sulavesiuoma.. Timmernesetin kallio ja kallionaluslehto Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: - Uhanalaiset luontotyypit: Hiirenporras-käenkaalityypin lehto, NT, kalkkivaikutteinen kallioketo, CR Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Timmernesetin alueella sijaitsee pieni kalkkivaikutteista ketolajistoa kasvava kallio sekä rinteen alla rannassa lehtipuuvaltainen kulttuurivaikutteinen hiirenporraskäenkaalityypin lehto (kuva ). Ketolaikun kasvillisuutta ovat kalliokielo, särmäkuisma, mäkitervakko, rohtotädyke, heinätähtimö, kallioimarre, isomaksaruoho, verikurjenpolvi ja ahomansikka. Ketolaikun laiteilla kasvaa orjanruusua. Rannan lehtokuvion puusto koostuu vaihtelevan ikäisestä, osin järeästä haavasta, harmaa- ja tervalepästä, pihlajasta, tuomesta, männystä ja vaahterasta. Pensaskerroksessa kasvaa em. puiden taimia sekä vadelmaa. Kenttäkerroksen lajistoa ovat hiirenporras, käenkaali, kielo, ojakellukka, lillukka, nuokkuhelmikkä, mesiangervo, kivikkoalvejuuri, kyläkellukka, nokkonen ja puna-ailakki.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kemiönsaaren kunta ()..0 Kalkkivaikutteiset kalliokedot on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi luontotyypiksi ja hiirenporras-käenkaalityypin lehto on luokiteltu silmälläpidettäväksi luontotyypiksi Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa. Kuva. Timmernesetin lehtipuuvaltaista lehtoa.. Kalkholmenin kalliometsät ja kedot Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: Keltamatara, VU Uhanalaiset luontotyypit: Kalkkivaikutteinen kallioketo, CR Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Kaavoitettavan alueen ulkopuolella sijaitsevat Kalkholmenin keskellä paikoin jyrkkinä nousevat kalliot ovat sekä maisemallisesti että luonnonsuojelullisesti arvokkaat. Kallioiden lakialueilla on paikoin vanhaa luonnontilaltaan osittain hyvää kitukasvuista kalliomännikköä. Kalliomänniköiden alueilla on myös keloja. Pensaskerroksessa kasvaa katajaa ja kenttäkerroksen valtalaji on kanerva. Kallioalueen etelään laskevalla rinteellä esiintyy monin paikoin edustavaa kalkkipitoisten kallioiden keto- ja niittykasvillisuutta, jonka vaateliainta lajistoa edustavat ketokäenminttu, haisukurjenpolvi, verikurjenpolvi, tummatulikukka (kuva ), ruoholaukka, keto-orvokki, ahdekaunokki, mäkitervakko, kalliokielo, isomaksaruoho, kalliokohokki, nuokkukohokki, karvakiviyrtti, jänönsalaatti, syyläjuuri, mäkivirvilä, mäkikuisma, kalliohatikka ja uhanalainen keltamatara. Lisäksi kasvilajistoa ovat pukinjuuri, huopakeltano, karvaskallioinen, ahomansikka, pelto-orvokki, särmäkuisma, siankärsämö, kalliokielo, kurjenkello, aho- ja niittysuolaheinä, pietaryrtti ja päivänkakkara. Kalkkivaikutteiset kalliokedot on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi luontotyypiksi Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kemiönsaaren kunta ()..0 Kuva. Tummatulikukan kukintaa Kalkholmenin kallioiden etelärinteessä. Johtopäätökset ja suositukset Selvitysalueen luontoarvot painottuvat perinnebiotooppiympäristöihin (kalliokedot ja rantaniityt) sekä muutamiin metsäelinympäristöihin (Klockaottsbergetin sulavesiuoma ja Timmernesetin kallionaluslehto). Jatulintarhan kallioalueen arvot ovat lähinnä geologisia, mutta alueella on myös arvokkaita luontotyyppejä. Selvitysalueen luontoarvot ovat kaiken kaikkiaan monipuoliset ja niillä on suurta merkitystä myös maiseman kannalta. Tässä selvityksessä rajatut arvokkaat luontokohteet suositellaan säilytettäväksi rakentamattomina. Metsäisten kohteiden osalta puuston ja muun kasvillisuuden säilyminen käsittelemättä on niin ikään suositeltavaa. Perinnebiotoopikohteita (kedot, niityt) puolestaan uhkaa ensisijaisesti umpeenkasvu ja rehevöityminen, jonka myötä arolajisto vähitellen taantuu. Niittyjen osalta säännöllinen niitto tai laidunnus sekä puiden ja pensaiden kaato on suositeltavaa. Kallioketojen osalta kalliopaljastumien laiteiden niitto on myös suositeltavaa. Selvitysalueen ekologiset yhteydet tukeutuvat toisaalta merenrannan pensastoihin, puustovyöhykkeisiin