18.08.2010 VILJAMARKKINAT Greppa Marknaden Johtaja Pasi Lähdetie 10.6 Jaakko Laurinen 12.6 Raisio-konserni 9.8.2010 Viljelijät perustivat Raision viljan markkinointikanavaksi 1939 2 1
18.08.2010 Raision toimipaikat Tuotantoa 15 paikkakunnalla 3 maassa Henkilökuntaa 1 253 henkilöä, josta Suomessa 41 % 3 Raisio tunnetaan brändeistään Elintarvikkeet Rehut Maltaat Ainesosat 4 2
Raision tuotantolaitokset kotimaan viljanostot Pöytyä -Siemenlaitos Nokia -Suurimoviljat, ruis 50 000 tn Ylivieska -Rehuviljat 50 000 tn Raisio -Leipävehnä, mallasohra, öljykasvit ja rehuviljat 420 000 tn 5 Anjalankoski -Rehuviljat 30 000 tn Vehnän hintakehitys Matifissa 2009-2010 /ton 240,00 220,00 200,00 180,00 160,00 140,00 120,00 100,00 2.1.2009 1.7.2009 31.12.2009 1.7.2010 5.8.2010 6 3
Vehnän hintakehitys Matifissa 2006-2010 /ton 300,00 250,00 200,00 150,00 100,00 2.1.2006 3.7.2006 2.1.2007 2.7.2007 2.1.2008 1.7.2008 2.1.2009 1.7.2009 4.1.2010 1.7.2010 7 Vehnän ja rapsin hintakehitys Matifissa 2009-2010 /ton 240,00 220,00 200,00 Vehnä Rapsi /ton 400,00 380,00 360,00 340,00 180,00 160,00 320,00 300,00 280,00 140,00 260,00 120,00 240,00 220,00 100,00 200,00 2.1.2009 1.7.2009 31.12.2009 1.7.2010 5.8.2010 8 4
Rapsin hintakehitys Matifissa 2009-2010 /ton 400,00 350,00 300,00 250,00 200,00 2.1.2009 1.7.2009 31.12.2009 1.7.2010 5.8.2010 9 Euron ja dollarin vaihtokurssi 2009-10 1,55 1,5 1,45 1,4 1,35 1,3 1,25 1,2 5.1.2009 19.1.2009 2.2.2009 16.2.2009 2.3.2009 16.3.2009 30.3.2009 13.4.2009 27.4.2009 11.5.2009 25.5.2009 8.6.2009 22.6.2009 6.7.2009 20.7.2009 3.8.2009 17.8.2009 31.8.2009 14.9.2009 28.9.2009 12.10.2009 26.10.2009 9.11.2009 23.11.2009 7.12.2009 21.12.2009 4.1.2010 18.1.2010 1.2.2010 15.2.2010 1.3.2010 15.3.2010 29.3.2010 12.4.2010 26.4.2010 10.5.2010 24.5.2010 7.6.2010 21.6.2010 5.7.2010 19.7.2010 10 5
Raakaöljyn hinta 2009-10 11 Global grain markets 12 18.08.2010 6
Maailman viljatase 13 Maailman viljatase Mio tons Ennuste Ennuste Vehnä 06/07 07/08 08/09 09/10 10/11 10/11 24.6. 29.7. Tuotanto 598 609 686 677 664 651 Vienti/tuonti 111 110 136 124 120 120 Kulutus 610 613 639 648 658 655 Loppuvarasto 124 121 168 197 201 192 Muutos -13-3 +47 +29 +6-5 5 suurinta 40 31 48 53 50 50 Suhde 20 % 20 % 26 % 30 % 31 % 29 % Maailman viljatase Mio tons Ennuste Ennuste Kaikki 06/07 07/08 08/09 09/10 10/11 10/11 24.6. 29.7. Tuotanto 1588 1697 1798 1782 1776 1753 Vienti/tuonti 222 239 249 235 234 234 Kulutus 1629 1685 1722 1761 1781 1774 Loppuvarasto 281 293 369 390 387 369 Muutos -41 +12 +76 +21-5 -21 5 suurinta 102 97 125 131 128 117 Suhde 17 % 17 % 21 % 22 % 22 % 21 % 14 7
EU:n viljantuotanto 2007/08-2010/11 15 Maailman rypsi/rapsitase Maailman rypsi/rapsitase Mio tons Ennuste Ennuste Rypsi/rapsi 06/07 07/08 08/09 09/10 10/11 10/11 31.7. Tuotanto 47,67 48,63 58,37 59,87 56,67 Vienti/tuonti Kulutus 48,58 50,66 55,64 60,34 57,74 Loppuvarasto 6,36 4,33 7,06 6,59 4,96 Muutos -0,91-2,03 +2,73-0,47-1,63 5 suurinta Suhde 13,1 % 8,5 % 12,7 % 10,9 % 8,6 % 16 8