ja niittyihin ja toisaalta selvitysalueen reuna-alueiden metsiin. Säilytettäessä arvokkaat luontokohteet ylläpidetään myös ekologisten yhteyksien säilymistä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kemiönsaaren kunta ()..0 Lähteet Etelä-Suomen ja Pohjanmaan metsien suojelun tarve -työryhmän mietintö 000: Metsien suojelun tarve Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla. Suomen ympäristökeskus, Suomen ympäristö, Luonto ja luonnonvarat. Oy Edita Ab, Helsinki, s. Geologian tutkimuskeskus: Digitaaliset kallio- ja maaperäkartta-aineistot. www.paikkatietoikkuna.fi Hietaranta Jari 00: Kalkholmenin luontoinventointi Hietaranta Jari & Lammi Petri 00: Heikkinen, R. & Husa, J.. Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Turun ja Porin läänissä. Vesi ja ympäristöhallituksen julkaisuja. Sarja A 0. s. Lehtomaa Leena & Matikainen Jyrki : Västanfjärdin luontoinventointi Oiva ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille, www.ymparisto.fi/oiva Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén A. & Mannerkoski I. (toim.) 00: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 00. Erillisjulkaisu. s.. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 00: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö /00. Osat ja. + s. Ryttäri, T., Kalliovirta, M. & Lampinen R. (toim.). 0: Suomen uhanalaiset kasvit. Tammi, Helsinki. s. Toivonen, H. & Leivo, A. : Kasvillisuuskartoituksessa käytettävä kasvillisuus- ja kasvupaikkaluokitus, kokeiluversio. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja, Sarja A No, s. Näkymä Lammalabäckenin peltoaukealle

Smedsböle-Vreta landsväg nr :0 Smedsböle-Vreta landsväg nr 0 0 0 0 : : :0 : : : :0 : : : : : :0 : : : : : : : : :0 : : : : :0 : : : : : : : : :0 : : : : : :0 : : : : : : : : : : : :0 : : : :0 : : : : : : : : : : :0 : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :0 : : : : : : : : : : : : : : : :0 : : : :0 : : : : : : : : : : : : :00 :0 :0 :0 :0 :0 :0 :0 :0 :0 : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :0 : : : : : : : 0: :00 : : : : : : : : : : : : : :0 : :0 : : : :0 : : : :0 : : : : : : : : : : : : : : : : :0 : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 0: : Rp Rp Rp Rp Rp Rp Rp 00 b Rp Rp Rp Rp Rp Rp Rp Rp Rp Rp Rp Rp Rp Rp E Rp / / 0 B C E D A 0 xx 0 p () 0 0 a b 00 0 0 0 0 0 / / / 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 / 0 0 0 a 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0/ 0 0 () 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 (p) () (p) 0 () 0() 0 / 00 0 0 Norrlammala Westanfjerd Söderlammala KIMITOÖN / KEMIÖNSAARI Pörtsnäs DI Pasi Rantanen Asemakaavan pohjakartta :000 Kartan laatija Mitt.palv. S. Heikkinen/Suuntakartta Oy Kartoitus Korkeusjarjestelma N0 Kartoitusmenetelma Alkuperaispiirrokset k+r+p STEREOKARTOITUS Kartta hyvaksytty 00 Kunta Ilmakuvaus Koordinaattijarjestelma ETRS-GK 0.0.00 KIMITOÖN / KEMIÖNSAARI Pohjakarttaa on täydennetty / tarkistettu kiinteistötietojen osalta maastomittauksin ja Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmän perusteella 0/0. Sweco Ympäristö Oy 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 00??? Korsklinten Lammalabäcken Hagaviken Kyrkbacken Pallok. Pallok. 000 00 Kalkholmen Norrlammala Västanfjärden 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0... 0. 0.. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0.. 0.. 0. 0. 0.. 0. 0.................... 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0......... 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0..... 0 0 0 0 0 0......... 0. 0 0 0 0. 0.. 0.. 0.. 0............. KEMIÖNSAARI LAMMALAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONTOSELVITYS LIITE. ARVOKKAAT KOHTEET..0 :00 Merkintöjen selitykset: Asemakaava-alue Luontokohteen rajaus ja numero. Luontokohteet:. Jatulintarhan kallioalue. Peltorusojuuren kasvupaikka. Västergårdin rantavyöhykkeet. Västergårdin kallioketo. Klockaottsbergetin kallioketo. Klockaottsbergetin sulavesiuoma. Timmernesetin kallio ja kallionaluslehto