Viljamarkkinat 2010/11- maailma Yleistä Kanadan kylvöpinta-ala, Venäjän kuivuus, vientirajoitukset Taseet tiukkenevat Vahva dollari dollaripohjainen vilja ei kilpailukykyistä Rahastot aktiivisia hyödykepörsseihin Raakaöljyn hinta 80 taalan paikkeilla europohjaisena kallista Kiina aktiivinen soijan ja maissin tuonnissa Vehnä Vehnävarastot edelleen suuret (yli 3 kk) edellytykset hyvälle sadolle olemassa Mustan meren alueen kuivuus vähentää alkusatovuoden vientimarkkinaa Vehnä on markkinoiden hintaveturi Maissi Tase tiukka, bioetanolituotanto kasvaa, sadonkorjuuseen vielä aikaa Soija Kiina aktiivinen ostaja Bra/Arg ennätyssato tulee hallitusti markkinoille Jenkkien soijapinta-ala ennätyssuuri Riisi Tulossa hyvä sato. Hinnat vakaat. 17 Viljamarkkinat - EU Yleistä Euro heikko Europohjainen vilja kilpailukykyistä Viljasadosta tulossa kohtuullisen hyvä Kuivuutta Ranskassa ja Saksassa sekä NMS:ssä. Espanjassa hyvä sato. Tanska ja Ruotsi näyttävät hyvältä. Baltiassa normaali tilanne kuten myös UK:ssa. Vehnä Vehnäsato viimevuotista pienempi, mutta keskimääräinen. Vienti veti satovuoden 2009/10 lopussa hyvin. Valkuaistasot? Ohra - mallasohra Interventiossa ohraa. Ohran vienti ei vetänyt 2009/10. Siirtymävarastot suuret. Kokonaissato viimevuotista selvästi pienempi. Mallasohratase näyttää tiukalta. Ruis Sato jää viimevuotta pienemmäksi, mutta kuitenkin kulutukseen nähden suuri. Kaura Kokonaissato globaalisti viimevuotta pienempi. Rapsi - rypsi Maailman ja myös EU:n sato jää 10-15 % viimevuotista pienemmäksi. Biodiesel-tavoitteet suurenevat. 18 9
Viljamarkkinat - Suomi Yleistä Tulossa huonoin sato vuosiin. Suomen viljatase-ennuste 2010/11 kokonaisuutena +/-. Interventio-ohraa 600 000 tonnia. Puinnit alkavat etuajassa. Lähdetään liikkeelle keskimääräisin varastoin. Vehnä Lievästi ylijäämäinen tase. Ohra - mallasohra Tase-ennuste alijäämäinen. Interventio-ohran markkinoille tulo? Kaura Tase-ennuste kestää vajaan 200 000 tonnin viennin Ruis Tuodaan 30 000 tonnia Rypsi - rapsi Kokonaissatoennuste 200-225 000 tonnia. 19 Viljamarkkinat - yhteenveto Globaalisti on varastotilanne hyvä ja satonäkymät kokonaisuutena kohtuulliset. Tilanne oli 2006/07-2007/08 toinen. Markkinat hyperventiloivat Venäjän (ja Ukrainan) vientitilanne epäselvä. Satoriskejä Australiassa ja Argentiinassa huhuja Spekulatiivinen raha rakastaa volatiliteettia. Suomen markkinatilanteesta tulee edellisvuosia tiukempi. VOLATILITEETTI 20 10
1000 tonnia 4500 Viljasadot 1920-2010 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 1920 1925 1930 1935 1940 1945 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 21 1000 tonnia 1000 Vehnäsadot 1920-2010 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1920 1925 1930 1935 1940 1945 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 22 11
1000 tonnia 2500 Ohrasadot 1920-2010 2000 1500 1000 500 0 1920 1925 1930 1935 1940 1945 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 23 1000 tonnia 1800 Kaurasadot 1920-2010 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1920 1925 1930 1935 1940 1945 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 24 12
1000 tonnia 500 Ruissadot 1920-2010 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 1920 1925 1930 1935 1940 1945 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 25 Viljatase (ei vientiä ja tuontia mukana 2010/11) VILJATASE 2008/09 JA ARVIO 2009/10 SEKÄ ENNUSTE 2010/11 1000 t Vehnä Ruis Ohra Kaura Yhteensä 2008/09 2009/10 2010/11 2008/09 2009/10 2010/11 2008/09 2009/10 2010/11 2008/09 2009/10 2010/11 2008/09 2009/10 2010/11 Pinta-ala (1000 ha) 216 216 214 24 16 25 585 562 447 355 322 295 1180 1116 981 Tuotanto 788 886 716 61 42 70 2129 2169 1462 1214 1114 950 4192 4211 3197 Tuonti 56 20 86 30 2 1 0 0 144 51 0 Vienti 6 100 2 44 70 295 360 347 530 0 Interventio 1 25 0 0 225 605 0 0 226 630 0 Kotimaan käyttö yhteensä 671 694 678 97 99 100 1777 1624 1643 804 812 763 3348 3229 3183 Teollisuus 487 512 507 92 94 94 622 538 541 208 210 199 1409 1354 1341 Rehuteollisuus 172 205 200 243 260 235 140 146 135 555 611 570 Ruuaksi 284 279 279 92 94 94 6 6 6 54 55 55 436 434 434 Teollinen käyttö 31 28 28 0 0 0 373 272 300 14 9 9 418 309 337 Tilakäyttö 109 117 101 2 1 2 985 952 952 492 522 472 1587 1592 1526 Siemenksi 75 65 70 3 4 4 170 134 150 104 80 92 352 283 316 Ylijäämä 166 87 38 49-27 -30 85-129 -181 115-58 187 415-127 14 Päivitetty 3.8.2010; TIKE:n satoennste 23.7.2010 ja tullitilastot 3.8.2010 26 13
Mitä ruokaketjussa tarvitaan? (Hiili, typpi, happi, vety) 1.Energiaa (polttoaine) Hiilihydraatteja Rasvaa 2.Proteiinia (rakennusaine) 27 Mistä niitä oikein tulee? 1. Energiaa (polttoaine) Viljat Sokerijuurikas Rypsi/rapsi 2. Proteiinia (rakennusaine) Rypsi/rapsi (rouheet) soijarouhe Nurmet Liha, maito, kanamuna Herne, härkäpapu Viljat 28 14
Viedään energiaa Tuodaan proteiinia Rahtikustannukset noin 25 miljoonaa euroa Valkuaisen tuonti on Viljan tuonti on Viljan vienti on 400 000 hehtaaria 25 000 hehtaaria 300 000 hehtaaria Viljat (tonnia) Rypsi/rapsi Valkuaista rehuketjuun Kotimainen tuotanto 4 300 000 140 000 81 200 Kotimaan kokonaiskäyttö 3 200 000 280 000 470 000 Teollisuuden kokonaiskäyttö 1 350 000 280 000 Tilakäyttö+siemen 1 850 000 Tuonti 90 000 140 000 310 000 Vienti (viljaksi laskettuna) 1 200 000 Rypsiöljyn vienti 50 000 29 Mihin vilja käytetään missä markkinat? 1. Kotimaan viljaa käyttävä teollisuus Rehuteollisuus (viljat, rypsirouhetta, hernettä/härkäpapua) Myllyteollisuus (kauraa, ruista, vehnää) Mallasteollisuus (ohraa) - vientiä Tärkkelys- ja etanoliteollisuus (ohraa) Öljynpuristamoteollisuus (rypsiä, rapsi, camelina) 2. Tilan oma käyttö / tilojen välinen kauppa Rehuvilja 3. Interventio Päättyi 2009/10-muodossaan 4. Vienti 30 15
Raision viljan käyttö 2010/11 1. Viljan käyttö Rehutehtaat Raisio, Kouvola, Ylivieska (ohraa/kauraa/vehnää) Raisio (rehuhernettä, härkäpapua) Myllyt Raisio (myllyvehnää) Nokia (kauraa, ruista) Mallastamo Raisio (mallasohraa) Öljynpuristamo Raisio (rypsiä, rapsia) 2. Vienti 31 70 000 000 Viljan kauppaantulo Raision tavoitteena on viljantoimitukset suoraan tilalta tasaisesti käytön mukaan 60 000 000 50 000 000 Kaikki Raisio 40 000 000 30 000 000 20 000 000 10 000 000 0 32 16
Sopimusviljely on riskienhallintaa 1. Määräriski Viljelyosaaminen Sadolle markkina (toimitusosoite) etukäteen 2. Laaturiski Laadunhallinta pellolla ja varastossa Lajikkeet markkinoiden ja viljelyn kannalta Laatuhinnoittelu 3. Hintariski Oikea myynti- ja ostoajankohta 1/3 ennen sadonkorjuuta, 1/3 syksyllä, 1/3 keväällä Monipuoliset hinnoitteluvälineet 33 Raision sopimusviljely 1. Viljelysopimus Monipuolinen riskien hallinnan työväline 2. Lisäarvopalvelut Viljelyneuvonta, esinäyteanalyysit, Viljalaari-extranet, TOSanalyysit, rahtipalvelu, lehti, ympäristöindeksi ym. 3. Tuotantopanokset Siemenet, lannoitteet, kasvinsuojeluaineet 34 17
Ajankohtaista sopimusviljelyssä 1. Hinnoittelu ja hintanoteeraukset 1. Hintanoteeraukset pääsääntöisesti viikoittain ja astuvat voimaan maanantaina. 2. Quarna +10 /ton, ChaCha ja Charmay +10 /ton 3. Rehuvehnän valkuaishinnoittelu. 2. Toimituslupa 1. Käsiraha 10 /tonni maksetaan heti, kun toimituslupa on sovittu. 3. Hinnan sopimistoimenpiteet 1. Peruslähtökohta on, että hinta lyödään kiinni sopimushetken hintaa 2. Viljelijä voi jättää hinnan auki ja lyödä hinnan kiinni milloin tahansa aina toimitusajankohtaan saakka. 4. Tilitysten siirrot (eteen, taakse) 1. Ennakkotilitys 2. Tilityksen siirto eteenpäin 35 36 18
Raisio sopimusviljelyn edelläkävijä www.raisio.com/viljat 37 Rapsi/rypsiöljy RED 2009/28 -kestävyyskriteerit Johtaja Pasi Lähdetie Raisio-konserni 5.8.2010 19
Mikä on RED ja kestävyyskriteerit RED direktiivi 2009/28 (http://eur-lex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=oj:l:2009:140:0016:0062:fi:pdf ) on uusituvan energian käytön edistämistä koskevaa lainsäädäntöä. Päästövähennys vähintään 35 % (laskenta artikla 19) biopolttoaineille. Raaka-aineen tuotannon vaatimukset: Monimuotoisuus, maankäyttöstatus 1.1.2008,. CO2-päästöt default values / todelliset arvot (kansalliset laskelmat, Raision laskelmat) RED direktiivi 2009/28 edellyttää toimintaketjun jäljitettävyyttä ja kestävyyskriteerien noudattamista sekä toiminnan todentamista eli sertifiointia. 39 Mitä on RED:n ympärillä tapahtuu Suomessa viranomaispuolella? TEM laaditutti CO2-päästölaskelmat maaliskuussa 2010 MMM:llä (MTT). Laskelmat lähetettiin komissiolle huhtikuussa 2010. Laskelmat vain rapsista ja vehnästä (näistä olemassa default value direktiivissä). Arvot alittuvat/ täyttyvät Etelä- ja Länsi-Suomessa. Rypsillä ei default valueta tiedustelu komissiolle meneillään miten toimitaan (TEM/MMM) Suomen toimintasuunnitelma uusiutuvan energian käytön edistämisestä komissiolle 30.6.2010 hallituksen esitys eduskunnassa (ns. risupaketti). TEM valmistelee kansallista lainsäädäntöä biopolttoaineiden kestävyyskriteereistä sekä ministeriön asetuksia. Lainsäädäntö valmis 5.12.2010 mennessä ja tulee voimaan 1.1.2011. EMV tulee olemaan toimeenpaneva ja valvova viranomainen. 40 20
RED 2009/28 1. Artikla 17: kestävyyskriteerit 1. Kasvihuonekaasupäästöt täyttyvät 2. Pelto viljelyssä 1.1.2008 ja siitä eteenpäin 3. Noudatetaan tilatuen ehtoja (cross complience) 2. Artikla 18: kestävyyskriteerien todentaminen 1. Kansallinen järjestelmä (oltava joka maassa) 2. (Toimijoiden omat järjestelmät (volontary schemes) hyväksytettävä komissiossa) 3. Ulkopuolinen auditoija 4. Maataloustukijärjestelmän puitteissa voidaan/pitää auditoida viljely (tukitarkastukset) 3. Artikla 19: CO2 päästösäästön laskeminen - kokonaislaskelma 1. Default values can be used 2. Suomen lähettämä raportti 8.4.2010 (viljely) 3. Raision omat laskelmat 41 42 42 21
Raision toimintamalli 1. Ulkopuolinen auditoi Raision RED-järjestelmän (Inspecta) 2. Massa balanssi seuranta 12 kk:n jakso 3. CO2 säästöpäästössä käytetään default value:ta (raakaaine+kuljetus+varastointi+prosessointi). 4. Jäljitettävyys 5. Rypsin/rapsi kotimainen 1. Viljelysopimus. Vakuutus viljelijältä, että noudattaa kestävyyskriteerejä. (2010/11 sadon osalta kysely viljelijöille. 2011/12 sadon osalta viljelysopimusehdoissa). 2. CO2 säästöpäästössä käytetään default value:ta. 3. Kolmas osapuoli auditoi 3 % rapsin/rypsin sopimusviljelijöistä sekä viljakaupan kautta toimittavista viljelijöistä. 6. Rypsi/rapsi tuonti (EU origin) 1. Vakuutus rypsin/rapsin myyjältä, että tuote täyttää RED:n kestävyyskriteerit. Kansallinen viranomainen valvoo. 43 44 22
23